HE 17/2019

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi heinäkuussa 2018 Tokiossa allekirjoitetun Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisen strategisen kumppanuussopimuksen sekä lain, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

Japanin kanssa tehty strateginen kumppanuussopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus muodostaa kehyksen alakohtaisille sopimuksille ja yhteistyölle. Strateginen kumppanuussopimus kattaa kaikki olemassa olevat yhteistyön alat ja avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön uusilla aloilla.

Sopimuksen tavoitteena on syventää Euroopan unionin ja Japanin yhteistyötä laaja-alaisesti. Sopimus kattaa poliittisen, taloudellisen ja sektorikohtaisen yhteistyön lisäksi yhteistyön alueellisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Sopimuksessa korostuvat kantojen koordinointi ja tietojenvaihto kansainvälisillä foorumeilla. Yhteiseen demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia koskevaan arvopohjaan nojaavien toimintatapojen kehittäminen ja näiden arvojen edistäminen ovat sopimuksen läpileikkaava teema. Kyseessä on puitesopimus eli laaja-alainen yhteistyösopimus. Sopimuksessa käsitellään keskeisiä poliittisia kysymyksiä ja useita sektorikohtaisia yhteistyöaloja varsin yleisellä tasolla.

Rinnakkain kumppanuussopimuksen kanssa käytiin neuvotteluja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välisestä taloudellisesta kumppanuussopimuksesta, jonka kanssa strateginen kumppanuussopimus muodostaa institutionaalisen kokonaisuuden.

Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan Japanin ratifioimiskirjan ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden hyväksymis- ja ratifiointimenettelyn vahvistavan asiakirjan vaihtamispäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Sopimusteksti

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin välinen STRATEGINEN KUMPPANUUSSOPIMUS

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’, ja

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, RANSKAN TASAVALTA, KROATIAN TASAVALTA, ITALIAN TASAVALTA, KYPROKSEN TASAVALTA, LATVIAN TASAVALTA, LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA, UNKARI,

MALTAN TASAVALTA, ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA, ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA, PORTUGALIN TASAVALTA, ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA, SLOVAKIAN TASAVALTA, SUOMEN TASAVALTA, RUOTSIN KUNINGASKUNTA ja

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,

jäljempänä ’unioniosapuoli’, sekä

JAPANI,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

VAHVISTAVAT sitoumuksensa yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, erityisesti demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, jotka muodostavat pohjan osapuolten strategisina kumppaneina tekemälle tiiviille ja pitkäkestoiselle yhteistyölle,

PALAUTTAVAT MIELIIN yhä tiiviimmät siteet, joita osapuolten välille on luotu Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Japanin suhteista vuonna 1991 annetusta yhteisestä julistuksesta alkaen,

HALUAVAT vahvistaa ja lisätä eri aloilla tehtyjen osapuolten välisten sopimusten tuomaa arvokasta panosta keskinäisille suhteilleen,

TUNNUSTAVAT, että maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden voimistumisen vuoksi kansainvälistä yhteistyötä on syvennettävä,

OVAT TIETOISIA tähän liittyen samanmielisinä globaaleina kumppaneina yhteisestä vastuustaan ja sitoumuksestaan luoda oikeudenmukainen ja vakaa kansainvälinen järjestys Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan päämäärien ja periaatteiden mukaisesti ja saavuttaa maailmassa rauha, vakaus ja hyvinvointi sekä ihmisten turvallisuus,

OVAT PÄÄTTÄNEET tähän liittyen tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisen yhteisön kohtaamissa merkittävissä globaaleissa haasteissa, kuten joukkotuhoaseiden leviäminen, terrorismi, ilmastonmuutos, köyhyys ja tartuntataudit, sekä torjuakseen yhteiseen etuun kohdistuvia uhkia merialalla, kybertoimintaympäristössä ja ulkoavaruudessa,

OVAT PÄÄTTÄNEET tähän liittyen myös, että koko kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavimmat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET tähän liittyen vahvistaa yleistä kumppanuuttaan kattavalla tavalla laajentamalla poliittisia, taloudellisia ja kulttuurillisia siteitään ja tekemällä sopimuksia,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET tähän liittyen myös vahvistaa yhteistyötään ja säilyttää yhteistyönsä yleisen johdonmukaisuuden muun muassa vahvistamalla kuulemisia kaikilla tasoilla ja ryhtymällä yhteisiin toimenpiteisiin kaikissa yhteistä etua koskevissa asioissa,

PANEVAT MERKILLE, että jos osapuolet päättävät tehdä tämän sopimuksen puitteissa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevia erillissopimuksia, joita unioni tekee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla, tällaisten tulevaisuudessa tehtävien erillissopimusten määräykset eivät sido Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia, jollei unioni samanaikaisesti Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ilmoita Japanille niiden aiempien kahdenvälisten suhteiden osalta, että tällaiset tulevaisuudessa tehtävät erillissopimukset sitovat Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia unionin osana Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan (N:o 21) mukaisesti; panevat merkille, että tämän sopimuksen täytäntöön panemiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla myöhemmin toteutettavat unionin sisäiset toimenpiteet eivät sido Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia, jos ne eivät ole ilmoittaneet haluavansa osallistua tällaisiin toimenpiteisiin tai hyväksyä ne pöytäkirjan (N:o 21) mukaisesti; ja panevat merkille myös sen, että tällaiset tulevaisuudessa tehtävät erillissopimukset tai myöhemmin toteutettavat unionin sisäiset toimenpiteet kuuluvat Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan (N:o 22) soveltamisalaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Soveltamisala ja yleiset periaatteet

1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on osapuolten osalta

a) vahvistaa osapuolten yleistä kumppanuutta lisäämällä poliittista ja alakohtaista yhteistyötä ja yhteisiä toimia yhteistä etua koskevissa asioissa, mukaan lukien alueelliset ja maailmanlaajuiset haasteet;

b) tarjota pitkäkestoinen oikeudellinen perusta kahdenvälisen yhteistyön ja myös kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä sekä kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla tehtävän yhteistyön vahvistamiselle;

c) edistää yhdessä kansainvälistä rauhaa ja vakautta edistämällä riitojen rauhanomaista ratkaisemista oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; ja

d) edistää yhdessä yhteisiä arvoja ja periaatteita, erityisesti demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistetun tarkoituksen saavuttamiseksi osapuolet panevat tämän sopimuksen täytäntöön keskinäisen kunnioituksen, tasavertaisen kumppanuuden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteiden pohjalta.

3. Osapuolet vahvistavat kumppanuuttaan käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa poliittisten kysymysten, ulko- ja turvallisuuspolitiikkojen ja muun alakohtaisen yhteistyön aloilla. Tätä varten osapuolet järjestävät kokouksia kaikilla tasoilla valtionpäämiesten, ministereiden ja ylempien virkamiesten kokoukset mukaan luettuina ja edistävät laajempaa kansojensa välistä vuorovaikutusta sekä parlamenttien välisiä yhteyksiä.

2 artikla

Demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet

1. Osapuolet puolustavat jatkossakin demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia yhteisiä arvoja ja periaatteita, jotka muodostavat osapuolten sisäpolitiikan ja kansainvälisen politiikan perustan. Osapuolet vahvistavat tähän liittyen kunnioittavansa ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja asiaankuuluvia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joissa ne ovat osapuolina.

2. Osapuolet edistävät näitä yhteisiä arvoja ja periaatteita kansainvälisillä foorumeilla. Osapuolet tekevät yhteistyötä ja koordinoivat tarvittaessa toimintaansa näiden arvojen ja periaatteiden edistämisessä ja toteuttamisessa, myös kolmansissa maissa tai niiden kanssa.

3 artikla

Rauhan ja turvallisuuden edistäminen

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä kansainvälisen ja alueellisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.

2. Osapuolet edistävät yhdessä riitojen rauhanomaista ratkaisemista, myös omilla alueillaan, ja kannustavat kansainvälistä yhteisöä ratkaisemaan kaikki riidat rauhanomaisesti kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

4 artikla

Kriisinhallinta

Osapuolet lisäävät näkemystenvaihtoa ja pyrkivät toimimaan yhdessä yhteistä etua koskevissa asioissa kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen alalla muun muassa edistämällä yhteisiä kantoja, tekemällä päätöslauselmiin ja päätöksiin liittyvää yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla, tukemalla konfliktista toipuvien maiden kansallisia ponnisteluja kestävän rauhan aikaansaamiseksi ja tekemällä yhteistyötä kriisinhallintaoperaatioissa ja muissa asiaankuuluvissa ohjelmissa ja hankkeissa.

5 artikla

Joukkotuhoaseet

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä asesulku- ja aseistariisuntajärjestelmän vahvistamisessa joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämiseksi noudattamalla täysimääräisesti osapuolille kansainvälisestä oikeudesta johtuvia velvoitteita ja panemalla ne täytäntöön, mukaan lukien asiaankuuluvat kansainväliset sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, sellaisena kuin niitä sovelletaan osapuoliin.

2. Osapuolet edistävät ydinaseiden leviämisen estämisestä 1 päivänä heinäkuuta 1968 Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa tehtyä sopimusta, jäljempänä ’ydinsulkusopimus’, joka on ydinaseiden riisuntapyrkimysten keskeinen perusta, maailmanlaajuisen ydinsulkujärjestelmän kulmakivi ja ydinenergian rauhanomaisen käytön edistämisen perusta. Osapuolet myös harjoittavat politiikkaa ja jatkavat aktiivista osallistumista maailmanlaajuisiin ponnisteluihin kaikille turvallisemman maailman rakentamiseksi sekä korostavat asesulku- ja aseistariisuntajärjestelmän kaikkiin haasteisiin vastaamisen merkitystä ja tarvetta puolustaa ja vahvistaa ydinsulkusopimusta sekä luoda edellytykset ydinaseettomalle maailmalle ydinsulkusopimuksen päämäärien mukaisesti kansainvälistä vakautta edistäen ja kaikkien heikentymättömän turvallisuuden periaatteen pohjalta.

3. Osapuolet jatkavat joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen torjumista erityisesti kehittämällä tehokkaan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologioiden ja joukkotuhoaseisiin liittyvien tuotteiden ja teknologioiden vientivalvontajärjestelmän, johon sisältyvät loppukäytön valvonta ja tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyömisestä, ja ylläpitämällä tätä järjestelmää.

4. Osapuolet ylläpitävät ja tehostavat tällä alalla käymäänsä vuoropuhelua osapuolten tämän artiklan mukaisten toimien lujittamiseksi.

6 artikla

Tavanomaiset aseet, mukaan luettuina pienaseet ja kevyet aseet

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä ja koordinoivat toimiaan tavanomaisten aseiden sekä kaksikäyttötuotteiden ja

-teknologioiden siirron valvonnan alalla maailmanlaajuisella, alueellisella, osa-alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta voidaan estää niiden tarkoituksenvastaiset siirrot ja edistää rauhaa, turvallisuutta ja vakautta sekä vähentää inhimillistä kärsimystä kaikilla näillä tasoilla. Osapuolet kehittävät ja panevat täytäntöön vastuullisella tavalla siirron valvontaa koskevat politiikkansa ottamalla muun muassa asianmukaisesti huomioon toistensa turvallisuusnäkökohdat maailmanlaajuisesti sekä osapuolille kuuluvien alueiden ja muiden alueiden yhteydessä.

2. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa asiaankuuluvien kansainvälisten välineiden, kuten New Yorkissa 2 päivänä huhtikuuta 2013 tehdyn asekauppasopimuksen, pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelman ja asiaankuuluvien Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmien, muodostamiin kehyksiin ja koordinoivat tarvittaessa näihin välineisiin liittyviä toimiaan, jotta voidaan säännellä kansainvälistä kauppaa ja torjua ja poistaa tavanomaisten aseiden, mukaan lukien pienaseet ja kevyet aseet, sekä ammusten laiton kauppa ja tarkoituksenvastaiset siirrot. Tämän kohdan mukaiseen yhteistyöhön kuuluu tarvittaessa kyseisten kehysten maailmanlaajuisen soveltamisen edistäminen ja täysimääräisen täytäntöönpanon tukeminen kolmansissa maissa.

3. Osapuolet ylläpitävät ja tehostavat vuoropuhelua, joka seuraa ja jolla lujitetaan niiden tämän artiklan mukaisia toimia.

7 artikla

Kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavat rikokset ja Kansainvälinen rikostuomioistuin

1. Osapuolet tekevät yhteistyötä kansainvälistä yhteisöä koskettavien vakavien rikosten tutkimisen ja niitä koskevien syytetoimien edistämiseksi muun muassa Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja tarvittaessa Yhdistyneiden kansakuntien asiaankuuluvien päätöslauselmien mukaisesti perustetuissa tuomioistuimissa.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä Roomassa 17 päivänä heinäkuuta 1998 tehdyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön, jäljempänä ’perussääntö’, tavoitteiden edistämiseksi. Tässä tarkoituksessa ne

a) jatkavat perussäännön yleismaailmallisuuden edistämistä muun muassa jakamalla tarvittaessa kokemuksia sen vahvistamista ja täytäntöönpanoa varten tarvittavien toimenpiteiden hyväksymisestä;

b) turvaavat perussäännön koskemattomuuden suojelemalla sen ydinperiaatteita; ja

c) tekevät yhteistyötä parantaakseen edelleen Kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminnan tuloksellisuutta.

8 artikla

Terrorismin torjunta

1. Osapuolet työskentelevät yhdessä kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ehkäistäkseen ja torjuakseen terrorismin kaikkia muotoja ja ilmentymiä sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, mukaan lukien kansainväliset terrorismin torjuntaan liittyvät sopimukset, kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, sellaisina kuin niitä sovelletaan osapuoliin, ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteet.

2. Osapuolet tehostavat yhteistyötään ottaen huomioon Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen terrorismin­ vastaisen strategian ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston asiaankuuluvat päätöslauselmat.

3. Osapuolet edistävät vuoropuhelua sekä tietojen ja näkemysten vaihtoa kaikista terroriteoista ja niihin liittyvistä menetelmistä ja käytännöistä kunnioittaen kuitenkin samalla yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa kansainvälisen oikeuden ja omien lakiensa ja asetustensa mukaisesti.

9 artikla

Kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinriskin vähentäminen

1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinriskin ehkäisemisessä, vähentämisessä ja hallinnassa sekä siihen reagoimisessa.

2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinriskin hallintaan liittyvien institutionaalisten valmiuksien parantamiseksi kolmansissa maissa.

10 artikla

Kansainvälinen ja alueellinen yhteistyö sekä Yhdistyneiden kansakuntien uudistaminen

1. Osapuolet sitoutuvat tulokselliseen monenvälisyyteen ja pyrkivät sen tueksi vaihtamaan näkemyksiä ja vahvistamaan yhteistyötään sekä tarvittaessa koordinoimaan kantojaan Yhdistyneissä kansakunnissa ja muissa kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä sekä kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla.

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä edistääkseen Yhdistyneiden kansakuntien uudistamista koko Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän ja myös turvallisuusneuvoston tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, valmiuksien ja edustavuuden vahvistamiseksi.

11 artikla

Kehitysyhteistyöpolitiikka

1. Osapuolet lisäävät näkemysten vaihtoa kehityspolitiikoista muun muassa käymällä säännöllistä vuoropuhelua ja koordinoimalla tarvittaessa kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista maailmanlaajuisella tasolla koskevia erityisiä politiikkojaan.

2. Osapuolet koordinoivat tarvittaessa kehitykseen liittyviä kysymyksiä koskevia kantojaan kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla.

3. Osapuolet pyrkivät kannustamaan edelleen kehitysvirastojaan ja -osastojaan vaihtamaan keskenään tietoja ja tekemään yhteistyötä sekä tarvittaessa koordinoimaan maan sisäisiä toimintojaan.

4. Osapuolet pyrkivät myös vaihtamaan tietoja, parhaita käytäntöjä ja kokemuksia kehitysavun alalla sekä tekemään yhteistyötä laittomien rahavirtojen torjumiseksi ja osapuolten omiin ja vastaanottajamaiden taloudellisiin etuihin kaikilla tasoilla vaikuttavien sääntöjenvastaisuuksien, petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimintojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

12 artikla

Katastrofihallinta ja humanitaarinen toiminta

1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ja edistävät tarvittaessa koordinointia kahdenvälisellä, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla katastrofien ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi, niihin valmistautumiseksi ja reagoimiseksi sekä niistä toipumiseksi, jotta voidaan vähentää katastrofiriskiä ja lisätä tähän liittyvää selviytymiskykyä.

2. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä humanitaarisissa toimissa ja myös hätäapuoperaatioissa, jotta voidaan varmistaa tuloksellinen ja koordinoitu toiminta.

13 artikla

Talous- ja finanssipolitiikka

1. Osapuolet tehostavat tietojen ja kokemusten vaihtoa edistääkseen tiivistä kahdenvälistä ja monenvälistä poliittista koordinointia, jotta ne voivat tukea kestävää ja tasapainoista kasvua, työpaikkojen luonnin edistämistä sekä makrotalouden liiallisen epätasapainon ja kaikenlaisen protektionismin torjumista koskevia yhteisiä tavoitteitaan.

2. Osapuolet edistävät tietojenvaihtoa finanssipolitiikoistaan ja rahoitusalan sääntelystään, jotta ne voivat vahvistaa yhteistyötä rahoitusvakauden ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi muun muassa parantamalla kirjanpitoa, tilintarkastuksia, pankki- ja vakuutustoimintaa, rahoitusmarkkinoita ja rahoitusalan muita osa-alueita koskevia sääntely- ja valvontajärjestelmiä, tukien parhaillaan käynnissä olevaa työtä asiaankuuluvissa kansainvälisissä järjestöissä ja asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla.

14 artikla

Tiede, teknologia ja innovointi

Tieteellisestä ja teknologisesta yhteistyöstä Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välisen sopimuksen, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna, perusteella osapuolet vahvistavat yhteistyötään tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla kiinnittämällä erityistä huomiota yhteistä etua koskeviin painopistealoihin.

15 artikla

Liikenne

1. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä lisäämällä tietojenvaihtoa ja vuoropuhelua liikenteeseen liittyvistä politiikoista, käytännöistä ja muista yhteistä etua koskevista aloista kaikkien liikennemuotojen osalta ja koordinoivat tarvittaessa kantojaan kansainvälisillä liikennefoorumeilla.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja yhteistyöaloja ovat muun muassa

a) ilmailuala, kuten lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ilmaliikenteen hallinta ja muut asiaankuuluvat säännökset, jotta voidaan edistää laajempia ja molempia osapuolia hyödyttäviä lentoliikennesuhteita, mukaan lukien tarvittaessa tekninen ja sääntelyyn liittyvä yhteistyö ja yhteiseen etuun sekä molempien osapuolten suostumukseen perustuvat lisäsopimukset;

b) merenkulkuala; ja

c) rautatieala.

16 artikla

Ulkoavaruus

1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa avaruuteen liittyvistä politiikoistaan ja toimistaan.

2. Osapuolet pyrkivät tekemään tarvittaessa yhteistyötä muun muassa säännöllisen vuoropuhelun avulla ulkoavaruuden tutkimisessa ja rauhanomaisessa käytössä, mukaan lukien osapuolten satelliittinavigointijärjestelmien keskinäinen yhteensopivuus, maapallon havainnointi ja seuranta, ilmastonmuutos, avaruustiede ja -teknologia, avaruuteen liittyvien toimintojen turvallisuusnäkökohdat ja muut yhteistä etua koskevat alat.

17 artikla

Yhteistyö teollisuuden alalla

1. Osapuolet edistävät yhteistyötä teollisuuden alalla yritystensä kilpailukyvyn parantamiseksi. Tätä varten osapuolet edistävät omia teollisuuspolitiikkojaan koskevaa näkemysten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri aloilla, joita ovat esimerkiksi innovointi, ilmastonmuutos, energiatehokkuus, standardointi, yritysten yhteiskuntavastuu sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen tukeminen.

2. Osapuolet helpottavat julkisten ja yksityisten sektoriensa käynnistämiä yhteistyötoimia, jotta voidaan parantaa osapuolten yritysten kilpailukykyä ja yhteistyötä muun muassa niiden välisen vuoropuhelun avulla.

18 artikla

Tulli

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään tullialalla ja myös helpottavat lainmukaista kaupankäyntiä varmistaen kuitenkin samalla, että tullivalvonta on tehokasta ja että tullilakeja ja -määräyksiä noudatetaan yhteistyöstä ja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa Brysselissä 30 päivänä tammikuuta 2008 tehdyn Euroopan yhteisön ja Japanin hallituksen välisen sopimuksen, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna, mukaisesti. Osapuolet myös vaihtavat näkemyksiä ja tekevät yhteistyötä asiaankuuluvissa kansainvälisissä yhteyksissä.

19 artikla

Verotus

Verotusalan hyvän hallintotavan edistämiseksi osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään kansainvälisesti sovittujen veromääräysten mukaisesti erityisesti kannustamalla kolmansia maita lisäämään avoimuutta, varmistamaan tietojenvaihdon ja poistamaan haitalliset verokäytännöt.

20 artikla

Matkailu

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään matkailun kestävän kehityksen sekä matkailualan kilpailukyvyn parantamisen osalta, millä voidaan edistää talouskasvua, kulttuurivaihtoa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

21 artikla

Tietoyhteiskunta

Osapuolet vaihtavat näkemyksiään tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvistä politiikoistaan ja säännöksistään vahvistaakseen yhteistyötään keskeisissä kysymyksissä, joita ovat muun muassa

a) sähköinen viestintä, mukaan lukien internetin hallinto ja verkkoturvallisuus;

b) tutkimusverkkojen yhteenliittäminen, myös alueellisesti;

c) tutkimus- ja innovointitoiminnan edistäminen; sekä

d) uusien teknologioiden standardointi ja levittäminen.

22 artikla

Kuluttajapolitiikka

Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa kuluttajansuojan korkeaan tasoon tähtäävistä politiikoista, laeista ja määräyksistä sekä vahvistavat yhteistyötään keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa tuoteturvallisuus, kuluttajalainsäädännön ja -määräysten täytäntöönpano, kuluttajavalistus, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kuluttajien oikeussuojakeinot.

23 artikla

Ympäristö

1. Osapuolet lisäävät näkemysten, tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ympäristöpolitiikoista ja -säännöksistä ja vahvistavat yhteistyötään esimerkiksi seuraavilla aloilla:

a) resurssien tehokas käyttö;

b) biologinen monimuotoisuus;

c) kestävä kulutus ja tuotanto;

d) ympäristönsuojelua tukevat teknologiat, tavarat ja palvelut;

e) metsien suojelu ja kestävä hoito, mukaan lukien tarvittaessa laittomat hakkuut; ja

f) muut asiaankuuluvan politiikanalan vuoropuhelussa päätettävät alat.

2. Osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten ja välineiden muodostamien kehysten puitteissa, sellaisina kuin niitä sovelletaan osapuoliin, sekä kansainvälisillä foorumeilla.

24 artikla

Ilmastonmuutos

1. Osapuolet tunnustavat, että maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä kiireesti perusteellisella ja kestävällä tavalla, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan pitää selvästi alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon ja jotta lämpötilan nousu voidaan pyrkiä rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon, ja ottavat johtavan aseman ilmastonmuutoksen ja sen haitallisten vaikutusten torjumiseksi muun muassa omilla toimillaan ja kansainvälisillä toimilla ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Osapuolet tekevät tarvittaessa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien 9 päivänä toukokuuta 1992 New Yorkissa antaman puitesopimuksen mukaista yhteistyötä kyseisen puitesopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi, 12 päivänä joulukuuta 2015 Pariisissa tehdyn Pariisin sopimuksen panemiseksi täytäntöön ja monenvälisten oikeudellisten kehysten vahvistamiseksi. Osapuolet pyrkivät myös vahvistamaan yhteistyötään muilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla.

2. Osapuolet pyrkivät kestävän kehityksen edistämiseksi myös tekemään yhteistyötä lisäämällä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tarvittaessa edistämällä yhteistä etua koskeviin kysymyksiin liittyvien politiikkojen koordinointia ilmastonmuutoksen alalla muun muassa seuraavissa asioissa:

a) ilmastonmuutoksen hillitseminen erilaisilla toimenpiteillä, kuten vähähiilisen teknologian tutkiminen ja kehittäminen, markkinapohjaiset mekanismit ja lyhytvaikutteisten, ilmastonmuutosta aiheuttavien ilmansaasteiden vähentäminen;

b) ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin sopeutuminen; ja

c) kolmansien maiden avustaminen.

25 artikla

Kaupunkipolitiikka

Osapuolet lisäävät kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa kaupunkipolitiikan alalla, jotta ne voivat erityisesti vastata siihen liittyviin yhteisiin haasteisiin, mukaan lukien väestörakenteen muutoksista ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haasteet. Osapuolet kannustavat myös tarvittaessa tällaiseen kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon paikallishallintojensa tai kaupunkiviranomaistensa välillä.

26 artikla

Energia

Osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään ja tarvittaessa koordinoimaan tiiviisti toimintaansa kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisillä foorumeilla energia-alalla, mukaan lukien energiaturvallisuus, maailmanlaajuinen energiakauppa ja -investoinnit, maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden toiminta, energiatehokkuus ja energiaan liittyvät teknologiat.

27 artikla

Maatalous

1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään maataloutta, maaseudun kehittämistä ja metsänhoitoa koskevien politiikkojen alalla, mukaan lukien kestävä maatalous, elintarviketurva, ympäristövaatimusten sisällyttäminen maatalouspolitiikkoihin, maaseutualueita koskevat kehityspolitiikat, maataloustuotteiden edistäminen ja niitä koskeva laatupolitiikka sekä maantieteelliset merkinnät, luonnonmukainen tuotanto, kansainväliset maatalousnäkymät, kestävä metsänhoito ja yhteydet kestävää maataloutta, maaseudun kehittämistä ja metsänhoitoa koskevien politiikkojen sekä ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevien politiikkojen välillä.

2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään maataloutta ja metsänhoitoa koskevan tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

28 artikla

Kalastus

1. Osapuolet edistävät vuoropuhelua ja vahvistavat yhteistyötään kalastuspolitiikan alalla ennalta varautuvien ja ekosysteemilähtöisten lähestymistapojen mukaisesti, jotta voidaan edistää kalavarojen pitkän aikavälin suojelua, tehokasta hoitoa ja kestävää käyttöä parhaiden saatavilla olevien tieteellisten tietojen pohjalta.

2. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa ja edistävät kansainvälistä yhteistyötä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi.

3. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään asiaankuuluvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa.

29 artikla

Meriasiat

Osapuolet edistävät Montego Bayssa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdystä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleis­ sopimuksesta, jäljempänä ’UNCLOS’, ilmenevän kansainvälisen oikeuden mukaisesti vuoropuhelua, lisäävät keskinäistä ymmärrystä meriasioista ja työskentelevät yhdessä seuraavien asioiden edistämiseksi:

a) oikeusvaltioperiaate tällä alalla, mukaan lukien merenkulun ja ylilennon vapaudet ja muut aavan meren vapaudet UNCLOSin 87 artiklasta ilmenevällä tavalla; ja

b) merten ja valtamerten ekosysteemien ja elottomien luonnonvarojen pitkän aikavälin suojelu, kestävä hoito ja niitä koskevan tietämyksen lisääminen sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

30 artikla

Työllisyys- ja sosiaaliasiat

1. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään työllisyyden, sosiaaliasioiden ja ihmisarvoisen työn aloilla, joihin kuuluvat esimerkiksi työllisyyspolitiikat ja sosiaaliturvajärjestelmät globalisaation ja väestörakenteen muutosten sosiaalisen ulottuvuuden yhteydessä, vaihtamalla näkemyksiä ja kokemuksia ja tekemällä tarvittaessa yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa.

2. Osapuolet pyrkivät kunnioittamaan, edistämään ja panemaan täytäntöön kansainvälisesti tunnustettuja työelämän normeja ja sosiaalisia standardeja ja edistämään ihmisarvoista työtä sen pohjalta, että ne ovat sitoutuneet asiaankuuluviin kansainvälisiin välineisiin, kuten 18 päivänä kesäkuuta 1998 hyväksyttyyn Kansainvälisen työjärjestön julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ja 10 päivänä kesäkuuta 2008 hyväksyttyyn Kansainvälisen työjärjestön julistukseen sosiaalisesti oikeudenmukaisesta globalisaatiosta.

31 artikla

Terveys

Osapuolet lisäävät näkemysten, tietojen ja kokemusten vaihtoa terveyden alalla, jotta ne voivat ratkaista tehokkaasti rajat ylittäviä terveysongelmia tekemällä erityisesti yhteistyötä tartuntatautien ja ei-tarttuvien tautien ehkäisemisessä ja valvonnassa, myös edistämällä tarvittaessa kansainvälisiä terveyssopimuksia.

32 artikla

Oikeudellinen yhteistyö

1. Osapuolet vahvistavat oikeudellista yhteistyötään siviili- ja kauppaoikeuden alalla, erityisesti siviilioikeudellista yhteistyötä koskevien yleissopimusten edistämistä ja tuloksellisuutta koskevissa asioissa.

2. Osapuolet vahvistavat rikosasioita koskevaa oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009 ja Tokiossa 15 päivänä joulukuuta 2009 allekirjoitettuun Euroopan unionin ja Japanin väliseen sopimukseen, sellaisena kuin se on mahdollisesti muutettuna.

33 artikla

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään korruption ja rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien ampuma- aseiden laiton kauppa ja talousrikollisuus, ehkäisemisessä ja torjunnassa muun muassa edistämällä tarvittaessa asiaankuuluvia kansainvälisiä sopimuksia.

34 artikla

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään muun muassa tietoja vaihtamalla sen estämiseksi, että niiden rahoitusjärjestelmiä käytettäisiin rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja ottavat huomioon asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän, yleisesti tunnustetut normit.

35 artikla

Huumausaineiden torjunta

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään huumausaineiden ehkäisemisessä ja torjunnassa tavoitteenaan

a) vähentää huumausaineiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää;

b) estää huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen käytettävien lähtöaineiden kulkeutuminen tähän tarkoitukseen;

c) suojella kansanterveyttä ja hyvinvointia; ja

d) hajottaa huumausaineiden kauppaan osallistuvat rajat ylittävät rikollisverkostot ja erityisesti estää niitä tunkeutumasta lailliseen kaupalliseen ja rahoitusalan toimintaan, muun muassa vaihtamalla tietoja ja parhaita käytäntöjä.

36 artikla

Yhteistyö kyberasioissa

1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa kyberasioita koskevista politiikoistaan ja toimistaan sekä kannustavat tällaista näkemysten ja tietojen vaihtoa kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla.

2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ihmisoikeuksien ja vapaan tiedonkulun edistämiseksi ja suojelemiseksi kybertoimintaympäristössä niin laajalti kuin mahdollista. Tätä varten ja sen ymmärryksen pohjalta, että kybertoimintaympäristössä sovelletaan kansainvälistä oikeutta, ne tekevät tarvittaessa yhteistyötä kansainvälisten normien laatimisessa ja kehittämisessä ja luottamuksen rakentamisen edistämisessä kybertoimintaympäristössä.

3. Osapuolet tekevät tarvittaessa yhteistyötä, jotta ne voivat parantaa kolmansien maiden valmiuksia vahvistaa kyberturvallisuuttaan ja torjua kyberrikollisuutta.

4. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään ehkäistäkseen ja torjuakseen kyberrikollisuutta, mukaan lukien laittoman sisällön levittäminen internetissä.

37 artikla

Matkustajarekisterit

Osapuolet pyrkivät käyttämään lakiensa ja asetustensa mahdollistamassa laajuudessa käytettävissä olevia työkaluja, kuten matkustajarekistereitä, terroritekojen ja vakavien rikosten ehkäisemiseen ja torjumiseen kunnioittaen kuitenkin samalla oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaa.

38 artikla

Muuttoliike

1. Osapuolet edistävät vuoropuhelua politiikoistaan muuttoliikkeen alalla, johon liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi laillinen muuttoliike, laiton maahanmuutto, ihmiskauppa, turvapaikka-asiat ja rajavalvonta, mukaan lukien viisumien ja matkustusasiakirjojen turvallisuus, ja ottavat tässä yhteydessä huomioon muuttoliikkeeseen liittyvän sosioekonomisen todellisuuden.

2. Osapuolet vahvistavat yhteistyötään laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja valvomiseksi muun muassa varmistamalla kansalaistensa takaisinoton ilman kohtuuttomia viivästyksiä ja tarjoamalla heille asianmukaiset matkustus­ asiakirjat.

39 artikla

Henkilötietojen suoja

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään, jotta ne voivat varmistaa korkeatasoisen henkilötietojen suojan.

40 artikla

Koulutus, nuoriso ja urheilu

1. Osapuolet lisäävät näkemysten ja tietojen vaihtoa koulutukseen, nuorisoon ja urheiluun liittyvistä politiikoistaan.

2. Osapuolet kannustavat tarvittaessa koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toteutettaviin yhteistyötoimiin, kuten yhteisiin ohjelmiin, henkilövaihtoon sekä tietämyksen ja kokemusten vaihtoon.

41 artikla

Kulttuuri

1. Osapuolet pyrkivät lisäämään kulttuuritoimintaan osallistuvien henkilöiden ja taideteosten vaihtoa ja toteuttamaan tarvittaessa yhteisiä aloitteita kulttuurin eri aloilla, mukaan lukien audiovisuaaliset teokset, kuten elokuvat.

2. Osapuolet kannustavat kansalaisyhteiskuntiaan ja kulttuurialan instituutioitaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön keskinäisen tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisäämiseksi.

3. Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä yhteistä etua koskevissa asioissa asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestössä, pyrkiäkseen yhteisiin tavoitteisiin ja edistääkseen kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperinnön suojelua.

42 artikla

Sekakomitea

1. Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu osapuolten edustajista. Sekakomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä molempien osapuolten edustajat.

2. Sekakomitean tehtävänä on

a) koordinoida tähän sopimukseen perustuvaa yleistä kumppanuutta;

b) pyytää tarvittaessa tietoja osapuolten välisten muiden sopimusten tai järjestelyjen nojalla perustetuilta komiteoilta tai muilta elimiltä ja vaihtaa näkemyksiä yhteistä etua koskevista asioista;

c) päättää uusista yhteistyöaloista, joita ei ole lueteltu tässä sopimuksessa, edellyttäen, että ne ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen tavoitteiden kanssa;

d) varmistaa tämän sopimuksen moitteeton toiminta ja tehokas täytäntöönpano;

e) pyrkiä ratkaisemaan tämän sopimuksen tulkinnasta, soveltamisesta tai täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvat kiistat;

f) toimia foorumina, jolla voidaan selittää kaikki tähän sopimukseen liittyvien politiikkojen, ohjelmien tai valtuuksien asiaankuuluvat muutokset; ja

g) antaa suosituksia ja tehdä tarvittaessa päätöksiä sekä helpottaa yhteistyön erityisiä osa-alueita tämän sopimuksen perusteella.

3. Sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti.

4. Sekakomitea kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa vuorotellen Tokiossa ja Brysselissä. Lisäksi sekakomitea kokoontuu kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

5. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

43 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Osapuolet ryhtyvät keskinäisen kunnioituksen, tasavertaisen kumppanuuden ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen periaatteiden pohjalta kaikkiin yleisiin tai erityisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen osapuolille tästä sopimuksesta johtuvien velvollisuuksien noudattamiseksi.

2. Jos esiin tulee tämän sopimuksen tulkintaan, soveltamiseen tai täytäntöönpanoon liittyviä riitoja, osapuolet tehostavat keskinäisiä kuulemis- ja yhteistyöpyrkimyksiään voidakseen ratkaista tällaiset riidat nopeasti ja sovinnollisesti.

3. Jos riitaa ei voida ratkaista 2 kohdan mukaisesti, kumpi tahansa osapuoli voi pyytää, että riita siirretään sekakomitealle jatkokeskustelua ja -tarkastelua varten.

4. Osapuolet katsovat, että tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön perustan olennaisen osan muodostavien

2 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa esitettyjen velvollisuuksien erityisen vakavaan ja huomattavaan rikkomiseen, joka on vakavuudeltaan ja luonteeltaan niin poikkeuksellinen, että se uhkaa rauhaa ja turvallisuutta ja että sillä on kansainvälisiä vaikutuksia, voidaan puuttua erityisen kiireellisenä tapauksena.

5. Siinä epätodennäköisessä ja odottamattomassa tapauksessa, että kumman tahansa osapuolen alueella ilmenee 4 kohdassa tarkoitettu erityisen kiireellinen tapaus, sekakomitea järjestää kiireelliset neuvottelut 15 päivän kuluessa toisen osapuolen pyynnöstä.

Jos sekakomitea ei pääse molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, se järjestää kiireesti ministeritason kokouksen kyseisestä asiasta.

6. Jos erityisen kiireelliseen tapaukseen ei löydetä molempien osapuolten hyväksymää ratkaisua ministeritasolla, 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittänyt osapuoli voi päättää keskeyttää tämän sopimuksen määräysten soveltamisen kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Lisäksi osapuolet panevat merkille, että 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittänyt osapuoli voi ryhtyä muihin asianmukaisiin tämän sopimuksen ulkopuolisiin toimenpiteisiin kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Kyseinen osapuoli ilmoittaa välittömästi toiselle osapuolelle kirjallisesti päätöksestään ja soveltaa päätöstä sen vähimmäisajan, joka tarvitaan, jotta asia voidaan ratkaista osapuolille hyväksyttävällä tavalla.

7. Osapuolet seuraavat jatkuvasti sen erityisen kiireellisen tapauksen kehitystä, jonka vuoksi tämän sopimuksen määräysten soveltaminen on päätetty keskeyttää. Sopimuksen määräysten soveltamisen keskeyttämiseen turvautuneen osapuolen on peruttava keskeyttäminen heti, kun se on perusteltua, ja joka tapauksessa viimeistään silloin, kun erityisen kiireellistä tapausta ei enää ole.

8. Tämä sopimus ei vaikuta osapuolten välisten muiden sopimusten tulkintaan tai soveltamiseen eikä rajoita tällaisten sopimusten tulkintaa tai soveltamista. Tämän sopimuksen riitojenratkaisumääräykset eivät etenkään korvaa osapuolten välisiin muihin sopimuksiin sisältyviä riitojenratkaisumääräyksiä eivätkä vaikuta niihin millään tavoin.

44 artikla

Erinäiset määräykset

Tähän sopimukseen perustuva yhteistyö ja perustuvat toimet on pantava täytäntöön osapuolten lakien ja asetusten mukaisesti.

45 artikla

Osapuolten määrittely

Tässä sopimuksessa ’osapuolilla’ tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita niillä kulloinkin olevan toimivallan mukaisesti sekä Japania.

46 artikla

Tietojen antaminen

Minkään tässä sopimuksessa ei katsota edellyttävän, että kumpikaan osapuoli antaa tietoja, joiden luovuttamisen se katsoo olevan keskeisten turvallisuusetujensa vastaista.

47 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen voimaantuloon asti

1. Japani ratifioi ja unioniosapuoli hyväksyy tai ratifioi tämän sopimuksen omien sovellettavien oikeudellisten menettelyjensä mukaisesti. Japanin ratifioimiskirja ja asiakirja, jolla vahvistetaan unioniosapuolen hyväksymis- ja ratifiointimenettelyn päätökseen saattaminen, vaihdetaan Tokiossa. Tämä sopimus tulee voimaan asiakirjojen vaihtamispäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, unioni ja Japani soveltavat tämän sopimuksen 1, 2, 3 ja 4 artiklan, 5 artiklan 1 kohdan, 11, 12, 13 ja 14 artiklan, 15 artiklan (lukuun ottamatta 2 kohdan b alakohtaa), 16, 17, 18, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30, 31 ja 37 artiklan, 38 artiklan 1 kohdan, 39, 40 ja 41 artiklan, 42 artiklan (lukuun ottamatta 2 kohdan c alakohtaa), 43, 44, 45, 46 ja 47 artiklan, 48 artiklan 3 kohdan sekä 49, 50 ja 51 artiklan määräyksiä sopimuksen voimaantuloon asti. Niiden soveltaminen alkaa sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Japani on ilmoittanut unionille Japanin suorittaman ratifioinnin loppuun saattamisesta tai jona unioni on ilmoittanut Japanille tätä tarkoitusta varten tarvittavan soveltuvan oikeudellisen menettelyn loppuun saattamisesta, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi. Ilmoitukset annetaan diplomaattisina nootteina.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisesti tämän sopimuksen voimaantuloon asti sovellettavilla määräyksillä on sama oikeusvaikutus kuin jos tämä sopimus olisi voimassa osapuolten välillä.

48 artikla

Irtisanominen

1. Tämä sopimus on voimassa, jollei sitä irtisanota 2 kohdan mukaisesti.

2. Kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan irtisanoa tämä sopimus. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan lopettaa tämän sopimuksen 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu soveltaminen sopimuksen voimaantuloon asti. Soveltamisen lopettaminen tulee voimaan kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, kun toinen osapuoli on vastaanottanut ilmoituksen.

49 artikla

Tulevat unioniin liittymiset

1. Unioni ilmoittaa Japanille kaikista kolmansien maiden pyynnöistä liittyä unionin jäseneksi.

2. Osapuolet keskustelevat muun muassa sekakomitean puitteissa mahdollisista vaikutuksista, joita kolmannen maan liittymisellä unionin jäseneksi voi olla tälle sopimukselle.

3. Unioni ilmoittaa Japanille kolmannen maan unionin jäseneksi liittymistä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja voimaantulosta.

50 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta mainituissa sopimuksissa määrätyin edellytyksin, sekä Japanin alueeseen.

51 artikla

Todistusvoimaiset asiakirjat

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja japanin kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen. Jos sopimuksen tekstien välillä on eroavaisuuksia, osapuolet antavat asian sekakomitean ratkaistavaksi.

TÄMÄN VAKUUDEKSI tätä varten asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.