Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulvariskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 105/2019
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tulvariskien hallinnasta annettua lakia. Lain säännöstä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen tehtävistä muutettaisiin niin, että tehtävien hoidossa olisi tulvatilanteiden lisäksi otettava huomioon muut tavanomaisesta poikkeavat vesiolot kuten rankkasateet ja kuivuus sekä vesitilanteiden hallinta tällaisissa olosuhteissa. Lakiin lisättäisiin myös säännökset tulvariskien hallinnan tavoitteiden toteutumisen seurannasta sekä aineistojen toimittamisesta tietojärjestelmiin digitaalisesti. Lakiin tehtäisiin lisäksi eräitä teknisiä tarkistuksia. Esityksellä parannetaan varautumista sää- ja vesiolojen muutoksiin, erityisesti tavanomaisesta poikkeavien ilmiöiden yleistymiseen, ja edistetään siten sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
PERUSTELUT
1Asian tausta ja valmistelu
Laki tulvariskien hallinnasta ( tulvariskilaki ) tuli voimaan 30.6.2010. Lailla pantiin täytäntöön tulvariskien arviointia ja hallintaa koskeva direktiivi (2007/60/EY). Tulvariskilaki on osa laajempaa vesitalouden sääntelykokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen muutoksiin, erityisesti ääri-ilmiöiden yleistymiseen, ja edistää siten sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tulvariskilain voimassaoloaikana saatujen kokemusten perusteella tulvariskien hallintaa on tarpeen kehittää tavanomaisesta poikkeaviin sää- ja vesioloihin varautumiseksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien toimeenpanon seuraamiseksi.
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä. Esitysluonnoksesta on pyydetty 22.10.–27.11.2019 lausunnot seuraavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä: sisäministeriö, ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, alueiden pelastustoimet, maakuntien liitot, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Kuntaliitto ry.
Lausunnoista ja niiden huomioon ottamisesta on laadittu yhteenveto, joka on nähtävillä julkisessa palvelussa osoitteessa mmm.fi/hankkeet tunnuksella MMM014:00/2019.
2Nykytila ja sen arviointi
Tulvariskilaissa säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tehtävistä paitsi tulvadirektiivin täytäntöönpanossa myös yleisesti tulvariskien hallinnan yhteensovittamisesta vesistöalueen muuhun hoitoon ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. ELY-keskuksen tehtävät on kuitenkin säädöstasolla määritelty siten, ettei niissä oteta huomioon vesivarojen kestävään käyttöön vaikuttavia muita sää- ja vesioloja kuten voimakkaita myrskyjä ja kuivuutta.
Tulvariskilain mukaan maa- ja metsätalousministeriö asettaa tulvariskien hallintasuunnitelman laatimiseksi tarvittavaa viranomaisten yhteistyötä varten tulvaryhmät sellaisille vesistö- ja merenrannikon alueille, joille tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella on nimetty yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue. Tulvaryhmän muodostavat asianomaisten ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja alueiden pelastustoimien edustajat. Tulvaryhmä käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset, asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet ja hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi. Suunnitelmat hyväksyy maa- ja metsätalousministeriö.
ELY-keskukset ja muut tulvaryhmiin osallistuvat tahot ovat pitäneet tarpeellisena käsitellä hallintasuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista myös suunnitelmaehdotuksen hyväksymisen jälkeen ennen seuraavan suunnittelukauden alkua. Toimenpiteiden toteuttamisen seuranta ei kuitenkaan kuulu tulvaryhmän laissa säädettyihin tehtäviin. Tulvaryhmän kulloinenkin toimikausi ei tulvariskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (659/2010) mukaan voi myöskään jatkua yhtä suunnittelukautta pidempään.
Tulvariskien hallinnan suunnittelussa tuotettava asiakirja-aineisto kootaan tietojärjestelmään, jota tulvariskilain mukaan ylläpitävät ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus. Tietojen toimittamistapaa koskevissa säännöksissä ei ole otettu huomioon tarvetta käsitellä aineistoja digitaalisesti. Lisäksi tietojärjestelmän ylläpitotehtävä olisi tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle toimijalle.
3Ehdotukset ja niiden vaikutukset
3.1Keskeiset ehdotukset
Tulvariskilakia muutettaisiin niin, että ELY-keskuksen olisi tulvatilanteisiin ja niihin varautumiseen liittyvissä tehtävissä otettava huomioon myös muut tavanomaisesta poikkeavat vesiolot sekä poikkeuksellisten vesitilanteiden hallinta tällaisissa olosuhteissa.
Tulvariskilain mukaan tulvariskit arvioidaan ja niiden hallinnan suunnittelun muutkin vaiheet tarkistetaan tarpeellisilta osin kuuden vuoden välein. Tieto aiemmin suunniteltujen toimenpiteiden edistymisestä ja niiden vaikutuksesta esimerkiksi tulvariskien merkittävyyden arviointiin on tarpeen suunnitelmien tarkistuksia valmisteltaessa. Tämän vuoksi lakia muutettaisiin niin, että tulvaryhmän tehtävänä olisi seurata tulvariskien hallintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista suunnittelukausien välisenä aikana.
Lakiin otettaisiin säännökset tulvariskien hallinnassa tarvittavan aineiston toimittamisesta tietojärjestelmiin digitaalisesti.
3.2Pääasialliset vaikutukset
ELY-keskuksen on otettava vesivarojen käyttöön ja hoitoon liittyvissä tehtävissään yleisesti huomioon myös kuivuus ja muut poikkeukselliset sää- ja vesiolot. Niiden kytkeminen säädöstasolla ELY-keskuksen tulvariskilaissa säädettyihin tehtäviin ei siksi vaikuta ELY-keskusten nykyiseen työmäärään.
Tulvaryhmiin osallistuvat viranomaiset eli ELY-keskus, maakunnan liitot, kunnat ja alueiden pelastustoimet pitäisivät yhteyttä ja seuraisivat tulvariskien hallinnan tavoitteiden toteutumista myös suunnittelukausien välisenä aikana. Yhteydenpidon ja kokoontumisten tarve olisi ajoittaista. Toiminta edistäisi tulvaryhmän vastuulle kuuluvaa suunnittelutyötä seuraavalla suunnittelukaudella sen arvioidessa hallintasuunnitelmien ja niihin sisältyvien toimenpiteiden tarkistamistarpeita. Tehtävä ei tämän vuoksi sanottavasti lisäisi tulvaryhmään osallistuvien viranomaisten työmäärää.
Tulvariskien hallinnan suunnitteluasiakirjat laaditaan poikkeuksetta sähköisesti ja siten, että niitä voidaan käsitellä tietojärjestelmissä. Asiakirjojen toimittamisesta tietojärjestelmiin digitaalisesti ei siksi odoteta aiheutuvan merkittäviä lisäkustannuksia ELY-keskuksille eikä hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaaville kunnille. Tietojärjestelmien tekninen kehittäminen ja ylläpito on jo nykyisin ollut Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä, ja tietosisältö on pääosin ELY-keskusten tuottamaa. Tämän vuoksi tehtävien erottaminen toisistaan ja tietojärjestelmien ylläpidon keskittäminen Suomen ympäristökeskukseen ei lisää näiden organisaatioiden työmäärää nykyisestä.
4Lausuntopalaute
Hallituksen esitysluonnoksesta annetuissa lausunnoissa pidettiin tarpeellisena täsmentää, mitä ehdotuksessa tarkoitetaan käsitteillä kuivuus, kuivuusriski ja muut sää- ja vesiolot ja miten ehdotus vaikuttaa tulvariskien hallintasuunnitelmien laadintaan. Säännöstä, jonka mukaan kunnan olisi toimitettava laissa säädetyt tiedot Suomen ympäristökeskukselle digitaalisessa muodossa, esitettiin muutettavaksi niin, että kunta voisi asettaa tiedot saataville tekniseen rajapintaan.
Lausuntojen perusteella esitystä muutettiin siten, että kuivuuden ja muiden poikkeuksellisten ilmiöiden huomioon ottamista ei kytketä miltään osin tulvariskien hallinnan suunnitteluun. ELY-keskuksen tehtäviä koskevaa säännöstä muutettiin siten, että tehtävissä tulisi ottaa huomioon sellaiset muista tavanomaisesta poikkeavista vesioloista aiheutuvat vaikutukset, jotka olisivat yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia, kuten vaikutukset vedenhankinnalle ja kalataloudelle sekä veden laadulle ja ekologiselle tilalle. Ehdotus, jonka mukaan ELY-keskus olisi valvonut tulvariskien hallintasuunnitelman toimeenpanoa, poistettiin, koska tehtävän säätäminen tulvaryhmälle olisi riittävää. Tietojen toimittamista koskevaa säännöstä muutettiin Suomen Kuntaliiton esittämällä tavalla.
5Säännöskohtaiset perustelut
2 §.Määritelmät . Pykälän 1−3 kohta säilyisivät nykyisellään. Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain nimi pykälän 4−7 kohdassa muutettaisiin lain voimassa olevaksi nimeksi. Pykälän 8 kohtaan sisältyvä yhteensovittavan ELY-keskuksen määritelmä poistettaisiin tarpeettomana. Tulvariskilakia säädettäessä määritelmä on otettu lain 2 §:ään, vaikka käsitettä ei laissa käytetä.
4 §.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät . Pykälän 2 momentin 5 kohtaa muutettaisiin siten, että ELY-keskuksen tehtävänä olisi huolehtia hydrologisen seurannan sijaan hydrologisen havaintotiedon tuottamisesta. Muutoksen tarkoituksena on selventää ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen työnjakoa vesitiedon tuottamisessa, jalostamisessa ja jakamisessa.
Pykälässä säädetään ELY-keskuksen tehtävistä tulvariskien hallinnassa. Tulvariskien hallinta on osa veden kierron ja vesivarojen hallinnan kokonaisuutta, jossa on otettava huomioon tulvien lisäksi muut tavanomaisesta poikkeavat vesiolot, esimerkiksi rankkasateet, erityiset jääilmiöt kuten hyyde- ja patotulvat, kuivuus sekä poikkeuksellisten vesitilanteiden hallinta tällaisissa olosuhteissa.
Ilmaston muuttuessa tavanomaisesta poikkeavien säiden ja vesitilanteiden ennakoidaan yleistyvän. Muutokseen sopeutumiseksi näiden ilmiöiden vaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon myös lain 4 §:n 2 momentissa säädetyissä tulvariskien hallinnan tehtävissä. Arviointi on tarpeen erityisesti ELY-keskuksen antaessa suosituksia siitä, miten vesistössä harjoitettavat säännöstelyt ja muiden kuin varsinaisten säännöstelyrakenteiden avulla toteutettavat juoksutukset sovitetaan yhteen vesistön mitassa. Tällaisia suosituksia voi sisältyä esimerkiksi lupamenettelyjen yhteydessä annettaviin lausuntoihin. Tavanomaisesta poikkeavien sää- ja vesiolojen vaikutukset on otettava huomioon myös hydrologisen havaintotiedon tuottamisessa samoin kuin vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelussa, jonka tarkoituksena on koota yhteen tiedot vesitilanteesta ja tulvavaarasta ja saattaa ne viranomaisten ja yleisön saataville. Lain 4 §:ään lisättäisiin tämän vuoksi uusi 3 momentti, jonka mukaan ELY-keskuksen olisi otettava pykälän 2 momentin 3, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä huomioon myös tavanomaisesta poikkeavista vesioloista aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset vaikutukset. Tällaisia vaikutuksia voisivat olla esimerkiksi vedenhankinnalle ja kalataloudelle sekä veden laadulle ja ekologiselle tilalle aiheutuvat vahingolliset seuraukset.
Pykälän nykyinen 3 momentti siirtyisi sen 4 momentiksi.
16 § . Tulvaryhmän tehtävät . Pykälän 1 momentin mukaan tulvaryhmän tehtävänä on käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset, asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet ja hyväksyä ehdotus suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi. Momentin uuden 4 kohdan mukaan tulvaryhmän tehtävänä olisi myös seurata tulvariskien hallintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Suunnitelman mukaisia toimenpiteitä tehdään useilla eri hallinnonaloilla kuten vesivarojen käytön ohjauksessa, alueiden käytön suunnittelussa, vesitaloushankkeiden ja muun rakentamisen luvituksessa, pelastustoimessa sekä viranomaisten järjestämässä neuvonnassa ja viestinnässä. Tulvaryhmän tehtävänä olisi seurata eri hallinnonaloilla toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa ja arvioida koordinoidusti tarvetta ja mahdollisuuksia toimenpiteiden tehostamiseksi suunnitelmassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa.
25 §.Tietojen toimittaminen . Pykälän uudeksi 1 momentiksi lisättäisiin säännös, jonka mukaan ELY-keskus toimittaisi Suomen ympäristökeskukselle säännöksessä tarkoitetut tulvariskien hallinnan suunnitteluun liittyvät aineistot sekä tuottamansa hydrologisen havaintotiedon. Tiedot olisi toimitettava digitaalisessa muodossa.
Pykälän nykyinen 1 momentti siirtyisi sen 2 momentiksi. Säännöstä muutettaisiin niin, että kunnan olisi toimitettava siinä tarkoitetut tiedot elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi Suomen ympäristökeskukselle.
Pykälän 1 ja 2 momentin tiedot olisi toimitettava digitaalisessa muodossa siten, että ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan aineistosta tietoja sekä hyödyntämään niitä. Momentin 2 mukaan olisi riittävää, että kunta tallennettaisi tiedot suoraan 26 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään tai asettaisi tiedot tekniselle rajapinnalle ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen saataville siten, että tiedot olisivat digitaalisesti luettavissa ja siirrettävissä Suomen ympäristökeskuksen tietojärjestelmään.
26 §.Tietojärjestelmät. Pykälässä ja sen otsikossa sana tietojärjestelmä muutettaisiin monikkoon. Koska tulvariskien hallintaa palvelevien tietojärjestelmien tekninen kehittäminen ja ylläpito on tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle toimijalle eli Suomen ympäristökeskukselle, pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta ELY-keskuksesta. ELY-keskukset vastaisivat kuitenkin nykyiseen tapaan tulvariskien hallinnan suunnitteluun liittyvien aineistojen laatimisesta ja toimittamisesta tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmiin tallennettaviin tietoihin lisättäisiin vesistön virtaamiin ja vedenkorkeuksiin vaikuttavat rakenteet.
Pykälän nykyiseen 1 momenttiin sisältyvä luettelo tietojärjestelmiin tallennettavista tiedoista siirrettäisiin lain 25 §:n uuteen 1 momenttiin. Pykälän 2 momentti säilyisi nykyisellään.
6Voimaantulo
Lain ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 2, 4, 16, 25 ja 26 §
seuraavasti:
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tulvalla vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä;
2) tulvariskillä tulvan esiintymisen todennäköisyyden ja tulvasta ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää;
3) hulevedellä taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä;
4) vesistöalueella vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 §:n 6 kohdassa tarkoitettua vesistöaluetta;
5) vesistöalueen osalla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 7 kohdassa tarkoitettua vesistöalueen osaa;
6) vesienhoitoalueella vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua vesienhoitoaluetta;
7) kansainvälisellä vesienhoitoalueella vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua toisen valtion alueelle ulottuvasta vesistöalueesta muodostettavaa vesienhoitoaluetta.
4 §Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on:
1) tehdä vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien alustava arviointi;
2) valmistella ehdotus vesistöalueen ja merenrannikon merkittävien tulvariskialueiden nimeämiseksi;
3) laatia vesistöalueiden ja merenrannikon tulvavaara- ja tulvariskikartat;
4) valmistella ehdotukset vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallintasuunnitelmiksi;
5) avustaa kuntia hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa, merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisessa.
Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii toimialallaan muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta tulvariskien hallinnasta. Erityisesti keskuksen tehtävänä on:
1) huolehtia vesistötulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla;
2) huolehtia tulvan uhatessa ja tulvan aikana viranomaisten yhteistyön järjestämisestä ja ohjata toimenpiteitä vesistössä;
3) antaa suosituksia vesistön säännöstelyjen ja juoksutusten yhteensovittamisesta;
4) edistää tulvasuojelua ja muita tulvariskien hallintaa parantavia toimenpiteitä;
5) huolehtia hydrologisen havaintotiedon tuottamisesta sekä vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelusta yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kanssa;
6) hoitaa muut maa- ja metsätalousministeriön määräämät tulvariskien hallinnassa tarpeelliset tehtävät.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on otettava 2 momentin 3, 5 ja 6 kohdassa mainituissa tehtävissä huomioon tulvista aiheutuvien riskien lisäksi muista tavanomaisesta poikkeavista vesioloista aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset vaikutukset.
Maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii tässä pykälässä tarkoitetuista tehtävistä toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella.
16 § Tulvaryhmän tehtävät
Tulvaryhmä:
1) käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset;
2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet;
3) hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi;
4) seuraa tulvariskien hallintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Tulvaryhmän on järjestettävä tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun eri vaiheissa riittävä vuorovaikutus vesistöalueen ja merenrannikon merkittävän tulvariskialueen viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa.
25 § Tietojen toimittaminen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimittaa Suomen ympäristökeskukselle digitaalisessa muodossa 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kartat, 4 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun hydrologisen havaintotiedon, 8 §:n 3 momentissa ja 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut päätökset ja 18 §:ssä tarkoitetut tulvariskien hallintasuunnitelmat.
Kunta asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Suomen ympäristökeskuksen saataville digitaalisessa muodossa tiedot 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuista merkittävistä tulvariskialueista sekä kappaleet sanotussa lainkohdassa tarkoitetuista kartoista ja 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuista hyväksytyistä tulvariskien hallintasuunnitelmista.
26 § Tietojärjestelmät
Suomen ympäristökeskus ylläpitää tietojärjestelmiä, joihin tallennetaan 25 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja muut tiedot sekä tiedot vesistön virtaamiin ja vedenkorkeuksiin vaikuttavista vesistörakenteista.
Tietojärjestelmiin tallennettavista muista tiedoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
PääministeriSanna MarinMaa- ja metsätalousministeriJari Leppä