Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- Hallinnonala
- Liikenne- ja viestintäministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 65/2017
Esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan ja Sri Lankan välisen lentoliikennesopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Sopimuksen voimaansaattaminen tukee hallituksen kärkihanketta säädösten sujuvoittamisesta. Sopimus edistää kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla sekä avaa uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle Suomen ja Sri Lankan välillä.
Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista niiden harjoittaessa liikennettä. Lisäksi sopimus sisältää kansainvälisen käytännön mukaiset vapautukset tietyistä veroista, tulleista ja muista maksuista kansainvälisen lentoliikenteen osalta. Sopimus ei rajoita lentoliikenteen määrää eikä reittejä Suomen ja Sri Lanka välillä.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa. Sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun kummankin osapuolen sisäiset oikeudelliset vaatimukset on täytetty. Osapuolet ilmoittavat toisilleen tällaisten vaatimusten täyttämisestä diplomaattinootteja vaihtamalla.
Sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä lukien, jolloin viimeinen ilmoitus on vastaanotettu.
Yleisperustelut
1Nykytila
Säännöllistä suoraa lentoliikennettä Suomen ja Sri Lankan välillä ei tällä hetkellä ole. Suomen ja Sri Lankan välillä harjoitetaan code share -liikennettä. Turismi Sri Lankalle on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2016 turistien määrä saavutti 2 miljoonan matkustajan rajapyykin vuosittaisen kasvun ollessa 14 prosenttia. Vapaa-ajan matkustus Länsi- ja Keski-Euroopasta muodostaa suurimman ryhmän Sri Lankan turismista (643 000 vuotuista matkustajaa), Etelä- ja Itä-Aasian tullessa hienoisesti perässä (513 000 ja 425 000 vuotuista matkustajaa). Valtaosa eurooppalaisista matkailijoista tulee Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta.
Sri Lankalla on kaksi kansainvälistä lentoasemaa Bandaranaike ja Mattala Rajapaksa, joista saaren eteläosassa sijaitseva Mattala on uudempi. Bandaranaiken lentoasema sijaitsee Colombossa, Sri Lankan suurimmassa kaupungissa. Bandaraike on yksi tärkeimmistä vaihtolentoasemista Etelä-Aasiassa ja sieltä operoidaan suoria lentoja Aasiaan, Eurooppaan, USA:han, Oseaniaan ja Lähi-itään yli 35 eri yhtiön toimesta. Vuonna 2015 lentoasemaa käytti yhteensä 8,5 miljoonaa matkustajaa, joista transitmatkustajia oli 1,2 miljoonaa. Yhteensä Sri Lankalla on 30 lentopaikkaa, joista puolet on maalentopaikkoja ja puolet vesilentopaikkoja.
Sri Lankan kansallinen lentoyhtiö on vuodesta 1979 toiminut SriLankan Airlines, jolla on säännöllistä lentoliikennettä 101 kohteeseen 47 eri maahan. SriLankan kuuluu samaan One World -allianssiin kuin suomalainen lentoyhtiö Finnair. Allianssiyhteistyön johdosta turismi Euroopasta Sri Lankaan on kasvanut viime vuosina keskimäärin 6-8 prosenttia vuosittain. Tärkeimpiä Sri Lankaan liikennöiviä yhtiöitä ovat Sri Lankanin lisäksi AirAsia, Emirates, Qatar Airways ja eurooppalainen Air France KLM.
2EU:n lainsäädäntö
Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on perinteisesti säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla, niiden liitteillä ja muilla asiaan liittyvillä kahdenvälisillä ja monenvälisillä järjestelyillä. Euroopan unionin tuomioistuimen asioissa C-466/98, C-467/98, C-468/98, C-469/98, C-471/98, C-472/98, C-475/98 ja C-476/98 antamien tuomioiden mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta tällaisten sopimusten tiettyjen kysymysten osalta. Tuomioiden johdosta kaikki jäsenvaltioiden ja kolmansien maidennykyiset kahdenväliset sopimukset, joihin sisältyy unionin oikeuden vastaisia määräyksiä, onmuutettava tai korvattava uusilla, unionin oikeuden mukaisilla sopimuksilla.
Koska lentoliikennesopimusten määräykset kuuluvat osittain unionin ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet asetuksen (EY) N:o 847/2004 jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten neuvottelemisesta ja täytäntöönpanosta (jäljempänä ulkosuhdeasetus). Asetuksella on perustettu jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyömenettely sen varmistamiseksi, että sopimukset ovat sopusoinnussa unionin lainsäädännön kanssa. Jäsenvaltion tulee ennakolta ilmoittaa komissiolle aikeistaan aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa sekä tiedot siitä, mitä sopimuksen määräyksiä neuvottelut koskevat ja mikä on neuvottelujen tavoite sekä kaikki muut merkitykselliset tiedot. Komissio kutsutaan tarvittaessa osallistumaan neuvotteluihin tarkkailijana. Asetuksen mukaan jäsenvaltio voi tehdä kolmannen maan kanssa lentoliikennesopimuksen, jos sopimus sisältää asetuksessa tarkoitetut, jäsenvaltioiden ja komission yhteisesti laatimat ja vahvistamat vakiolausekkeet, jotka varmistavat sen, että jäsenvaltioiden lentoyhtiöitä kohdellaan tasapuolisesti. Ulkosuhdeasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on tehdessään kolmansien valtioiden kanssa lentoliikennesopimuksen ilmoitettava neuvottelutuloksesta komissiolle.
Komissio antaa luvan sopimuksen tekemiseen, jos sopimus sisältää asiaankuuluvat vakiolausekkeet.
Jos sopimus ei sisällä vakiolausekkeita, käsitellään sopimus ulkosuhdeasetuksen mukaisessa komitologiamenettelyssä, edellyttäen ettei sopimuksesta ole haittaa unionin yhteisen lentoliikennepolitiikan tavoitteelle ja tarkoitukselle. Jäsenvaltio voi soveltaa sopimusta tilapäisesti, kunnes kyseinen menettely on johtanut tulokseen. Sopimus sisältää sekä jäsenvaltion että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Artiklat 1-7, 12, 14-24 ja liite kuuluvat kokonaan tai osin jäsenvaltion toimivaltaan. Jäljempänä esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sekä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa on käyty läpi unionilainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä sopimuksen määräysten osalta.
Sopimuksen 2 artikla sisältää liikenneoikeuksien myöntämistä koskevat määräykset. Liikenneoikeuksien myöntäminen koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista ja niiden voidaan katsoa kuuluvan Suomessa lainsäädännön alaan. Liikenneoikeudet kuuluvat valtion suvereniteetin piiriin, eikä niiden myöntämistä voida pitää merkitykseltään vähäisenä. Näin ollen kyse on tavanomaisesta valtiosopimuksesta, jonka hyväksymisestä päättää tasavallan presidentti PL 93.1 §:n nojalla.
3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Hallituksen esityksen tavoitteena on saattaa Suomen ja Sri Lanka välinen lentoliikennesopimus voimaan. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ehdotetaan saatettavaksi voimaan niin sanotulla blankettilailla, jonka voimaantulosta säädetään blankettiasetuksella.
Sopimuksella mahdollistetaan lentoliikennesuhteiden ja -markkinoiden kehittäminen maiden välillä. Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoliikenteen harjoittajia käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimuksessa määrätään lentoliikenteen harjoittajien oikeuksista ja velvollisuuksista niiden harjoittaessa liikennettä. Sopimus on Suomen lentoliikennepolitiikan tavoitteiden mukaisesti liberaali sopimus.
Sopimuksen määräykset tarjoavat molempien maiden liikenteen harjoittajille vastavuoroisen vapauden lentoliikenteen harjoittamiseen maiden välillä ja niiden kautta sekä niistä kolmanteen maahan.
4Esityksen vaikutukset
Sopimuksella ei ole valtion talousarvioon ulottuvia vaikutuksia. Lentoliikennesopimus on
elinkeinoelämän edun mukainen, koska säännölliset lentoyhteydet mahdollistavat viennin kasvun ja tukevat suomalaisten yritysten kilpailukykyä yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla sekä avaa uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle Suomen ja Sri Lankan välillä. Lentoliikenteen
Suomen ja Sri Lanka välillä odotetaan jatkuvan vähäisenä eikä sopimuksella siten ole merkittäviä lyhyen aikavälin yritysvaikutuksia.
Esityksellä ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Lentoliikenteen määrän olennaisella kasvulla voisi olla jonkin verran paikallisia vaikutuksia lentomelun ja muiden lentoliikenteen päästöjen kasvuun.
Esityksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia viranomaisten toimintaan tai kansallisen tason organisaatio- tai henkilöstövaikutuksia.
5Asian valmistelu
Suomi ja Sri Lanka neuvottelivat kahdenvälisestä lentoliikennesopimuksesta Durbanissa 12 päivänä joulukuuta 2013, ja sopimus parafoitiin neuvottelujen yhteydessä.
Euroopan komissio hyväksyi ulkosuhdeasetuksen mukaisesti Suomen ja Sri Lankan välisen neuvottelutuloksen 17 päivänä joulukuuta 2013.
Lentoliikennesopimus allekirjoitettiin Colombossa 6 päivänä lokakuuta 2016.
Hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä virkatyönä. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä sekä Liikenteen turvallisuusvirastolta ja lentoliikenneverkostolta.
Finnair Oyj kannatti hallituksen esitystä ja esitti täsmennystä esityksen suomenkieliseen kieliversioon. Suomenkielistä sopimustekstiä on täsmennetty esityksen mukaisesti.
Keskuskauppakamari suhtautui positiivisesti hallituksen esitykseen ja pitää sopimusta elinkeinoelämän edun mukaisena.
Liikenteen turvallisuusvirasto piti esitystä asianmukaisena. Virasto on ollut mukana sopimusneuvotteluissa ja sen näkemykset on otettu huomioon hallituksen esityksessä jo valmisteluvaiheessa.
Ulkoasianministeriö esitysluonnos vastaa hyvin kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä koskeville hallituksen esityksille nykyisen perustuslain mukaan asetettavia vaatimuksia. Ministeriö esitti lausunnossaan esitysteknisiä huomioita, jotka on kaikki otettu huomioon esityksen jatkovalmistelussa.
Valtiovarainministeriö esitti lausunnossaan huomioita vero- ja tullivapauksia koskevien sopimusartiklojen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Täydennysehdotukset on huomioitu jatkovalmistelussa.
Oikeusministeriöllä ei ollut lausuttavaa esityksestä.
Muilla lentoliikenneverkoston jäsenillä ei ollut lausuttavaa esityksestä.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Yksityiskohtaiset perustelut
1Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön
Sopimuksen johdanto-osassa Suomi ja Sri Lanka toteavat muun muassa tahtovansa edistää lentoyhtiöiden vapaata kilpailua ja lisätä kansainvälisen lentoliikenteen palveluntarjontaa. Ne toteavat tahtovansa varmistaa lentoturvallisuuden ja ilmailun turvatoimien korkean tason ja haluavansa helpottaa kansainvälisten lentoliikennemahdollisuuksien laajenemista. Sopimuksen artikloista 4 artiklan 2 kohdan a-alakohta, 5 artiklan 1 kohdan a-alakohta ja 14 artikla ovat EU-mallilausekkeiden mukaiset. Sopimuksen 11 artikla perustuu EU-suosituslausekkeeseen.
1 artikla . Määritelmät. Artiklassa määritellään sopimuksessa käytetyt keskeiset käsitteet. Määritelmät perustuvat Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n mallilausekkeisiin.
2 artikla.
Chicagon yleissopimuksen soveltaminen
. Artiklassa viitataan kansainvälisen lentoliikenteen yleissopimuksen soveltamiseen, johon molemmat osapuolet ovat sitoutuneet.
3 artikla.
Oikeuksien myöntäminen.
Artiklassa määrätään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n mallien mukaisesti molempien maiden liikenteen harjoittajille vastavuoroisesti oikeudesta matkustajien, rahdin ja postin kuljettamiseen maiden yli, niiden välillä ja niiden kautta sekä niistä kolmanteen maahan. Reiteistä määrätään tarkemmin sopimuksen liitteessä. Kansainvälisen käytännön mukaisesti artiklassa kielletään kabotaasi eli liikennöinti toisen osapuolen alueella sijaitsevien pisteiden välillä.
4 artikla.
Nimeäminen ja lupien antaminen.
Artiklassa määrätään että osapuoli voi nimetä lentoyhtiön hoitamaan sovittua liikennettä diplomaattiteitse. Artiklan 2 a kohta on EU-mallilausekkeen mukainen ja mahdollistaa Suomeen sijoittautuneen EU-yhtiön nimeämisen harjoittamaan liikennettä Suomesta. Lentoyhtiön tultua nimetyksi ja sen saatua liikennöintiluvan se voi milloin tahansa aloittaa sovitun liikenteen, edellyttäen että se noudattaa kaikkia tämän sopimuksen soveltuvia määräyksiä. Suomessa säännökset liikennöintiluvan myöntämisestä ja siihen liittyvästä kansallisesta viranomaistoimivallasta ovat ilmailulain 6 luvussa
(864/2014)
.
5 artikla.
Liikennöintilupien epääminen tai peruuttaminen kokonaan tai määräajaksi.
Artiklan mukaan osapuolella on oikeus kieltäytyä myöntämästä liikennöintilupaa, jos 4 artiklassa mainitut edellytykset luvan saamiselle eivät täyty tai jos lentoyhtiö on laiminlyönyt soveltuvien lakien ja määräysten noudattamisen on osapuolilla oikeus luvan peruuttamiseen. Artiklan 1 a kohta on EU-mallilausekkeen mukainen. Ellei luvan peruuttaminen tai liikenneoikeuksien rajoittaminen ole välttämätöntä lakien ja/tai määräysten jatkuvan rikkomisen estämiseksi, tätä oikeutta ei saa käyttää ennen kuin toisen osapuolen ilmailuviranomaisten kanssa on neuvoteltu.
6 artikla.
Reilu kilpailu.
Artiklassa kielletään markkina-aseman väärinkäyttö ja lentoyhtiöiden kilpailua vääristävät valtiontuet. Suomessa asiaa koskevat kansalliset säännökset ovat kilpailulaissa
(948/2011)
. Kilpailulain 3 §:n mukaan, kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT)101 ja 102 artiklan säännöksiä.
ICAO:n mallin mukaisesti osapuolten on annettava lentoyhtiöille oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet lentoliikenteen harjoittamiseen. Lentoyhtiöillä on oikeus määritellä lentoliikenteen tiheys ja kapasiteetti markkinoiden kaupallisten näkökohtien perusteella. Artiklan 4 kohdan mukaan osapuolet voivat edellyttää, että lentoyhtiöt esittävät ennen lentojen aloittamista liikenneohjelmansa, aikataulunsa sekä käytettävät lentokonetyypit toisen osapuolen viranomaiselle tiedoksi. Ilmoittamisvaatimusten aiheuttama hallinnollinen taakka on minimoitava.
7 artikla.
Hinnoittelu.
Artiklan mukaan osapuolten on annettava jokaisen nimetyn lentoyhtiön päättää lentoliikenteen hinnoista markkinoiden kaupallisten näkökohtien perusteella. Osapuolella on oikeus pyytää lentoyhtiöitä ilmoittamaan hintansa ilmailuviranomaiselle tiedoksi.
8 artikla.
Vapautus veroista, tulleista ja muista maksuista.
Artikla sisältää määräykset vastavuoroisuuden perusteella myönnettävistä vero- tulli- ja maksuvapautuksista lentoliikenteessä ICAO:n mallin mukaisesti.
9 artikla.
Ilmailun turvaaminen.
ICAO:n mallin mukaisesti artiklassa viitataan kansainvälisiin ilmailun turvaamista koskeviin sopimuksiin, joihin molemmat osapuolet ovat liittyneet ja määrätään menettelyistä ilmailun turvallisuuden takaamiseksi ja turvallisuuspuutteisiin puuttumiseksi.
10 artikla.
Lentoturvallisuus.
ICAO:n mallin mukaisesti artiklassa määrätään toimista, joihin toinen osapuoli voi ryhtyä havaittuaan turvallisuuspuutteen tai muuten tarvetta neuvotella turvallisuusmääräyksistä toisen osapuolen kanssa. Suomessa lentoturvallisuudesta vastaava viranomainen on Liikenteen turvallisuusvirasto, jonka ilmailuun liittyvistä viranomaistehtävistä säädetään laissa Liikenteen turvallisuusvirastosta
(863/2009)
ja ilmailulaissa.
11 artikla . Määräystenmukaisuuden valvonta. EU-suosituslausekkeen mukaisesti artiklan 7 kohdan mukaan artiklan määräyksiä sovelletaan myös siinä tapauksessa, että Suomi on nimennyt sellaisen lentoyhtiön, jonka viranomaisvalvonnasta vastaa muu Euroopan unionin jäsenvaltio.
12 artikla.
Yhteiset reittitunnukset ja järjestelmät.
Artiklassa määrätään, että osapuolen nimetty lentoyhtiö voi osallistua yhteisiin markkinointijärjestelyihin kumman tahansa osapuolen tai kolmannen maan lentoyhtiöiden kanssa ja käyttää yhteisiä reittitunnuksia. Lisäksi artiklassa annetaan tarkempia määräyksiä yhteistyöjärjestelyihin osallistuville lentoyhtiöille.
13 artikla.
Vuokrausjärjestelyt.
Artiklassa määrätään nimettyjen lentoyhtiöiden oikeudesta vuorausjärjestelyihin. Osapuolilla on oikeus vaatia vuokrausjärjestelyjä hyväksyttäväkseen. Vuokrausjärjestelyistä säädetään EU:n lentoliikenneasetuksessa.
14 artikla.
Maahuolinta.
EU-suosituslausekkeen mukaisesti artiklassa määrätään että lentoyhtiöillä on oikeus valita maahuolintapalvelun tarjoaja tai hoitaa ne itse, tai jos tämä ei ole mahdollista jokaista nimettyä lentoyhtiötä on kohdeltava tasapuolisesti omahuolinnan sekä yhden tai useamman toimittajan tarjoamien maahuolintapalvelujen käytössä. Suomessa ei unionilainsäädännön mukaisesti ole rajoitettu mitenkään lentoyhtiöiden mahdollisuutta järjestää itse maahuolintapalvelujaan lentoasemilla. Maahuolintapalveluista on säädetty ilmailulain 8 luvussa.
15 artikla.
Tulojen muuntaminen.
Artiklassa määrätään osapuolten nimettyjen lentoyhtiöiden oikeudesta siirtää voitot haluamaansa maahan ilman erityisiä maksuja, rajoituksia tai viivytyksiä.
16 artikla . Lentoyhtiön edustus ja myynti. Artiklassa määrätään ICAO:n mallin mukaisesti lentoyhtiöiden oikeudesta myydä lentoliikennepalveluja ilman rajoituksia sekä, toisen osapuolen lainsäädännön mukaisesti, oikeudesta hankkia toimistoja ja henkilökuntaa.
17 artikla.
Käyttömaksut.
ICAO:n mallin mukaisesti artiklan mukaan toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten lentoyhtiöiltä perimien maksujen on oltava oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja kustannusvastaavia. Osapuolten on edistettävä alueellaan maksuja perivien toimivaltaisten viranomaisten tai elinten ja palveluja ja laitteita käyttävien lentoyhtiöiden välisiä neuvotteluja sekä kannustettava näitä maksujen kohtuullisuuden selvittämiseksi tarpeellisten tietojen vaihtoon. Sopimuksen 21 artiklan mukaisessa erimielisyyksien ratkaisumenettelyssä ei saa katsoa osapuolen rikkoneen 17 artiklaa, jos se ei ole jättänyt ottamatta tutkittavaksi toisen osapuolen tekemää valitusta kohtuullisessa ajassa tai jos se ei ole asiaa tutkittuaan muuttanut artiklan vastaista maksua tai käytäntöä.
18 artikla . Eri liikennemuotojen väliset yhteydet. ICAO:n mallin mukaisesti artiklassa määrätään lentoyhtiöiden oikeudesta käyttää kansainvälisten lentokuljetusten yhteydessä mitä tahansa pintakuljetusta.
19 artikla.
Ympäristönsuojelu.
Artiklassa viitataan molempia osapuolia sitoviin ympäristönsuojelua koskeviin ICAO-standardeihin.
20 artikla.
Neuvottelut.
Artiklassa määrätään osapuolten mahdollisuudesta pyytää neuvotteluita sopimuksen soveltamisesta, täytäntöönpanosta ja muuttamisesta määräajassa.
21 artikla . Erimielisyyksien sovittelu. ICAO:n mallin mukaisesti artiklan mukaan osapuolten on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan erimielisyydet neuvotteluteitse. Artiklassa määrätään menettelystä neuvotteluja tai niiden epäonnistuessa välittäjää tai sovittelulautakuntaa käytettäessä.
Artiklan 8 kohdan mukaan riidanratkaisumenettelyn kustannukset on arvioitava sen käynnistämisen yhteydessä ja jaettava tasan, mutta jako on voitava arvioida uudelleen lopullisen päätöksen mukaan. Osapuolet vastaavat oman nimeämänsä välimiehen kustannuksista. Muut kulut jaetaan tasan osapuolten kesken.
22 artikla.
Sopimuksen muutokset.
Artiklassa määrätään ICAO:n mallin mukaisesti menettelystä, jolla sopimusta muutetaan ja muutosten voimaantulosta. Voimaantuloa koskevissa määräyksissä on otettu huomioon lainsäädäntömenettelyn Suomessa vaatima aika.
23 artikla.
Sopimuksen irtisanominen.
Artiklassa määrätään ICAO:n mallin mukaisesti sopimuksen irtisanomismenettelystä.
24 artikla.
Voimaantulo.
Artiklassa määrätään ICAO:n mallin mukaisesti sopimuksen voimaantulosta.
Voimaantuloa koskevissa määräyksissä on otettu huomioon lainsäädäntömenettelyn
Suomessa vaatima aika.
2Lakiehdotuksen perustelut
1 §.
Lain 1 § sisältäisi tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatettaisiin voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluisivat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selostettu jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.
2 §. Laki sekä sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ehdotettaisiin perustuslain 80 ja 95 §:n mukaisesti tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
3Voimaantulo
Sopimuksen 21 artiklan mukaan sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun kummankin osapuolen sisäiset oikeudelliset vaatimukset on täytetty. Osapuolet ilmoittavat toisilleen tällaisten vaatimusten täyttämisestä diplomaattinootteja vaihtamalla. Sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä päivästä lukien, jolloin viimeinen ilmoitus on vastaanotettu. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1Toimivallanjako unionin ja jäsenvaltion välillä
Ulkosuhdeasetuksella on luotu mekanismi, jolla Euroopan unioni sallii tietyin edellytyksin jä-senvaltion tekevän lentoliikennesopimuksia, jotka kuuluvat sisältönsä puolesta osittain unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Jäsenvaltio neuvottelee ja tekee sopimuksen kolmannen maan kanssa omissa nimissään myös siltä osin kuin toimivalta kyseisessä asiassa lähtökohtaisesti kuuluu unionille. Ulkosuhdeasetuksen mukaisen menettelyn valossa kyse ei siis ole pe-rinteisestä sekasopimuksesta, joka sisältää sekä jäsenvaltion että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä ja jonka osapuolina ovat sekä unioni että sen jäsenvaltiot. Kyse ei myöskään ole sellaisesta sopimuksesta, johon Euroopan unionin jäsenvaltiot sitoutuvat unionin puolesta (PeVL 16/2004 vp). Perustuslain 8 luvussa säädetyn kansallisen hyväksymis- ja voimaansaattamismenettelyn näkökulmasta kysymys on kokonaisuudessaan Suomen tekemäs-tä sopimuksesta. Sopimukseen sitoutuminen, edellyttäen, että toimitaan unionin hyväksymän valtuutuksen puitteissa, on niin ikään kokonaisuudessaan Suomen päätettävissä. Lisäksi perus-tuslakivaliokunta on antanut lausunnon (PeVL 7/2012 vp) koskien hallituksen esitystä edus-kunnalle Venäjän federaation kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lausunnon mukaan eduskunnan suostumus on tarpeellinen ko. lentolii-kennesopimuksen muuttamista koskevaan pöytäkirjaan. Eduskuntaa pyydetään näin ollen hy-väksymään sopimus kokonaisuudessaan ja saattamaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Ulkosuhdeasetuksen mukainen komission lupa tehdä sopimus tarvitaan niille sopimusmääräyksille, jotka edellä selostetulla tavalla sisältönsä puolesta kuuluvat lähtökohtaisesti unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Annetun unionilainsäädännön myötä unionin toimivalta lentoliikenneasioissa on käynyt varsin laajaksi.
Pääosa tästä lainsäädännöstä on annettu suoraan velvoittavina asetuksina. Tällöin jäsenvaltioi-den kansallinen toimivalta rajoittuu lähinnä siihen, kuinka jäsenvaltio järjestää asetusten kulloinkin edellyttämät julkiset hallintotehtävät. Suomen ja Sri Lankan välisen lentoliikennesopimuksen kattamista seikoista asetuksia on annettu muun muassa lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä ((EY) N:o 1008/2008)), yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta ((EY) N:o 216/2008, jäljempänä EASA-asetus), siviili-ilmailun turvaamisesta ((EY) N:o 300/2008), lähtö- ja saapumisaikojen jakamisesta Euroopan yhteisön lentoasemilla (neuvoston asetus (EU) N:o 95/93, jäljempänä slot-asetus), lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä ((EY) N:o 1794/2006) sekä poikkeamien ilmoittamisesta (EU) N:o 598/2014. Lisäksi on annettu direktiivitasoisia säännöksiä muun muassa maahuolinnasta (96/67/ETY, jäljempänä maahuolintadirektiivi) sekä lentoasemamaksuista (2009/12/EY, jäljempänä lentoasemamaksudirektiivi). Tällä perusteella ainakin sopimuksen määräyksistä 1 artikla, 4 artiklan 2 kohdan a-alakohta, 5 artiklan 1 kohdan a -alakohta, 6-10 artikla, osittain 15–16 artikla, 14 artikla, 17 artikla 1 ja 2 kohta sekä 18 artikla kuuluvat unionin ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Säädösten taustalla ovat SEUT 49 artiklan sijoittautumisvapaus sekä ulkosuhdeasetuksen säännökset. Sopimuksen määräyksiin sovelletaan lisäksi Euroopan unionin kilpailusääntöjä (SEUT 101 ja 102 artikla). Toimivallanjaosta huolimatta, kuten edellä on todettu, eduskunta hyväksyy sopimuksen kuitenkin kokonaisuudessaan, sillä kyse on perustuslakivaliokunnan näkemyksen (PeVL 7/2012 vp) mukaan kokonaisuudessaan Suomen tekemästä sopimuksesta.
4.2Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Pe-rustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos se koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoit-tamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, tai jos määräyk-sessä tarkoitetusta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoit-teen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (ks. esi-merkiksi PeVL 11/2000 vp ja PeVL 12/2000 vp).
Sopimuksen 1 artiklassa luetellaan ja määritellään sopimuksessa käytettyjä käsitteitä. Tällaiset määräykset, jotka välillisesti vaikuttavat aineellisten lainsäädännön alaan kuuluvien määräys-ten tulkintaan ja soveltamiseen, kuuluvat itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 24/2001 vp). Artikla sisältää näin ollen lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.
Sopimuksen 2 artikla sisältää viittauksen Chicagon yleissopimukseen (11/1949) . Sopimuksen määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 3 artikla sisältää liikenneoikeuksien myöntämistä koskevat määräykset. Säännöllisestä lentoliikenteestä Suomen ja kolmannen maan välillä sekä reiteillä, joihin kohdistuu lentoliikennesopimukseen perustuvia käyttörajoituksia, säädetään ilmailulain 66-67 §:ssä. Ilmailulain 1 § mukaan Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet ovat ensisijaisia ilmailulain säännöksiin nähden. Sopimuksen määräykset ovat niin yksityiskohtaiset, etteivät ne edellytä täydentäviä kansallisia säännöksiä. Artiklassa määrätään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista ja määräysten voidaan näin ollen katsoa kuuluvan Suomessa lainsäädännön alaan.
Lentoyhtiöiden nimeämistä sekä liikennöintilupien myöntämistä ja peruuttamista koskevat sopimuksen 4–5 artiklat liittyvät Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaan ja menettelyyn, josta on säädetty ilmailulain 6 luvussa. Artiklat kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 6 artiklassa määrätään lentoliikenteen kapasiteetista ja liikenneohjelmien ilmoittamisesta. Ilmailulain 66 §:n mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto vahvistaa säännöllisen reittiliikenteen paikkatarjonnan ja aikataulut. Kohdan määräykset koskevat yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita ja kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan. Artiklan määräyksistä säädetään lisäksi kilpailulaissa sekä siltä osin kuin kyse vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan sovelletaan SEUT 101 ja 102 artiklan kilpailusääntöjä. Artiklan määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 7 artiklassa määrätään hinnoittelusta. Artiklan mukaan nimetty lentoyhtiö päättää lentoliikenteen hinnoista markkinoiden ja kaupallisten näkökohtien perusteella. Liikenteen turvallisuusvirasto vahvistaa tarvittaessa säännöllisen liikenteen kuljetusmaksut ilmailulain 66 §:n mukaan. Kohdan määräykset koskevat yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita ja ovat tärkeitä perustuslain 18 §:ssä turvatun elinkeinovapauden näkökulmasta. Näin sopimuksen 8 artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan ja niistä on säädetty ilmailulain 6 luvussa.
Sopimuksen 8 artiklan 1, 2, 5 ja 6 kohdat sisältävät määräyksiä vastavuoroisuuden perusteella myönnettävistä vero-, tulli- ja maksuvapautuksista. Määräykset vastaavat kansainvälistä käytäntöä. Perustuslain 81 §:n mukaan valtion veroista ja maksuista säädetään lailla. Artiklan 3 kohdassa määrätään tullivalvonnasta ja 4 kohdassa ilma-alusten varusteiden purkuoikeuksista. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan ja näistä on säädetty mm. arvonlisäverolailla sekä tullilainsäädännössä. Tullit kuuluvat Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja tullittomuuksista määrätään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1186/2009 yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta.
Sopimuksen 9 artikla sisältää määräykset ilmailun turvaamisen osalta, Suomessa siviili-ilmailun turvaamisesta ja siihen liittyvistä toimivaltakysymyksistä säädetään ilmailulain 9 luvussa, joten artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 10 artikla liittyy Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaan lentoturvallisuutta valvovana kansallisena siviili-ilmailuviranomaisena, mistä on säädetty laissa Liikenteen turvallisuusvirastosta ja ilmailulaissa. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan. Artiklan 6 kohdan määräysten voidaan katsoa kuuluvan Suomessa lainsäädännön alaan, sillä siinä määrätään yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista.
Sopimuksen 11artikla koskee määräystenmukaisuuden valvontaa. Määräyksenmukaisuuden valvonnasta säädetään EASA-asetuksessa. Artiklassa määrätään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 13 artikla koskee vuokrausta. Vuokraustoiminnasta säädetään lentoliikenneasetuksessa. Artiklassa määrätään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 14 artikla koskee lentoliikenteen harjoittajien oikeutta järjestää maahuolintapal-velunsa lentoasemilla. Näistä on säädetty ilmailulain 8 luvussa maahuolintadirektiivin mukaisesti ja artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.
Lentoliikenteen harjoittajien edustusta koskevaa sopimuksen 16 artikla sisältää sijoittautumis-oikeutta koskevia määräyksiä. Suomessa maahantulosta, maassa oleskelusta ja työnteosta on säädetty ulkomaalaislaissa (301/2004) ja artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 17 artiklassa määrätään käyttömaksuista. Kohdat 1 ja 2 koskevat perustuvat yllä selostettuun unionilainsäädäntöön, joka on osin implementoitu kansallisella lainsäädännöllä. Artiklan 1 ja 2 kohdan määräykset sisältyvät lentoasemaverkosta ja -maksuista annettuun lakiin ja kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 19 artikla koskee ympäristönsuojelua. Asiasta säädetään melunhallinta-asetuksessa (EU) N:o 598/2014 ja EASA-asetuksessa. Artiklassa määrätään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimuksen 21 artikla sisältää määräykset välitys- ja sovittelumenettelyistä, joissa annetut ratkaisut sitovat riidan osapuolia. Välitysmenettelyssä voi tulla ratkaistuiksi myös lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä koskevia kysymyksiä ja määräyksen on katsottava siten kuuluvan lainsäädännön alaan. Oikeudellisesti sitovien ratkaisumenettelyiden voidaan katsoa jossain määrin koskettavan Suomen perustuslain mukaista valtion täysivaltaisuutta, vaikka se ei kansainväliseen yhteistoimintaan luonnostaan kuuluvana seikkana olekaan ristiriidassa nykyaikaisen täysivaltaisuuskäsityksen kanssa (ks. PeVL 10/1998 vp). Riitojen ratkaisua koskevat sopimusmääräykset eivät ole hallituksen arvion mukaan ongelmallisia Suomen täysivaltaisuuden kannalta eivätkä vaikuta sopimuksen käsittelyjärjestykseen.
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että eduskunta hyväksyisi lentoliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Sri Lankan demokraattisen sosialistisen tasavallan hallituksen välillä Colombossa 6 päivänä lokakuuta 2016 tehdyn sopimuksen.
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lentoliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Sri Lankan demokraattisen sosialistisen tasavallan hallituksen välillä Colombossa 6 päivänä lokakuuta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2017
PääministeriJuha SipiläLiikenne- ja viestintäministeriAnne Berner
Sopimusteksti
SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SRI LANKAN DEMOKRAATTISEN SOSIALISTISEN TASAVALLAN VÄLILLÄ LENTOLIIKENTEESTÄ | AGREEMENT BETWEEN THE GOVERNMENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE GOVERNMENT OF THE DEMOCRATIC SOCIALIST REPUBLIC OF SRI LANKA CONCERNING AIR SERVICES |
1 ARTIKLA
Määritelmät |
ARTICLE 1
Definitions |
2 ARTIKLA
Chicagon yleissopimuksen soveltaminen
Chicagon yleissopimuksen kansainvälistä lentoliikennettä koskevia määräyksiä sovelletaan tähän sopimukseen.3 ARTIKLA
Oikeuksien myöntäminen
(1) Osapuolet myöntävät toisilleen seuraavat oikeudet, jotka koskevat niiden harjoittamaa kansainvälistä lentoliikennettä:
|
ARTICLE 2
Applicability of the Chicago Convention
The provisions of this Agreement shall be subject to the provisions of the ChicagoConvention insofar as those provisions are applicable to international air services.
|
4 ARTIKLA
Nimeäminen ja lupien antaminen
(1) Osapuolilla on oikeus nimetä yksi tai useampi lentoyhtiö hoitamaan sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä sekä peruuttaa tällainen nimeäminen tai muuttaa sitä. Nimeämisistä ilmoitetaan toiselle osapuolelle kirjallisesti. (2) Saatuaan tällaisen ilmoituksen ja nimetyn lentoyhtiön määrämuotoiset ja määrätyllä tavalla toimitetut hakemukset liikennöintilupien ja teknisten lupien saamiseksi, osapuoli myöntää asianmukaiset luvat käsittelyn vaatimassa vähimmäisajassa edellyttäen, että:(a)Suomen nimeämän lentoyhtiön osalta:(i) yhtiö on sijoittautunut Suomen alueelle Euroopan unionin perussopimusten mukaisesti ja sillä on Euroopan unionin säännösten mukainen liikennelupa; ja (ii) lentotoimintaluvan myöntänyt Euroopan unionin jäsenvaltio harjoittaa ja ylläpitää lentoyhtiön tehokasta viranomaisvalvontaa, ja siitä vastaava ilmailuviranomainen on selvästi määritelty nimeämisen yhteydessä; (iii) lentoyhtiö on Euroopan Unionin jäsenvaltion tai Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltion ja/tai niiden kansalaisten suoraan omistama tai enemmistöomistuksessa tai niiden tosiasiallisessa määräysvallassa; ja
|
ARTICLE 4
Designation and Authorisation
(1) Each Contracting Party shall have the right to designate airlines for the purpose of operating the agreed services on each of the specified routes and to withdraw or alter such designations. Such designations shall be transmitted to the other Contracting Party in writing.
|
6 ARTIKLA
Reilu kilpailu
(1) Molempien osapuolten nimetyillä lentoyhtiöillä on yhtäläiset ja tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla sovitun liikenteen harjoittamisessa määrätyillä reiteillä. (2) Osapuolet antavat nimettyjen lentoyhtiöiden määritellä niiden tarjoaman kansainvälisen lentoliikenteen vuorotiheyden ja kapasiteetin määrätyillä reiteillä sovitun liikenteen mukaisesti. Tämän oikeuden mukaisesti osapuolet eivät yksipuolisesti rajoita liikenteen määrää, vuorotiheyttä tai säännöllisyyttä eikä toisen osapuolen nimetyn lentoyhtiön käyttämien ilma-alusten tyyppiä tai tyyppejä, ellei se ole välttämätöntä tulli-, teknisistä, toiminnallisista tai ympäristösyistä yhtäläisin ehdoin Chicagon yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti.
|
ARTICLE 6
Fair Competition
(1)There shall be fair and equal opportunity for the designated airlines of both Contracting Parties to compete in operating the agreed services on the specified routes.
|
9 ARTIKLA
Ilmailun turvaaminen
(1) Kansainväliseen oikeuteen perustuvien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti osapuolet vahvistavat, että niiden velvollisuus toisiaan kohtaan suojella siviili-ilmailun turvallisuutta siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta on olennainen osa tätä sopimusta. Rajoittamatta kansainväliseen oikeuteen sisältyvien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa yleispätevyyttä osapuolet erityisesti toimivat niiden määräysten mukaisesti, jotka sisältyvät Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitettuun rikoksia ja eräitä muita tekoja ilma-aluksissa koskevaan yleissopimukseen, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 allekirjoitettuun yleissopimukseen ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemisestä, Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitettuun yleissopimukseen siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemisestä, Montrealissa 24 päivänä helmikuuta 1988 allekirjoitettuun täydentävään pöytäkirjaan kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä
lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemisestä sekä Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 allekirjoitettuun yleissopimukseen muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten, sekä jokaisen muun ilmailun turvaamista koskevan sopimuksen mukaisesti, jonka sitomia osapuolet ovat.
|
ARTICLE 9
Aviation Security
(1)Consistent with their rights and obligations under international law, the Contracting Parties reaffirm that their obligation to each other to protect the security of civil aviation against acts of unlawful interference forms an integral part of this Agreement. Without limiting the generality of their rights and obligations under international law, the Contracting Parties shall in particular act in conformity with the provisions of the Convention on Offences and Certain Other Acts Committed on Board Aircraft, signed at Tokyo on 14 September 1963, the Convention for the Suppression of Unlawful Seizure of Aircraft, signed at The Hague on 16 December 1970, the Convention for the Suppression of Unlawful Acts against the Safety of Civil Aviation, signed at Montreal on 23 September 1971, the Montreal Supplementary Protocol for the Suppression of Unlawful Acts of Violence at Airports Serving International Civil Aviation, signed at Montreal on 24 February
1988, the Convention on the Marking of Plastic Explosives for the Purpose of Detection, signed at Montrealon 1 March 1991 and any aviation security agreement that becomes binding on bothContracting Parties.
|
10 ARTIKLA
Turvallisuus
(1) Osapuoli voi milloin tahansa pyytää neuvotteluja turvallisuusnormeista, joita toinen osapuoli noudattaa lentomiehistön, ilma-alusten ja lentotoiminnan osalta. Tällaiset neuvottelut pidetään 30 päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.
|
ARTICLE 10
Safety
(1)Each Contracting Party may request consultations at any time concerning safety standards in any area relating to aircrews, aircraft or their operation adopted by the other Contracting Party. Such consultations shall take place within 30 days of that request.
|
12 ARTIKLA
Yhteiset reittitunnukset
(1)Osapuolen nimetty lentoyhtiö voi nimeävän osapuolen lakien ja määräysten mukaisesti osallistua markkinointiyhteistyöjärjestelyihin, kuten kiintiövarauksia tai yhteisten reittitunnusten käyttöä koskeviin järjestelyihin:
|
ARTICLE 12
Codeshare
(1)Any designated airline of one Contracting Party may subject to the laws and regulations of the Contracting Party designating it, enter into co-operative marketing arrangements such as blocked-space or code sharing arrangements, with:
|
14 ARTIKLA Maahuolinta Jollei osapuolten lainsäädännössä ja määräyksissä toisin määrätä, mukaan lukien Suomen osalta kulloinkin voimassa oleva Euroopan unionin laki, kullakin nimetyllä lentoyhtiöllä on oikeus toisen osapuolen alueella hoitaa itse oma maahuolintansa ("omahuolinta") tai halutessaan oikeus valita palveluntarjoaja kilpailevien maahuolintaa kokonaisuudessaan tai osittain tarjoavien yritysten joukosta. Jos tällaiset lait ja määräykset rajoittavat omahuolintaa tai estävät sen, ja jos maahuolintapalveluja tarjoavien yritysten välillä ei ole tehokasta kilpailua, jokaista nimettyä lentoyhtiötä kohdellaan tasapuolisesti omahuolinnan sekä yhden tai useamman toimittajan tarjoamien maahuolintapalvelujen käytössä.15 ARTIKLA Tulojensiirto Kukin nimetty lentoyhtiö voi pyynnöstä muuntaa paikallisia tuloja toiseksi valuutaksi ja siirtää niitä valitsemaansa maahan siltä osin kuin ne ylittävät paikalliset maksut. Valuutan vaihto ja siirtäminen on luvallista ilman rajoituksia sillä valuuttakurssilla, jota tulojen muuntoa ja siirtoa esitettäessä sovelletaan maksusuorituksiin, ja maksutonta, lukuun ottamatta normaaleja valuutan vaihtoon ja siirtämiseen liittyviä pankkimaksuja. |
ARTICLE 14
Ground Handling
Subject to the laws and regulations of each Contracting Party including, in the case of Finland European Union law in force at the time, each designated airline shall have in the territory of the other Contracting Party the right to perform its own ground handling (“self-handling”) or, at its option, the right to select among competing suppliers that provide ground handling services in whole or in part. Where such laws and regulations limit or preclude self-handling and where there is no effective competition between suppliers that provide ground handling services, each designated airline shall be treated on a non-discriminatory basis as regards their access to self-handling and ground handling services provided by a supplier or suppliers.
|
16 ARTIKLA Lentoyhtiön edustus ja myynti Lentoyhtiö, (a) jonka rekisteröity kotipaikka ja päätoimipaikka ovat yhden osapuolen tai Euroopan unionin jäsenvaltion alueella; ja (b) jolla on Euroopan unionin jäsenvaltion tai tämän osapuolen ilmailuviranomaisen myöntämä, voimassa oleva lentotoimintalupa saa:(i) toisen osapuolen voimassa olevien maahantulo-, oleskelu- ja työlupiin liittyvien lakien ja määräysten mukaisesti kuljettaa toisen osapuolen alueelle ja ylläpitää siellä omaa lentoliikenteen harjoittamiseen vaadittavaa johto-, teknistä, toiminnallista ja muuta asiantuntijahenkilökuntaa, jota lentoyhtiö pitää lentoliikennetoiminnan kannalta tarpeellisena; (ii) käyttää toisen osapuolen alueella toimivan muun organisaation, yhtiön tai lentoyhtiön palveluja ja henkilökuntaa; (iii) perustaa toisen osapuolen alueelle toimistoja; ja (iv) harjoittaa toisen osapuolen alueella lentoliikenteen ja oheispalvelujen myyntiä ja myynninedistämistä joko suoraan tai lentoyhtiön nimeämän edustajan tai muun asiamiehen kautta. Lentoyhtiö saa myydä, ja kuka tahansa saa ostaa tällaisia liikenne- ja oheispalveluja paikallisessa valuutassa tai muussa vapaasti vaihdettavassa valuutassa. | ARTICLE 16 Airline Representation and Sales An airline which:(a) is incorporated and has its principal place of business in the territory of oneContracting Party or an EU Member State; and(b)holds a current Air Operator’s Certificate issued by the aeronautical authority ofthat Contracting Party or an EU Member State;may:(i) in accordance with the laws and regulations in force relating to entry, residence and employment of the other Contracting Party bring in and maintain in the territory of the other Contracting Party those of their own managerial, technical, operational and other specialist staff which the airline reasonably considers necessary for the provision of air services; (ii)use the services and personnel of any other organisation, company or airline operating in the territory of the other Contracting Party; (iii)establish offices in the territory of the other Contracting Party; and(iv)engage in the sale and marketing of air transportation and ancillary services in the territory of the other Contracting Party, either directly or through agents or other intermediaries appointed by the airline. The airline may sell, and any person shall be free to purchase, such transportation and ancillary services in local currency or in any freely convertible other currency. |
17 ARTIKLA
Käyttömaksut
(1) Osapuolen toimivaltaisten viranomaisten tai muiden elinten toisen osapuolen lentoyhtiöiltä perimät maksut ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia, eivät ole oikeudettomasti syrjiviä ja jakautuvat tasapuolisesti eri käyttäjäryhmien kesken. Toisen osapuolen lentoyhtiöille määrättyjen käyttömaksujen ehdot ovat kuitenkin aina vähintään yhtä edulliset kuin ne edullisimmat ehdot, jotka ovat minkä tahansa muun lentoyhtiön saatavissa maksujen määräämishetkellä.
|
ARTICLE 17
User Charges
(1)User charges that may be imposed by the competent charging authorities or bodies of each Contracting Party on the airlines of the other Contracting Party shall be just, reasonable, not unjustly discriminatory, and equitably apportioned among categories of users. In any event, any such user charges shall be imposed on the airlines of the other Contracting Party on terms no less favourable than the most favourable terms available to any other airline at the time the charges are imposed.
|
18 ARTIKLA Liikennemuotojen välinen kuljetus Osapuolten lentoyhtiöt saavat käyttää lentoliikenteen yhteydessä liikennemuotojen välistä kuljetusta mihin tahansa paikkaan tai mistä tahansa paikasta osapuolten alueilla tai kolmansissa maissa. Lentoyhtiöt voivat halutessaan suorittaa itse omat liikennemuotojen väliset kuljetuksensa tai sopia niistä esimerkiksi yhteisten reittitunnusten avulla muiden kuljetusyritysten kanssa. Tällaiset eri liikennemuotojen väliset kuljetukset voidaan tarjota kauttakulkuliikenteenä yhtenäiseen ilmakuljetuksen ja liikennemuotojen välisen kuljetuksen käsittävään hintaan edellyttäen, että matkustajia ja rahdinantajia ei harhaanjohdeta tällaisen kuljetuksen suhteen.19 ARTIKLA Ympäristönsuojelu (1) Osapuolet tukevat ympäristönsuojelun tavoitetta edistämällä ilmailun kestävää kehitystä. (2) Ympäristötoimenpiteitä vahvistettaessa noudatetaan Chicagon yleissopimuksen liitteissä olevia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön hyväksymiä ilmailun ympäristöstandardeja, lukuun ottamatta ilmoitettuja eroavuuksia. |
ARTICLE 18
Intermodal Transport
The airlines of each Contracting Party shall be permitted to employ, in connection with air transport, any intermodal transport to or from any points in the territories of the Contracting Parties or third countries. Airlines may elect to perform their own intermodal transport or to provide it through arrangements, including code share, with other carriers. Such intermodal services may be offered as a through service and at a single price for the air and intermodal transport combined, provided that passengers and shippers are informed as to the providers of the transport involved.
|
20 ARTIKLA
Neuvottelut
Osapuoli voi milloin tahansa pyytää neuvotteluja tämän sopimuksen täytäntöönpanosta, tulkinnasta, soveltamisesta tai muuttamisesta sekä tämän sopimuksen noudattamisesta. Neuvottelut, joita voidaan käydä ilmailuviranomaisten välillä, aloitetaan 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin toinen osapuoli on vastaanottanut kirjallisen pyynnön, elleivät osapuolet toisin sovi. 21 ARTIKLA
Erimielisyyksien sovittelu
(1) Jos osapuolten kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, osapuolet pyrkivät ensisijaisesti ratkaisemaan sen neuvottelemalla.
|
ARTICLE 20
Consultation
Either Contracting Party may at any time request consultations on the implementation, interpretation, application or amendment of this Agreement or compliance with this Agreement. Such consultations, which may be between aeronautical authorities, shall begin within a period of 60 days from the date the other Contracting Party receives a written request, unless otherwise agreed by the Contracting Parties.
|
22 ARTIKLA Muutokset Osapuolet hyväksyvät sovitut muutokset lainsäädäntönsä mukaisia menettelytapoja noudattaen, ja ne tulevat voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattiteitse, että näitä menettelytapoja on noudatettu.23 ARTIKLA Sopimuksen irtisanominen Osapuoli voi milloin tahansa ilmoittaa kirjallisesti toiselle osapuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus, ja ilmoitus välitetään samanaikaisesti Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Sopimus lakkaa olemasta voimassa keskiyöllä (ilmoituksen vastaanottopaikassa) välittömästi ennen ensimmäistä vuosipäivää siitä, jolloin toinen osapuoli on tällaisen ilmoituksen vastaanottanut, ellei ilmoituksen peruuttamisesta ole sovittu ennen kyseisen ajanjakson loppua. Ellei toinen osapuoli tunnusta vastaanottaneensa ilmoitusta, se katsotaan vastaanotetuksi 14 päivän kuluttua siitä, kun Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on sen vastaanottanut.24 ARTIKLA Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun osapuolet ovat diplomaattiteitse ilmoittaneet toisilleen, että tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämät toimenpiteet on suoritettu. Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Tehty kahtena kappaleena Colombossa tänä 6 päivänä lokakuuta 2016 englannin kielellä. Tarja Fernandez d. ISuomen tasavallan Sri Lankan demokraattisen sosialistisen hallituksen puolesta tasavallan hallituksen puolesta |
ARTICLE 22
Amendment
Any amendment agreed shall be approved by each Contracting Party in accordance with its legal procedures and shall enter into force on the first day of the second month after the Contracting Parties have notified each other through diplomatic channels that these procedures have been complied with.
|
Liite
REITTITAULUKKO
Osa 1
Suomen nimeämän lentoyhtiön tai nimeämien lentoyhtiöiden liikennöimät reitit:
Lähtöpaikat | Välillä olevat paikat | Määräpaikat | Määräpaikasta edelleen olevat paikat |
Paikat Suomessa | Mikä tahansa paikka tai paikat | Paikat Sri Lankassa | Mikä tahansa paikka tai paikat |
Huomautuksia:
1. Välillä olevat paikat tai määräpaikasta edelleen olevat paikat voidaan jättää pois edellyttäen, että lento alkaa tai päättyy Suomen alueella.
2. Liikennettä (mukaan lukien kaikki välilaskuliikenne) voidaan ottaa välillä olevasta paikasta ja jättää Sri Lankan alueelle tai ottaa Sri Lankan alueelta ja jättää määräpaikasta edelleen olevaan paikkaan sekä päinvastoin.
3. Suomen lentoyhtiöt voivat vapaasti valita ja muuttaa välillä olevia ja määräpaikasta edelleen olevia paikkoja, ja niiden on ilmoitettava niistä toisen osapuolen ilmailuviranomaisille.
Osa 2
Sri Lankan nimeämän lentoyhtiön tai nimeämien lentoyhtiöiden liikennöimät reitit:
Lähtöpaikat | Välillä olevat paikat | Määräpaikat | Määräpaikasta edelleen olevat paikat |
Paikat Sri Lankassa | Mikä tahansa paikka tai paikat | Paikat Suomessa | Mikä tahansa paikka tai paikat |
HUOMAUTUKSIA:
Välillä olevat paikat tai määräpaikasta edelleen olevat paikat voidaan jättää pois edellyttäen, että lento alkaa tai päättyy Sri Lankan alueella.
Liikennettä (mukaan lukien kaikki välilaskuliikenne) voidaan ottaa välillä olevasta paikasta ja jättää Suomen alueelle tai ottaa Suomen alueelta ja jättää määräpaikasta edelleen olevaan paikkaan sekä päinvastoin.
Sri Lankan lentoyhtiöt voivat vapaasti valita ja muuttaa välillä olevia ja määräpaikasta edelleen olevia paikkoja, ja niiden on ilmoitettava niistä toisen osapuolen ilmailuviranomaisille.
Annex
ROUTE SCHEDULE Section 1
Routes to be operated by the designated airline or airlines of Finland :
FROM | INTERMEDIATE POINTS | TO | BEYOND POINTS |
Points in Finland | Any Point or Points | Points in Sri Lanka | Any Point or Points |
NOTES:
Intermediate points or points beyond may be omitted on any flight provided that the service begins or ends in the territory of Finland.
Traffic (including all forms of stop-over traffic) may be picked up at an intermediate point to be set down in the territory of Sri Lanka or may be picked up in the territory of Sri Lanka to be set down at a point beyond, and vice versa.
Intermediate and beyond points may be freely chosen and altered by the Airlines of Finland and the Airlines shall notify accordingly to the Aeronautical Authorities of the other Contracting Party.
Section 2
Routes to be operated by the designated airline or airlines of Sri Lanka:
FROM | INTERMEDIATE POINTS | TO | BEYOND POINTS |
Points in Sri Lanka | Any Point or Points | Points in Finland | Any Point or Points |
NOTES:
Intermediate points or points beyond may be omitted on any flight provided that the service begins or ends in Sri Lanka.
Traffic (including all forms of stop-over traffic) may be picked up at an intermediate point to be set down in the Finland or may be picked up in the territory of Finland to be set down at a point beyond, and vice versa.
Intermediate and beyond points may be freely chosen and altered by the Airlines of Sri Lanka and the Airlines shall notify accordingly to the Aeronautical Authorities of the other Contracting Party.