Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
- Hallinnonala
- Sisäministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 40/2017
Esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annettua lakia, rajavartiolakia, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettua lakia, poliisilakia ja ampuma-aselakia.
Esityksen mukaan Rajavartiolaitoksen virkojen eroamisikäsäännökset muutettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelaissa säädettyä eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Rajavartiolaitoksen palvelussitoumuksia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin virasta eroamisen määrittelyn ja lentävältä henkilöstöltä vaadittavan sitoumuksen osalta. Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevan käyttäytymisvelvoitetta ja velvollisuutta käyttää virkapukua koskevia säännöksiä tarkennettaisiin.
Rajavartiolakiin, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ja ampuma-aselakiin tehtäisiin Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta johtuvat lakitekniset muutokset. Rajavartiolakiin lisättäisiin säännökset valtioneuvoston yleisistunnon päätöksenteosta ja Euroopan unionin nopeisiin rajainterventioryhmiin kuuluvien virkamiesten toimivaltuuksista tilanteessa, jossa Suomi on velvoitettu vastaanottamaan Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimaa tukea alueelleen ilman omaa pyyntöään. Poliisilakiin lisättäisiin säännökset poliisin osallistumisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston palautustoimenpiteisiin, operaatioihin ja muuhun toimintaan.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Yleisperustelut
1Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1Eroamisikä
Julkisten alojen eläkelaki (81/2016) tuli voimaan 1.1.2017. Lain mukaan eläkkeelle siirtymistä myöhennetään vuodesta 2018 lukien kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Julkisten alojen eläkelaki määrittää, milloin oikeus eläkkeeseen alkaa. Eläkkeelle voi jäädä, kun saavutetaan alin vanhuuseläkeikä. Vastaavasti palvelussuhde päättyy viimeistään, kun eroamisikä täyttyy. Myös sotilaseläkejärjestelmästä säädetään julkisten alojen eläkelaissa.
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkojen eroamisi'istä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005, rajavartiolaitoksen hallintolaki ) 35 a §:ssä. Jotta vältettäisiin tilanne, että palvelussuhde päättyy eroamisiässä ilman oikeutta vanhuuseläkkeeseen, tulee rajavartiolaitoksen hallintolain eroamisikää koskevia säännöksiä muuttaa uudistusta vastaavasti. Eläkeuudistusta valmisteltaessa oli keskeisenä tavoitteena, että eläkkeelle siirtymistä myöhennetään vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohti yhdenvertaisesti kaikilla ryhmillä. Myös eroamisikiä on tarpeen korottaa vastaavasti vaiheittain.
Julkisten alojen eläkelaissa sotilaan alin vanhuuseläkeikä porrastetaan syntymävuoden mukaan 55 vuodesta ja lentäjillä 45 vuodesta ylöspäin. Kaikille erityisryhmille ei ole säädetty omaa eläkeikätaulukkoa, vaan julkisten alojen eläkelain 102 §:n 5 momentissa säädetään, että sotilaan alin vanhuuseläkeikä on sama kuin hänen eroamisikänsä, jos se on korkeampi kuin pykälän 2—4 momentissa säädetty vanhuuseläkeikä. Pykälän 6 ja 7 momentin edellytysten täyttyessä sotilas voi kuitenkin jäädä vanhuuseläkkeelle jo ennen eroamisikäänsä.
Rajavartiolaitoksen muissa sotilasviroissa kuin ylimmissä sotilasviroissa eroamisikä on 55 vuotta. Eroamisikiä korotettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelain mukaisia eläkeikiä. Korottaminen on välttämätöntä, koska muuten alin vanhuuseläkeikä nousee korkeammaksi kuin nykyinen eroamisikä, jolloin oikeutta vanhuuseläkkeeseen ei muodostuisi. Eroamisikiä tulee korottaa vuodesta 2018 lukien kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen.
Valtiovarainministeriö on kirjeessään 29.1.2016 sisäministeriölle ja puolustusministeriölle pitänyt tärkeänä, että eläkeuudistus koskee yhtäläisesti kaikkia valtion palveluksessa olevia henkilöstöryhmiä rajaamatta mitään henkilöstöryhmää muutoksen ulkopuolelle. Tästä syystä Rajavartiolaitoksessa korotettaisiin Rajavartiolaitoksen ylimpien sotilasvirkojen sekä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevien eroamisikiä, jotta eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen koskisi yhtäläisesti myös heitä. Virkojen eroamisikien korottaminen ei olisi välttämätöntä, koska niissä palvelevat voivat edellytysten täyttyessä jäädä vanhuuseläkkeelle jo ennen eroamisikäänsä eivätkä alimmat vanhuuseläkeiät nouse nykyisiä eroamisikiä korkeammiksi.
Rajavartiolaitoksen päällikön eroamisikä on nykyään 63 vuotta ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin eroamisikä on 60 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla erikoisupseerilla, nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on nykyään 50 vuotta ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta. Eroamisikiä tulee korottaa vuodesta 2018 lukien kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen.
Vastaavasta syystä myös rajavartiolaitoksen hallintolain 35 §:n 4 momentin mukaisia niin sanottujen vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien siviilivirassa palvelevien virkamiesten eroamisikiä tulisi korottaa. Pykälän 4 momentin 4 kohdan mukaan muussa kuin sotilasvirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.
Näitä eroamisikiä nostettaisiin eroamisiän täyttymisen mukaan kolmella kuukaudella vuodessa alkaen vuodesta 2018, yhteensä enintään kahdella vuodella. Muutos vastaisi julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain (82/2016) 6 §:n mukaisia muutoksia ammatillisiin eläkeikiin.
1.2Oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen
Rajavartiolaitoksen hallintolain 35 §:n 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksen päällikkö voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että muu kuin tasavallan presidentin nimittämä virkamies voi jatkaa samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään siihen saakka kun virkamies täyttää 68 vuotta, ja sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 55 vuotta.
Säännöstä muutettaisiin eläkeuudistusta vastaavasti. Vanhojen siirtymäsäännösten piirissä olevien siviiliviroissa palvelevien enimmäisikärajoja tulisi nostaa eläkeuudistuksen mukaisesti portaittain aina 70 ikävuoteen saakka. Vanhojen siirtymäsäännösten piirissä olevien sotilasvirassa palvelevien eroamisikää voitaisiin nostaa rajavartiolaitoksen hallintolain mukaan määräytyvään eroamisikään saakka. Vanhojen siirtymäsäännösten piirissä olevat sotilasvirassa palvelevat ovat rajavartijoita ja merivartijoita.
1.3Palvelussitoumukset
Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvan palvelussitoumuksesta säädetään rajavartiolaitoksen hallintolain 27 §:ssä. Korvausvelvollisuutta koskeva säännös ei vastaa Rajavartiolaitoksessa palvelussitoumusten ottamisessa noudatettua käytäntöä. Säännöksen tulisi kattaa myös tilanne, jossa opiskelija ei ota vastaan Rajavartiolaitoksen virkaa sekä tilanne, jossa Rajavartiolaitoksen virkamiehen virkasuhde puretaan taikka hän hakeutuu valtion muun organisaation palvelukseen siten, että viran vastaanottamisen perusteella virkamies katsotaan valtion virkamieslain (750/1994) nojalla eronneeksi aikaisemmasta virastaan.
Palvelussitoumus ei ole Rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön kohdalla edellytyksenä opiskeluun osallistumiselle, toisin kuin rajavartijan peruskurssille osallistuvalle. Lisäksi sitoumuksen antamisvelvollisuus koskee säännöksen sanamuodon perusteella vain tehtävään jo koulutettua ja lentävään henkilöstöön kuuluvaa. Lentävän henkilöstön osalta lainsäädäntöä tulisi selkeyttää siten, että nykykäytännön mukainen työnantajan oikeus harkita sitoumuksen tarpeellisuus koulutuksen ja sitouttamistarpeen mukaisesti todetaan säännöksessä nimenomaisesti.
1.4Raja- ja merivartiokoulussa opiskeleminen
Rajavartiolaitoksen hallintolain 25 e §:n säännökset opiskelijan virkapuvun käytöstä koskevat vain rajavartijan peruskurssin opiskelijoita. Virkapuvun käytön velvollisuuden tulisi kuitenkin koskea niitä Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevia kadetteja, jotka suorittavat opintojaan Raja- ja merivartiokoulussa. Sama koskee myös 25 f §:ssä säädettyä käyttäytymisvelvoitetta.
Rajavartiolaitoksen hallintolaissa ei ole säännöstä Raja- ja merivartiokoulun opetuksen ja koulutuksen julkisuudesta. Opetus on pääsääntöisesti julkista. Raja- ja merivartiokoulun toiminnan luonteen vuoksi opetuksessa käsitellään toisinaan salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua tietoa sekä taktisia ja teknisiä menetelmiä koskevaa salassa pidettävää tietoa. Opetuksen ja koulutuksen julkisuutta rajattaisiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesti.
1.5Eurooppalainen raja- ja merivartiosto
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624 Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta ( raja- ja merivartiostoasetus ) tuli voimaan 6.10.2016. Asetuksen nopean toiminnan reserviä ja nopean toiminnan kalustoreserviä koskevia säännöksiä sovelletaan 7.12.2016 alkaen. Asetuksen palautusreservisäännöksiä sovelletaan 7.1.2017 alkaen.
Asetuksella perustettiin Eurooppalainen raja- ja merivartiosto varmistamaan Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla, jotta ulkorajojen ylittämistä voidaan hallita tehokkaasti. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston muodostavat Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja rajaturvallisuudesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset, myös rannikkovartiostot niiden hoitaessa rajavalvontatehtäviä.
Asetuksella kumottiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivat viraston perustamisesta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2007/2004 ( rajaturvallisuusvirastoasetus ) ja nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin käyttöön ottamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta mainitun mekanismin sekä vierailevien virkamiesten tehtävien ja toimivallan osalta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 863/2007.
Rajavartiolain (578/2005) , henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) ja ampuma-aselain (1/1998) viittaukset kumottuun rajaturvallisuusvirastoasetukseen tulee muuttaa viittauksiksi uuteen asetukseen. Rajavartiolakiin tulisi lisätä säännös kansallisesta päätöksenteosta silloin, jos Suomi velvoitettaisiin raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella vastaanottamaan viraston koordinoimaa tukea alueelleen ilman rajavartiolain 15 a tai 15 c §:n mukaista valtioneuvoston tai Rajavartiolaitoksen pyyntöä.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella lähetetyllä nopean rajainterventioryhmän jäsenellä tulisi olla Suomessa samat toimivaltuudet kuin Suomen esittämän pyynnön johdosta lähetetyllä nopean rajainterventioryhmän jäsenellä on rajavartiolain 35 a §:n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 39 §:n perusteella.
Vierailevien virkamiesten olisi jatkossakin toimittava Rajavartiolaitoksen ohjeiden mukaan ja pääsääntöisesti toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklan 6 kohta mahdollistaa vastaanottavan jäsenvaltion valtuuttamaan vierailevat virkamiehet käyttämään voimakeinoja myös ilman vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden läsnäoloa. On kuitenkin perusteltua säilyttää nykyinen rajavartiolain 35 a §:n säännös, jonka mukaan vieraileva virkamies saa käyttää voimakeinoja vain toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa.
Poliisilakiin (872/2011) ehdotetuilla säännöksillä täydennetään raja- ja merivartiostoasetuksen säännöksiä siltä osin kun se on välttämätöntä. Raja- ja merivartiostoasetuksen soveltaminen edellyttää täydentävää kansallista sääntelyä, koska siinä on jätetty eräitä kysymyksiä kansallisesti ratkaistaviksi. Näitä ovat erityisesti kysymys siitä, mikä viranomainen Suomessa on toimivaltainen tekemään pyynnön Euroopan raja- ja merivartiovirastolle tiettyyn toimenpiteeseen ryhtymisestä. Raja- ja merivartiostoasetus koskee poliisia erityisesti palautuksiin liittyvän toiminnan osalta.
Palauttamisista säädetään ulkomaalaislain (301/2004) 146 a §:ssä. Ulkomaalaislain 147 b §:ssä säädetään lentoteitse tapahtuvasta maasta poistamisesta. Ulkomaalaislain 151 §:n mukaan poliisin ja rajatarkastusviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ulkomaalaisen pääsyn epäämiseksi, käännyttämiseksi ja maasta karkottamiseksi. Suomessa poliisi vastaa maasta poistamispäätösten täytäntöönpanoista. Voimassa olevan maasta poistamisohjeen (2020/2013/4518) mukaan maasta poistettavalle asetetaan saattajat lentokuljetuksen ajaksi, jos lennon turvallisuus tai maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpano muutoin sitä edellyttää. Kuljetuksesta vastaava liikenteenharjoittaja voi myös esittää pyynnön saattajien asettamiseksi. Kuljetusyhtiön ohjeita riskimatkustajista tulee noudattaa. Saattajien määrä on harkittava tapauskohtaisesti. Pääsääntönä on, että yhtä saatettavaa kohden on kaksi saattajaa.
Tällä hetkellä erityisiä järjestelyjä vaativat täytäntöönpanotoimet, kuten esimerkiksi kansalliset tai kansainväliset yhteispalautuslennot, suoritetaan Helsingin poliisilaitoksen koordinoimina. Helsingin poliisilaitos toimii maasta poistamiseen liittyvissä asioissa Frontexin kansallisena yhteyspisteenä. Muut poliisiyksiköt ovat velvollisia asettamaan henkilöstöstään poliisimiehiä saattajiksi yhteispalautuksiin. Pyynnön toisen poliisiyksikön henkilöstön käyttämisestä saattotehtäviin tekee ja siitä päättää Helsingin poliisilaitoksen päällystöön kuuluva poliisimies. Suomalainen poliisimies ei kanna asetta toimiessaan palautuksen saattajana.
Raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitetut palautukset eivät kokonaan korvaa Suomesta tapahtuvia palautuksia vaan luovat palautuksiin yhden uuden mahdollisuuden.
2Esityksen vaikutukset
2.1Taloudelliset vaikutukset
Eroamisiät
Sotilasvirkojen eroamisikien nostolla ei ole varsinaisia kansantaloudellisia vaikutuksia tai valtiontaloudellisia vaikutuksia, vaan vaikutukset seuraavat suoraan julkisten alojen eläkelain säännöksistä. Sotilasvirkojen määrä pysyisi toistaiseksi nykyisenä, joten eläkesäännösten muuttuessa työurat pitenevät. Tämä ei kuitenkaan muuta Rajavartiolaitoksen rekrytointitarvetta kadettikoulutukseen tai rajavartijan peruskurssille.
Vanhojen siirtymäsääntöjen piiriin kuuluvien siviilivirkojen eroamisikien nosto pidentäisi työuria jonkin verran ja siten nostaisi työllisyysastetta. Näiden siviilivirkojen eroamisiän nosto alentaisi jonkin verran eläkejärjestelmän kustannuksia. Eroamisikien korottamisella saavutettavat eläkekustannusten säästöt ovat vanhojen siirtymäsääntöjen piiriin kuuluvien noin 100 siviiliviran osalta noin 700 000 euroa. Eroamisikien nostaminen kuitenkin pidentää työuria, jonka seurauksena eläkemaksuja maksetaan pidemmältä ajalta. Keskimääräinen eroamisiän korotus vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvilla siviiliviranhaltijoilla olisi noin 10 kuukautta, vaihteluvälin ollessa nollasta kuukaudesta 24 kuukauteen.
Raja- ja merivartiostoasetus
Raja- ja merivartiostoasetuksen taloudellisia vaikutuksia Rajavartiolaitokseen on käsitelty valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle U 2/2016 vp. Kustannuksia aiheutuu Rajavartiolaitoksen henkilöstön irrottamisesta Frontexille nopean toiminnan reserviin. Asetuksella vahvistettu Suomen osuus on 30 henkilöä. Vuoden 2017 talousarviossa Rajavartiolaitos sai kahden miljoonan euron rahoituksen Eurooppalaisen raja- ja merivartioston velvoitteiden toimeenpanoon. Rahoitus kattaa 30 henkilötyövuotta.
Suomalaisten poliisimiesten ilmoittamisesta pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reserviin ja muusta osallistumisesta Frontexin järjestämiin operaatioihin ja tapahtumiin ei aiheudu erityisiä lisäkustannuksia, sillä virasto maksaa muut kulut paitsi henkilöiden palkkakulut. Palauttamistehtävä on luonteeltaan lyhytaikainen. Pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reserviin mukaan ilmoitettavien poliisimiesten lukumäärä ja se, kuinka usein nämä valikoituvat palautusoperaatioihin, luonnollisesti vaikuttavat vuosittaisen kustannuksen loppusummaan.
Koska Frontex vastaa palautuskustannuksista sen järjestämissä palautusoperaatioissa, voi Suomikin hyötyä tästä henkilöitä Suomesta palautettaessa.
2.2Organisatoriset vaikutukset
Eroamisiät
Eroamisikien nousu johtuu eläkeikien noususta, jonka vaikutuksia Rajavartiolaitoksen sodan ajan joukkojen johtajareserviin on käsitelty julkisten alojen eläkelain käsittelyn yhteydessä. Rajavartiolaitoksella on noin 2 300 ammattisotilasta. Kriisitilanteessa laitoksen tarvitsemista johtajista noin 25 prosenttia on reservissä. Muutoksen vaikutukset Rajavartiolaitoksen sodan ajan joukkojen suorituskykyyn pyritään minimoimaan kouluttamalla soveltuvia asevelvollisia sodan ajan joukkojen johtajiksi.
2.3Sukupuolivaikutukset
Eroamisiät
Esityksellä ei ole sukupuolivaikutuksia, sillä ehdotettuja eroamisikäsäännöksiä sovelletaan samalla tavalla sekä miehiin että naisiin. Ehdotetut sotilasvirassa palvelevia koskevat eroamissäännökset koskevat 1970-luvun lopulla syntyneisiin saakka käytännössä miehiä, sillä naisten vapaaehtoinen asepalvelus tuli mahdolliseksi vuonna 1995. Vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvista arviolta 100 siviilihenkilöstä noin 80 prosenttia on naisia.
3Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu sisäministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: sisäministeriön poliisiosasto, sisäministeriön maahanmuutto-osasto, oikeusministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Keva, Maanpuolustuskorkeakoulu, Poliisihallitus, tietosuojavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Helsingin poliisilaitos, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry, Päällystöliitto ry, Rajaturvallisuusunioni ry, Suomen Konepäällystöliitto SKL ry, Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry ja Upseeriliitto ry. Lausuntopyyntö julkaistiin myös sisäministeriön kotisivuilla www.intermin.fi.
Asiaa on käsitelty ja Rajavartiolaitoksen henkilöstöjärjestöjä on kuultu lakiehdotuksista Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaneuvottelussa marraskuussa 2016. Lisäksi henkilöstöjärjestöiltä on pyydetty lausunnot esitysluonnoksesta.
Lausunnon antoivat sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Keva, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Poliisihallitus, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL ry, Päällystöliitto ry, Rajaturvallisuusunioni ry, Suomen Konepäällystöliitto SKL ry ja Upseeriliitto ry. Palkansaajajärjestö Pardia ry viittasi lausuntonaan jäsenjärjestöjensä lausuntoihin. Sisäministeriön poliisiosasto, Helsingin poliisilaitos ja Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa. Lausunnoista on laadittu tiivistelmä, joka on saatavilla sisäministeriön kotisivuilla.
Eroamisikä
Useimmat lausunnonantajat kannattivat eroamisikien nostamista esitetyllä tavalla. Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että eläkeuudistuksessa sovitut muutokset koskevat yhtäläisesti kaikkia valtion palveluksessa olevia henkilöstöryhmiä rajaamatta mitään henkilöstöryhmää muutoksen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriö, Keva ja Suomen Konepäällystöliitto ry katsovat, että eroamisikien korotus tulisi ulottaa koskemaan myös Rajavartiolaitoksen ylimpiä sotilasvirkoja. Valtiovarainministeriö ei näe henkilöstöpoliittisia perusteita riittävinä ylimmän johdon rajaamiselle ulkopuolelle. Suomen Konepäällystöliitto ja MPHL ry korostavat henkilöstöryhmien tasapuolista kohtelua.
Esityksen viimeistelyssä päädyttiin korottamaan myös Rajavartiolaitoksen ylimpien sotilasvirkojen eroamisikiä yhdenvertaisuussyistä.
Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry katsoo, ettei Rajavartiolaitoksen niin sanottujen vanhojen siviileiden eroamisikään tule tehdä muutoksia. Vuoden 2005 eläkelakien muutoksessa nämä Rajavartiolaitoksen niin sanottujen vanhojen siviilien eroamisiät jäivät voimaan ja ne jäivät voimaan myös 1.1.2017 voimaan tulleessa julkisten alojen eläkelaissa ja niistä säädellään siis julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaissa, joka niin ikään tuli voimaan 1.1.2017. Niin sanottuja vanhoja siviileitä on Rajavartiolaitoksessa lukumääräisesti vähän (alle 100 henkilöä), ja on turhaa tehdä heitä koskevaa lakimuutosta, koska he tulevat jäämään eläkkeelle muutaman vuoden sisällä (noin 4–5 vuoden sisällä), jonka jälkeen lakikirjaus on tarpeeton. MPHL ry:n ehdotus on, että niin sanottujen vanhojen siviileiden eroamisiät nostetaan siten, että vuonna 1962 tai sitä aiemmin syntyneiden osalta eroamisikää ei nosteta lainkaan. Vuonna 1963 ja sitä myöhemmin syntyneiden osalta nostetaan 1.1.2018 lukien kolme kuukautta vuodessa. Näin olleen vuonna 2025 eroamisiät olisivat nousseet 2 vuotta.
Lausuntopalautteen käsittelyn yhteydessä todettiin, että julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 7 §:ssä säädetään oikeudesta vanhuuseläkkeeseen muussa laissa säädetyssä eroamisiässä, ei itse eroamisi'istä. Tilastojen perusteella voidaan todeta, että Rajavartiolaitoksen niin sanotut vanhat siviilit eivät kaikki tule jäämään eläkkeelle muutaman vuoden sisällä, vaan heistä viimeiset jäävät eläkkeelle 2030-luvun alussa. MPHL ry:n syntymävuoteen perustuvaa ehdotusta ei pidetä toteuttamiskelpoisena. Palvelusajan pituuden perusteella porrastetut eroamisiät eivät määräydy syntymävuoden perusteella. Eroamisikien myöhennys pitää sitoa nykysäännösten mukaisen eroamisiän täyttämisvuoteen, jotta eläkkeelle siirtymisen myöhennys on yhdenvertainen muihin henkilöstöryhmiin verrattuna.
Rajaturvallisuusunioni ry ehdottaa, että siviiliviroissa palvelevilla tulisi kaikilla olla oikeus palvella syntymävuodesta riippumatta 70 ikävuoteen asti. Rajaturvallisuusunioni ry ehdottaa, että myös raja- ja merivartijoille mahdollistettaisiin sama oikeus jäädä eläkkeelle kuin julkisten alojen eläkelain 102 §:n 6 ja 7 momentin mukaan on Rajavartiolaitoksen muilla sotilailla. Lausuntopalautteen käsittelyn yhteydessä todettiin, ettei julkisten alojen eläkelain säännöksiin ole tarkoitus tehdä muutoksia tässä yhteydessä.
JUKO ry:n mukaan nyt esitetyllä tavalla niin sanotut vanhat edunsaajat saavat oikeuden palvella pidempään, koska eroamisikä määritetään syntymävuoden mukaan. JUKO ry:n näkemyksen mukaan heidän osaltaan eroamisiän määräytymisperuste tulisi määrittää vastaavasti kuin oikeus sotilaseläkkeeseen saavutetaan. Nyt esitetty malli hidastaa upseerien virkakiertoa ja vähentää entisestään evp-henkilöstön käyttömahdollisuuksia sodanajan tehtäviin.
Upseeriliiton ja JUKO ry:n näkemyksen mukaan sotilasammatillisesti koulutettua reserviä ei kyetä tehokkaasti korvaamaan pelkästään reserviläisiä kouluttamalla. Tästä johtuen sotilasvirkojen määrää Rajavartiolaitoksen rauhanajan organisaatiossa suhteessa siviilivirkojen määrään tulisi nostaa.
Valtiovarainministeriö ja Keva esittävät, että valtion taloushallintotehtävien keskittämiseen liittyen (laki valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta, 1053/2016) siirtyvän henkilöstön eroamisi'istä säädettäisiin osaltaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain siirtymäsäännöksenä. Lausuntokierroksen jälkeen valtiovarainministeriö kuitenkin ilmoitti, että asia hoidetaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) muutoksella myöhempänä ajankohtana.
Valtiovarainministeriö toteaa esityksen taloudellisista vaikutuksista, että eroamisikien nostaminen kuitenkin pidentää työuria, jonka seurauksena muun muassa eläkemaksuja maksetaan pidemmältä ajalta. Taloudellisissa vaikutuksissa tulisikin esittää jonkinlainen arvio eroamisikien nostamisen kustannusvaikutuksista eläkejärjestelmälle.
JUKO ry:n näkemyksen mukaan eroamisikien muutoksella on merkittäviä taloudellisia ja organisatorisia vaikutuksia. Eroamisiän myöhentäminen korottaa maksettavia sotilaseläkkeitä 2 prosenttia vuodessa. Lisäksi se aiheuttaa palkkamenoja sen joukon osalta, joka muutoin olisi eläköitynyt.
Upseeriliiton mukaan niin sanottujen vanhojen sotilaiden (virkaan nimittämisvuosi ennen vuotta 1993) osalta esityksestä syntyy taloudellisia vaikutuksia. Heidän eroamisikäänsä nostetaan kolmella kuukaudella vuotta kohti 2018 alkaen, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys. Tällöin syntyy tilanteita, joissa oikeus sotilaseläkkeeseen saavutetaan jopa 18 kuukautta aiemmin kuin pakollinen eroamisikä. Tämä korottaa maksettavien eläkkeiden sekä palkkojen kokonaissummaa.
Palvelussitoumukset
JUKO ry, Päällystöliitto ry, Rajaturvallisuusunioni ry ja Upseeriliitto ry eivät kannata lentävän henkilöstön palvelussitoumuksen muuttamista harkinnanvaraiseksi. Ne toteavat, että Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän lentolisän korotusosan maksaminen on kytketty palvelussitoumukseen. Palvelussitoumuksen muuttaminen harkinnanvaraiseksi lisäisi epävarmuutta lentävän henkilöstön pysyvyyteen Rajavartiolaitoksen palveluksessa. Suomen Konepäällystöliitto katsoo, että mikäli palvelussitoumuksia muutetaan harkinnanvaraisiksi, nykyinen palvelussitoumusjärjestelmään perustuva kokonaisansiotaso on turvattava. Upseeriliiton mielestä lentäjien palvelussitoumuksia vaadittaessa käytänteiden tulee olla yhteneviä ilmavoimien lentäjien kanssa.
JUKO ry ja Rajaturvallisuusunioni ry katsovat, että kaikki päätökset palvelussitoumuksen mukaisesta takaisinperinnästä tulisi tehdä Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Tällä muutoksella taattaisiin kaikille yhdenvertainen kohtelu. Lisäksi HR-palvelut ja kustannusten seuranta on sijoitettu uudessa organisaatiossa Rajavartiolaitoksen esikuntaan.
Palvelussitoumus vaikuttaa perustuslailla suojattuun henkilökohtaiseen vapauteen ja jokaisen oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai toimeentulolla. Tämän takia palvelussitoumuksen vaatimista pyritään jatkossa entisestään rajoittamaan siten, että yhä harvemmalta lentävään henkilöstöön kuuluvalta vaadittaisiin jatkossa palvelussitoumus. Jo nykyisen lain aikana on ollut mahdollista jättää palvelussitoumus vaatimatta lentävään henkilöstöön kuuluvilta virkamiehiltä, joiden koulutuskustannukset eivät ole olleet erityisen suuret. Lain sanamuodon täsmentäminen esityksen mukaiseksi kuitenkin poistaisi tältä osin tulkintaerimielisyydet.
Eurooppalainen raja- ja merivartiosto
JUKO ry ja Upseeriliitto ry toteavat, että nykyinen virkaehtosopimusjärjestelmä on rakennettu kansallisia tehtäviä varten ja se vaatisi uudistamista. JUKO ry ja Päällystöliitto ry korostavat tarvetta selkeyttää muun muassa palvelussuhteen ehtoja, virkamiesoikeudellisia vastuukysymyksiä ja vakuutusturvaa.
Poliisihallitus esittää täsmennettäväksi poliisilain ehdotettua säännöstä vieraan valtion virkamiehen toimivaltuuksista Euroopan raja- ja merivartioviraston palauttamistehtävissä. Esityksen perustelujen mukaan vieraan valtion virkamiehen käyttäessä voimakeinoja vaaditaan suomalaisen toimivaltaisen viranomaisen läsnäoloa. Asia on niin merkittävä, että se tulisi kirjata pykälätasolle. Samoin tulisi täsmentää säännöstä poliisimiehen toimivaltuuksista hänen suorittaessaan raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitettua tehtävää.
Poliisihallituksen kannan perusteella on täydennetty vieraan valtion virkamiehen voimakeinojen käyttöä koskevaa säännöstä.
Ahvenanmaan maakunnan hallitus toteaa, ettei Ahvenanmaan maakunnan poliisi osallistu Euroopan raja- ja merivartioviraston palautustoimenpiteisiin, operaatioihin ja muuhun toimintaan.
4Riippuvuus muista esityksistä
Samaan aikaan eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys puolustusvoimista annetun lain 47 §:n muuttamiseksi ( HE 30/2017 vp ). Siinä puolustusvoimien virkojen eroamisikäsäännökset muutettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelaissa säädettyä eläkkeelle siirtymisen myöhentymistä. Esitykset on pyritty valmistelemaan samansisältöisiksi yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ja ne olisi perusteltua käsitellä yhtä aikaa.
Hallituksen esitys liittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisäministeriön hallinnonalan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ( HE 107/2016 vp ). Esitykseen sisältyvissä rajavartiolain ja poliisilain muutosehdotuksissa ehdotetaan muutoksia osin samoihin säännöksiin, joita koskevia muutosehdotuksia sisältyy nyt annettavaan esitykseen. Tämä tulisi ottaa huomioon eduskuntakäsittelyssä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Yksityiskohtaiset perustelut
1Lakiehdotusten perustelut
1.1Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta
25 §.Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus ja opetus. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin koulutuksen ja opetuksen julkisuudesta Raja- ja merivartiokoulussa. Raja- ja merivartiokoulun opetus olisi ehdotuksen mukaan pääsääntöisesti julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista muuta johdu. Lisäksi Raja- ja merivartiokoulu voisi rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.
Raja- ja merivartiokoulun toiminnan luonteen vuoksi opetuksessa käsitellään toisinaan rajaturvallisuuden ja maanpuolustuksen turvallisuuden kannalta salassa pidettävää ja turvallisuusluokiteltua tietoa sekä taktisia ja teknisiä menetelmiä koskevaa salassa pidettävää tietoa. Tämän vuoksi voi olla tarpeen rajoittaa opetuksen julkisuutta. Raja- ja merivartiokoulussa annetaan myös sotilasammatillista opetusta, johon liittyy aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttöä. Opetukseen osallistuvilla ja opetusta seuraavilla tulee olla silloin asianmukainen suojavarustus.
Säännös vastaisi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) 4 §:ssä ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 18 §:ssä säädettyä.
25 e §.Opiskelijan virkapuvun käyttö. Pykälä koskee vain rajavartijan peruskurssin opiskelijoita. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain säännökset, kuten virkapuvun käyttövelvollisuus, koskevat Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavia heidän opiskellessaan Maanpuolustuskorkeakoulussa. Mainitut kadetit kuitenkin suorittavat osan opinnoistaan Raja- ja merivartiokoulussa. Pykälän mukainen virkapuvun käyttövelvollisuus Raja- ja merivartiokoulussa tulisi ulottaa myös heihin. Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa olevan velvollisuudesta käyttää palveluksessa Rajavartiolaitoksen virkapukua säädetään 23 §:ssä.
25 f §.Opiskelijan käyttäytymisvelvoite. Pykälä koskee vain rajavartijan peruskurssin opiskelijoita. Käyttäytymisvelvoite tulisi ulottaa myös Raja- ja merivartiokoulussa opiskeleviin kadetteihin.
26 a §.Muuhun koulutukseen osallistuminen. Pykälästä poistettaisiin maininta rajavartijan peruskurssin opiskelijasta, sillä hän ei ole opiskeluaikanaan Rajavartiolaitoksen virkamies. Muutos on tekninen.
27 §.Palvelussitoumus. Pykälän 1 momentti koskisi Raja- ja merivartiokouluun pääsykokeen perusteella valittavan opiskelijan palvelussitoumusta. Säännös säilyisi muuttamattomana.
Rajavartiolaitoksen lentävään henkilöstöön koulutettavan ja lentävään henkilöstöön kuuluvan palvelussitoumuksesta säädettäisiin jatkossa 2 momentissa. Nykyistä sääntelyä muutettaisiin niin, että henkilön olisi annettava palvelussitoumus vain vaadittaessa, toisin kuin 1 momentissa tarkoitettu palvelussitoumus. Lentävän henkilöstön palvelussitoumus sisältäisi työnantajan oikeuden harkita sitoumuksen tarpeellisuus koulutuksen ja sitouttamistarpeen mukaisesti. Lentävään henkilöstöön kuuluvaksi katsottaisiin myös siihen koulutettavat virkamiehet.
Nykyinen korvauksen määräämistä koskeva 2 momentti jaettaisiin uudeksi 3 ja 4 momentiksi. Näistä 3 momentti koskisi rajavartijan peruskurssin opiskelijan tai lentävään henkilöstöön koulutettavan korvausvelvollisuutta. Säännös kattaisi selvyyden vuoksi jatkossa myös tilanteet, jossa opiskelija ei ota vastaan Rajavartiolaitoksen virkaa. Päätöksen korvauksen perimisestä tekisi jatkossakin Raja- ja merivartiokoulu.
Muutettu 4 momentti koskisi Rajavartiolaitoksen virkamiehen korvausvelvollisuutta. Säännös kattaisi jatkossa tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi myös tilanteen, jossa virkamies ottaa vastaan valtion virkamieslain 65 §:ssä tarkoitetun viran, minkä seurauksena hänet katsotaan eronneeksi aikaisemmasta virastaan lain nojalla viimeistään mahdollisen koeajan päättyessä, jollei virkasuhdetta ole koeajalla purettu, sekä tilanteen, jossa virkamiehen virkasuhde puretaan työnantajan toimesta. Päätöksen momentissa tarkoitetun korvauksen perimisestä tekisi jatkossakin hallintoyksikkö.
Korvauksen ulosottokelpoisuutta koskeva 4 momentti siirtyisi muuttamattomana 5 momentiksi.
Uuteen 6 momenttiin siirrettäisiin muuttamattomana 2 momentin säännös korvauksen määräytymistä koskevasta asetuksenantovaltuudesta.
28 §. Opiskeluoikeuden menettäminen. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin täsmennyksenä uusi 11 kohta, jonka mukaan Raja- ja merivartiokoulu voi peruuttaa opiskelijalta oikeuden osallistua koulutukseen ja opetukseen, jos tämä ilmoittaa kirjallisesti lopettavansa opinnot. Nykytilanteessa on toisinaan ollut epäselvää, mitä opiskelijan ilmoitus päättää opintonsa tarkoittaa opiskeluoikeuden menettämisen kannalta.
35 §.Eroamisikä. Voimassa olevassa 35 §:ssä säädetään oikeudesta jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen ja 35 a §:ssä eroamisi'istä. Säännökset ovat lain systematiikan kannalta väärässä järjestyksessä, minkä vuoksi pykälien keskinäinen järjestys vaihdettaisiin. Lain 35 §:ssä säädettäisiin nykyistä 35 a §:ää vastaavasti Rajavartiolaitoksen eroamisi'istä.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin eroamisi'istä Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa. Säännökseen tehtäisiin julkisten alojen eläkelaista johtuvat eroamisikien muutokset. Momentin 1 kohdan mukaan Rajavartiolaitoksen päällikön eroamisikä on 63 vuotta Vuonna 1954 tai sitä ennen syntyneellä Rajavartiolaitoksen päälliköllä eroamisikä säilyisi 63 vuotena. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneestä vuonna 1964 syntyneeseen saakka eroamisikää nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1962–1964 syntyneellä päälliköllä eroamisikä olisi 65 vuotta. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen päällikön eroamisiästä säädettäisiin 3 momentissa.
Momentin 2 kohdan mukaan Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla eroamisikä on 60 vuotta. Vuonna 1958 tai sitä ennen syntyneellä Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla eroamisikä säilyisi 60 vuotena. Vuonna 1959 tai sen jälkeen syntyneestä vuonna 1967 syntyneeseen saakka eroamisikää nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1965–1967 syntyneellä eroamisikä olisi 62 vuotta. Vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneiden eroamisiästä säädettäisiin 3 momentissa.
Momentin 3 kohdassa säädettäisiin muiden upseerien kuin 1 tai 2 kohdassa mainittujen sekä erikoisupseerien, opistoupseerilla, rajavartijoiden ja merivartijoiden eroamisi'istä. Nykyisin eroamisikä on näissä viroissa 55 vuotta. Eroamisikä säilyisi vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneellä 55 vuotena. Vuonna 1963 tai sen jälkeen syntyneistä vuonna 1972 syntyneisiin saakka eroamisikää nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1970–1972 syntyneellä eroamisikä olisi 57 vuotta. Vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneiden eroamisiästä säädettäisiin 3 momentissa.
Voimassa oleva 35 a §:n 2 momentti koskee lentäjän eroamisikää ja se otettaisiin pykälän 2 momentiksi. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla erikoisupseerilla, nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on nyt 50 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa eroamisikä on 55 vuotta. Eroamisikä säilyisi vuonna 1967 tai sitä ennen syntyneellä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla virkamiehellä 50 vuotena. Vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneistä vuonna 1977 syntyneisiin saakka eroamisikää korotettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohden, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Vuosina 1975–1977 syntyneellä eroamisikä olisi 52 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa eroamisikää korotettaisiin vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Osalla Rajavartiolaitoksen lentäjiä on kuitenkin julkisten alojen eläkelain 102 §:n 6 momentin perusteella oikeus sotilaseläkkeeseen 20 vuoden palveluksen perusteella 45–47 vuoden iässä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen päällikön, vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneiden muussa sotilasvirassa palvelevien tai lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevien virkamiesten sekä vuonna 1978 tai sen jälkeen syntyneiden lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevien muiden virkamiesten eroamisiästä. Eroamisikä määräytyisi julkisten alojen eläkelain 102 §:n 4 momentin perusteella. Momentin vaikutus selviää vuodesta 2027 alkaen, kun sosiaali- ja terveysministeriö säätää vuosittain asetuksella alimman vanhuuseläkeiän. Rajavartiolaitoksen päällikön virassa palvelevan virkamiehen eroamisikä vahvistettaisiin sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona hän täyttää 62 vuotta, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virassa palvelevan virkamiehen eroamisikä vuodelle, jona hän täyttää 59 vuotta ja muussa sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä vuodelle, jona hän täyttää 54 vuotta. Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen eroamisikä vahvistettaisiin sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palveleva virkamies täyttää 54 vuotta ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palveleva muu virkamies täyttää 49 vuotta.
Eroamisikää tarkistettaisiin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen 57–65 vuoden eroamisiästä, lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen 57 vuoden eroamisiästä ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen 52 vuoden eroamisiästä alkaen yhtä monella kuukaudella kuin alinta vanhuuseläkeikää tarkistetaan julkisten alojen eläkelain 102 §:n 4 momentin mukaan.
Voimassa oleva 35 a §:n 3 momentti otettaisiin pykälän 4 momentiksi ja se säilyisi muuttamattomana. Momentissa on informatiivinen viittaus valtion virkamieslakiin, jossa säädetään muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä.
Voimassa oleva 35 a §:n 4 momentti otettaisiin pykälän 5 momentiksi. Siinä ovat 1990-luvulla tehtyyn sotilaseläkejärjestelmän uudistamiseen liittyvät eroamisikiä koskevat siirtymäsäännökset. Momentti säilyisi muuttamattomana lukuun ottamatta momentin kohtaa 1, joka poistettaisiin tarpeettomana. Kohdan tarkoittamia kapteenin ja kapteeniluutnantin virassa palvelevia ei enää ole Rajavartiolaitoksen palveluksessa.
Pykälän 6 momentissa säädettäisiin 5 momentissa tarkoitettujen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien henkilöiden eroamisikien korotuksista. Pykälän 5 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen rajavartijoiden ja merivartijoiden oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle myöhentyy julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 24 §:n nojalla vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Jotta vältettäisiin tilanne, että palvelussuhde päättyy eroamisiässä ilman oikeutta vanhuuseläkkeeseen, on 5 momentissa tarkoitettujen rajavartijoiden ja merivartijoiden eroamisikiä korotettava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 24 §:ää vastaavalla tavalla. Momentin tarkoittamia raja- ja merivartijoita on Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuoden 2018 alussa tämän hetkisen tiedon mukaan noin 250 henkilöä.
Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 7 §:n mukaan sen estämättä, mitä julkisten alojen eläkelain 10 §:ssä säädetään, muilla kuin mainitun lain 5 luvun mukaisen sotilaseläkeoikeuden piiriin kuuluvilla työntekijöillä, joille on jossakin muussa laissa säädetty edellä mainitussa pykälässä säädettyä alinta vanhuuseläkeikää alempi eroamisikä, on oikeus jäädä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle eroamisiän täytettyään edellyttäen, että muut julkisten alojen eläkelain vanhuuseläkkeelle jäämisen edellytykset täyttyvät. Jotta eläkeikien myöhentäminen koskisi yhdenvertaisesti kaikkia ryhmiä, tulee 5 momentin 3 kohdan mukaisia siviilivirassa palvelevien virkamiesten erityisiä eroamisikiä korottaa vastaavalla tavalla eli vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Momentin tarkoittamia virkamiehiä on Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuoden 2018 alussa tämän hetkisen tiedon mukaan noin sata henkilöä.
Lentäjän tehtäviä koskeva voimassa oleva 35 a §:n 5 momentti otettaisiin pykälän 7 momentiksi ja se säilyisi muuttamattomana.
35 a §.Oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen. Pykälä vastaisi voimassa olevaa 35 §:ää. Pykälän 1 momentin enimmäisikärajoja nostettaisiin eläkeuudistuksen mukaisesti niin, että Rajavartiolaitoksen päällikkö voi myöntää vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluville vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneille siviilivirkamiehillä oikeuden jatkaa palvelua enintään 68-vuotiaaksi. Vuosina 1958–1961 syntynyt virkamies voitaisiin oikeuttaa jatkamaan palvelustaan 69-vuotiaaksi saakka ja sen jälkeen syntynyt virkamies siihen saakka kun hän täyttäisi 70 vuotta. Vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluville raja- ja merivartijoille voitaisiin myöntää oikeus jatkaa palvelua momentissa mainituin edellytyksin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana hän saavuttaa 35 §:n mukaan määräytyvän eroamisiän.
Voimassa olevan 35 §:n 2 momentti siirtyisi muuttamattomana pykälän 2 momentiksi. Momentti koskee menettelyä, jossa päätetään virkamiehen oikeudesta jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen.
1.2Rajavartiolaki
3 §. Rajavartiolaitoksen tehtävät . Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös Rajavartiolaitoksen kansainvälisestä yhteistyöstä. Rajavartiolaitos vastaa yhteistyöstä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa sekä huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
15 a §.Tuki Euroopan raja- ja merivartiovirastolta. Pykälän viittaus kumottuun rajaturvallisuusvirastoasetukseen muutettaisiin viittaukseksi raja- ja merivartiostoasetukseen. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan uuden asetuksen termejä.
Uudessa 2 momentissa säädettäisiin raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaisesta tilanteesta, jossa neuvoston päätöksen perusteella Suomeen lähetetään nopea rajainterventioryhmä. Neuvoston päätös velvoittaa Suomen tekemään yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa. Momentissa säädettäisiin, että valtioneuvoston yleisistunto päättää Suomen toimenpiteistä vastaanotettaessa raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaista apua Suomeen kiireellisiä toimia edellyttävässä tilanteessa ulkorajalla.
15 b §. Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen ja teknisen tai operatiivisen avun antaminen ja pyytäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin raja- ja merivartijoiden antamisesta Euroopan raja- ja merivartiovirastolle Euroopan raja- ja merivartioryhmään käytettäväksi nopeaan rajainterventioon. Kukin jäsenvaltio osallistuu nopean toiminnan reserviin raja- ja merivartiostoasetuksen 20 artiklan 5 kohdan ja asetuksen liitteessä I säädetyn osuutensa mukaan. Jatkossa sisäministeri ei enää määritä Suomen kiintiötä, vaan kiintiö tulee suoraan asetuksesta. Pykälän otsikko ja termit muutettaisiin vastaamaan raja- ja merivartiostoasetuksessa säädettyä.
Pykälän uuteen 2 momenttiin otettaisiin pykälän nykyinen teknisen avun antamista koskeva säännös sekä 15 c §:n 1 momentin nykyinen sääntely Rajavartiolaitoksen osallistumisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Rajavartiolaitos päättäisi osallistumisestaan viraston operaatioihin ja muuhun toimintaan sekä teknisen ja operatiivisen avun antamisesta ja pyytämisestä Rajavartiolaitoksen toimialalla. Rajavartiolaitos päättäisi esimerkiksi raja- ja merivartiostoasetuksen 14 artiklassa tarkoitetun lisäavun pyytämisestä toimialallaan, Rajavartiolaitoksen osallistumisesta 15 artiklassa tarkoitettuun yhteisoperaatioon ja 37 artiklassa tarkoitettuun pilottihankkeeseen, Rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvan yhteisoperaation pyytämisestä Suomeen sekä Rajavartiolaitoksen kaluston ja henkilöstön asettamisesta 39 artiklassa tarkoitettuun kalustoreserviin ja nopean toiminnan kalustoreserviin ja muihin asetuksessa tarkoitettuihin Euroopan raja- ja merivartioviraston ryhmiin kuin 1 momentissa tarkoitettuun nopean toiminnan reserviin. Sisäministeri ei enää vahvistaisi teknisen avun kiintiötä, vaan kaluston antaminen nopean toiminnan kalustoreserviin suunniteltaisiin Suomen ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välisissä vuotuisissa kalustoreservineuvotteluissa.
Pykälän uudessa 3 momentissa nimettäisiin raja- ja merivartiostoasetuksen 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen yhteyspiste, joka olisi Rajavartiolaitoksen esikunta. Artiklan mukaan kansallinen yhteyspiste vastaa yhteydenpidosta Euroopan raja- ja merivartiovirastoon kaikissa viraston tehtäviin liittyvissä asioissa. Yhteyspisteen tulee olla tavoitettavissa jatkuvasti.
15 c §.Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainväliseen tehtävään. Pykälän 1 momentti koskisi muita kansainvälisiä tehtäviä kuin Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistumista. Muihin kansainvälisiin tehtäviin osallistumisesta päättäisi Rajavartiolaitos. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaavasti.
35 a §.Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimiin operaatioihin ja pilottihankkeisiin Suomessa osallistuvan virkamiehen toimivaltuudet ja oikeus voimakeinojen käyttämiseen. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Tehtäviään hoitaessaan ja valtuuksiaan käyttäessään ryhmien jäsenten on noudatettava unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta sekä otettava huomioon perusoikeudet ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklan mukaan vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäsenet toimimaan puolestaan. Tätä ei ole tarkoitus mahdollistaa, vaan muiden EU-jäsenvaltioiden virkamiesten olisi jatkossakin toimittava Rajavartiolaitoksen ohjeiden mukaan ja pääsääntöisesti toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa. Tästä otettaisiin nimenomainen maininta pykälään. Schengenin rajasäännöstön 14 artiklan mukaisen päätöksen evätä maahanpääsy voisi tehdä vain toimivaltainen suomalainen virkamies, koska kyse on hallintopäätöksestä.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklassa säädetään nopean rajainterventioryhmän lähettämisestä jäsenmaahan ilman jäsenmaan pyyntöä. Tällaisen tilanteen varalta nopean rajainterventioryhmän jäsenellä tulisi raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklan perusteella olla Suomessa samat toimivaltuudet, kuin Suomen 15 a §:n nojalla esittämän pyynnön johdosta lähetetyllä nopean rajainterventioryhmän jäsenellä.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella Suomeen lähetetyn nopean rajainterventioryhmän jäsenen toimivaltuudesta suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi hänellä olisi oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa vastaavalla tavalla, kuin Suomen pyytämän nopean rajainterventioryhmän jäsenellä.
Pykälän otsikkoon tehtäisiin tekninen muutos.
1.3Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
39 §.Tietojen muu luovuttaminen ulkomaille. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään oikeudesta luovuttaa Rajavartiolaitoksen henkilörekisterien tietoja Frontexin koordinoimaan operaatioon ja kokeiluhankkeeseen Suomessa osallistuvalle jäsenvaltion virkamiehelle. Pykälän viittaukset kumottuun rajaturvallisuusvirastoasetukseen muutettaisiin viittauksiksi raja- ja merivartiostoasetukseen.
Oikeus saada Rajavartiolaitoksen henkilörekisterien tietoja koskisi sanamuodon perusteella jatkossa myös raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella ilman Suomen pyyntöä Suomeen lähetettyjä vierailevia virkamiehiä. Heillä olisi ehdotetun rajavartiolain 35 a §:n muutoksen mukaan rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä sekä rajavartiolain 35 §:n 1 momentissa säädetty oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että myös tiedonsaantioikeudet ovat yhteneväiset.
Momentin 3 kohtaan lisättäisiin oikeus luovuttaa henkilörekisterien tietoja raja- ja merivartiostoasetuksen 12 artiklassa tarkoitetulle yhteyshenkilölle. Asetuksen 12 artiklan mukaan yhteyshenkilön tulee saada tietoja kansallisesta koordinointikeskuksesta ja luodusta kansallisesta tilannekuvasta.
1.4Poliisilaki
9luku Erinäiset säännökset
9 a §.Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Poliisihallituksen oikeudesta päättää poliisimiesten osallistumisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan. Momentin 1 kohdan mukaan Poliisihallitus päättäisi poliisimiesten asettamisesta raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklassa säädeltyyn pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reserviin. Raja- ja merivartiostoasetus velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan saattajia, mutta henkilöiden lukumäärää ei ole päätetty. Jokainen jäsenvaltio päättää itse määrän.
Momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että Poliisihallitus esittäisi pyynnön Euroopan raja- ja merivartiovirastolle saada Suomessa käyttöön toisten jäsenvaltioiden viraston käyttöön asettamia pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia.
Momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että Poliisihallitus päättäisi myös poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston operaatioihin ja muuhun toimintaan. Viraston toimeenpanemia poliisitoimelle sopivia operaatioita ovat muun muassa maasta poistamiset ja laittomaan maahantuloon liittyvät henkilöllisyyden, tuloreittien ja taustojen selvittämishaastattelut EU-alueelle tulon jälkeen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pyynnön esittämisestä palautusintervention käynnistämisestä. Raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaan olosuhteissa, joissa jäsenvaltioon kohdistuu rasitteita sen täyttäessä velvoitteitaan palauttaa ne kolmansien maiden kansalaiset, joista jokin jäsenvaltio on tehnyt palautuspäätöksen, virasto antaa kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä asianmukaista teknistä ja operatiivista apua palautusintervention muodossa. Interventioon voi sisältyä eurooppalaisten palautusinterventioryhmien lähettäminen vastaanottavaan jäsenvaltioon ja palautusoperaatioiden järjestäminen vastaanottavasta jäsenvaltiosta. Raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 2 kohdassa säädetään nopeasta palautusinterventiosta. Tuolloin on kyse olosuhteista, joissa jäsenvaltioon kohdistuu erityisiä ja suhteettomia haasteita sen täyttäessä velvoitteitaan palauttaa ne kolmansien maiden kansalaiset, joista jokin jäsenvaltio on tehnyt palautuspäätöksen. Nopeaan palautusinterventioon voi sisältyä eurooppalaisen palautusinterventioryhmän nopea lähettäminen vastaanottavaan jäsenvaltioon ja palautusoperaatioiden järjestäminen vastaanottavasta jäsenvaltiosta. Suomessa pyynnön palautusintervention käynnistämisestä tekisi sisäministeriö.
Pykälän 3 momentin mukaan Poliisihallituksen on viipymättä ilmoitettava sisäministeriölle sen esittämästä pyynnöstä saada Suomessa käyttöön pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia sekä poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston järjestämiin operaatioihin ja muuhun toimintaan. Poikkeuksellisessa tilanteessa sisäministeriö voi päättää jo esitetyn pyynnön peruuttamisesta tai lopettaa Poliisihallituksen käynnistämän yhteistyön. Tämä tarkoittaisi yhteistyön lakkaamista siinäkin tilanteessa, että Poliisihallituksen päätöksen nojalla lähetetyt virkamiehet olisivat jo ehtineet toiseen valtioon tai Suomeen olisi jo Poliisihallituksen pyynnön nojalla saapunut vieraan valtion virkamiehiä.
Pykälän 4 momentti sisältäisi säännöksen siitä, että suomalaisen poliisimiehen suorittaessa raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitettua tehtävää hänen toimivaltuuksiinsa sovellettaisiin Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä sovellettavia säännöksiä, jollei raja- ja merivartiostoasetuksesta muuta johdu. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja valtuuksista.
Pykälän 5 momentti sisältäisi informatiivisen viittaussäännöksen kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettuun lakiin ( HE 72/2016 vp ). Pykälässä mainittuja päätöksentekosäännöksiä sovellettaisiin, ellei kyse ole sellaisesta avusta, jota koskevasta päätöksenteosta säädettäisiin mainitussa laissa.
9 b §.Vieraan valtion virkamiehen toimivaltuudetEuroopan raja- ja merivartioviraston palauttamistehtävissä. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Tehtäviään hoitaessaan ja valtuuksiaan käyttäessään ryhmien jäsenten on noudatettava unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta sekä otettava huomioon perusoikeudet ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä, joka osallistuu Suomessa saattajana pakkotoimin tapahtuvaan palauttamiseen tai palautusinterventioon, olisi oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia poliisimiehelle kuuluvia valtuuksia, jotka suomalainen poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa. Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä olisi oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjauksessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa.
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin säännös siitä, että vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus Suomen alueella kantaa asetta, ammuksia ja muita varusteita, jos lähettävä jäsenvaltio on antanut tähän suostumuksensa. Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja valtuuksista.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vieraan valtion toimivaltaisen virkamiehen oikeudesta käyttää voimankäyttövälineitä. Voimankäyttövälineen käyttäminen edellyttää, että kussakin yksittäisessä tapauksessa suomalainen poliisimies on toimivaltansa rajoissa valtuuttanut vieraan valtion virkamiehen voimankäyttövälineen käyttämiseen.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin hätävarjelusta sekä voimakeinojen käytön liioittelusta ja hätävarjelun liioittelusta viittaamalla poliisilain 2 luvun 17 §:n 1 ja 2 momenttiin ja rikoslain 4 luvun asiaa koskeviin säännöksiin. Vieraan valtion virkamies olisi voimakeinoja käyttäessään vastaavassa asemassa kuin suomalainen poliisimies.
Pykälän 5 momentin mukaan 1 ja 3 momentissa poliisimiehestä sanottu soveltuisi myös suomalaiseen rajavartiomieheen.
1.5Ampuma-aselaki
17 §.Soveltamisalaa koskevat poikkeukset. Pykälän 1 momentin 17 kohdan viittaukset kumottuun rajaturvallisuusvirastoasetukseen ja kumottuun asetukseen (EY) N:o 863/2007 muutettaisiin viittaukseksi raja- ja merivartiostoasetukseen.
2Tarkemmat säännökset ja määräykset
Esityksessä ehdotetaan uutta Rajavartiolaitoksen eroamisikiin liittyvää asetuksenantovaltuutta. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen päällikön, vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen muussa sotilasvirassa palvelevan, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen ja vuonna 1978 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen alin vanhuuseläkeikä sopeutetaan eliniän muutokseen. Rajavartiolaitoksessa näiden henkilöiden eroamisiät vahvistettaisiin sisäministeriön asetuksella ja ne määräytyisivät sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vahvistetun alimman vanhuuseläkeiän perusteella.
3Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Tarkoitus on, että lait tulisivat sovellettaviksi mahdollisimman pian kesällä 2017.
4Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Palvelussitoumus
Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi säännöksiä Rajavartiolaitoksen palvelussitoumuksista. Korvausvelvollisuus palvelussitoumusaikana koskisi jatkossa opiskelijan opintojen keskeytymisen tai keskeyttämisen lisäksi myös tilannetta, jossa opiskelija ei valmistuttuaan ota vastaan Rajavartiolaitoksen virkaa. Korvausvelvollisuus koskisi Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanoutumisen lisäksi tilannetta, jossa virkamies hakeutuu valtion muun organisaation palvelukseen siten, että viran vastaanottamisen perusteella virkamies katsotaan valtion virkamieslain nojalla eronneeksi aikaisemmasta virastaan sekä tilannetta, jossa virkamiehen virkasuhde puretaan. Palvelussitoumuksen vaatiminen koskisi lentävän henkilöstön virkamiehen lisäksi myös lentävään henkilöstöön koulutettavaa virkamiestä. Lentävän henkilöstön virkamiehen ja lentävään henkilöstön koulutettavan palvelussitoumus olisi kuitenkin harkinnanvarainen.
Perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai toimeentulolla. Rajavartiolaitoksen hallintolain säännökset palvelussitoumuksesta on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 19/2005 vp ja PeVL 31/2013 vp). Palvelussitoumusta on arvioitava perustuslain 18 §:n sekä perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvatun henkilökohtaisen vapauden kannalta.
Ehdotetuilla muutoksilla täsmennettäisiin koulutuksen keskeyttämisen ja virasta eroamisen tilanteita suhteessa korvausvelvollisuuteen aiempaa täsmällisemmin. Lentävän henkilöstön ja lentävään henkilöstöön koulutettavan palvelussitoumus olisi harkinnanvarainen. Laissa säädetään sitoumuksessa tarkoitetun palvelun enimmäisaika ja palvelusuhteen perusehdot sekä palvelusuhdetta koskevien riitaisuuksien ratkaiseminen. Ehdotettu sääntely täyttää perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten vaatimukset, eikä sääntely muodostu tältä osin perustuslain 18 §:n tai 7 §:n 1 momentin kannalta ongelmalliseksi.
Eroamisikä
Esityksessä ehdotetaan, että Rajavartiolaitoksen sotilasvirkojen eroamisiät nostettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelain ja julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain mukaisia alimpia vanhuuseläkeikiä. Muutoksen tarkoituksena on estää tilanne, jossa palvelussuhde päättyy eroamisiässä ilman oikeutta vanhuuseläkkeeseen. Eroamisiät noudattavat eläkeuudistuksen mukaisia alimpia vanhuuseläkeikiä, jotka jo ovat tulevien eläkkeensaajien tiedossa. Eroamisikäsääntely ei juuri vaikuta vanhuuseläkkeen määrään. Eroamisiän nosto voi tosin parantaa karttuvaa eläkettä, mutta samalla eläkkeen enimmäismäärä saattaa leikata lisäkarttuman. Näin ollen muutokset eivät ole merkityksellisiä perustuslain 15 §:ssä tarkoitetun omaisuudensuojan kannalta.
Esityksessä ehdotetaan myös, että vanhojen siirtymäsäännösten piirissä olevien muussa kuin sotilasvirassa palvelevien virkamiesten erityisiä eroamisikiä korotetaan vastaavalla tavalla eli vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Ehdotus ei merkitse vanhojen eroamisikien lakkauttamista, vaan niiden nostamista asteittain vastaavalla tavalla kuin yleistä eläkeikää nostetaan. Yhdenvertaisuussyistä myös Rajavartiolaitoksen ylimmissä sotilasviroissa palvelevien samoin kuin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan eroamisikää korotettaisiin vuodesta 2018 alkaen vuoden 2025 loppuun saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella.
Muutos toteutuu asteittain, joten se antaa sopeutumisaikaa. Enimmillään eroamisikä nousee kahdella vuodella, mutta tämä korotus koskee henkilöitä, joiden lain voimaan tullessa voimassa oleva eläkeikä täyttyy vasta vuonna 2025 tai sen jälkeen. Eroamisikien korotuksen perusteena on yhdenvertaisuus ihmisten kesken. Korotus rinnastuu ammatillisten eläkeikien korotukseen (PeVL 5/2015 vp). Ehdotus ei ole ongelmallinen perustuslain 15 §:ssä tarkoitetun omaisuudensuojan kannalta.
Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Esityksessä eroamisi'istä säädettäisiin lailla vuoden 2025 loppuun saakka. Vuoden 2025 jälkeen eroamisiät vastaisivat eliniän pitenemiseen sopeutettuja eläkeikiä, jotka vahvistetaan julkisten alojen eläkelain 95 §:n nojalla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Rajavartiolaitoksen sotilasvirkojen ja lentäjän koulutusta edellyttävässä virassa palvelevien virkamiesten eroamisiät vahvistettaisiin sisäministeriön asetuksella. Sisäministeriön asetuksenantovaltuus ei sisältäisi harkintaa, joten ehdotettu asetuksenantovaltuus ei ole perustuslain 80 §:n vastainen.
Eurooppalainen raja- ja merivartiosto
Rajavartiolain 35 a §:n muutoksen nojalla nopean rajainterventioryhmän jäsenellä, jonka Frontex on lähettänyt Suomeen raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella ilman Suomen esittämää pyyntöä, olisi rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen ohjeiden mukaisesti Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta 14 artiklan mukaista päätöstä evätä maahanpääsy. Lisäksi mainitulla virkamiehellä olisi oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa, jos hänen kotijäsenvaltionsa on antanut siihen suostumuksen eikä oikeutta ole rajoitettu raja- ja merivartiostoasetuksen 16 artiklassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa tai 21 artiklassa tarkoitetuissa Suomen antamissa ohjeissa.
Poliisilain 9 luvun 9 b §:n nojalla vieraan valtion virkamiehellä olisi Euroopan raja- ja merivartioviraston palauttamistehtävissä suomalaisen poliisimiehen tai rajavartiomiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia poliisimiehelle kuuluvia toimivaltuuksia, joita suomalainen poliisimies tai rajavartiomies hänelle toimivaltansa nojalla osoittaa. Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä olisi oikeus suomalaisen poliisimiehen tai rajavartiomiehen ohjauksessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies tai rajavartiomies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklassa säädetään ryhmien jäsenten tehtävistä ja toimivaltuuksista. Tehtäviään hoitaessaan ja valtuuksiaan käyttäessään ryhmien jäsenten on noudatettava unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta sekä otettava huomioon perusoikeudet ja vastaanottavan jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.
Raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklan 3 kohta mahdollistaa sen, että vastaanottava jäsenvaltio valtuuttaa ryhmien jäsenet toimimaan puolestaan, ilman vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön läsnäoloa. Samoin 40 artiklan 6 kohta mahdollistaa sallia kotijäsenvaltion suostumuksella ryhmien jäsenten voimankäytön, vaikka vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoita ei olisi paikalla. Suomi ei kuitenkaan antaisi esityksen mukaan tällaisia itsenäisesti käytettäviä toimivaltuuksia muiden EU-jäsenvaltioiden virkamiehille, vaan heidän olisi jatkossakin toimittava Rajavartiolaitoksen tai poliisin ohjeiden mukaan ja pääsääntöisesti toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa. Voimakeinoja toisen EU-jäsenvaltion virkamies saisi käyttää rajavartiolain 35 a §:n perusteella vain toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa taikka poliisilain 9 luvun 9 b §:n perusteella suomalaisen poliisimiehen tai rajavartiomiehen ohjauksessa.
Perustuslakivaliokunnan asetusehdotuksesta antaman lausunnon mukaan ehdotetussa sääntelyssä on kysymys lähinnä EU:n ulkorajojen valvontaa koskevien yhteistyömuotojen edelleen kehittämisestä (PeVL 3/2016 vp - U 2/2016 vp). Huolimatta ylikansallisten piirteiden selvästä lisääntymisestä on valiokunnan mielestä selvää, että Euroopan unionin perussopimuksessa annetun toimivallan puitteissa toimittaessa tällainen sääntely ei ole perustuslain täysvaltaisuussääntelyn kannalta ongelmallista.
Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 e, 25 f, 26 a ja 27 §, 28 §:n 1 momentin 10 kohta sekä 35 ja 35 a §, sellaisina kuin ne ovat, 25 e, 25 f, 26 a ja 27 § ja 28 §:n 1 momentin 10 kohta laissa 1229/2013, 35 § osaksi laissa 477/2010 ja 35 a § laeissa 477/2010 ja 1229/2013, ja
lisätään 25 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1229/2013, uusi 4 momentti ja 28 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1229/2013, uusi 11 kohta seuraavasti:
25 §Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus ja opetus
Raja- ja merivartiokoulun opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Raja- ja merivartiokoulu voi rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.
25 e §Opiskelijan virkapuvun käyttö
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan 23 §:n mukaista Rajavartiolaitoksen virkapukua.
25 f §Opiskelijan käyttäytymisvelvoite
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavan käyttäytymisvelvoitteeseen sovelletaan, mitä 20 §:ssä säädetään ja asevelvollisuuslain 57 §:n perusteella sotilaskäskynä annettavalla ohjesäännöllä määrätään.
26 a §Muuhun koulutukseen osallistuminen
Rajavartiolaitoksen virkamies voidaan määrätä osallistumaan Raja- ja merivartiokoulussa järjestettävään opetukseen. Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu Raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Osallistumisoikeudesta päättää Raja- ja merivartiokoulu.
27 §Palvelussitoumus
Raja- ja merivartiokouluun pääsykokeen perusteella valittavaan, vähintään kaksi kuukautta kestävään opiskeluun osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelija antaa opiskelun alussa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän palvelee Rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien enintään kahden vuoden vähimmäisajan (palvelussitoumus).
Rajavartiolaitoksen ilma-aluksen lentävään henkilöstöön koulutettavan tai siihen kuuluvan henkilön on vaadittaessa annettava enintään 14 vuoden pituinen palvelussitoumus. Upseerin koulutusohjelmaan liittyvästä palvelussitoumuksesta säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 29 §:ssä.
Jos rajavartijan peruskurssin opiskelija tai lentävään henkilöstöön koulutettava keskeyttää opiskelunsa, kieltäytyy vastaanottamasta Rajavartiolaitoksen virkaa tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen vuoksi, hänen on korvattava valtiolle se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet hänen opiskelustaan valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksistaan. Päätöksen korvauksen perimisestä tekee Raja- ja merivartiokoulu.
Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös tilannetta, jossa Rajavartiolaitoksen virkamies palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu, ottaa vastaan valtion virkamieslain 65 §:ssä tarkoitetun viran, hänet irtisanotaan hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden vuoksi tai hänen virkasuhteensa puretaan. Päätöksen korvauksen perimisestä tekee hallintoyksikkö.
Korvaus on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) .
Tarkempia säännöksiä 3 ja 4 momentissa tarkoitetun korvauksen määräytymisestä annetaan sisäministeriön asetuksella.
28 §Opiskeluoikeuden menettäminen
Raja- ja merivartiokoulu voi peruuttaa opiskelijalta oikeuden osallistua koulutukseen ja opetukseen, jos tämä:
10) ei ole suorittanut opintojaan 25 a §:n 3 momentissa tai opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa eikä Raja- ja merivartiokoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen;
11) ilmoittaa kirjallisesti lopettavansa opinnot.
35 §Eroamisikä
Eroamisikä Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa on syntymävuoden mukaan:
1) Rajavartiolaitoksen päälliköllä
a) vuonna 1954 tai sitä ennen syntyneellä 63 vuotta;
b) vuonna 1955 syntyneellä 63 vuotta ja 3 kuukautta;
c) vuonna 1956 syntyneellä 63 vuotta ja 6 kuukautta;
d) vuonna 1957 syntyneellä 63 vuotta ja 9 kuukautta;
e) vuonna 1958 syntyneellä 64 vuotta;
f) vuonna 1959 syntyneellä 64 vuotta ja 3 kuukautta;
g) vuonna 1960 syntyneellä 64 vuotta ja 6 kuukautta;
h) vuonna 1961 syntyneellä 64 vuotta ja 9 kuukautta;
i) vuosina 1962–1964 syntyneellä 65 vuotta.
2) Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla a) vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneellä 60 vuotta;
b) vuonna 1958 syntyneellä 60 vuotta ja 3 kuukautta;
c) vuonna 1959 syntyneellä 60 vuotta ja 6 kuukautta;
d) vuonna 1960 syntyneellä 60 vuotta ja 9 kuukautta;
e) vuonna 1961 syntyneellä 61 vuotta;
f) vuonna 1962 syntyneellä 61 vuotta ja 3 kuukautta;
g) vuonna 1963 syntyneellä 61 vuotta ja 6 kuukautta;
h) vuonna 1964 syntyneellä 61 vuotta ja 9 kuukautta;
i) vuosina 1965–1967 syntyneellä 62 vuotta,
3) muulla kuin 1 tai 2 kohdassa mainitulla upseerilla sekä erikoisupseerilla, opistoupseerilla, rajavartijalla ja merivartijalla:
a) vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneellä 55 vuotta;
b) vuonna 1963 syntyneellä 55 vuotta ja 3 kuukautta;
c) vuonna 1964 syntyneellä 55 vuotta ja 6 kuukautta;
d) vuonna 1965 syntyneellä 55 vuotta ja 9 kuukautta;
e) vuonna 1966 syntyneellä 56 vuotta;
f) vuonna 1967 syntyneellä 56 vuotta ja 3 kuukautta;
g) vuonna 1968 syntyneellä 56 vuotta ja 6 kuukautta;
h) vuonna 1969 syntyneellä 56 vuotta ja 9 kuukautta;
i) vuosina 1970–1972 syntyneellä 57 vuotta.
Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla erikoisupseerilla, nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on 1 momentissa säädetystä poiketen:
a) vuonna 1967 tai sitä ennen syntyneellä 50 vuotta, kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta;
b) vuonna 1968 syntyneellä 50 vuotta ja 3 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta ja 3 kuukautta;
c) vuonna 1969 syntyneellä 50 vuotta ja 6 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta ja 6 kuukautta;
d) vuonna 1970 syntyneellä 50 vuotta ja 9 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta ja 9 kuukautta;
e) vuonna 1971 syntyneellä 51 vuotta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta;
f) vuonna 1972 syntyneellä 51 vuotta ja 3 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta ja 3 kuukautta;
g) vuonna 1973 syntyneellä 51 vuotta ja 6 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta ja 6 kuukautta;
h) vuonna 1974 syntyneellä 51 vuotta ja 9 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta ja 9 kuukautta;
i) vuonna 1975–1977 syntyneellä 52 vuotta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 57 vuotta.
Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen päällikön, vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen muussa sotilasvirassa palvelevan virkamiehen, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen ja vuonna 1978 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen eroamisikä vahvistetaan sisäministeriön asetuksella. Eroamisikä vahvistetaan sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona Rajavartiolaitoksen päällikön virassa palveleva virkamies täyttää 62 vuotta, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virassa palveleva virkamies täyttää 59 vuotta, muussa sotilasvirassa palveleva virkamies ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palveleva virkamies täyttää 54 vuotta ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palveleva muu virkamies täyttää 49 vuotta. Eroamisikää tarkistetaan sotilasvirassa palvelevan virkamiehen 57–65 vuoden eroamisiästä, lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen 57 vuoden eroamisiästä ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen 52 vuoden eroamisiästä alkaen yhtä monella kuukaudella kuin alinta vanhuuseläkeikää tarkistetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 102 §:n 4 momentin mukaan.
Muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä säädetään valtion virkamieslaissa.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, jollei 6 momentista johdu muuta:
1) merivartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 4 kuukautta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 8 kuukautta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta 4 kuukautta;
2) rajavartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 51 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 52 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;
3) muussa kuin sotilasvirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.
Edellä 5 momentissa säädetty eroamisikä nousee vuosittain vuoden 2018 alusta lukien niin, että jos se täyttyy vuonna:
1) 2018, eroamisikää korotetaan kolmella kuukaudella;
2) 2019, eroamisikää korotetaan kuudella kuukaudella;
3) 2020, eroamisikää korotetaan yhdeksällä kuukaudella;
4) 2021, eroamisikää korotetaan vuodella;
5) 2022, eroamisikää korotetaan vuodella ja kolmella kuukaudella;
6) 2023, eroamisikää korotetaan vuodella ja kuudella kuukaudella;
7) 2024, eroamisikää korotetaan vuodella ja yhdeksällä kuukaudella;
8) 2025 tai sen jälkeen, eroamisikää korotetaan kahdella vuodella.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja lentäjän koulutusta vaativia tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, vartiolentolaivueen koulutuspäällikkö, päälennonopettaja, pääteoriakouluttaja, lennonopettaja, lentotoimintayksikön päällikkö, lentotoimintayksikön varapäällikkö, lentoturvallisuuspäällikkö, lentotoimintaupseeri, koelentäjä, lentokoneryhmän johtaja, helikopteriryhmän johtaja, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö, ilma-aluksen perämies ja ilma-aluksen ohjaaja.
35 a §Oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen
Rajavartiolaitoksen päällikkö voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että muu kuin tasavallan presidentin nimittämä virkamies voi jatkaa samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana vuonna 1957 ja sitä ennen syntynyt virkamies täyttää 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntynyt virkamies täyttää 69 vuotta ja sen jälkeen syntynyt virkamies täyttää 70 vuotta. Sotilasvirassa oleva virkamies voi jatkaa edellä mainituin edellytyksin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana hän saavuttaa 35 §:n mukaan määräytyvän eroamisiän.
Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai määräaikaisessa virkasuhteessa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 1 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rajavartiolain (578/2005) 3 §:n 1 momentti, 15 a ja 15 b §, 15 c §:n otsikko ja 1 momentti sekä 35 a §, sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti, 15 a ja 15 b § laissa 749/2014 ja 15 c §:n otsikko ja 1 momentti ja 35 a § laissa 478/2010, seuraavasti:
3 §Rajavartiolaitoksen tehtävät
Rajavartiolaitoksen tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos toimii rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Rajavartiolaitos vastaa yhteistyöstä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.
15 a §Tuki Euroopan raja- ja merivartiovirastolta
Valtioneuvoston yleisistunto päättää Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (raja- ja merivartiostoasetus) 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun nopean rajaintervention käynnistämistä koskevan pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle. Jos yleiseen järjestykseen, sisäiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuva uhka kuitenkin välttämättä edellyttää pyynnön kiireellistä esittämistä, sisäministeri voi esittää pyynnön, kunnes valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee asian.
Valtioneuvoston yleisistunto päättää toimenpiteistä Suomen vastaanottaessa raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaista apua kiireellisiä toimia edellyttävässä tilanteessa ulkorajalla.
15 b §Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen ja teknisen tai operatiivisen avun antaminen ja pyytäminen
Raja- ja merivartiostoasetuksen 17 artiklan 9 kohdassa tarkoitetusta rajavartijoiden antamisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston nopeaan rajainterventioon käytettäväksi päättää raja- ja merivartiostoasetuksessa vahvistetun Suomen kiintiön rajoissa Rajavartiolaitoksen päällikkö.
Rajavartiolaitos päättää osallistumisestaan Euroopan raja- ja merivartioviraston muihin operaatioihin ja muuhun toimintaan sekä raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitetun teknisen tai operatiivisen avun antamisesta ja pyytämisestä toimialallaan.
Rajavartiolaitoksen esikunta on raja- ja merivartiostoasetuksen 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen yhteyspiste.
15 c §Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainväliseen tehtävään
Rajavartiolaitos päättää osallistumisestaan muuhun kuin 15 b §:ssä tarkoitettuun kansainväliseen tehtävään.
35 a §Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimiin operaatioihin ja pilottihankkeisiin Suomessa osallistuvan virkamiehen toimivaltuudet ja oikeus voimakeinojen käyttämiseen
Suomen esittämän pyynnön johdosta tai raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella Suomeen lähetetyn nopean rajainterventioryhmän jäsenellä ja Suomessa toteutettavaan yhteiseen operaatioon ja pilottihankkeeseen osallistuvalla vierailevalla virkamiehellä on tässä laissa rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen ohjeiden mukaisesti Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta 14 artiklan mukaista päätöstä evätä maahanpääsy. Lisäksi mainitulla virkamiehellä on 35 §:n 1 momentissa säädetty oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa, jos hänen kotijäsenvaltionsa on antanut siihen suostumuksen eikä oikeutta ole rajoitettu raja- ja merivartiostoasetuksen 16 artiklassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa tai 21 artiklassa tarkoitetuissa Suomen antamissa ohjeissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 39 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1182/2013, seuraavasti:
39 §Tietojen muu luovuttaminen ulkomaille
Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilörekisterinsä tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona:
3) Euroopan raja- ja merivartiovirastolle siten kuin Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 säädetään, asetuksessa tarkoitettuun viraston koordinoimaan operaatioon ja pilottihankkeeseen Suomessa osallistuvalle jäsenvaltion virkamiehelle sekä asetuksen 12 artiklassa tarkoitetulle yhteyshenkilölle;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään poliisilain (872/2011) 9 lukuun uusi 9 a ja 9 b § seuraavasti:
9 lukuErinäiset säännökset
9 a §Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen
Poliisihallitus päättää:
1) Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 ( raja- ja merivartiostoasetus ) 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta poliisimiesten antamisesta Euroopan raja- ja merivartiovirastolle käytettäväksi pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajiksi;
2) raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle saada Suomessa käyttöön pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia;
3) poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston operaatioihin ja muuhun toimintaan.
Sisäministeriö päättää pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun palautusintervention käynnistämisestä Suomessa sekä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta nopean palautusintervention käynnistämisestä Suomessa.
Poliisihallituksen on viipymättä ilmoitettava sisäministeriölle 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä ja poliisimiesten lähettämisestä operaatioihin. Poikkeuksellisessa tilanteessa sisäministeriö voi päättää jo esitetyn pyynnön peruuttamisesta tai lopettaa Poliisihallituksen käynnistämän yhteistyön.
Poliisimiehen suorittaessa raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitettua tehtävää hänen toimivaltuuksiinsa sovelletaan Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä sovellettavia säännöksiä, jollei raja- ja merivartiostoasetuksesta muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä päätöksenteosta 2 momentissa säädetään, päätöksenteosta kansainvälisen avun pyytämisessä säädetään kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa ( / ).
9 b §Vieraan valtion virkamiehen toimivaltuudet Euroopan raja- ja merivartioviraston palauttamistehtävissä
Osallistuessaan Suomessa raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia poliisimiehelle kuuluvia toimivaltuuksia, joita suomalainen poliisimies hänelle toimivaltansa nojalla osoittaa. Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjauksessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa.
Vieraan valtion 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan osallistuvalla toimivaltaisella virkamiehellä on lähettävän valtion suostumuksella oikeus kantaa asetta, ammuksia ja muita varusteita.
Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus käyttää voimankäyttövälinettä vain jos suomalainen poliisimies toimivaltansa rajoissa yksittäistapauksessa hänet siihen valtuuttaa, jollei raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklasta muuta johdu.
Vieraan valtion toimivaltaiseen virkamieheen, joka käyttää suomalaisen virkamiehen valtuuttamana voimakeinoja tai turvautuu hätävarjeluun, sovelletaan 2 luvun 17 §:n 1 ja 2 momenttia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun liioittelusta 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.
Mitä 1 ja 3 momentissa säädetään suomalaisesta poliisimiehestä, sovelletaan myös suomalaiseen rajavartiomieheen.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ampuma-aselain (1/1998) 17 §:n 1 momentin 13 kohta, sellaisena kuin se on laissa 689/2013, seuraavasti:
17 §Soveltamisalaa koskevat poikkeukset
Tämä laki ei koske:
13) Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 tarkoitetuille Suomen alueella toimiville Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehille kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoa Suomeen tai Suomesta ja niiden hallussapitoa;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2017
PääministeriJuha SipiläSisäministeriPaula Risikko