HE 139/2017

1.1Eräät opintotuen myöntämisperusteet

1.2Perheellisten opiskelijoiden toimeentulo ja lasten huoltajuus

1.3Nykytilan arviointi

3.1Valtiontaloudelliset vaikutukset

Opintorahan huoltajakorotus olisi 75 euroa kuukautta kohden, josta aiheutuva menolisäys olisi vuositasolla noin 10 milj. euroa. Määräraha-arvio perustuu siihen, että keskimäärin korotusta maksettaisiin seitsemän opintotukikuukaudelta lukuvuodessa. Huoltajakorotuksen saisi arviolta 19 000 lasta huoltavaa opiskelijaa.

Muilla ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.

3.2Vaikutukset opiskelijan asemaan ja talouteen

Alle 18-vuotiasta lasta huoltava opiskelija olisi oikeutettu opintorahan huoltajakorotukseen, mikä parantaisi arviolta 19 000 lasta huoltavan opiskelijan toimeentuloa. Opintorahan määrä nousisi lasta huoltavalla opiskelijalla 250,28 eurosta 325,28 euroon kuukaudessa (30 %). Huoltajakorotuksen käyttöönotto lisäisi opiskelijan käyttövaroja ja parantaisi edellytyksiä opiskelun ja lapsen huoltajuuden yhdistämiseen.

Ne vanhemmat, jotka eivät ole huoltajia, eivät saisi etuutta. Heillä ei ole samoja opiskelun ja lapsen huoltovastuusta aiheutuvia taloudellisia ja käytännöllisiä haasteita kuin ensisijaisilla huoltajilla. Huoltajakorotuksen kohdentaminen huoltajille vähentäisi tilanteita, joissa huoltajakorotus peritään Kansaneläkelaitokselle elatustuen maksamisesta syntyneeseen takautumissaatavaan.

Opintorahan huoltajakorotus ei vähentäisi asumistukea, lasten hoidon tukia tai elatustukea. Huoltajakorotuksen maksaminen Kansaneläkelaitokselle pienentää takautumissaatavaa opiskelijalta. Opintotuen huoltajakorotusta ei oteta huomioon elatusvelvollisen maksukyvyttömyyttä arvioitaessa, jolloin se ei heikennä elatusvelvollisen opiskelijan mahdollisuutta saada maksuvapautusta takautumissaatavasta tilanteessa, jossa elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä.

Huoltajakorotusta ei myöskään otettaisi tulona huomioon sotilasavustuksessa, jolloin se ei vähentäisi sotilasavustuksen määrää. Muutos parantaisi sellaisten lapsiperheiden toimeentuloa, joissa asevelvollisuutta suorittavan henkilön omainen saa sotilasavustusta ja opintotukea. Näitä opiskelijoita on Kelan tilaston mukaan alle kymmenen henkilöä. Muutos on perusteltu korkea-asteen opintorahan leikkauksen kompensoimiseksi.

Opiskelijan opintotukioikeus ja tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa turvataan. Opiskelija saisi opintotukea, jos koulutus vastaisi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Opiskelija voisi opintojensa päätyttyä hakeutua koulutuksen järjestämisluvan saaneeseen oppilaitokseen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osien suorittajaksi. Koulutuksen järjestäjä vastaisi tällöin tutkinnon tai sen osan tai osien henkilökohtaistamisesta.

Päätoimisen opiskelun määritelmässä ja lukuvuoden tukikuukausien määräytymisessä huomioitaisiin oppilaitoskohtaisia erityispiirteitä opintojen järjestämisessä. Opintotuella tai työttömyysturvalla opiskelevat opiskelijat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, kun päätoimisen opiskelun määritelmä olisi samansisältöinen.

Korkeakoulututkintoa varten myönnettävän opintotuen enimmäisajan pidentämisen edellytyksenä olisi, että opiskelija osoittaa opintojensa viivästymisen aiheutuneen opintojen edistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Pidennyksen saisi enintään yhdeksälle tukikuukaudelle, mutta vaadittavien opintojen kestoa ei rajoitettaisi yhteen lukuvuoteen, eikä laajuutta enintään 75 opintopisteeseen. Pidennys voitaisiin myöntää ehtojen täyttyessä välittömästi tutkintokohtaisen tukiajan päätyttyä. Muutos korostaa opintotuen ensisijaisuutta opintojen rahoitusmuotona.

3.3Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotetut muutokset helpottaisivat järjestelmän ymmärrettävyyttä ja opintotuen toimeenpanoa. Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat lisätyötä toimeenpanossa erityisesti suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa. Opintorahan huoltajakorotuksen käyttöönoton edellyttämät tietojärjestelmämuutokset eivät olisi merkittävän suuria, koska korotuksen kohdentamisessa voidaan hyödyntää väestörekisteritietoja.

Nykyisin noin 30 muulla kuin julkisen valvonnan alaisilla koulutuksen järjestäjällä on opintotukioikeus. Muiden kuin julkisen valvonnanalaisten koulutuksen opintotukioikeuden arvioimiseksi ehdotetaan, että opetushallitus antaisi Kelan pyynnöstä lausunnon siitä, että vastaako koulutus ammatillisen koulutuksen lain mukaista koulutusta. Tämä lisäisi opetushallituksen työmäärää hyvin vähän, koska lausuntoa pyydettäisiin vain epäselvissä tapauksissa ja uusien hakemusten yhteydessä.

3.4Yhteiskunnalliset vaikutukset

Opintorahan huoltajakorotus parantaisi lasta huoltavien opiskelijoiden opintotuen tasoa edistäen samalla opiskelijalapsiperheiden hyvinvointia. Huoltajakorotusta ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen tuen hoidon hoitolisää, joten se ei muodostaisi lapsiperheille uusia kannustin ongelmia. Huoltajakorotus parantaisi lapsen oikeutta saada elatusta vanhemmaltaan ja se olisi yhteen sovitettu elatustuen tavoitteiden kanssa. Etuus kohdennettaisiin huoltajuuden perusteella, jolloin siihen olisi oikeus lasta huoltavilla vanhemmilla sekä muulla henkilöllä, jolle huolto on uskottu. Tällöin etuuden piiriin kuuluisivat kaikki lasta hoitavat ja huoltavat aikuiset, josta vastaavat lapsen hyvinvoinnista muutoinkin. Huoltajuuden perusteella etuus kohdentuisi myös useimmissa tapauksissa juuri niille vanhemmalle tai huoltajille, jonka luona lapsi asuu.

1.1Laki opintotukilain muuttamisesta

4 a §.Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa . Voimassa olevassa pykälässä säädetään edellytyksistä, joiden perusteella opintotukea voidaan myöntää muuhun kuin julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen.

Pykälän 1 momentissa ehdotetaan nykytilaa vastaavasti, että opintotukea myönnettäisiin Suomessa järjestettyyn muuhun kuin julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen, jos Kansaneläkelaitos on koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntänyt koulutukseen opintotukioikeuden. Voimassa olevan 1 momentin kolmannen kohdan mukaan opintotukioikeuden edellytyksenä on, että koulutus valmistaa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen näyttötutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen.

Opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksenä olisi ehdotetun 1 momentin ensimmäisen kohdan mukaan, että koulutus vastaisi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista koulutusta, jonka tavoitteena on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen. Ehdotettu ensimmäinen kohta on tarpeen, koska ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen, näyttöön perustuvaan tutkinnon suorittamistapaan. Tämän vuoksi voimassa olevasta momentin kolmannen kohdan mukaisesta säätelystä luovuttaisiin. Muun kuin julkisen valvonnan alaisen koulutuksen järjestäjän järjestämä koulutus voisi vastata ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa tai edellä mainittujen tutkintojen osia. Koulutuksen tulisi olla voimassa olevaa lakia vastaavasti tutkinnon perusteiden mukaista siten, että opiskelijalla olisi opintojen päätteeksi riittävät valmiudet ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Käytännössä opintotukioikeuden edellytyksenä olisi, että liiketaloudellisin perustein koulutuspalveluita ostaneilla henkilöillä olisi nykytilaa vastaavasti opintojen päätteeksi mahdollisuus antaa näyttö ja suorittaa ammatillisen koulutuksen tutkinto tai tutkinnon osa. Uuden 1.1.2018 voimaan tulevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n perusteella ammatillisen koulutuksen järjestäjä vastaa näytön toteuttamisesta. Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan tahoa, jolle on myönnetty ammatillisen koulutuksen lain 3 luvussa tarkoitettu koulutuksen järjestämislupa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 6 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto taikka tutkinnon osa myös ilman tutkintokoulutukseen osallistumista sekä yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat osaamisen kehittämispalveluita liiketaloudellisin perustein.

Toisen kohdan mukaan edellytyksenä olisi, että koulutuksen järjestäjällä on toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Kolmannen kohdan mukaan opintotuen myöntämisen edellytyksenä olisi nykyisen 1 momentin 2 kohdan mukaisesti lisäksi se, että koulutuksen järjestäjä on järjestänyt kyseistä koulutusta vähintään vuoden ajan.

Ehdotetun toisen kohdan mukaan koulutuksen järjestäjällä tulisi olla toiminnalliset edellytykset sekä voimassa olevaa 1 momentin 1 kohtaa vastaavasti ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Toiminnallisilla edellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi tarkoituksenmukaisia oppimisympäristöjä ja välineitä sekä koulutuksen järjestäjän edellytyksiä hoitaa opintotukilaissa säädetyt tehtävät. Ammatillisia edellytyksiä arvioitaessa voitaisiin kiinnittää huomiota esimerkiksi mahdollisen opetussuunnitelman tai opetuksen järjestämistä koskevan toimintasuunnitelman ja opetusjärjestelmien asianmukaisuuteen, opetushenkilökunnan pätevyyteen ja hallinnon järjestämiseen. Suunnitelmien asianmukaisuutta arvioitaisiin vertaamalla niitä Opetushallituksen määräämiin tutkinnon perusteisiin ja tutkinnon perusteiden sisältöön.

Ehdotetun 2 momentin mukaan Opetushallitus antaisi Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä lausunnon siitä, vastaako 1 momentin mukainen koulutus sisällöltään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaista tutkintokoulutusta. Uusi säännös on tarpeen sellaisia koulutuksia varten, joista Kansaneläkelaitos ei käytettävissä olevien tietojen perusteella pysty arvioimaan koulutuksen vastaavuutta. Opintotukioikeus voitaisiin 3 momentin mukaan nykyistä 2 momenttia vastaavasti myöntää myös valtioneuvoston asetuksella erikseen säädettävään muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen, jos koulutus tuottaa yleisesti tunnustetun ammattipätevyyden ja muut opintotukioikeuden myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Kansaneläkelaitos voisi ehdotetun 4 momentin mukaan voimassa olevaa 3 momenttia vastaavasti perua koulutukseen myönnetyn opintotukioikeuden, jos opintotukioikeuden myöntämiselle säädetyt edellytykset eivät täyty. Jos koulutuksen opintotukioikeus perutaan, ovat opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa ennen tukioikeuden perumista aloittaneet opiskelijat oikeutettuja opintotukeen koulutuksen päättymiseen asti.

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin ehdotetun 5 momentin mukaan voimassa olevan 4 momentin mukaan antaa tarkempia säännöksiä opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksistä, opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja perumisesta sekä koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta.

5 a §. Päätoimiset opinnot. Ehdotetun pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat voimassa olevia 1 ja 2 momenttia. Voimassa olevan pykälän kolme momentissa säädetään, että ammatilliset ja muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina eikä osaamispisteinä, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on kuitenkin aina päätoimista.

Pykälän 3 momentin säännös ehdotetaan uudistettavaksi opintotuen sujuvan myöntämisen takaamiseksi siten, että tutkintotavoitteisen ja muun kuin tutkintotavoitteisen koulutuksen päätoimisuus määriteltäisiin nykyistä selkeämmin. Ehdotetut muutokset ottaisivat huomioon ammatillisen koulutuksen uudistuneet järjestämistavat.

Ehdotetun 3 momentin mukaan päätoimista olisi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen koulutus, jonka tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon tai tutkinnon osan taikka ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen. Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai mainittujen tutkintojen osien suorittaminen on päätoimista, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovittu opintojen laajuus on vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti.

Ehdotetun uuden 4 momentin mukaan muut kuin 1—3 momentissa tarkoitetut opinnot ovat päätoimisia, jos opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, 4,5 osaamispistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti. Säännöstä sovellettaisiin arvioitaessa koulutuksen päätoimisuutta muussa kuin korkeakoulutuksessa, lukiokoulutuksessa sekä muussa kuin tutkintotavoitteisessa ammatillisessa koulutuksessa.

Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot olisivat ehdotetun 5 momentin mukaan voimassa olevaa 4 momenttia vastaavasti päätoimisia, jos oppilaitos on määritellyt ne päätoimisiksi. Korkeakouluopinnot voidaan katsoa päätoimisiksi myös, jos opintojen laajuus vastaa keskimäärin vähintään viittä opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Muut opinnot voitaisiin katsoa päätoimisiksi myös, jos opetussuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Määritelmä olisi voimassa olevaa säännöstä yksinkertaisempi, koska muut opinnot arvioitaisiin vain opetussuunnitelman mukaisen viikkotuntimäärän perusteella ja voimassa olevan lain mukaisesta viittauksesta 1 ja 2 momentin mukaisista määritelmistä opintojen laajuuteen luovuttaisiin. Opintotukea ei kuitenkaan voimassa olevan lain mukaisesti myönnettäisi kokonaan etäopintoina järjestettäviin opintoihin.

7 a §.Oikeus k orkeakoulututkintoa varten myönnettävän opintotuen enimmäisajan pidennykseen. Voimassa olevan pykälän mukaan korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettävää 7 §:n 3 momentin mukaista opintotuen enimmäisaikaa voidaan pidentää opiskelun jäljellä olevaksi ajaksi. Enimmäisajan pidentämisen edellytyksenä on 1 momentin 1 kohdan mukaan, että opiskelija osoittaa opintojensa viivästymisen aiheutuneen opintojen edistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä.1 momentin 2 kohdan mukaan edellytyksenä on lisäksi, että tutkinnon suorittamisen arvioidaan edellyttävän päätoimista opiskelua enintään yhden lukuvuoden ajan. Pykälän 2 momentin mukaan tämän pykälän mukaista opintotukea voidaan myöntää yhteensä enintään yhdeksän tukikuukautta. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin pidennyksen hakemisesta ja sen myöntämisen perusteista.

Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi kuvaamaan opiskelijan oikeutta tukiajan pidennykseen. Enimmäisajan pidentämisen edellytyksenä olisi voimassa olevan 1 momentin mukaisesti, että opiskelija osoittaa opintojensa viivästymisen aiheutuneen opintojen edistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta erityisen painavasta syystä. Opiskelijan olisi liitettävä hakemukseen lääkärintodistus tai muu riittävä selvitys, joka voisi olla esimerkiksi korkeakoulun selvitys mahdollisten opintojärjestelyjen vaikutuksesta opintojen viivästymiseen. Voimassa olevan lain 1 momentin 2 kohdan mukaisesta sääntelystä luovuttaisiin. Tällöin pidennyksen ehtona ei enää olisi se, että tutkinnon suorittaminen edellyttää opiskelua enintään yhden lukuvuoden ajan. Samalla olisi tarkoituksenmukaista luopua jäljellä olevien opintojen laajuuden tarkastelusta, koska pidennys olisi tarkoituksenmukaista opiskelijan toimeentulon turvaamiseksi vuoksi silloinkin kun päätoimista opiskelua olisi jäljellä yli yhden lukuvuoden tai enemmän kuin 75 opintopistettä. Näistä ehdoista säädetään opintotukiasetuksen 7 a §:ssä.

Muutoksella estetään se, että opiskelija joutuisi hakeutumaan toimeentulotuen piiriin joksikin aikaa täyttääkseen ehdon jäljellä olevien opintojen laajuudesta. Myöskään työttömyysturvan piiriin hakeutuminen ei olisi tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista opintojen loppuunsaattamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella ei olisi enää tarpeen säätää pidennyksen hakemisesta ja sen myöntämisen ehdoista.

Ehdotetun 2 momentin mukaan pykälän mukaista opintotukea voi saada yhteensä enintään yhdeksän tukikuukautta siten, että 7 §:n 2 momentin mukainen tukikuukausien määrä ei ylity. Ehdotettu 2 momentin ensimmäinen lause vastaisi voimassaolevaa 3 momenttia. Sivulause olisi tarpeellinen takaamaan säännöksen vakiintuneen soveltamiskäytännön.

7 c §.Lukuvuoden tukikuukausien määrä . Voimassa olevan pykälän mukaan korkeakoulututkintoa varten opintotuki myönnetään yleensä yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana yhdeksää kuukautta pidemmän ajan. Jos lukuvuoden säännönmukainen kesto on ulkomaisessa korkeakoulussa yhdeksää kuukautta pidempi, myönnetään opintotuki täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Pykälän 2 momentin mukaan kalenterikuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Pykälän kirjoitustapaa ja sisältöä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että 1 momentin ensimmäisen kohdan mukaan opintotuki myönnettäisiin Suomessa korkeakoulututkintoa varten yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Momentin toisen kohdan mukaan ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen ja ammatillista perustutkintoa varten opintotuki myönnettäisiin kymmeneksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Määritelmän lähtökohtana on se, että yleensä päätoimiset korkeakouluopiskelijat opiskelevat Suomessa syyskuusta toukokuun loppuun. Ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa ja ammatillista perustutkintoa puolestaan opiskellaan päätoimisesti elokuusta toukokuun loppuun. Ehdotettu muutos mahdollistaisi sen, että Kansaneläkelaitosvoisi myöntää tutkintoa suorittaville lukuvuosittaisen tuen ohjelmallisesti yleensä joko yhdeksälle tai kymmenelle kuukaudelle, ellei opiskelija itse olisi hakenut tukea lyhyemmälle tai pidemmälle ajalle. Ehdotetun 2 momentin mukaan opintotuki voitaisiin hakemuksesta myöntää 1 momentissa säädettyä lyhyemmäksi ajaksi. Opintotuki voitaisiin hakemuksesta myöntää myös 1 momentissa säädettyä pidemmäksi ajaksi, jos opiskelija osoittaa harjoittavansa opintoja lukuvuoden aikana sitä pidemmän ajan. Lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan kuitenkin myöntää voimassa olevan 3 momentin mukaisesti vastaavasti enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Lukuvuoden tukikuukaudet määräytyisivät oppilaitoskohtaisesti sekä opiskelija oman opintosuunnitelman mukaan. Säädös olisi nykyistä selkeämpi ja vastaisi pääosin nykyistä soveltamiskäytäntöä.

Ehdotetun 3 momentin mukaan kalenterikuukausi oikeuttaisi voimassa olevaa pykälän 2 momenttia vastaavasti opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Säännöstä käytettäisiin myönnettäessä opintotukea Suomessa harjoitettaviin muihin kuin tutkinto-opintoihin sekä myönnettäessä opintotukea lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi kuin 1 momentin 1 tai 2 kohdan perusteella. Kalenterikuukausikohtaista laskentamallia ei ole tarkoitettu sovellettavaksi oppilaitoksen tavanomaisina syys-, joulu- tai talvilomakuukausina.

Ulkomailla opiskelua varten opintotuki myönnettäisiin ehdotetun 4 momentin mukaan täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Voimassa olevan lain 1 momentin mukaisesti korkeakouluopintojen tukiaika on ulkomailla yleensä yhdeksän kuukautta lukuvuodessa kuten Suomessakin. Jos lukuvuoden säännönmukainen kesto on ulkomaisessa korkeakoulussa yhdeksää kuukautta pidempi, myönnetään opintotuki täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamispäivästä siten, että opiskelukuukausi oikeuttaa opintotukeen, jos siinä on vähintään 18 opintotukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää. Ehdotuksen mukaan ulkomaille myönnettävien tukikuukausien määrä perustuisi jatkossa vain yhteen säännökseen. Tukikuukausien laskenta perustuisi opintojen alkamispäivästä lukien tehtävään laskentamallin. Ehdotettu sääntely on perusteltua, sillä käytännössä ulkomaisissa oppilaitoksissa lukuvuoden alku ja loppupäivissä on enemmän vaihtelua kuin Suomessa. Ehdotettu muutos takaa opintotuen ulkomailla opiskeleville läsnäolokuukausien ajaksi. Lukukauden alussa tai lopussa oleva opiskelukuukausi olisi tällöin muutamankin opiskelupäivän perusteella opintotukeen oikeuttava, mikä on perusteltua ulkomailla opiskelevien korkeampien elinkustannusten vuoksi.

11 §.Opintorahan määrä. Voimassa olevassa 11 §:ssä säädetään opintorahan määristä. Esityksessä pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle maksettavasta opintorahasta sekä avioliitossa olevan opiskelijan opintorahasta. Opintorahan määrä olisi kuukaudessa 2 kohdan mukaan muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 101,74 euroa, kun opiskelija on alle 18-vuotias, sekä 250,28 euroa, kun opiskelija on avioliitossa tai täyttänyt 18 vuotta. Kohtaan otettaisiin säännös avioliitossa olevan opiskelijan opintorahan määrästä, joka olisi voimassa olevan lain mukainen. Elatusvelvollisen opintorahan määrästä ei kuitenkaan enää säädettäisi erikseen, koska kolmannessa kohdassa säädettäisiin huoltajakorotukseen oikeutetun opiskelijan opintorahan määrästä. Elatusvelvollisilla on tarkoitettu vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti opiskelijoita, joilla on lapsi. Säännöksen perusteella elatusvelvolliset ovat olleet oikeutettuja opiskelijan iästä tai asumismuodosta riippumatta korkeimpaan mahdolliseen opintorahaan. Oikeutta 2 kohdan mukaiseen 250,28 euron opintorahaan ei jatkossa olisi sellaisella vanhempansa luona asuvalla tai alle 18-vuotiaaalla naimattomalla opiskelijalla, joka on elatusvastuussa, mutta joka ei ole lapsensa huoltaja. Kansaneläkelaitoksen selvittelyjen mukaan tällaisia henkilöitä on hyvin vähän. Ehdotetussa 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että opintorahan määrä kuukaudessa on 12 §:n mukaiseen opintorahan huoltajakorotukseen oikeutetulle opiskelijalla 325,28 euroa kuukaudessa. Ehdotetussa uudessa 6 momentissa säädettäisiin, että 1 momentin 3 kohdan opintorahaan sisältyy huoltajakorotus, jonka määrä on 75 euroa kuukaudessa. Korotuksen määrästä on tarpeen säätää erikseen, koska huoltajakorotusta ei ole tarkoitus ottaa tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa, varhaiskasvatuksen maksuja ja kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää määrättäessä.

12 §.Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen . Lakiin ehdotetaan lisättäväksi siitä lailla 4/2017 poistetun 12 pykälän tilalle uusi 12 pykälä, jossa säädettäisiin oikeudesta opintorahan huoltajakorotukseen. Ehdotuksen mukaan alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla olisi oikeus 11 §:n 6 momentin mukaiseen huoltajakorotukseen. Lapsen huoltajalla tarkoitettaisiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) mukaisia huoltajia. Kyseisen lain 3 §:n mukaan lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

Oikeus 11 §:n 6 momentin mukaiseen opintorahan huoltajakorotukseen alkaisi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka kuluessa opiskelijasta on tullut alaikäisen lapsen huoltaja. Oikeus opintorahan huoltajakorotukseen päättyisi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka kuluessa nuorin opiskelijan huollettavana oleva lapsi täyttää 18 vuotta tai olosuhteissa tapahtuu muu sellainen muutos, jonka seurauksena opiskelija ei enää ole alaikäisen lapsen huoltaja.

13 §.Opintorahan huoltajakorotuksen maksaminen Kansaneläkelaitokselle . Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 13 §, jonka mukaan opintorahan huoltajakorotus maksetaan Kansaneläkelaitokselle sen pyynnöstä elatustuen korvauksena ajalta, jona lapselle maksetaan elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea sen vuoksi, että opintorahan saaja on laiminlyönyt lapsen elatusvelvollisuuden. Tarkoituksena on, että lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten kattamisen vuoksi maksettava huoltajakorotus maksettaisiin laiminlyöntitilanteissa Kansaneläkelaitokselle sen maksaman elatustuen korvaukseksi. Menettely on sama kansaneläkkeen tai työttömyysturvan lapsikorotuksessa.

17 a §.Opiskelijan omien tulorajojen tarkistus. Lailla opintotukilain muuttamisesta (4/2017) on säädetty opiskelijan omia tulorajojen tarkistamista koskevassa 17 a §:ssä siten, että edellä 17 §:ssä säädettyjä tulorajoja tarkistetaan joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti, mutta vain, jos tulorajat nousevat indeksimuutoksen johdosta. Tulorajojen tarkistukset vastaavat kulloinkin kolmannen vuosineljänneksen loppuun mennessä toteutunutta kahden vuoden ajanjaksona tapahtunutta muutosta. Yleisen ansiotasoindeksin mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään euroon.

Säännökseen on tarpeen lisätä viittaus 27 §:n 4 momentissa säädettyjen euromäärien tarkistamisesta yleisen ansiotasoindeksin perusteella. 27 §:ssä säädetään takaisinperinnästä. Pykälän 4 momentin mukaan opiskelijan 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun vuositulon ylittäessä vapaan tulon, ylityksen jokaista alkavaa 1 310 euroa kohden peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä aikajärjestyksessä alkaen kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta. Jos vapaan tulon ylitys on ollut enintään 220 euroa, liikaa maksettua tukea ei kuitenkaan peritä takaisin. Ehdotuksen mukaan myös näitä euromääriä tulee tarkistaa ansiotasoindeksin noustessa.

19 §.Vanhempien tulojen huomioon ottaminen . Lailla opintotukilain muuttamisesta (4/2017) on muutettu vanhempien tulojen huomioon ottamista koskevaa 19 §:ää siten, että muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias ja asuu vanhempansa luona, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Tulot otetaan huomioon mainitun ikärajan täyttämistä edeltävän kalenterikuukauden loppuun. Vanhempien tuloja ei kuitenkaan oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai elatusvelvollinen. Jos opiskelijan vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, vain sen vanhemman tulot otetaan huomioon, jonka luona opiskelija asuu tai on viimeksi asunut. Jos opiskelija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huollettavana, myös uuden aviopuolison tulot otetaan huomioon.

Esityksessä ehdotetaan 1 momenttia muutettavaksi siten, että muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias ja asuu vanhempansa luona, sekä opintorahaa ja asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Lauseeseen on tarpeen lisätä sana opintoraha, koska lakimuutoksella ei ollut tarkoitus poistaa vanhempien tulojen vähentävää vaikutusta myönnettäessä opintorahaa muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalle alle 18-vuotialle itsenäisesti asuvalle opiskelijalle.

Voimassa olevan säännöksen mukaan vanhempien tuloja ei oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai elatusvelvollinen. Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan voimassa olevassa laissa opiskelijaa, jolla on lapsi. Opintotuessa olisi tarkoituksenmukaista, että lasta huoltavan opiskelijan vanhemman tuloja ei otettaisi huomioon, jos opiskelija olisi opintorahan huoltajakorotusta saava lapsen huoltaja. Ehdotuksen mukaan vanhempien tuloja ei otettaisi huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai saa opintorahan huoltajakorotusta.

31 §.Päätöksen poistaminen. Pykälässä säädetään päätöksen poistamisesta. 1.1.2018 voimaan tulevalla lailla opintotukilain muuttamisesta 559/2017 lakkautetaan opintotukilautakunnat, johon liittyen laista poistettiin maininnat opintotukilautakunnista. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi 1 momenttiin sana opintotukilautakunnan, jotta opintotukilautakuntien tekemiä päätöksiä voidaan poistaa vielä 1.1.2018 jälkeen. Päätöksen virheellisyys tai lainvastaisuus selviää yleensä vasta pitkän ajan kuluttua. Muutos on tarpeellinen, jotta Kela tai asianosainen voi hakea lautakuntien päätösten poistamista senkin jälkeen kun opintotukilautakuntia ei enää ole.

1.2Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

11 §.Varhaiskasvatuksen maksun määräämisen perusteena olevat tulot . Pykälän 1 momentin mukaan varhaiskasvatuksesta määrättävästä maksusta päätettäessä otetaan perheen tuloina huomioon lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa sekä heidän kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Veronalaisena tulona voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuina niillä prosenttimäärillä, jotka Verohallinto vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää. Pykälän 2 momentin mukaan tulona ei oteta huomioon eräitä etuuksia mukaan lukien opintorahaa taikka opintotuen asumislisää.

Esityksessä ehdotetaan, että tuloina ei otettaisi huomioon opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea, jolloin se kattaisi kaikki opintotukilain mukaiset etuudet. Muutoksen tarkoituksen on varmistaa se, että opintorahan huoltajakorotus ei vaikuttaisi varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määrään, koska huoltajakorotuksen on tarkoitus parantaa lasta huoltavan toimeentuloa.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 6 §:ssä säädetään, että hoitolisää määrättäessä perheen tuloina otetaan huomioon, mitä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) 11 §:ssä säädetään. Ehdotettu muutos täsmentää siten myös hoitolisän tulokäsitettä. Myöskään hoitolisän määrään ei vaikuttaisi opintotukilain mukainen opintotuki, mukaan lukien uusi opintorahan huoltajakorotus.

1.3Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

15. §.Etuoikeutetut tulot . Tuloina ei asumistukea laskettaessa oteta 1 momentin 7 kohdan mukaan huomioon opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea opintorahaa lukuun ottamatta. Esityksessä ehdotetaan, että tuloina ei asumistukea laskettaessa oteta huomioon opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea eikä opintorahan huoltajakorotusta opintorahaa lukuun ottamatta. Muutoksen tarkoituksen on varmistaa se, että opintorahan huoltajakorotus ei vähentäisi asumistuen määrää, koska huoltajakorotuksen on tarkoitus parantaa lasta huoltavan toimeentuloa.

1.4Laki sotilasavustuslain muuttamisesta

11 §.Huomioon otettavat tulot. Pykälässä säädetään sotilasavustuksessa huomioonotettavista tuloista ja tuloista, joita ei oteta huomioon sotilasavustuksessa. Pykälässä säädettyjen kohtien numerointia ehdotetaan muutettavaksi ja pykälän 7) kohdaksi ehdotetaan lisättäväksi opintotukilain (65/1994) opintorahan huoltajakorotus, jota ei otettaisi tulona huomioon sotilasavustuksessa. Opintorahan huoltajakorotus ei tällöin vähentäisi sotilasavustuksen määrää. Sotilasavustuksena maksetaan asevelvollisen omaiselle perusavustus, asumisavustus ja erityisavustus turvaamaan hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan ja paikallisia oloja vastaavan kohtuullisen toimeentulon, jollei hän saa sitä käytettävissään olevista tuloista. Etuuden piirissä voi olla asevelvollisen opintotukea saava omainen. Lisäksi kohdassa 11 viitattaisiin yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) mukaiseen asumistukeen.