HE 44/2016

2.1Lainsäädäntö ja käytäntö

Voimassa oleva asevelvollisuuslaki uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2007. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa asevelvollisuuslaki perustuslain vaatimukset täyttäväksi ja myös muutoin entistä ajanmukaisemmaksi ja toimivammaksi. Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä on osoittautunut hyvin soveltuvaksi kansanvaltaiseen järjestelmäämme, jossa maanpuolustus kuuluu koko kansalle. Tämä periaate toteutuu yleisen asevelvollisuuden kautta. Asevelvollisuuslaki sisältää perussäännökset muun muassa varusmiespalveluksesta, kertausharjoituksista, ylimääräisestä palveluksesta ja liikekannallepanon aikaisesta palveluksesta.

Kertausharjoituksen tarkoituksesta säädetään lain 48 §:ssä. Reservin kertausharjoituksilla pidetään yllä varusmiespalveluksen aikana saatuja sotilaallisia tietoja ja taitoja sekä koulutetaan vaativampiin tehtäviin, perehdytetään asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin, harjoitetaan joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa ja mahdollistetaan sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen.

Lain 32 §:ssä säädetään kertausharjoitukseen määräämisestä. Kertausharjoitukseen voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen. Määräys osallistua kertausharjoitukseen lähetetään asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Määräajasta voidaan asevelvollisen suostumuksella poiketa.

Koska kysymys on kansalaisvelvollisuuden täyttämisestä, joka vaikuttaa myös asevelvollisen muuhun ajankäyttöön, on perusteltua, että määräys annetaan hyvissä ajoin. Määräajasta voidaan kuitenkin asevelvollisen suostumuksella poiketa. Se on tarkoituksenmukaista, koska vapautusten takia osa kutsutuista jää harjoitukseen tulematta ja toisaalta on asevelvollisia, jotka ovat halukkaita tulemaan harjoitukseen lyhyelläkin varoitusajalla.

Lain 34 §:ssä säädetään kertausharjoituksesta vapauttamisesta. Kertausharjoituksesta voidaan asevelvollisen hakemuksesta vapauttaa asevelvollinen, jolle vapautus on tämän perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi erittäin tarpeellinen, jonka opintojen aloittaminen tai eteneminen tuntuvasti kärsisi ilman vapauttamista, jonka osallistuminen kertausharjoitukseen erityisen vakavasti haittaisi tai vahingoittaisi hänen työnantajansa toimintaa tai asevelvollisen muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi. Vapautusta haetaan kirjallisesti määräyksen antaneelta aluetoimistolta.

Koska kertausharjoitukset ovat lyhyitä, yleensä viikon tai kahden mittaisia, harjoituksen aiheuttamien haittojen tulee olla varsin tuntuvia, jotta vapautus voitaisiin myöntää. Työnantajalle aiheutuva haitta on perusteltavissa lähinnä silloin, kun kyse on yrityksen avainhenkilöstä tai, kun kyse on pienestä yrityksestä. Käytännössä vapautuksia kuitenkin myönnetään harvoin.

Lain 50 §:ssä säädetään velvollisuudesta osallistua kertausharjoitukseen. Reservissä oleva asevelvollinen on velvollinen osallistumaan kertausharjoitukseen. Harjoitusten yhteenlaskettu enimmäisaika on miehistöllä 40 päivää, miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutetulla 75 päivää, aliupseerilla, opistoupseerilla ja upseerilla 100 päivää.

Näiden aikamääreiden lisäksi asevelvollinen voidaan suostumuksensa mukaisesti määrätä hänen sodan ajan sijoituksensa mukaisen joukon kertausharjoitukseen enintään 20 päiväksi kalenterivuodessa, jos asevelvollinen on puolustusvoimille välttämätön joukon johtamisessa tai koulutuksessa. Palvelukseen määrääminen edellyttää lisäksi asevelvollisen työnantajan kirjallista suostumusta, jos harjoitus tapahtuu työaikana.

Lain 111 §:ssä säädetään valituksen ja oikaisuvaatimuksen vaikutuksesta päätöksen täytäntöönpanoon. Palvelukseen määräämistä, koulutuksen keskeyttämistä, palveluksen keskeyttämistä ja huumausaineen käyttöä selvittävään tutkimukseen määräämistä koskeva päätös pannaan täytäntöön oikaisuvaatimuksesta ja valituksesta huolimatta.

Hallintolainkäyttölain 31 §:n mukaan valituksella on päätöksen täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus. Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voi lykätä.

Rajavartiolaitos osallistuu rajavartiolain (578/2005) 3 ja 25 §:n perusteella valtakunnan puolustamiseen. Turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos ja sen mukanaan tuoma uhkien monipuolistuminen korostavat aiempaa enemmän Rajavartiolaitoksen merkitystä keskeisenä osana puolustusjärjestelmää ja puolustusvalmiuden kohottamista. Rajavartiolaitoksen osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen on huomioitu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteisessä operatiivisessa suunnittelussa.

Puolustusvalmiuden kohottamista edellyttävässä tilanteessa rajajoukkojen ensisijaisena tehtävänä on tehostettu rajaturvallisuuden ylläpitäminen ja sen ohella valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ja sotilaallisten maanpuolustustehtävien valmistelu. Puolustusvalmiuden vaatiessa rajajoukot tai niiden osia voidaan tasavallan presidentin asetuksella liittää puolustusvoimiin. Tämä on tarkoituksenmukaista siinä vaiheessa, kun valtakunnan alueelle kohdistuu suoranaista sotilaallista voimankäyttöä, eikä rajaturvallisuustehtävän hoitamiselle ole enää edellytyksiä.

Rajajoukoissa on reservissä olevien asevelvollisten lisäksi huomattava määrä Rajavartiolaitoksen virassa olevaa henkilökuntaa. Rajavartiolaitos vastaa omien sodan ajan rajajoukkojensa kertausharjoituksista. Käytännössä puolustusvoimat määrää asevelvolliset suunnitelman mukaisiin Rajavartiolaitoksen kertausharjoituksiin, varustaa joukot ja vastaa reserviläisten kustannuksista.

2.2Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö

Kansainvälisen vertailun tavoitteena oli selvittää asevelvollisten käyttöä ja heidän oikeuksiaan erilaisissa tehtävissä. Tarkastelussa pyrittiin keskittymään maihin, jotka oloiltaan ja yhteiskunnalliselta kehitykseltään muistuttavat eniten Suomea. Vertailu oli kuitenkin haastavaa, sillä eri maissa jo pelkästään käsitteet asepalvelus, asevelvollinen, varusmies ja valmius ymmärretään eri tavoin.

Yleinen asevelvollisuus ei ole enää Euroopassa kovin yleistä. Asevelvollisuus on laajemmassa mittakaavassa käytössä Suomen lisäksi Sveitsissä, Itävallassa, Kreikassa ja Turkissa. Suppeammin asevelvollisuus on käytössä Norjassa, Tanskassa ja Virossa. Asevelvollisuus on yleistä myös Lähi-idässä, Etelä-Amerikassa sekä Keski- ja Kaakkois-Aasiassa.

Kansainväliseen vertailuun valittiin Ruotsi, Viro ja Norja. Vertailussa on keskitytty erityisesti siihen, miten kyseisissä maissa on varauduttu joustavaan valmiuden kohottamiseen. Ruotsin ja Norjan kohdalla vertailussa on keskitytty erityisesti heidän kodinturvajoukkoihin (hemvärnet Ruotsissa ja heimevernet Norjassa) ja Viron kohdalla maassa käytössä olevaan suojeluskuntatoimintaan (kaitseliit).

Näiden joukkojen merkitys on korostunut mm. siksi, että niiden varustukseen ja koulutukseen on panostettu entistä enemmän. Joukkoihin kuuluu yksiköitä, jotka ovat valmiudeltaan ja osaamiseltaan maidensa asevoimien terävintä kärkeä. Kyseiset joukot muodostavat näiden maiden puolustuksen nopeasti toimintavalmiudessa olevan koko maan kattavan ydinjoukon.

Ruotsi

Ruotsin koko maan kattavien ja noin 22 000 sotilaan vahvuisten kodinturvajoukkojen päätehtävänä on kriittisen infrastruktuurin suojaaminen valmiutta kohotettaessa. Näitä ovat esimerkiksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät kohteet. Rauhan aikana kodinturvajoukot voivat antaa myös virka-apua muille viranomaisille.

Kaikki kodinturvaan sijoitetut ovat vapaaehtoisia. Kodinturvajärjestelmä tarjoaakin varsin joustavan työkalun kriisin harmaaseen vaiheeseen. Kodinturvajoukkojen valmiutta voidaan kohottaa hallituksen antamalla niin kutsutulla Home Guard Alert -hälytyksellä ja kodinturvajoukkojen valmiutta voidaan kohottaa tarvittaessa ennen yleistä valmiuden kohottamista.

Kodinturvajoukkojen ikäjakauma on 18–70 vuotta. Keski-ikä on noin 40 vuotta ja kodinturvasotilaista 14 % on naisia. Sotilaat saavat koulutusta 4–13 päivää vuodessa tehtävästään riippuen. Kodinturvajoukkojen aseistus koostuu lähinnä jalkaväen kevyistä aseista. Kodinturvajoukoilla on henkilökohtainen varustus kotonaan, mutta pääasiassa asetta ei säilytetä kotona.

Kodinturvalla on merkittävä rooli vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestämisessä ja vapaaehtoisorganisaatioiden koulutuksen koordinoinnissa.

Norja

Norjassa on käytössä valikoiva asevelvollisuus ja tämän lisäksi maa on laajentamassa asevelvollisuuden koskemaan myös naisia. Varusmiehet ohjataan asepalveluksen jälkeen ensin ns. puolustusvoimien vahvuuspooliin, josta tarvittava määrä henkilöitä siirretään muutaman vuoden kuluttua kodinturvajoukkojen reserviin. Toimintaa on tarkoitus kehittää siten, että asepalveluksen jälkeen varusmiehet ohjataan suoraan joko reserviin tai kodinturvajoukkoihin ilman välivaihetta. Osa reservistä olisi tarvittaessa palvelukseen kutsuttavia vapaaehtoisia, jotka harjoittelisivat esimerkiksi kolme viikkoa vuodessa. Loput asepalveluksen suorittaneet siirrettäisiin suoraan kodinturvajoukkoihin.

Kodinturvajoukoilla on tärkeä rooli Norjan aluepuolustuksessa ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämisessä. Muista Pohjoismaista poiketen ne perustuvat pääsääntöisesti asevelvollisuuteen. Vain pieni osa kodinturvajoukkojen henkilöstöstä on vapaaehtoisia. Kodinturvajoukot jakaantuvat maa-, meri- ja ilmavoimien yksiköihin. Niiden tehtäviin kuuluu ihmisten ja yhteiskunnan toimintojen suojeleminen, paikallisalueiden valvominen sekä tuen antaminen eri viranomaisille ja siviilitoimijoille.

Kodinturvajoukkojen vahvuus on noin 45 000 sotilasta. Palkatun henkilöstön osuus on vain noin prosentti koko vahvuudesta ja loput suorittavat osan asevelvollisuudestaan kodinturvajoukoissa tai ovat asevelvollisuutensa jo suoritettuaan halunneet vapaaehtoisesti jatkaa kodinturvajoukoissa.

Järjestelmän ansiosta Norjassa on suuri joukko reservin sotilaita, joiden valmius on erittäin hyvällä tasolla säännöllisen joukkokohtaisen harjoittelun ansiosta. Kodinturvajoukkojen merkityksen on nähty edelleen korostuneen, koska se soveltuu paikallisen luonteensa ja korkean valmiutensa vuoksi erityisen hyvin myös ns. hybridisodankäynnin keinojen torjumiseen.

Viro

Virossa on pakollinen varusmiespalvelus kaikille miespuolisille Viron kansalaisille. Lainsäädännön mukaan varusmiesjärjestelmän keskeisin tehtävä on sotilaallinen koulutus. Koulutuksen sisällössä huomioidaan sekä rauhan että sodan ajan tarpeet.

Virossa on käytössä suojeluskunta, joka on lakiin perustuva sotilaallinen maanpuolustusjärjestö. Suojeluskunta on maan puolustusvoimien komentajan alainen organisaatio. Toiminta on vapaaehtoista ja suojeluskunnan eri osien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 17 400 henkilöä.

Kaitseliit jakautuu leireihin, joiden tehtävänä on muodostaa ja kouluttaa asevoimien alaisuuteen tarvittaessa alistettava taisteluosasto. Taisteluosastoja suunnitellaan käytettäväksi ensisijaisesti omalla vastuualueellaan. Suojeluskunnat harjoittelevat pääosiltaan noin neljä kertaa vuodessa ja harjoittelua tehdään yhdessä myös asevoimien kanssa.

2.3Nykytilan arviointi

Puolustusministeriö pyysi pääesikunnalta näkemyksiä puolustusvoimien valmiuteen liittyvästä nykyisestä lainsäädännöstä ja siihen perustuvasta toimivallasta sekä turvallisuusympäristöstä aiheutuvasta tarpeesta uusille toimivaltuuksille. Pääesikunnan näkemyksen mukaan puolustusvoimien valmiuteen liittyvä lainsäädäntö on pääosiltaan toimivaa. Muuttunut turvallisuusympäristö aiheuttaa kuitenkin tarkastelutarpeita erityisesti asevelvollisuuslakiin (1438/2007) .

Puolustusvoimien suorituskyky ja sen uskottavuus perustuvat kriisi- ja uhkatilanteissa kykyyn säädellä puolustusvalmiutta joustavalla, tilanteen edellyttämällä tavalla. Puolustusjärjestelmän valmius ja toimintavarmuus ehkäisevät kriisejä ennalta ja mahdollistavat puolustusvoimien suorituskyvyn joustavan kohottamisen kriisien ja uhkien edellyttämälle tasolle.

Kun puhutaan puolustusvoimien valmiuden säätelystä, käytetään termejä valmiuden tehostaminen ja valmiuden kohottaminen. Valmiuden tehostamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, joihin ryhdytään puolustusvoimien omalla päätöksellä, puolustusvoimien omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Valmiuden kohottamisessa on kyse puolustusvoimien valmiuden säätelyn toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaisesti.

Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin, sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Valmiutta pyritään kohottamaan joustavasti siten, että palvelukseen kutsutaan ne joukot, jotka ovat kulloisessakin tilanteessa tarpeen. Tätä varten asevelvolliset on jaettu käskytyseriin, joista osa kutsutaan palvelukseen jo valmiuden kohottamisen alkuvaiheessa.

Valmiuden kohottamiseen tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä jo ennen kuin Suomeen kohdistuu huomattavaa aseellista uhkaa. Tämä johtuu siitä, että Suomen sotilaallinen puolustus perustuu reserviläisarmeijaan, joka ei ole heti palvelukseen astuttuaan valmis osallistumaan aseelliseen toimintaan, vaan taisteluihin lähetettävät joukot on ensin harjoitettava niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. Valmiuden joustavan kohottamisen kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää, että tarvittaviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä nykytilaa joustavammin jo ennen ylimääräiseen palvelukseen kutsumisen edellytysten täyttymistä. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat tarpeeksi tehokkaat ja joustavat keinot tähän.

Muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena kertausharjoitusten osalta arvioitavaksi tulisi ottaa asevelvollisuuslaissa säädetyt kertausharjoitusmääräysten vähimmäisajat, sääntely kertausharjoitusten yhteenlasketuista enimmäisajoista sekä asevelvollisten ja työnantajan suostumus tietyissä tapauksissa.

Uusien uhkien vuoksi nykyisten menetelmien rinnalle tarvitaan keinoja joustavaan valmiuden kohottamiseen. Olisi tärkeää saada reserviläisten ydinjoukko liikkeelle mahdollisimman joustavasti tilanteen vaatiessa. Kertausharjoituksen ennakkoilmoituksen aikarajan muuttaminen ja kertausharjoitusmäärien rajoitteiden muuttaminen helpottaisivat tätä asiaa.

Rajavartiolaitoksen valmiuden kohottamisen alkutoimet toteutetaan sisäisin toimenpitein, ja kasvaneeseen intensiteettiin vastataan palkatun henkilöstön kohdentamisella tilanteen mukaisesti sinne, missä voimavaroja tarvitaan. Rajavartiolaitoksen osallistuminen sotilaalliseen maanpuolustukseen on huomioitu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteisessä operatiivisessa suunnittelussa. Rajavartiolaitoksen sotilaallisen valmiuden kohottamiseksi voidaan joutua kutsumaan asevelvollisia rajajoukkojen kertausharjoitukseen. Joustavassa ja etupainoisessa valmiuden kohottamisessa kertausharjoituksiin kutsuttavista asevelvollisista merkittävä prosenttiosuus on Rajavartiolaitoksen rajajoukkoihin kuuluvia asevelvollisia.

Vaikka yhteiskunnallista turvallisuutta lähestyttäisiin sotilaallisesta näkökulmasta, samalla kehitettäisiin yleistä yhteiskunnallista valmiutta, joka puolestaan hyödyttää koko yhteiskuntaa. Esitetyt muutokset osaltaan helpottaisivat yhteiskunnan toimintaa, sillä joustava valmiuden kohottaminen normalisoisi muuttuneen turvallisuustilanteen, eikä tällöin muu osa yhteiskunnasta rasittuisi.

3.1Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on laajentaa lainsäädännöllä keinoja, joilla pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.

Tavoitteena on, että turvallisuustilanteisiin pystyttäisiin vastaamaan normaaliolojen keinoilla. Lähtökohtaisesti valmiutta säädellään jo nykyisin voimassaolevan puolustusvoimia koskevan lainsäädännön määrittämin toimivaltuuksin.

Esitykset ovat tarkoitettu käyttöön otettaviksi ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa ja nimenomaisesti toiminnan välittömään käynnistämiseen. Näitä ovat erittäin nopeat tilannekehitykset, kuten hybridiuhkat. Kyseessä olisi poikkeuksellinen menettely, jota käytettäisiin vain, kun turvallisuuden ylläpitäminen ei muilla tavoin ole mahdollista.

3.2Keskeiset ehdotukset

Riittävän nopean reagointikyvyn takaamiseksi muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ehdotetaan asevelvollisuuslakia muutettavaksi reserviläisten käytön suhteen.

Voimassaolevassa lainsäädännössä edellytetään, että asevelvollinen määrätään kertausharjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Esityksessä ehdotetaan, että tästä määräajasta voitaisiin poiketa tasavallan presidentin päätöksellä, jos kyse olisi sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitetusta harjoituksesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve sitä edellyttäisi.

Ehdotetut sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitetut kertausharjoitukset olisi tarvittaessa voitava käskeä nopeallakin aikataululla ja kattava osallistuminen niihin olisi harjoituksen tavoitteen toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitetusta kertausharjoituksesta ei voisi tästä syystä hakea vapautusta samoilla perusteilla kuin tavanomaisesta kertausharjoituksesta, vaan vapautus olisi mahdollista myöntää samoilla perusteilla kuin vapautus ylimääräisestä palveluksesta. Vapautus voitaisiin siten myöntää vain, jos se olisi asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön. Vapautusta haettaisiin samassa menettelyssä kuin tavanomaisesta kertausharjoituksesta. Kuten muidenkin kertausharjoitusten osalta, vapautushakemuksen, oikaisuvaatimuksen tai valituksen vireilläolo ei oikeuttaisi jäämään pois harjoituksesta.

Edellä mainitun lisäksi ehdotetaan, että kertausharjoitusten yhteenlasketut enimmäisajat eivät koskisi kertausharjoituksia, joilla mahdollistetaan sotilaallisen valmiuden joustava kohottaminen. Sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tarkoituksessa järjestettävän kertausharjoituksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta olisi välttämätöntä, etteivät laissa säädetyt määräajat estä harjoituksen tarkoituksenmukaista toteuttamista. Määräys voisi kuitenkin olla yksittäisen asevelvollisen osalta voimassa enintään 30 päivän ajan kerrallaan ja se olisi peruttava välittömästi, kun harjoituksen järjestämisen edellytykset ovat poistuneet.

Yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen turvaaminen vaatii joukkoja, jotka ovat hyvin koulutettuja. Voimassa olevan lainsäädännön mukaiset kertausharjoitusten yhteenlasketut enimmäisajat täyttyvät erityisesti avainhenkilöiden kohdalla. Lisäksi entistä monimutkaisempi teknologia vaatii harjoitteluun enemmän aikaa aikaisempiin asejärjestelmiin verrattuna. Joukkojen kouluttaminen ja osaamisen ylläpitäminen edellyttävät, että kertausharjoitusten yhteenlaskettuja enimmäisaikoja kasvatetaan. Esityksessä ehdotetaan siksi, että kertausharjoitusten yhteenlasketut enimmäisajat kaksinkertaistettaisiin.

4.1Taloudelliset vaikutukset

Ehdotettujen muutosten taloudelliset vaikutukset aiheutuisivat yksittäisistä kertausharjoituksista, eli riippuisivat täysin siitä, kuinka paljon sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen liittyviä kertausharjoituksia jouduttaisiin käyttämään. Mahdollisuus määrätä reserviläisiä kertausharjoitukseen välittömästi olisi kuitenkin tarkoitettu erittäin poikkeukselliseksi menettelyksi. Kyseiset kertausharjoitukset koskisivat lisäksi joka tapauksessa rajattua joukkoa reservistä.

Toiminta katettaisiin pääasiassa puolustusvoimien toimintamenoista, mikä on suurimpana rajoitteena kertausharjoitusmäärien kasvattamiselle. Tilanteen mahdollinen pitkittyminen tai eskaloituminen voisi johtaa siihen, että puolustusvoimien olisi esitettävä valtioneuvostolle lisämäärärahaa toiminnan kulujen kattamiseen. Yhden reserviläisen kertausharjoituskustannukset ovat tällä hetkellä 168 euroa vuorokautta kohti, jolloin esimerkiksi 25 000 reserviläisen osalta vuorokauden hinnaksi tulisi 4,2 miljoonaa euroa.

4.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksellä ei olisi suuria vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Viranomaisten tehtävien ja toiminnan kannalta ehdotettu sääntely selkeyttäisi toimintaa ja lisäisi käytettävissä olevia toimintamalleja.

Viime vuosina kertausharjoitusten kasvaneet määrät ovat lisänneet vapautushakemusten määrää sekä niitä seuraavia oikaisuvaatimuksia ja valituksia. Yksittäinen sotilaallisen valmiuden joustavan kohottamisen tarkoituksessa järjestetty kertausharjoitus voisi johtaa äkilliseen suureen määrään vapautushakemuksia ja niitä seuraavia oikaisuvaatimus- ja valitusprosesseja. Kyse olisi kuitenkin erittäin harvinaisesta ja poikkeuksellisesta tilanteesta, eikä esityksellä siten olisi vaikutuksia aluetoimistojen tai kutsunta-asiain keskuslautakunnan normaaliin toimintaan. Aluetoimistojen ja kutsunta-asiain keskuslautakunnan olisi kuitenkin syytä varautua myös tällaiseen poikkeukselliseen tilanteeseen.

4.3Yhteiskunnalliset vaikutukset

Esityksellä voi olla heijastevaikutuksia elinkeinoelämään sekä yleisesti yhteiskunta-politiikkaan. Ehdotetut muutokset voisivat aiheuttaa haasteita työnantajalle sekä jossain määrin haitata asevelvollisen työnhakua. Erityisen haasteen välittömästi alkavaksi määrättävän kertausharjoituksen kohdalla asettaisi se, ettei asevelvollisilla tai heidän työnantajillaan olisi näissä tilanteissa välttämättä mahdollisuutta etukäteen varautua harjoituksen aiheuttamaan poissaoloon. Toisaalta kertausharjoituksissa opittavat erityistaidot voivat olla myös mahdollisuus tiettyihin tehtäviin haettaessa, minkä vuoksi on vaikea arvioida, mitkä olisivat esityksen lopulliset yhteiskunnalliset vaikutukset. Sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen liittyvät kertausharjoitukset koskisivat lisäksi pääasiassa reserviläisiä, joiden keskimääräinen ikä on noin 20–25 vuotta. Monet tähän ikäryhmään kuuluvista asevelvollisista eivät ole vielä vakituisesti työelämässä, minkä vuoksi työmarkkinoille aiheutuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi.

Esitetyt muutokset toisaalta osaltaan helpottaisivat yhteiskunnan toimintaa, sillä joustava valmiuden kohottaminen normalisoisi muuttuneen turvallisuustilanteen, eikä tällöin muu osa yhteiskunnasta rasittuisi.

Koska asevelvollisuus on säädetty vain miehille, esityksen vaikutukset kohdistuisivat enemmän miehiin kuin naisiin.

5.1Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Esitysluonnos on valmisteltu puolustusministeriössä kiinteässä yhteistyössä puolustusvoimien kanssa.

5.2Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Puolustusministeriö pyysi esitysluonnoksesta lausunnon Tasavallan presidentin kanslialta, valtioneuvoston kanslialta, valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäministeriöltä, puolustusvoimilta, Rajavartiolaitokselta, Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä, Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry:ltä, Suomen reserviupseeriliitolta, Elinkeinoelämän keskusliitolta, Valtion työmarkkinalaitokselta, KT Kuntatyönantajilta sekä Kirkon työmarkkinalaitokselta. Lausuntoja saatiin yhteensä 12.

Esityksen tavoitteita ja esityksen taustalla olevia perusratkaisuja pidettiin lausunnoissa yleisesti hyvinä ja tarpeellisina. Useassa lausunnossa tuettiin yleisesti asevelvollisuuslain muuttamista vastaamaan paremmin Suomen muuttunutta sotilaallista toimintaympäristöä.

Keskeisimmät lausunnoissa esitetyt huomiot koskivat kertausharjoituksen päätöksentekomenettelyä, sääntelyn täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta, muutoksenhakumahdollisuutta, esityksen suhdetta ylimääräisen palveluksen järjestelmään sekä vaikutusten arviointia. Esitystä on kaikkien näiden osa-alueiden osalta kehitetty lausuntokierroksen jälkeen. Annettujen lausuntojen perusteella ehdotettua päätöksentekomenettelyä on muutettu siten, että päätöksen harjoituksen järjestämisestä tekisi aina tasavallan presidentti sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyssä puolustusministerin myötävaikutuksella. Lisäksi sotilaallisen valmiuden kohottamisen mahdollistavan kertausharjoituksen järjestämisen edellytyksiä on täsmennetty ja ehdotukseen on lisätty muutoksenhakuoikeus myös näiden harjoitusten osalta. Esityksen perusteluja on myös täsmennetty ottaen huomioon lausunnoissa esitetyt kannanotot erityisesti vaikutusten arvioinnin osalta.

Muut lausunnoissa esiin nostetut yksityiskohtaisemmat huomiot on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon asian jatkovalmistelussa.