Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Turkmenistanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 202/2016
Esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Turkmenistanin kanssa joulukuussa 2015 tehdyn sopimuksen.
Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.
Sopimus tulee voimaan kolmekymmentä päivää sen viimeisen ilmoituksen päivämäärän jälkeen, joilla sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
Yleisperustelut
1Nykytila
Suomen ja Turkmenistanin välillä ei ole tällä hetkellä voimassa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta (verosopimus).
Verosopimus helpottaisi investointien tekemistä sopimusvaltiosta toiseen ja muutoinkin vahvistaisi sopimusvaltioiden välisiä taloudellisia suhteita.
Suomella on voimassa oleva laaja verosopimus, jossa määrätään lähes kaikista OECD:n malliverosopimuksen tekstissä käsitellyistä asioista, seuraavien 75 valtion kanssa: Alankomaat (SopS 84/1997 ja 31/1998), Arabiemiraattien liitto (SopS 90/1997 ja 32/1998), Argentiina (SopS 85/1996), Armenia (SopS 120/2007 ja 31/2008), Australia (SopS 91/2007 ja 32/2008), Azerbaidzhan (SopS 94/2006), Barbados (SopS 79/1992 ja 58/2013), Belgia (SopS 66/1978, 54/1997 ja 13/2014), Bosnia-Hertsegovina (SopS 60/1987 ja 75/2005), Brasilia (SopS 92/1997 ja 33/1998), Bulgaria (SopS 11/1986), Egypti (SopS 12/1966 ja 56/1976), Espanja (SopS 67/1968, 14/1974, 39/1974, 109/1991 ja 74/1992), Etelä-Afrikka (SopS 78/1995 ja 4/1996), Filippiinit (SopS 60/1981), Georgia (SopS 76/2008), Indonesia (SopS 4/1989), Intia (SopS 58/2010), Irlanti (SopS 88/1993), Islanti (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Iso-Britannia (SopS 2/1970, 31/1974, 26/1981, 8/1987, 2/1992, 75/1992 ja 63/1997), Israel (SopS 90/1998), Italia (SopS 55/1983), Itävalta (SopS 18/2001 ja 95/2011), Japani (SopS 43/1972, 111/1991 ja 76/1992), Kanada (SopS 2/2007), Kazakstan (SopS 85/2010), Kiina (SopS 104/2010), Kirgistan (SopS 14/2004), Korean tasavalta (SopS 75/1981), Kosovo (SopS 60/1987 ja 1/2012), Kreikka (SopS 58/1981), Kroatia (SopS 60/1987 ja 34/1995), Kypros (SopS 40/2013), Latvia (SopS 92/1993), Liettua (SopS 94/1993), Luxemburg (SopS 18/1983, 60/1992 ja 62/2010), Makedonia (SopS 23/2002), Malesia (SopS 16/1986), Malta (SopS 82/2001), Marokko (SopS 18/2013), Meksiko (SopS 65/1998), Moldova (SopS 92/2008), Montenegro (SopS 60/1987 ja 45/2007), Norja (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Pakistan (SopS 15/1996), Portugali (SopS 27/1971), Puola (SopS 21/2010), Ranska (SopS 8/1972 ja 5 /1976), Romania (SopS 7/2000), Ruotsi (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Saksa (SopS 18/1982), Sambia (SopS 28/1985), Serbia (SopS 60/1987 ja 70/2001), Singapore (SopS 115/2002, 38/2003 ja 41/2010), Slovakia (SopS 28/2000), Slovenia (SopS 70/2004), Sri Lanka (SopS 20/1984), Sveitsi (SopS 90/1993, 92/2006, 122/2010 ja 14/2013), Tadzikistan (SopS 72/2013), Tansania (SopS 70/1978), Tanska (mukaan lukien Färsaaret; SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Thaimaa (SopS 28/1986), Tsekki (SopS 80/1995 ja 5/1996), Turkki (SopS 49/2012), Ukraina (SopS 82/1995 ja 6/1996), Unkari (SopS 51/1981), Uruguay (SopS 16/2013), Uusi Seelanti (SopS 49/1984 ja 16/1988), Uzbekistan (SopS 104/1999), Valko-Venäjä (SopS 84/2008), Venäjä (SopS 110/2002), Vietnam (SopS 112/2002 ja 64/2003), Viro (SopS 96/1993) ja Yhdysvallat (SopS 2/1991 ja 3/2008).
Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat luonnollisten henkilöiden ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteysyritysten tulon oikaisemisen yhteydessä, kuuden alueen kanssa: Bermuda (SopS 87/2009), Brittiläiset Neitsytsaaret (SopS 59/2011), Caymansaaret (SopS 34/2010), Guernsey (SopS 47 ja 84/2009), Jersey (SopS 78/2009) ja Mansaari (SopS 74/2008).
Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat osinkoa ja kiinteän toimipaikan tuloa, Alankomaiden Antillien (SopS 63/2011) ja Aruban (SopS 65/2011) kanssa.
Suomella on voimassa oleva sopimus kansainvälisestä kuljetustoiminnasta saadun tulon vapauttamisesta verosta Yhdysvaltain kanssa (SopS 20/1988), voimassa oleva sopimus ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Hongkongin kanssa (SopS 125/2008) ja voimassa oleva sopimus kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan (sen liiketulon) vastavuoroisesta vapauttamisesta eräistä veroista Kiinan kanssa (SopS 117/2006).
Suomella on voimassa oleva kulttuuri-instituuteille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskeva sopimus Italian kanssa (SopS 33/1974). Sopimusta sovelletaan myös tulo- ja omaisuusveroihin.
Suomella on voimassa oleva sopimus erityisistä määräyksistä (tulon ja varallisuuden) kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi rakennettaessa rajasiltoja ym. Norjan kanssa (SopS 54/1993).
2Esityksen taloudelliset vaikutukset
Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.
Vuonna 2014 Suomesta Turkmenistaniin maksettu tulo (muu suoritus kuten stipendi, vakuutuskorvaus, henkilöstörahaston-osuus) oli yhteensä 3 000 euroa, josta ei ole kannettu lähdeveroa.
Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
3Asian valmistelu
Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin Helsingissä helmikuussa 2014, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englanninkielinen sopimusluonnos. Tämän jälkeen sopimusluonnosta on eräiltä osin tarkistettu sähköpostitse.
Sopimus allekirjoitettiin Ašgabatissa 12 päivänä joulukuuta 2015.
Sopimus noudattaa OECD:n laatimaa malliverosopimusta rojaltista saatavan tulon verottamista lukuun ottamatta.
Molemmat valtiot soveltavat hyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Yksityiskohtaiset perustelut
1Sopimuksen sisältö
1 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt.
Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.
Eräissä tapauksissa sopimusta voidaan soveltaa myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 22 artiklan määräykset ja tietojen vaihtamista koskevan 24 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.
2 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat verot.
Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa.
3—5 artikla.
Yleiset määritelmät.Sopimusvaltiossa asuva henkilö. Kiinteä toimipaikka.
Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen mukaisia.
Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös sopimuksen muissa artikloissa. Niinpä esimerkiksi sanonnat osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verotusta käsittelevissä artikloissa (10, 11 ja 12 artikla).
Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Siinä mainitaan myös valtio, sen paikallisviranomainen ja julkisyhteisö. Muun kuin luonnollisen henkilö asuinvaltio ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä keskinäisellä sopimuksella (3 kappale).
Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta. Määritelmä vastaa OECD:n mallisopimuksen määräyksiä.
6 artikla.
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo.
Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta (4 kappale). Näin ollen voidaan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston vuokralleannosta, verottaa Suomessa.
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimusta.
7 artikla.
Liiketulo
. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain se tulo, joka on luettava kuuluvaksi itse kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale).
Artiklan määräykset vastaavat OECD:n malliverosopimuksen määräyksiä.
8 artikla.
Merenkulku ja ilmakuljetus.
Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale).
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.
9 artikla.
Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset.
Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain
(1558/1995)
31 §:n soveltamisen kannalta.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.
10 artikla.
Osinko
. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).
Jos turkmenistanilaisen yhtiön maksaman osingon saajana on suomalainen yhtiö, osinko on Suomessa vapautettu verosta, jos saaja hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (21 artiklan 1 kappaleen b kohta).
Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka suoraan omistaa vähintään 25 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta. Muissa tapauksissa vero saa olla enintään 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan mainittuja rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa.
11 artikla. Korko . Korosta voidaan verottaa kummassakin sopimusvaltiossa (1 ja 2 kappale). Koron enimmäisverokanta sopimusvaltiossa, josta korko kertyy (lähdeverokanta), on 10 prosenttia. Korko on lähdeverovapaa (verotetaan vain vastaanottajan asuinvaltiossa), jos se maksetaan toisen sopimusvaltion hallitukselle mukaan lukien sen paikallisviranomainen, keskuspankki tai tämän hallituksen omistama tai kontrolloima virasto tai laitos (rahoituslaitos mukaan lukien) tai toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle sellaiseen lainaan tai luottoon liittyen, jonka on taannut jokin edellä mainituista. Virasto tai laitos käsittää Suomen osalta erityisesti Teollisen yhteistyön rahaston, Finnveran ja Suomen Vientiluoton ja Turkmenistanin osalta the Central Bank of Turkmenistan ja the State Bank for Foreign Economic Relations of Turkmenistan.
Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 1 ja 2 kappaleissa olevia rajoituksia, jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan (5 kappale).
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole Suomessa juuri mitään käytännön merkitystä, koska rajoitetusti verovelvollisen on tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 11 artiklaa tai sen kommentaareja.
12 artikla.
Rojalti
. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. Rojaltista voidaan kuitenkin 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Vero saa silloin olla enintään 10 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 2 kappaleessa olevaa rajoitusta (4 kappale), jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 21 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla poikkeaa OECD:n malliverosopimuksesta siinä, että artikla antaa rojaltin verottamisoikeuden myös lähdevaltiolle.
13 artikla.
Luovutusvoitto
. Luovutusvoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun osuuden luovutuksesta saatu myyntivoitto rinnastetaan kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatuun myyntivoittoon (2 kappale). Esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston luovutuksesta, voidaan siis verottaa Suomessa. Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, toimipaikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa eli toimipaikan sijaintivaltiossa (3 kappale). Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä käytetyn
laivan tai ilma-aluksen ja niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (4 kappale).
Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta 1—5 (tavarakontit) kappaleessa, verotetaan vain luovuttajan asuinvaltiossa (6 kappale).
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 13 artiklan tai artiklan kommentaarin määräyksiä.
14—16 artikla.
Työtulo. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat.
Näihin artikloihin sisältyvät määräykset, jotka koskevat työtuloa ja työvoiman vuokrausta (14 artikla), johtajanpalkkiota (15 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (16 artikla), ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.
17 artikla.
Eläkkeet, elinkorot ja samanluonteiset maksut.
Yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä verotetaan artiklan mukaan vain eläkkeensaajan asuinvaltiossa (1 kappale). Eläkettä ja muuta samanlaista suoritusta, joka maksetaan sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisen sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön (esimerkiksi Suomen TEL-eläke) tai järjestelmän mukaan, voidaan kuitenkin verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale).
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.
18 artikla.
Julkinen palvelus.
Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.
19 artikla.
Opiskelijat.
Sopimuksen 19 artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa.
20 artikla.
Muu tulo.
Tulosta, jota ei käsitellä 6—19 artiklassa, verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa (1 kappale).
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa.
21 artikla.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
. Tämän artiklan mukaan kumpikin sopimusvaltio käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskevat määräykset ovat 1 kappaleessa ja Turkmenistania koskevat määräykset 2 kappaleessa. Artiklan 1 kappaleen a kohdan määräys rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinvaltio) myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Turkmenistanissa (lähdevaltio). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Turkmenistanissa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa
(1552/1995)
säädetään. Hyvitysmenetelmää ei luonnollisestikaan sovelleta Suomessa silloin, kun osinko on vapaa Suomen verosta 1 kappaleen b kohdan määräyksen nojalla.
22—25 artikla.
Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet.
Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (22 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (23 artikla), tietojen vaihtamista (24 artikla) ja diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (25 artikla) koskevat määräykset. Syrjintäkielto ja tietojenvaihto koskevat kaikenlaatuisia veroja. Tietojenvaihtoartikla on OECD:n mallisopimuksen viimeisimmän laajan 26 artiklan mukainen, ja myös muut artiklat vastaavat OECD:n mallisopimuksen artikloita (24, 25 ja 28 artikla).
26 ja 27 artikla.
Voimaantulo. Päättyminen.
Sopimuksen voimaantuloa (26 artikla) ja päättymistä (27 artikla) koskevat määräykset sisältyvät näihin artikloihin. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.
2Lakiehdotuksen perustelut
Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.
Esitys sisältää ehdotuksen laiksi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Turkmenistanin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
1 §.
Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
2 §.
Sopimuksen muiden määräysten voimaan saattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
3Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan 30 päivää niistä ilmoituksista myöhemmän päivämäärän jälkeen, joilla sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen täyttäneensä sopimuksen voimaantulon edellyttämien kansallisten oikeudellisten toimenpiteiden suorittamisesta. Voimaantulon jälkeen sopimusta sovelletaan Suomessa lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Turkmenistanissa sopimusta sovelletaan lähteellä pidätettävien verojen osalta tulomääriin, jotka on maksettava sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen ja muiden tulosta suoritettavien verojen osalta veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.
Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—20 artiklat, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.
Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 21 artikla sekä 22—25 artikla sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.
Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,
että eduskunta hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Turkmenistanin hallituksen välillä Ašgabatissa 12 päivänä joulukuuta 2015 tehdyn sopimuksen.
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Turkmenistanin hallituksen välillä Ašgabatissa 12 päivänä joulukuuta 2015 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2016
Pääministerin sijainen, ulkoministeriTimo SoiniValtiovarainministeriPetteri Orpo
Sopimusteksti
SOPIMUSSUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA TURKMENISTANIN HALLITUKSEN VÄLILLÄ TULOVEROJA KOSKEVAN KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI | AGREEMENTBETWEEN THE GOVERNMENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE GOVERNMENT OF TURKMENISTAN FOR THE AVOIDANCE OF DOUBLE TAXATION WITH RESPECT TO TAXES ON INCOME |
1 artikla Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. | Article 1 Persons covered This Agreement shall apply to persons who are residents of one or both of the Contracting States. |
2 artikla
Sopimuksen piiriin kuuluvat verot |
Article 2
Taxes covered |
3 artikla
Yleiset määritelmät |
Article 3
General definitions |
4 artikla
Kotipaikka |
Article 4
Residence |
5 artikla
Kiinteä toimipaikka |
Article 5
Permanent establishment |
6 artikla
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo |
Article 6
Income from immovable property |
7 artikla
Liiketulo |
Article 7
Business profits |
8 artikla
Merenkulku ja ilmakuljetus |
Article 8
Shipping and air transport |
9 artikla
Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset |
Article 9
Associated enterprises |
10 artikla
Osinko |
Article 10
Dividends |
11 artikla
Korko |
Article 11
Interest |
12 artikla
Rojalti |
Article 12
Royalties |
13 artikla
Luovutusvoitto |
Article 13
Capital gains |
14 artikla
Työtulo |
Article 14
Income from employment |
15 artikla Johtajanpalkkio Johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suorituksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön johtokunnan tai muun sellaisen toimielimen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. | Article 15 Directors' fees Directors' fees and other similar payments derived by a resident of a Contracting State in his capacity as a member of the board of directors or any other similar organ of a company which is a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State. |
16 artikla
Taiteilijat ja urheilijat |
Article 16
Artistes and sportsmen |
17 artikla
Eläkkeet, elinkorot ja samanluonteiset maksut |
Article 17
Pensions, annuities and similar payments |
18 artikla
Julkinen palvelus |
Article 18
Government service |
19 artikla Opiskelijat Rahamääristä, jotka opiskelija tai liikealan harjoittelija, joka asuu tai välittömästi ennen oleskeluaan sopimusvaltiossa asui toisessa sopimusvaltiossa ja joka oleskelee ensiksi mainitussa valtiossa yksinomaan koulutuksensa tai harjoittelunsa vuoksi, saa elatustaan, koulutustaan tai harjoitteluaan varten, ei tässä valtiossa veroteta, edellyttäen, että nämä rahamäärät kertyvät tämän valtion ulkopuolella olevista lähteistä. | Article 19 Students Payments which a student or business apprentice who is or was immediately before visiting a Contracting State a resident of the other Contracting State and who is present in the first mentioned State solely for the purpose of his education or training receives for the purpose of his maintenance, education or training shall not be taxed in that State, provided that such payments arise from sources outside that State. |
20 artikla
Muu tulo |
Article 20
Other income |
21 artikla
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen |
Article 21
Elimination of double taxation |
22 artikla
Syrjintäkielto |
Article 22
Non discrimination |
23 artikla
Keskinäinen sopimusmenettely |
Article 23
Mutual agreement procedure |
24 artikla
Tietojen vaihtaminen |
Article 24
Exchange of information |
25 artikla Diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston jäsenet Tämä sopimus ei vaikuta niihin verotusta koskeviin erioikeuksiin, jotka kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten määräysten mukaan myönnetään diplomaattisen edustuston tai konsuliedustuston jäsenille. | Article 25 Members of diplomatic missions and consular posts Nothing in this Agreement shall affect the fiscal privileges of members of diplomatic missions or consular posts under the general rules of international law or under the provisions of special agreements. |
26 artikla
Voimaantulo
1. Sopimusvaltioiden hallitusten on ilmoitettava toisilleen kirjallisesti diplomaattista tietä kansallisen lainsäädäntönsä tämän sopimuksen voimaantulon osalta edellyttämien toimenpiteiden loppuun saattamisesta.
|
Article 26
Entry into force
1. The Governments of the Contracting States shall notify each other in writing through diplomatic channels of the completion of the procedures required by their domestic laws for the entry into force of this Agreement.
|
27 artikla
Päättyminen
Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimusvaltio sen irtisanoo. Kumpikin sopimusvaltio voi viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä irtisanoa sopimuksen diplomaattista tietä antamalla irtisanomisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen jonkin kalenterivuoden päättymistä. Tässä tapauksessa sopimuksen soveltaminen lakkaa:
|
Article 27
Termination
This Agreement shall remain in force until terminated by a Contracting State. Either Contracting State may terminate the Agreement, through diplomatic channels, by giving notice of termination at least six months before the end of any calendar year following after the period of five years from the date on which the Agreement enters into force. In such event, the Agreement shall cease to have effect:
|
Suomen tasavallan hallituksen puolesta: Niklas Lindqvist Turkmenistanin hallituksen puolesta: Shatlyk Hummedov | For the Government ofthe Republic of Finland: Niklas Lindqvist For the Government of Turkmenistan: Shatlyk Hummedov |