HE 14/2016

1Nykytila

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksista on aiemmin säädetty laeilla ja asetuksilla, viimeksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetulla lailla (272/2005) ja sen nojalla annetulla asetuksella (608/2005) . Lakia on sovellettu yleislakina sosiaalihuollon henkilöstöltä vaadittaviin kelpoisuuksiin. Laissa on määritelty kelpoisuusvaatimukset tehtävänimikkeittäin keskeisiin sosiaalihuollon ammatteihin sekä vähimmäisvaatimus muihin sosiaalihuollon ammatillisiin tehtäviin. Sosiaalihuollon palvelulainsäädännössä sekä muutamissa muissa säädöksissä on rajattu tiettyjä tehtäviä vain tietyn kelpoisuuden omaavan henkilön suoritettavaksi.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015) tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain korvaavassa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien, sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä, ammatinharjoittamisoikeuden rekisteröinnistä, ammattihenkilön nimikesuojasta, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta.

Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja lähihoitajan tehtävissä toimii sosiaalihuollon ammattihenkilölain voimaan tullessa henkilöitä, joilla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetty kelpoisuus. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain nojalla laillistettavien ammattihenkilöiden (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi) tehtävissä toimi vuonna 2014 noin 15 000 henkilöä kunnallisessa sosiaalihuollossa. Suoritettujen tutkintojen perusteella sosiaalityöntekijän, sosionomin ja geronomin ammatinharjoittamisoikeutta hakevien määrä voi kasvaa arviolta 28 000 henkilöön.

Vuonna 2014 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimi lähihoitajan tai vastaavan tehtävissä noin 42 000 henkilöä, joista osa on rekisteröitynyt terveydenhuollon ammattihenkilörekisteriin lähihoitajina, vaikka he toimivat sosiaalihuollon tehtävissä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Sosiaalihuollossa lähihoitajan tehtäviä voivat hoitaa aikaisemman kouluasteisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja. Kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa oli 845 kodinhoitajaa ja 128 kehitysvammaistenhoitajaa vuonna 2014.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 32 §:n 2 momentin perusteella edellä mainituilla ammattiryhmillä on oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävässä, joka edellyttää ammattihenkilölain mukaista laillistamista tai nimikesuojausta. Oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä on voimassa siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa on ratkaistu, kuitenkin enintään 31.12.2017 saakka. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö täyttää ammatinharjoittamisoikeudenmyöntämiselle tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinnille asetetut vaatimukset.

2Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksellä ehdotetaan kumottavaksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki. Kumoamislailla ei ole itsenäisiä tavoitteita, vaan lain antaminen perustuu sen korvaavan lain voimaantuloon.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa ammatinharjoittamisoikeuden sääntely on rajattu sellaisiin ammattiryhmiin, joiden tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien tai itsemääräämisoikeuden rajoittamista sekä muuta perusoikeuksiin puuttumista. Nimikesuojaa koskeva sääntely rajautuisi lain nojalla annettavassa asetuksessa lähihoitajiin ja sitä edeltäneisiin kouluasteisiin tutkintoihin. Siten sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantulon myötä poistuisi muun sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksia koskeva sääntely. Nykyään kelpoisuuksista on säännelty myös sosiaaliasiamiehen, lastenvalvojan, lastentarhanopettajan, sosiaalihuollon erityistyöntekijän, sosiaalihuollon johtotehtävien ja muiden sosiaalihuollon ammatillisten tehtävien osalta.

Sosiaaliasiamiehen kelpoisuutta koskeva säännös ehdotetaan lisättäväksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) ja lastenvalvojan kelpoisuutta koskeva säännös sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) . Lisäksi lastentarhanopettajaa (7 §) sekä päivähoidossa toimivia lähihoitajia (8 §) koskeva kelpoisuusvaatimus tulee edelleen sovellettavaksi varhaiskasvatuslain (36/1973) 4 a §:n nojalla.

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi samalla eräitä muutoksia myös sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin (817/2015) . Ammattihenkilölain 11 §:n muutoksella tarkennetaan ammattihenkilölain sääntelyä ulkomailla koulutuksensa suorittaneiden osalta. Muutoksia ehdotetaan tehtäväksi lisäksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012) , yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin (922/2011) , lastensuojelulakiin (417/2007) , toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) , toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annettuun lakiin (815/2015) , sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettuun lakiin (254/2015) , lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin (361/1983) , adoptiolakiin (22/2012) ja ulkomaalaislakiin (301/2004) .

Ehdotetut muuhun lainsäädäntöön kohdistuvat muutokset ovat pääosin teknisiä muutoksia viittauksissa mainittuihin lain nimiin ja pykäliin.

3Esityksen vaikutukset

Ammattihenkilölain myötä työnantajilla on mahdollisuus virkoja ja toimia perustaessaan määritellä kyseiseen tehtävään tarvittavan sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilön osaamisvaatimus ja tehtävänimike. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain ulkopuolelle jäävien ammattiryhmien/tehtävänimikkeiden osalta työnantajien liikkumavara laajenee. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain laajempana tavoitteena on mahdollisuus säästöjen aikaansaamiseen henkilöstömenoissa, kun eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään täysimääräisesti ja asiakkaiden palvelutarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisella työnjaolla.

4Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Luonnos hallituksen esityksestä lähetettiin lausunnolle Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän, Oulun ja Hämeenlinnan kaupungeille, Eksotelle, Kainuun maakunta -kuntayhtymälle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, opetushallitukselle, oikeusministeriölle, aluehallintovirastoille, Kansaneläkelaitokselle, Helsingin, Tampereen, Turun ja Lapin yliopistoille, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:lle, Suomen Kuntaliitolle, KT Kuntatyönantajille, Sosiaalialan työnantajat ry:lle, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:lle, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:lle, Tehy ry:lle, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:lle, Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät TESO ry:lle, Suomen sosiaali- ja terveys ry:lle, Kirkkohallitukselle ja Ahvenanmaan maakunnalle.

Määräaikaan mennessä lausuntoja saapui 33 kappaletta. Suurin osa lausunnonantajista piti erityislakeihin ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti myönteisinä. Lausuntoihin sisältyvät muutosehdotukset on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon hallituksen esitystä viimeisteltäessä. Lausunnolla olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotettiin laajennettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia siten, että sosiaalityöntekijän tehtävissä voisi toimia tilapäisesti alan opiskelijan ohella soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Hallitusohjelmaan sisältyvässä Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen -toimenpideohjelmaan sisältyy yhtenä kohtana kyseisen säännöksen väljentäminen. Asia tullaan ratkaisemaan toimenpideohjelman toimeenpanon yhteydessä, minkä vuoksi tässä hallituksen esityksessä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n 1 momenttia ei esitetä muutettavaksi.

5Riippuvuus muista esityksistä

Esityksen antaminen perustuu 26 päivänä kesäkuuta 2015 annettuun, 1 päivänä maaliskuuta 2016 voimaan tulevaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoaminen on välttämätöntä uuden korvaavan ammattihenkilöitä sääntelevän yleislain voimaantullessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain voimaantuloon liittyvät myös valmisteltavana olevat valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen.

1Lakiehdotusten perustelut

2Voimaantulo

Lakien on tarkoitus tulla voimaan niin pian kuin mahdollista lukuun ottamatta toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 14 e §:ää, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

Tällä lailla kumotaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki (272/2005) .

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotun lain soveltamisesta lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin säädetään varhaiskasvatuslain (36/1973) 4 a §:ssä.

Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 10 §, sellaisena kuin se on laeissa 736/1992, 813/2000 ja 938/2005.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolisen valtion kansalaisen muussa EU- tai ETA-maassa kuin Suomessa suorittaman koulutuksen perusteella myönnettävää oikeutta harjoittaa Suomessa 7 tai 8 §:ssä tarkoitettua ammattia tai oikeutta käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikettä.

Kelpoinen sosiaaliasiamiehen tehtävään on sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus.

Edellytyksenä lapsen säilöön ottamiselle on, että:

Tässä laissa tarkoitetaan:

Valvoja voi päättää, että tapaamista ei aloiteta tai vaihtoa ei suoriteta, tai keskeyttää tapaamisen, jos se on välttämätöntä lapsen edun vuoksi. Valvojan on annettava toimivaltaiselle lastenvalvojalle kirjallinen selvitys keskeyttämistään tai muusta syystä toteutumatta jääneistä sovituista tapaamisista. Valvojalla on oltava tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus.

Lastenvalvojan tehtävässä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös henkilöä, jonka tehtäviin kuuluu vastata lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 §:ssä tai lapsen elatuksesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettujen sopimusten valmistelusta.

Palvelutarpeen arvioinnista vastaa palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3 §:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö, ellei muualla laissa toisin säädetä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu sosiaalityöntekijä.

Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan 12 ja 13 §:n mukaisesti erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen.

Sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

Sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:ssä.

Muissa asiakastyön ohjausta sisältävissä sosiaalihuollon johtotehtävissä voi toimia henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.

Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä.

Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla asiakastyöhön osallistuvan virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluja.

Asiantuntija-avustajalla tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla myöntämä oikeus harjoittaa laillistettuna ammattihenkilönä psykologin tai lastenpsykiatrin ammattia taikka sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) nojalla myöntämä oikeus harjoittaa laillistettuna ammattihenkilönä sosiaalityöntekijän ammattia tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi asiantuntija-avustajalla tulee olla tehtävän hoitamisessa edellytettävä täydennys- ja lisäkoulutus sekä kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa.

Kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaa iäkkään henkilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta. Palveluntarpeiden selvittämisestä vastaavan työntekijän on toimittava iäkkään henkilön tarpeita vastaavasti yhteistyössä muiden 10 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden kanssa

Vastuutyöntekijän on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö.

Adoptioneuvonnan antamisesta huolehtivan viranhaltijan on oltava sosiaalityöntekijä. Hänen on lisäksi oltava perehtynyt adoptioasioihin.

Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden. Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ammatissa toimimisesta säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) . Muulla henkilöstöllä tulee olla soveltuva alan koulutus. Sosiaalipalvelujen johtamisesta on voimassa mitä sosiaalihuoltolain 46 a §:ssä säädetään.

Henkilöstön mitoituksesta ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään perhekodin osalta perhehoitolain (263/2015) 6, 8 ja 9 §:ssä ja päivähoidon osalta varhaiskasvatuslain (36/1973) 5 §:ssä. Lastensuojelun laitoshuollon henkilöstön vähimmäismäärästä säädetään lastensuojelulain (417/2007) 59 §:ssä ja kelpoisuusvaatimuksista mainitun lain 60 §:ssä.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä käyttää päätöksentekovaltaa asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen lopettamista.

Kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija, joka täyttää sosiaalihuoltolain 46 a §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset tai johtavan viranhaltijan määräämä muu virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista, 43 §:n 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa, 43 §:n 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista ja 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista. Johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija tekee myös 28 §:ssä tarkoitetun lapsen tutkimusta ja 43 §:n 2 momentissa tarkoitetun huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan hakemuksen.

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä) , jonka tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee pyytää kunnilta tai kuntayhtymiltä kaksi kertaa kalenterivuodessa tämän lain 26 §:n 5 momentissa ja sosiaalihuoltolain 36 §:n 3 momentissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot eivät saa sisältää yksittäistä henkilöä koskevia tunnistetietoja.

Lastensuojelulaitoksessa on oltava lasten ja nuorten tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta henkilöstöä.

Laitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavan johtajan tulee täyttää sosiaalihuoltolain 46 a §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset.

Hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön henkilöstörakenteessa on otettava huomioon toimintayksikön asiakaskunnan erityistarpeet ja toiminnan luonne.

Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosionomin kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt.

Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosionomin taikka perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kansaneläkelaitoksen toimihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt kunnalta tai perustoimeentulotukeen liittyvän asian osalta Kansaneläkelaitokselta. Kun kunta tai Kansaneläkelaitos käsittelee toimeentulotukea koskevaa asiaa, sen tulee tiedottaa toimeentulotukiasiakkaalle edellä mainitusta oikeudesta henkilökohtaiseen keskusteluun ja tarvittaessa neuvoa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöt sekä muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina ja tallettamaan ne 5 §:n mukaisesti.