HE 97/2014

1Johdanto

Esitys sisältää ehdotuksen Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnassa rikosasioissa annetun lain (326/1963, jäljempänä pohjoismainen yhteistoimintalaki ) muuttamisesta siten, että lakiin lisättäisiin yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtämistä koskevat säännökset.

Yhdyskuntapalvelu on yleisesti käytetty seuraamus kaikissa Pohjoismaissa. Pohjoismainen yhteistoimintalaki ei nykyisellään sisällä yhdyskuntapalvelua koskevia säännöksiä, vaikka käytännössä mahdollisuus yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoon Pohjoismaasta toiseen olisi tarpeen.

Pohjoismaisessa lainvalmisteluyhteistyössä on jo vuonna 2004 tullut esiin tarve lisätä Pohjoismaiden vuodelta 1963 peräisin oleviin yhteistoimintalakeihin säännökset yhdyskuntapalvelun siirtämisestä. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtämistä on myös selvitetty pohjoismaisessa työryhmässä, joka on toiminut nimitetyn selvitysmiehen johdolla vuosina 2011 ja 2012. Selvitysmiehen tukena toimi kunkin maan oikeusministeriön edustajista koostuva virkamiestyöryhmä. Selvitysmiehen raportti valmistui 28 päivänä toukokuuta 2012. Lakien täydentämisestä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskevilla säännöksillä on sovittu pohjoismaisten oikeusministerien tapaamisessa vuonna 2012.

Perustuslaki tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000. Sen 21 §:ssä säädetään oikeudesta oikeusturvaan. Säännöksen 2 momentin mukaan muun muassa oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Hyvän hallinnon perusteista säädetään tarkemmin hallintolaissa (434/2003) .

Pohjoismaisen yhteistoimintalain muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ei ole tarkennettu perustuslain ja hallintolain tultua voimaan, joten säännös on uudistamisen tarpeessa. Muutoksenhaun uudistamisen tarve todettiin jo pian perustuslain voimaantulon jälkeen ( HE 1/2001 vp , s. 25). Lain muutoksenhakua koskevaa säännöstä ja muita hyvän hallinnon takeita turvaavia säännöksiä on tarpeen muuttaa samanaikaisesti, kun lakiin esitetään yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskevia säännöksiä.

Lakiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi vähäisiä teknisiä ja kielellisiä tarkistuksia, joilla ei ole sisällöllistä vaikutusta.

2Nykytila

3Lainsäädäntö muissa Pohjoismaissa

4Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirto Pohjoismaasta toiseen.

Yhdyskuntapalvelurangaistukset siirrettäisiin pituudeltaan sellaisina kuin ne on tuomion antaneessa maassa tuomittu tai määrätty. Tämä merkitsisi, että tuomion pituutta ei laskettaisi uudelleen eikä muunnettaisi täytäntöönpanomaan lainsäädännön mukaiseksi. Suomeen täytäntöönpanoa varten siirretty, toisessa Pohjoismaassa tuomittu tai määrätty yhdyskuntapalvelu voisi käytännössä olla lyhyempi kuin Suomen lainsäädännössä säädetty vähimmäisaika tai pidempi kuin Suomessa yhdyskuntapalvelulle säädetty enimmäisaika. Ratkaisua puoltaa Pohjoismaiden välinen luottamus toisen Pohjoismaiden seuraamusjärjestelmään ja tuomioihin sekä myös siirtomenettelyn joustavuus ja joutuisuus.

Yhdyskuntapalvelun käytännön onnistumisen kannalta on tärkeää, että syytetty suostuu rangaistukseen. Syytetyn onkin kaikissa Pohjoismaissa suostuttava yhdyskuntapalveluun tai sitä vastaavaan rangaistukseen, jotta tällainen rangaistus voidaan tuomita. Suostumusta edellytetään myös Euroopan neuvoston antamassa suosituksessa, joka koskee yhdyskuntaseuraamuksia (Rec (2010)1). Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirto ei ehdotuksen mukaan enää edellyttäisi tuomitun erillistä, muodollista suostumusta. Tuomitun halukkuus siirtyä toiseen maahan täytäntöönpanoa varten olisi kuitenkin tarpeen mukaan selvitettävä yhdyskuntapalvelun menestyksellisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tuomitulle olisi varattava mahdollisuus tulla kuulluksi halukkuudestaan yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoon sen mukaan, mitä 26 §:ssä säädettäisiin.

Tuomitun kuulemista ja muutoksenhakua koskevan säännöksen uudistaminen ei liity yhdyskuntapalvelua koskevien säännösten lisäämiseen eikä pohjoismaiseen yhteistoimintaan. Uudistamisen taustalla on perustuslain ja hallintolain mukaisten hyvän hallinnon takeiden vaatima muotoilun täsmentäminen ja ajanmukaistaminen. Ehdotettu muutoksenhakusäännös olisi sisällöltään yhdenmukainen muiden Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja niiden nojalla annettujen tuomittujen siirtoa koskevien lakien kanssa.

Ehdotuksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön siirtopäätöksistä saisi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaun keskittämistä Helsingin hallinto-oikeudelle puoltaisi valitusten erittäin vähäinen määrä (vuonna 2012 yksi, vuonna 2013 kaksi). Helsingin hallinto-oikeudella on pitkäaikainen kokemus ja asiantuntemus tuomittujen siirtoa koskevien asioiden ja ulkomaalaislakiin perustuvien valitusten käsittelyssä.

Muutoksenhakumahdollisuutta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei olisi. Ratkaisua puoltaisi lainsäädännön yhdenmukaisuus toisissa vastaavissa tapauksissa, sillä valitusoikeutta hallinto-oikeuden päätökseen ei ole myöskään edellä mainittujen kansainvälisen ja Euroopan unionin velvoitteiden nojalla annettujen lakien mukaan. Vuodesta 1999 pohjoismaisen yhteistoimintalain soveltamista koskevia valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen on saapunut yhteensä kolme.

Lakiteknisesti selkein ratkaisu olisi lisätä nykyiseen lakiin yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskevat erilliset pykälät. Ne sijoittuisivat vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa koskevien säännösten jälkeen.

Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi vähäisiä lakiteknisiä ja kielellisiä korjauksia.

5Esityksen vaikutukset

6Asian valmistelu

Esityksen valmistelua on edeltänyt pohjoismainen yhteistyö.

Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Säännöksiä on valmisteltu yhteistoiminnassa muiden Pohjoismaiden vastaavan lainsäädännön valmistelijoiden ja Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön kanssa.

Lausuntoa pyydettiin oikeusministeriön lainvalmisteluosastolta, Rikosseuraamuslaitokselta, Oikeusrekisterikeskukselta, Helsingin hallinto-oikeudelta, Helsingin käräjäoikeudelta, Rovaniemen käräjäoikeudelta, Valtakunnansyyttäjänvirastolta, Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistolta, Suomen Asianajajaliitolta ja Suomen Lakimiesliitolta. Lisäksi korkeimmalle hallinto-oikeudelle varattiin tilaisuus antaa lausunto.

Lausuntoja saatiin kahdeksan. Useilla lausunnonantajilla ei ollut esitykseen huomautettavaa. Lausuntojen perusteella säännöksiin tehtiin muun muassa tuomitun kuulemista koskevia täsmennyksiä. Luonnosta käsiteltiin myös kokouksessa, johon osallistui pohjoismaiden oikeusministeriöiden edustajat.

7Riippuvuus muista esityksistä

Esityksellä ei ole suoraa yhteyttä muihin esityksiin. Eduskunnan käsiteltävänä tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan samanaikaisesti hallituksen esitys yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Voimassa oleva yhdyskuntapalvelusta annettu laki kumottaisiin ja korvattaisiin uudella lailla yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.

1Lakiehdotuksen perustelut

5 e §. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö määräisi tuomitulle puolustajan. Voimassa olevan säännöksen mukaan oikeusministeriö määrää puolustajan. Puolustajan palkkion määräisi kuitenkin jatkossakin oikeusministeriö siten kuin 5 e §:n 4 momentissa säädetään.

Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano

9 a §.Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun siirtämisen edellytykset. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta panna toisessa Pohjoismaassa määrätty tai tuomittu yhdyskuntapalvelu täytäntöön Suomessa.

Pykälän 1 momentissa määriteltäisiin nimeltä ne Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan yhdyskuntapalvelurangaistukset, joihin säännös soveltuisi. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa yhdyskuntapalvelurangaistuksen tuomitsee tuomioistuin ja Islannissa yhdyskuntapalvelurangaistuksen määrää hallintoviranomainen. Edellytyksenä toisessa Pohjoismaassa määrätyn tai tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanolle olisi, että tuomion antaneen maan toimivaltainen viranomainen esittää Suomelle pyynnön täytäntöönpanon siirtämisestä.

Pykälän 2 momentissa olisi säännös siitä, että 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa edellytyksenä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirrolle olisi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön antama suostumus. Esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättäisi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö ehdotetun 24 §:n nojalla. Suostumus voitaisiin antaa, jos yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia edistäisi tuomitun mahdollisuuksia sopeutua yhteiskuntaan. Säännös vastaisi valvontatoimenpiteistä ja vaihtoehtoisista seuraamuksista Euroopan unionissa koskevan lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 9 §:ää. Tuomion täytäntöönpanon siirron voidaan katsoa edistävän tuomitun sopeutumista yhteiskuntaan esimerkiksi silloin, kun tuomitulla on pysyvä asuinpaikka tai hän muuten oleskelee Suomessa, johon siirtoa harkitaan.

9 b §.Toisessa Pohjoismaassa annetun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin toisessa Pohjoismaassa määrätyn tai tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta Suomessa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Islannista, Norjasta, Ruotsista tai Tanskasta Suomeen täytäntöönpanoa varten siirretty yhdyskuntapalvelu pantaisiin täällä täytäntöön sen pituisena kuin se on tuomiomaassa tuomittu tai määrätty. Pituus voisi poiketa Suomessa säädetyistä yhdyskuntapalvelua koskevista enimmäis- ja vähimmäispituuksista eikä pituutta Suomessa muunnettaisi. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanossa sovellettaisiin Suomen lainsäädännön yhdyskuntapalvelusta annettuja säännöksiä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin menettelystä sellaisissa tapauksissa, joissa Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa tuomittuun tai määrättyyn yhdyskuntapalveluun olisi liitetty ehtoja tai määräyksiä, joita ei ole mahdollista panna täytäntöön Suomessa. Tällaisessa tilanteessa Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voisi vahvistaa muutoksia ehtoon tai määräykseen. Lähtökohtana on, että muutos vastaisi mahdollisimman pitkälle alkuperäisen ehdon tai määräyksen sisältöä. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi katsottu, että Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä rikostuomioiden täytäntöönpanosta annettua lakia voitiin soveltaa Ruotsissa tuomittuun suojeluvalvonta-nimiseen seuraamukseen ja järjestää tuomitun henkilön valvonta Suomessa, vaikka Suomen lainsäädäntö ei sisällä vastaavaa rangaistusta (KHO 11.3.1968 taltionumero 1562).

9 c §.Yhdyskuntapalvelun muuntamisessa ehdottomaksi vankeudeksi sovellettavat säännökset. Lakiin ehdotetaan uutta säännöstä, joka sisältäisi viittaukset muihin sovellettaviin säännöksiin eri tilanteissa. Pykälässä säädettäisiin, että toisessa Pohjoismaassa tuomittuun tai määrättyyn yhdyskuntapalveluun, jonka täytäntöönpanosta Suomessa on päätetty ja joka muunnetaan ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, sovelletaan Suomen lainsäädännön yhdyskuntapalvelusta annettuja säännöksiä. Pykälä sisältäisi myös selventävän säännöksen siitä, miten suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu muunnettaisiin ehdottomaksi vankeudeksi. Yksi tunti suorittamatta olevaa yhdyskuntapalvelua muunnetaan yhdeksi päiväksi ehdotonta vankeutta. Säännökseen sisältyisi yleisviittaus lainsäädäntöön, sillä yhdyskuntapalvelua koskeva lainsäädäntöuudistus on valmisteilla tätä esitystä annettaessa ja uudistuksen toteutuessa voimassa oleva yhdyskuntapalvelusta annettu laki kumotaan. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta säädetään vankeuslaissa (767/2005) ja ehdonalaisesta vapauttamisesta rikoslain 2 c luvussa.

9 d §.Yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan asian siirtäminen toiseen Pohjoismaahan. Lakiin ehdotetaan uutta säännöstä yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan päätöksen siirtämisestä toiseen Pohjoismaahan. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä tapauksista, joissa Suomen tuomioistuin voisi siirtää päätöksen yhdyskuntapalvelun muuntamisesta siihen Pohjoismaahan, jossa tuomio on annettu, tai jossa tuomittu on valvottavana. Valvonnalla tarkoitetaan tässä laissa ehdollisesti tuomitun ja ehdonalaisesti vapautetun valvontaa.

Pykälän mukaan suomalainen tuomioistuin voisi siirtää päätöksen toisessa Pohjoismaassa määrätyn tai tuomitun yhdyskuntapalvelun muuntamisesta silloin, kun yhdyskuntapalvelu olisi Suomen lain mukaan muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Päätös voitaisiin siirtää myös, jos tuomittu olisi laiminlyönyt sellaisia ehtoja tai määräyksiä, jotka kuuluvat yhdyskuntapalvelutuomioon tai jotka on annettu tuomion perusteella. Säännöksessä säänneltäisiin tyhjentävästi mahdollisuudesta siirtää yhdyskuntapalvelun muuntamista koskeva päätös toiseen Pohjoismaahan.

Päätöksen siirto olisi tuomioistuimen harkinnassa eikä siihen olisi velvollisuutta. Siirto antaisi tuomion antaneen maan tuomioistuimelle tai viranomaiselle mahdollisuuden arvioida muuntamista kyseisen maan lainsäädännön perusteella.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin menettelystä silloin, kun yhdyskuntapalvelun on määrännyt hallintoviranomainen. Säännöksen mukaan asia olisi tällöin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirrettävä tälle viranomaiselle. Säännöstä sovellettaisiin vain Islantiin, jossa yhdyskuntapalvelusta määrää hallintoviranomainen.

9 e §.Suomessa tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, jossa säädettäisiin Suomessa tuomitun yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta toisessa Pohjoismaassa.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta siirtää Suomessa tuomittu yhdyskuntapalvelu tai ehdollinen vankeusrangaistus, jonka oheisrangaistuksena on tuomittu yhdyskuntapalvelua, täytäntöönpanoa varten toiseen Pohjoismaahan. Säännöksestä ei kuitenkaan seuraisi velvollisuutta siirtää täytäntöönpanoa ja siirron edellytyksenä olisi vastaanottavan Pohjoismaan suostumus.

Pykälän 1 momentin toisen lauseen mukaan edellytyksenä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskevan esityksen lähettämiselle olisi, että Rikosseuraamuslaitos arvioisi, että yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia edistäisi tuomitun mahdollisuuksia sopeutua yhteiskuntaan.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa toimivaltaisen viranomainen siinä Pohjoismaassa, johon edellä 1 momentissa tarkoitettu rangaistus on siirretty täytäntöönpanoa varten, päättäisi muuttaa yhdyskuntapalvelun ehtoja tai määräyksiä, joita tuomittu on velvollinen noudattamaan. Tällainen päätös olisi sitova myös Suomessa eikä Suomi näin ollen esimerkiksi voisi perua siirtoa muutettujen ehtojen tai määräysten johdosta. Pääsääntö täytäntöönpanon siirrossa Pohjoismaiden välillä on, että tuomio siirretään toiseen maahan sellaisenaan. Ehdotetussa 2 momentissa tarkoitetut tilanteet koskisivat siten vain sellaisia tilanteita, joissa tuomioon liittyviä ehtoja tai määräyksiä ei täytäntöönpanomaan lainsäädännöstä johtuen ole mahdollista panna täytäntöön sellaisinaan.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa toimivaltainen viranomainen toisessa Pohjoismaassa on siirtänyt kysymyksen yhdyskuntapalvelun muuntamisesta suomalaiselle tuomioistuimelle, koska henkilö on aikaisemmin tuomittu yhdyskuntapalveluun Suomessa. Siirtäminen perustuisi esimerkiksi siihen, että tuomittu olisi laiminlyönyt sellaisia ehtoja tai määräyksiä, jotka kuuluvat yhdyskuntapalvelutuomioon tai jotka on annettu tuomion perusteella. Tässä tapauksessa asian ratkaisisi yhdyskuntapalvelua koskevan tuomion antanut tuomioistuin.

9 f §.Toisessa Pohjoismaassa päätetty muutos, muuntaminen ja kumoaminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa yhdyskuntapalvelun tuominneen tai määränneen Pohjoismaan toimivaltainen viranomainen olisi siirtänyt seuraamuksen täytäntöönpanon Suomeen. Sama viranomainen voisi tämän jälkeen pitää välttämättömänä muuttaa yhdyskuntapalveluun liittyviä ehtoja tai määräyksiä, tai muuntaa taikka kumota Suomeen täytäntöönpantavaksi siirretyn tuomion. Tällainen toisessa Pohjoismaassa annettu päätös olisi pätevä myös Suomessa. Tämä tarkoittaisi, että tuomioon liittyviä ehtoja tai määräyksiä olisi noudatettava myös Suomessa. Tällöinkin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voisi vahvistaa muutoksia niihin, jos ehdot ja määräykset eivät ole pantavissa täytäntöön Suomessa.

Jos toisen Pohjoismaan toimivaltainen viranomainen muuntaisi tai kumoaisi tuomion, yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano olisi keskeytettävä ja lopetettava Suomessa. Toisen Pohjoismaan viranomaisen päätös tuomion kumoamisesta voisi perustua esimerkiksi tuomion purkuun tai väärään lain soveltamiseen yhdyskuntapalvelun tuominneessa tai määränneessä Pohjoismaassa. Kyse olisi poikkeuksellisista tilanteista.

9 g §.Yhdyskuntapalveluun tuomitun oikeus avustajaan ja puolustajaan. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännösyhdyskuntapalveluun tuomitun oikeudesta avustajaan ja puolustajaan. Oikeutta avustajaan ja puolustajaan on pidettävä asianmukaisena, sillä yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirto vaikuttaa tuomitun asemaan. Myös EU:n valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia koskevan puitepäätöksen nojalla annettuun lakiin sisältyy säännös tuomitun oikeudesta avustajaan ja puolustajaan. Uusi säännös olisi viittaussäännös voimassa olevan lain 5 e §:ään, jonka mukaan vankeusrangaistukseen tuomitulla on oikeus puolustajaan.

24 §. Pykälään lisättäisiin viittaus uuteen, yhdyskuntapalvelua koskevaan 9 a §:ään. Ilmaisu asianomainen viranomainen korvattaisiin täsmällisemmällä ilmaisulla toimivaltainen viranomainen.

26 §. Pykälä uudistettaisiin siten, että se sisältäisi ajanmukaiset viittaukset hallintolakiin tuomitun kuulemisen, päätöksen tiedoksiannon ja muutoksenhaun osalta. Nykyisessä 26 §:ssä säädettyä oikeutta hakea muutosta rajoitettaisiin siten, ettei hallinto-oikeuden päätöksestä jatkossa saisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa tuomittua olisi kuultava samoin kuin kuulemista koskevasta menettelystä. Tuomittua olisi kuultava ennen kuin suostuttaisiin 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön siirtää toisessa Pohjoismaassa tuomitun henkilön rangaistuksen täytäntöönpano. Kuulemisen suorittaisi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Kuulemiseen sovellettaisiin säännöksen mukaan mitä hallintolaissa säädetään asianosaisen kuulemisesta.

Kuulemisesta säädetään hallintolain 34 §:ssä. Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Hallintolain 36 §:n mukaan asianosaiselle on ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja selityksen antamiselle varattu määräaika sekä toimitettava kuulemisen kohteena olevat asiakirjat alkuperäisinä tai jäljennöksinä taikka varattava muutoin tilaisuus tutustua niihin.

Kuulluksi tulemisen oikeutta on perinteisesti pidetty oikeusturvaa edistävänä periaatteena. Kuuleminen olisi pääsääntö. Tämän lain mukaisen kuulemisen tarkoituksena olisi ennen kaikkea selvittää tuomitun halukkuus tuomion täytäntöönpanon siirtoon, vaikkei tuomitun muodollinen suostumus ole edellytys täytäntöönpanon siirrolle.

Asian saa kuitenkin hallintolain mukaan ratkaista asianosaista kuulematta muun muassa, jos kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen. Tämä poikkeus kuulemisvelvollisuudesta vastaa asiallisesti nykyisen 26 §:n 1 momentin muotoilua, jonka mukaan kuuleminen on järjestettävä, jos se voi vaikeudetta tapahtua. Käytännössä kuulemisesta voitaisiin myös hallintolain nojalla luopua, jos tuomittu pakoilee tuomion täytäntöönpanoa toisessa Pohjoismaassa tai häntä ei muusta vastaavasta syystä voida tavoittaa ja kuulla.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomitulle olisi annettava tiedoksi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätös, jolla suostutaan 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön siirtää tuomitun henkilön rangaistuksen täytäntöönpanoon siirtoon. Päätöksen tiedoksianto tapahtuisi siten kuin hallintolaissa säädetään. Valitusosoituksen liittämisestä päätökseen ei voimassa olevasta laista poiketen olisi tarpeen säätää erikseen, sillä tätä koskeva säännös sisältyy hallintolain säännöksiin päätöksen tiedoksiannosta.

Hallintolaissa säädetään muun muassa päätöksen muodosta (43 §), päätöksen sisällöstä (44 §), päätöksen perusteluvelvollisuudesta (45 §) ja valitusosoituksen sisällöstä (47 §). Hallintolain 54—63 §:ssä säädetään tiedoksiannosta, muun muassa tiedoksiantovelvollisuudesta ja eri tiedoksiantotavoista sekä tiedoksiannossa noudatettavasta menettelystä.

Jos tuomiomaa kuitenkin esittää toiselle Pohjoismaalle rangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa, tämä on viranomaisten välistä neuvottelua, ja jollei neuvotteluissa päästä yhteisymmärrykseen täytäntöönpanon siirron tarkoituksenmukaisuudesta, tästä ei seuraa mitään tuomitun asemaan vaikuttavaa. Viranomaisten välinen kirjeenvaihto asiassa, josta ei seuraa toimenpiteitä, ei ole tuomitun asemaan vaikuttava valituskelpoinen hallintopäätös. Tuomitulla ei ole oikeutta rangaistuksen täytäntöönpanon siirtoon toiseen Pohjoismaahan. Näin olisi myös silloin, kun tuomittu itse on toivonut täytäntöönpanon siirtoa. Tämä vastaa voimassaolevaa lakia ja sen tulkintaa (esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden päätös diaarinumero 03887/13/1240, antopäivä 16 päivä elokuuta 2013).

Pykälän 2 momentissa muutettaisiin muutoksenhakua koskevaa menettelyä siten, että Rikosseuraamusviraston keskushallintoyksikön 5, 9 a, 10 tai 17 §:n nojalla antamaan, rangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ehdotus olisi yhdenmukainen kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain 24 §:n kanssa. Vastaava sääntely sisältyy myös tuomittujen siirtoa Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 19 §:ään ja valvontatoimenpiteistä ja vaihtoehtoisista seuraamuksista Euroopan unionissa koskevan puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 14 §:ään.

Ehdotetun 26 §:n 2 momentin mukaan oikeudesta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen valittamalla siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen luovuttaisiin. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätöksessä on kysymys viranomaisen tarkoituksenmukaisuusharkinnasta eikä oikeuskysymyksestä. Oikeuskysymykset voitaisiin tästä lähtien tutkia vain yhdessä tuomioistuinasteessa eikä Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ei näin ollen saisi hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhakumahdollisuus vain yhteen tuomioistuimeen vastaisi edellä mainittujen tuomittujen siirtoa koskevien lakien sääntelyä.

Valitus olisi Helsingin hallinto-oikeudessa käsiteltävä kiireellisenä. Tämä vastaa voimassa olevan 26 §:n ja edellä mainittujen tuomittujen siirtoa koskevien lakien sääntelyä.

Pykälän 1 ja 2 momenttia muutettaisiin myös siten, että niihin lisättäisiin viittaus uuteen, yhdyskuntapalvelua koskevaan 9 a §:ään.

Ehdotetun 3 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön 1 momentin mukainen tuomitun täytäntöönpanon siirtoa koskevan päätös voitaisiin panna täytäntöön valituksesta huolimatta, sillä tuomitulla ei valitusmahdollisuudesta huolimatta ole oikeutta valita tuomionsa täytäntöönpanomaata. Näin ollen olisi asianmukaista, ettei valitus pitkittäisi mahdollista siirtoa. Ratkaisu sisältyy nykyiseen 26 §:n 3 momenttiin.

27 §. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus uuteen, yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoa toisessa Pohjoismaassa koskevaan 9 e §:ään.

Pykälän 2 momentin ilmaisu muuntorangaistuksen aika korvattaisiin täsmällisemmällä käsitteellä muuntorangaistuksen pituus ja vanhenemisaika. Muutoksella lisättäisiin lain yksiselitteisyyttä ja luettavuutta.

28 §. Pykälään lisättäisiin viittaus uuteen, yhdyskuntapalvelua koskevaan 9 a §:ään. Pykälän sanamuotoa muutettaisiin siten, että siinä mainittaisiin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Pykälästä poistettaisiin maininta ehdollisen tuomion lykkäämisestä.

Pykälää muutettaessa myös sen kieliasua uudistettaisiin nykykielen mukaiseksi.

30 §. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viittaus uuteen, yhdyskuntapalvelua koskevaan 9 a §:ään.

Pykälän 2 momentti sisältäisi nykyisen 30 §:n 2 ja 3 momentin sääntelyn siitä, että tuomion voi armahtaa joko Suomi täytäntöönpanomaana Suomen armahdusta koskevia sääntöjä soveltaen tai tuomiomaa omia säännöksiään soveltaen. Ehdotetun 2 momentin muotoilu vastaisi sisällöllisesti nykyisen 30 §:n 2 ja 3 momentin sääntelyä sekä lisäksi 19 artiklaa tuomittujen siirtoa koskevassa puitepäätöksessä ja 19 artiklaa valvontatoimenpiteitä ja vaihtoehtoisia seuraamuksia koskevassa puitepäätöksessä. Muutoksella selkeytettäisiin nykyistä sääntelyä.

2Voimaantulo

Ehdotettu lainmuutos ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtämistä koskevia säännöksiä voidaan välittömästi soveltaa yhteistoimintaan Norjan ja Tanskan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, sillä näiden maiden lainsäädäntö sisältää säännökset yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtämistä Pohjoismaasta toiseen. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtämistä koskevia säännöksiä voidaan soveltaa yhteistoimintaan Islannin ja Ruotsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kun näiden maiden lainsäädäntöön sisällytetään vastaavat säännökset.

Uusien, yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtämistä koskevien säännösten soveltamiseen ei lain voimaantultua vaikuta se, onko tuomittu henkilö tuomittu ennen mainittujen säännösten voimaantuloa.

Uuden lain säännöksiä sovellettaisiin vain sellaisen yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskevaan pyyntöön, joka tehdään lain voimaantulon jälkeen. Ratkaiseva olisi näin ollen siirtopyynnön esittämisajankohta. Asiasta olisi syytä säätää siirtymäsäännöksellä.

Tällä lailla ehdotetaan muutettavaksi myös muutoksenhakua koskevaa sääntelyä 26 §:n 2 momentissa. Uutta säännöstä sovelletaan vain päätökseen, joka on tehty lain voimaantulon jälkeen. Tämä vastaa tavanomaista sääntelyä lain muuttuessa eikä aiheuta muutoksia mahdollisiin vireillä oleviin muutoksenhakuihin lain tullessa voimaan.

3Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lokakuun 1 päivänä 2007 voimaan tulleen perustuslain muutoksen (802/2007) mukaan lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan muun muassa rikoksen johdosta luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu.

Pohjoismaisesta yhteistoimintalaista ei seuraa Suomen viranomaisille velvollisuutta esittää siirtoa, vaan tämä olisi aina Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön harkinnassa. Harkintavalta koskisi niin Suomen kuin muiden Pohjoismaiden kansalaisia. Tässä harkinnassa olisi otettava huomioon ennen muuta se, voidaanko siirtämisellä edistää tuomitun sopeutumista yhteiskuntaan.

Myös tilanteita, joissa toimivaltainen viranomainen kieltäytyy suostumasta siirtopyyntöön, on arvioitava säätämisjärjestyksen kannalta. Perustuslain perusoikeuksista ja oikeudellisia perusperiaatteista seuraa, ettei estettä ole kieltäytyä täytäntöönpanopyynnöstä, jos poikkeuksellisesti olisi syytä epäillä, että täytäntöönpano olisi vastoin Suomen oikeusjärjestelmän perusperiaatteita tai oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin olisi seuraamuksen määräämiseen johtaneessa oikeudenkäynnissä loukattu.

Perustuslain 21 §:ssä edellytetyn oikeusturvan ja hyvän hallinnon kannalta keskeisiä ovat säännökset oikeudesta tulla kuulluksi, avustajan määräämisestä ja muutoksenhakuoikeudesta. Näistä säädetään voimassa olevan pohjoismaisen yhteistoimintalain 26 §:ssä, joka on vanhentunut ja vaikeaselkoinen. Säännöstä esitetään täsmennettäväksi siten, että se on sopusoinnussa perustuslain ja hallintolain sisällön ja käsitteistön kanssa sekä että yleiset vaatimukset perusoikeuksia koskevan sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta samoin kuin hyvästä lainkirjoittamistavasta täyttyvät.

Hallituksen käsityksen mukaan lakiehdotus voidaan edellä mainituista syistä hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tuomitulle on määrättävä puolustaja, jos hän sitä pyytää. Puolustajan määräämiseen viran puolesta samoin kuin puolustajaan muutoinkin sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa säädetään. Puolustajan määrää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Puolustajan voi määrätä myös säilöön ottamista käsittelevä käräjäoikeus tai muu tässä laissa tarkoitettua asiaa käsittelevä tuomioistuin. Tuomitulle on viipymättä selvitettävä hänen oikeutensa käyttää avustajaa sekä se, että hänelle voidaan määrätä puolustaja.

Toisessa Pohjoismaassa tuomittu tai määrätty yhdyskuntapalvelu, joka on nimeltään Islannissa samfélagsþjónusta , Norjassa samfunnstraff , Ruotsissa samhällstjänst , Tanskassa samfundstjeneste , voidaan joko ainoana seuraamuksena tai yhdistettynä ehdolliseen tuomioon taikka Ruotsissa tuomittuun suojeluvalvontaan pyynnöstä panna täytäntöön Suomessa.

Edellytyksenä 1 momentissa tarkoitetulle rangaistuksen täytäntöönpanon siirrolle on Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön suostumus. Suostumus voidaan antaa, jos yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano Suomessa tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia edistäisi hänen mahdollisuuksiaan sopeutua yhteiskuntaan.

Suomeen täytäntöönpantavaksi siirretty 9 a §:ssä tarkoitettu yhdyskuntapalvelu pannaan Suomessa täytäntöön sen pituisena kuin se on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa tuomittu tai määrätty. Yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä yhdyskuntapalvelusta säädetään.

Jos 9 a §:ssä tarkoitettuun yhdyskuntapalveluun on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa liitetty ehtoja tai määräyksiä, joita Suomessa ei ole mahdollista panna täytäntöön, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi vahvistaa muutoksia niihin.

Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa määrätyn tai tuomitun ja Suomeen täytäntöönpantavaksi siirretyn yhdyskuntapalvelun muuntamiseen ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi sovelletaan, mitä yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksi säädetään. Tällöin yksi tunti suorittamatta olevaa yhdyskuntapalvelua muunnetaan yhdeksi päiväksi ehdotonta vankeutta. Tällaisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä vankeudesta säädetään.

Tuomioistuin voi siirtää yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan asian siihen Pohjoismaahan, jossa tuomio on annettu tai jossa tuomittu on valvottavana, jos tuomioistuin katsoo, että Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa määrätty tai tuomittu yhdyskuntapalvelu olisi Suomessa muunnettava ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Näin voidaan menetellä myös, jos on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen johdosta, että tuomittu on jättänyt noudattamatta tuomiossa tai sen nojalla annettuja erityisiä ehtoja tai määräyksiä.

Jos yhdyskuntapalvelun on määrännyt hallintoviranomainen, asia on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirrettävä tälle viranomaiselle.

Suomessa tuomittu yhdyskuntapalvelu tai ehdollinen vankeusrangaistus, jonka oheisrangaistuksena on tuomittu yhdyskuntapalvelua, voidaan siirtää täytäntöön pantavaksi Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, jos asianomaisen maan toimivaltainen viranomainen tähän suostuu. Edellytyksenä siirron esittämiselle on, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö arvioi, että yhdyskuntapalvelun täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa tuomitun henkilökohtaisten olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia edistäisi hänen mahdollisuuksiaan sopeutua yhteiskuntaan.

Jos toimivaltainen viranomainen siinä Pohjoismaassa, johon 1 momentissa tarkoitettu rangaistus on siirretty täytäntöön pantavaksi, muuttaa yhdyskuntapalvelun ehtoja tai määräyksiä, joita tuomittu on velvollinen noudattamaan, tämä päätös on sitova myös Suomessa.

Jos toimivaltainen viranomainen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa siirtää yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevan asian Suomeen, seuraamus voidaan tuomita Suomessa. Tällöin Suomessa yhdyskuntapalvelua koskevan tuomion antanut tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan asian.

Jos toimivaltainen viranomainen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa muuttaa Suomessa täytäntöön pantavaksi siirrettyyn yhdyskuntapalveluun liittyviä ehtoja tai määräyksiä, joita tuomittu on velvollinen noudattamaan, tai jos viranomainen muuntaa taikka kumoaa 9 a §:ssä tarkoitetun yhdyskuntapalvelun, päätös on pätevä myös Suomessa. Jos muutettuja ehtoja tai määräyksiä Suomessa ei ole mahdollista panna täytäntöön, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö voi vahvistaa muutoksia niihin.

Yhdyskuntapalveluun tuomitulla on oikeus avustajaan ja puolustajaan siten kuin 5 e §:ssä säädetään.

Tämän lain 1, 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitetun pyynnön tekee Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan toimivaltainen viranomainen.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö ratkaisee, onko 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön suostuttava. Oikeusrekisterikeskus päättää 1 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön suostumisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö kuulee tuomittua ennen kuin se päättää suostumisestaan 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitettuun pyyntöön. Kuulemiseen sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään asianosaisen kuulemisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätös suostua 1 momentissa tarkoitettuun pyyntöön annetaan tiedoksi siten kuin hallintolaissa säädetään. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

Pyynnön, joka tarkoittaa 8 tai 9 e §:n mukaista täytäntöönpanoa taikka 15 tai 22 §:ssä edellytettyä valvonnan järjestämistä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, esittää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Pyynnön, joka tarkoittaa 4 §:n mukaista täytäntöönpanoa, esittää oikeusrekisterikeskus.

Jos pyyntö koskee sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön on määrättävä muuntorangaistuksen pituus ja vanhenemisaika.

Jos Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö on suostunut pyyntöön, jota 1, 5, 9 a, 10 tai 17 §:ssä tarkoitetaan, tai jos ehdollinen rangaistus tai ehdonalainen vapaus 13 tai 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla määrätään menetetyksi, Suomessa ei saa nostaa syytettä siitä rikoksesta, jota toisessa Pohjoismaassa annettu tuomio koskee.

Kun 1, 5 tai 9 a §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanopyyntöön on suostuttu, tuomion täytäntöönpanon vanhentuminen ratkaistaan sen valtion lain mukaan, jossa tuomio on tuomittu tai päätös on tehty.

Suomessa täytäntöönpantavan tuomion armahdukseen sovelletaan Suomen armahdusta koskevia säännöksiä. Myös tuomion antanut Pohjoismaa voi armahtaa tuomitsemansa henkilön, jonka tuomion täytäntöönpano on siirretty Suomeen. Tällöin tuomiomaan tuomioistuin soveltaa omia armahdusta koskevia säännöksiään.