HE 94/2014

1Nykytila

EU-ympäristömerkkijärjestelmä on osa kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa yhteisön politiikkaa, jolla pyritään vähentämään kulutuksen ja tuotannon kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, terveyteen, ilmastoon ja luonnonvaroihin.

EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetussa laissa (86/2011) säädetään ympäristömerkkiasetuksen mukaisista kansallisen toimielimen nimeämiseen liittyvistä asioista, maksuista sekä tarkastuksesta ja valvonnasta. Laissa on nimetty kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi Motiva Services Oy.

Ympäristömerkkiasetuksen liitteessä III määritellään EU-ympäristömerkin hakemusten käsittelystä ja merkin käytöstä perittävät maksut. Hakemus- ja vuosimaksut ovat kiinteät ja ne määräytyvät yrityksen koon ja liikevaihdon mukaan. Luokkia on kolme: suuryritykset, pienet ja keskisuuret yritykset sekä mikroyritykset. Maksuista on säädetty tarkemmin ympäristöministeriön asetuksella (361/2011) .

EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun lain 4 §:ssä todetaan, että EU-ympäristömerkin myöntämistä koskevista hakemuksista ja merkin käytöstä perittäviin maksuihin sovelletaan valtion maksuperustelakia (150/1992) siltä osin kuin asiasta ei säädetä Euroopan unionin lainsäädännössä.

2Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annettua laki ja ympäristöministeriön asetus Euroopan yhteisön ympäristömerkkiä koskevista maksuista ehdotetaan kumottavaksi samalla kuin annettaisiin uusi laki EU-ympäristömerkistä. Uuteen lakiin sisällytettäisiin kumottavan lain ja asetuksen sisältämät säännökset niihin vaadittavine muutoksineen.

Muutostarve johtuu ympäristömerkkiasetuksen liitteen III muutoksista. Asetuksen liite III, jossa määritellään EU-ympäristömerkin hakemisesta ja käyttöoikeudesta perittävistä maksuista, korvattiin uudella liitteellä 14 päivänä elokuuta 2013. Liite on tullut voimaan 4 päivänä syyskuuta 2013.

Ympäristömerkkiasetuksen liitteen III muutoksella tavoitellaan kustannusvastaavuutta. Tavoitteena on, että EU-ympäristömerkistä aiheutuvat kustannukset ovat riittävät kattamaan EU-ympäristömerkkijärjestelmän kehittämisestä, hallinnoinnista ja markkinoinnista aiheutuvat kustannukset.

Ympäristömerkkiasetuksen muutetussa liitteessä määritellään edelleenkin merkin käyttöoikeutta hakeville yrityksille hakemusmaksu yrityksen koon ja liikevaihdon mukaan. Merkin käytöstä maksettavan vuosimaksun määrittelyssä komissio antaa jäsenmaille liikkumatilaa. Vuosimaksu voi olla joko kiinteä tai maksu voi perustua EU-ympäristömerkin saaneen tuotteen myynnin vuotuiseen kokonaisarvoon unionissa. Toimivaltainen elin voi myös periä korvausta sekä kotimaassa että ulkomailla suoritettavista tarkastus- ja todentamiskäynneistä. Lisäksi hakemusmaksua on alennettava, jos ympäristömerkkiä hakeva yritys on rekisteröitynyt yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään, jäljempänä EMAS-järjestelmä , tai sertifioitu ISO 14001 järjestelmään.

3Esityksen vaikutukset

Ehdotuksella on tarkoitus muuttaa oikeustila vastaamaan ympäristömerkkiasetuksen muuttuneita vaatimuksia. Lakiehdotukseen ei sisältyisi enää voimassaolevan lain mukaista viittausta valtion maksuperustelakiin (150/1992) .

Ympäristömerkkiasetuksen liite III määrittelee maksuperusteiden kriteerit ja periaatteet. Valtion maksuperustelaissa tavoitteena on hinnoitella palvelu omakustannusarvon perusteella ja yhdenmukaistaa valtion virastojen ja laitosten hinnoittelukäytäntöä. EU-ympäristömerkkiä koskeva hinnoittelu kuitenkin poikkeaa valtion virastojen toiminnasta, sillä merkinnän hinnoittelussa on tarpeen ottaa huomioon myös ulkomaisten luvanhaltijoiden luona tehtävät tarkastuskäynnit, merkinnän markkinoinnista aiheutuvat kustannukset sekä luvanhaltijoiden neuvonta ja auditointi, joka ei ole perinteistä virkatyötä. Lisäksi maksuperusteiden määrittelyssä on tarpeen seurata muiden Euroopan unionin -jäsenmaiden hinnoittelukäytäntöjä sekä markkinoiden tilannetta.

Lain valmistelun yhteydessä on arvioitu taloudellisia vaikutuksia, mikäli uudessa laissa käytettäisiin ympäristömerkkiasetuksen liitteen III mahdollisuutta hinnoitella hakemus- ja vuosimaksut asetuksen määräämissä rajoissa. Suomessa on tällä hetkellä 16 luvanhaltijaa. Paperituotteiden luvanhaltijoita on kahdeksan kappaletta. Luvanhaltijoista viidellä on kopio- ja painopaperilupa, kahdella on sanomalehtipaperilupa ja yhdellä pehmopaperilupa. Hakemusmaksuina kerättäviin tuloihin muutoksella ei olisi merkittävää vaikutusta, koska niitä koskeva muutos koskisi vain suuryrityksiä ja olisi suuruudeltaan vähäinen. Hakemusmaksu suuryrityksillä nousisi 1200 eurosta 2000 euroon.

Vuosimaksujen kohdalla ympäristömerkkiasetuksen antama mahdollisuus periä maksua ympäristömerkityn tuotteen liikevaihdon perusteella nostaisi osalla suurista paperituotteiden luvanhaltijoista vuosimaksun monikertaiseksi. Ympäristömerkityillä paperituotteilla on suuret tuotanto- ja myyntimäärät (liikevaihdot 10 miljoonaa - 3 miljardia). Korotukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti niin maltillisia, ettei niiden katsota vaikuttavan yritystoiminnan kannattavuuteen. Vuosimaksujen korotukset pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulisivat olemaan maltillisia, vaikka kaikkien osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa lupia koskevien ympäristömerkittyjen tuotteiden myyntimäärää eikä liikevaihtoa. Pienten- ja keskisuurten yritysten maksut todennäköisesti joko nousisivat tai laskisivat 250 eurolla. Majoituspalveluyritysten vuosimaksut saattaisivat jopa laskea.

Kaiken kaikkiaan ehdotetun lain säännökset kaksin- ja puolinkertaistaisivat olemassa olevien lupien vuosimaksut, jos kaikki nykyiset luvanhaltijat säilyisivät. Lisääntyneet lupatulot mahdollistaisivat merkinnän kehittämisen, laajentamisen ja markkinoinnin Suomessa ympäristö- ja kuluttajapolitiikan välineenä.

Arviota siitä, miten maksujen korotus vaikuttaa yritysten halukkuuteen hakea EU-ympäristömerkkiä, on vaikea tehdä. EU-ympäristömerkintä on vapaaehtoinen ohjauskeino ja kiinnostavuus hakea merkin käyttöoikeutta vaihtelee markkinoiden, tuotekehityksen muutosten sekä taloudellisen tilanteen mukaan. Lakiehdotus ei muuta yritysten ympäristömerkintähakuprosessia, joten hallinnollisia kustannusvaikutuksia yrityksille lainmuutoksella ei ole. Maksujen korotuksen tavoitteena on parantaa kansallisen toimielimen mahdollisuuksia tukea yrityksiä merkin hakuprosessissa sekä markkinoinnissa, jolloin yritysten työtaakka kevenee.

Lakiehdotuksella ei olisi välittömiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Muutos turvaisi Motiva Services Oy:n toimintaedellytyksiä ja mahdollistaisi sen, että merkinnästä aiheutuvat kulut hinnoiteltaisiin kokonaiskustannuksia vastaavasti.

Ympäristöministeriö tulee seuraamaan ja arvioimaan ehdotettavan lain vaikutuksia ympäristömerkintämaksujen kustannusvastaavuuden toteutumiseen. Ministeriö huomioi vaikutukset talousarvioehdotuksessa vuodelle 2016 sekä vuosien 2017-2020 kehysehdotuksessa.

4Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu ympäristöministeriössä. Ympäristömerkkiasetuksen liitteen III täytäntöönpanoa valmisteltiin aluksi kansallisen maksuasetuksen muutoksena. Syksyllä 2013 luonnosvaiheeseen edenneestä maksuasetusmuutoksesta pyydettiin lausuntoja. Jatkovalmistelussa maksuasetuksen muutoksesta luovuttiin ja nyt ehdotettavasta hallituksen esityksestä järjestettiin lausuntokierros huhti-toukokuussa 2014. Lausuntoja pyydettiin oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ltä, Graafinen teollisuus ry:ltä, Motiva Services Oy:ltä, Teknologiateollisuus ry:ltä sekä Viestinnän keskusliitolta Lausuntonsa antoivat oikeusministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Motiva Services Oy. Lausunnoissa ei kyseenalaistettu tarvetta ottaa kustannusvastaavuus ympäristömerkinnän maksujen asettamisen lähtökohdaksi. Lausunnoissa esitettiin kuitenkin tarve täsmentää yritys- ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi valtiovarainministeriö toteaa, että vuosimaksuihin kohdistuva korotustarve vähenisi, mikäli ympäristömerkin kehittämiseen ja markkinointiin varattaisiin esityksessä oletettua vähemmän resursseja. Valtiovarainministeriön mukaan vuosimaksujen määräämisessä tulee huomioida, ettei maksurasitus nouse yrityksien kannalta kohtuuttomasti. Valtiovarainministeriö katsoo, että panostukset EU-ympäristömerkin kehittämiseen ja markkinointiin tulisi olla tarkoituksenmukaisella tasolla merkinnän piirissä olevien yritysten ja ympäristömerkintäjärjestelmän kokonaisuuden kannalta.

1Lakiehdotuksen perustelut

1 §.Lain tarkoitus. Ehdotetun lain tarkoitus on täytäntöönpanna kansallisesti ympäristömerkkiasetus, siihen tehtyine muutoksineen. Ympäristömerkkiasetus täytäntöönpantiin jo vuonna 2011 nyt kumottavaksi esitetyllä Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetulla lailla. Lain kumoaminen ja uuden samaa asiaa sääntelevän lain antaminen tuli tarpeelliseksi ympäristömerkkiasetuksen liitteeseen III komission asetuksella (EU) N:o 782/2013 tehtyjen muutosten johdosta.

2 §.Toimivaltainen elin. Pykälän ensimmäisessä momentissa mainittaisiin toimivaltaisen elimen tehtäviä Suomessa hoitava yritys. Toisessa momentissa mainittaisiin yrityksen työntekijöitä koskevasta rikosoikeudellisesta virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta. Kumottavaksi ehdotettava laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä sisältää nykyisin myös viittaukset hallinnon yleislakeihin. Nämä viittaukset ehdotetaan jätettäväksi tarpeettomana pois, sillä lait tulevat sovellettavaksi soveltamisalasäännöstensä kautta muutenkin.

3 §.Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin suuryritys, pieni ja keskisuuri yritys sekä mikroyritys. Määritelmät ovat tarpeen, sillä EU-ympäristömerkkiä hakevien yritysten maksut on porrastettu yrityksen henkilömäärän ja liikevaihdon tai taseen loppusumman perusteella. Pienten ja keskisuurten, sekä mikroyrityksen määritelmät noudattavat mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmistä annettua komission suositusta (2003/361/EY).

4 §.Tarkastus ja valvonta. Pykälässä ehdotetaan ympäristöministeriölle oikeutta tarkastaa ja valvoa EU-ympäristömerkkiä hallinnoivan yrityksen toimintaa. Voimassaoleva laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä sisältää asiallisesti samansisältöisen säännöksen.

5 §.Maksut. Pykälässä viitattaisiin yleisesti EU-ympäristömerkkiasetuksen liitteeseen III, jossa on tarkemmin säännelty EU-ympäristömerkin hakemiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä maksuista. Ympäristömerkkiasetuksen liite III on tullut voimaan 4 päivänä syyskuuta 2013.

6 §.Hakemusmaksu. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi EU-ympäristömerkin hakemusten käsittelyä ja merkin myöntämistä koskevat hallintokustannukset kattavasta hakemusmaksusta, joka vaihtelisi EU-ympäristömerkin käyttöoikeutta hakevan yrityksen koon mukaan 350 eurosta 2000 euroon. Muutoksena voimassaoleviin hakemusmaksuihin, maksu nousisi suuryrityksiltä korkeintaan 800 euroa.

Ympäristömerkkiasetus sisältää alennusperusteet hakemusmaksuista. Yritykset ovat oikeutettuja alennuksiin joko sillä perusteella, että ovat rekisteröityneet EMAS-järjestelmään tai sertifioitu ISO 14001-järjestelmän mukaisesti. Alennukset eivät ole kumulatiivisia. Mikäli yrityksellä on käytössään sekä EMAS, että ISO 14001 -sertifikaatti, sovelletaan korkeampaa alennusprosenttia.

7 §.Vuosimaksu. Pykälässä säädettäisiin EU-ympäristömerkin käytöstä perittävän vuosimaksun määräytymisestä. Vuosimaksua perittäisiin siitä päivästä alkaen, jolloin EU-ympäristömerkin käyttöoikeus myönnetään.

Vuosimaksut määräytyvät yrityksen liikevaihdon perusteella. Vuosimaksuille säädetään pykälässä kuitenkin maksun ala- ja ylärajat tuoteryhmää ja hakijaa kohti. Vuosimaksun määrästä voi saada 15 prosentin alennuksen, mikäli yritys on rekisteröitynyt EMAS-järjestelmään. Ympäristömerkkiasetus tunnistaa toisena alennusperusteena EU-ympäristömerkkiä käyttävän yrityksen koon. Pienen ja keskisuuren yrityksen, mikroyrityksen sekä kehitysmaiden tuotevalmistajien ja palvelujen tarjoajien alennus on 25 prosenttia. Vuosimaksua koskevat alennukset voivat tulla sovellettavaksi päällekkäin.

8 §.Muut maksut. Ehdotetussa pykälässä määriteltäisiin maksut koskien EU-ympäristömerkin käyttöoikeuden oleellista muutosta tai laajennusta. Näihin maksuihin soveltuvat samat alennusperusteet kuin hakemusmaksuihin. Pykälän mukaisia muita maksuja voivat olla matka- ja majoituskustannukset, jotka aiheutuvat toimivaltaisen elimen henkilöstön tai kolmannen osapuolen suorittamista tarkastus- ja todentamiskäynneistä.

9 §.Merkinhakijan muista velvollisuuksista. Pykälässä määriteltäisiin muut velvollisuudet, jotka EU-ympäristömerkin hakijalla ja käyttöoikeuden haltijalla on aiemmissa pykälissä säänneltyjen maksujen lisäksi. ISO 14001 -sertifikaatin haltijoiden ja EMAS-järjestelmään rekisteröityjen yritysten pitää osoittaa vuosittain täyttävänsä järjestelmiin sisältyvät ehdot. EU-ympäristömerkin käyttöoikeus edellyttäisi merkkiä koskevien maksujen asianmukaista ja ajallaan maksamista Motiva Services Oy:lle. Vielä voimassaolevaan EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annettuun lakiin sisältyy viittaus valtion maksuperustelakiin. Koska ehdotetussa laissa esitetään viittauksen poistamista, ehdotetaan pykälän kolmanteen momenttiin lisättäväksi säännökset, jonka mukaisesti Motiva Service Oy voi periä viivästyskorkoa EU-ympäristömerkkiä koskevien maksujen viivästystapauksissa ja että kyseiset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Ympäristömerkkiasetus edellyttää, että mikäli EU-ympäristömerkitty tuote ei täytä sen myöntämisperusteita, tai EU-ympäristömerkkiä ei käytetä ympäristömerkkiasetuksen mukaisten käyttöehtojen mukaisesti, toimivaltaisen elimen on voitava kieltää merkin käyttö. Tämän vaatimuksen johdosta pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan EU-ympäristömerkkiä koskeva lupa peruutetaan, mikäli niitä koskevat maksut siirtyvät ulosottotoimin perittäviksi.

10 §.Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta. Ympäristömerkkiasetuksen 10 artiklan 6 kohta sisältää salassapitosäännöksen, jonka mukaan toimivaltainen elin ei saa paljastaa tietoja, jotka se on saanut käyttöönsä arvioidessaan noudattaako EU-ympäristömerkin käyttäjä EU-ympäristömerkin myöntämisperusteita. Ehdotettu säännös on samansisältöinen kuin voimassaolevan EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annetun lain salassapitoa koskeva pykälä. Myöskään kansallisiin rangaistussääntöihin ei ole tulossa muutoksia.

11 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäisiin oikaisuvaatimusmenettelystä sekä muutoksenhausta hallintolainkäyttölain mukaisesti. Nykyisin voimassaoleva laki EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä sisältää nimenomaisen säännöksen muutoksenhausta. Oikaisuvaatimusmenettely Motiva Service Oy:n maksupäätöksestä on ollut voimassa valtion maksuperustelain nojalla. Nyt ehdotettava säännös oikaisuvaatimusmenettelystä on tarpeen, sillä lakiin ei sisällytettäisi enää viittausta valtion maksuperustelakiin. Ehdotettuun säännökseen kirjoitettaisiin selkeyden vuoksi toimivaltaisen elimen tilalle yrityksen nimi, jonka päätöksistä saa valittaa. Pykälässä huomioitaisiin oikeusministeriön valmistelusta tehty muutosesitys, jolla lisättäisiin valituslupamenettely korkeimpaan hallinto-oikeuteen, niin maksupäätöksistä kuin EU-ympäristömerkin myöntämistä koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä.

12 §.Voimaantulo. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Samalla kumottaisiin voimassaoleva laki ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä ja Euroopan yhteisön ympäristömerkkiä koskevista maksuista annettu ympäristöministeriön asetus. Voimaantulosäännökseen ehdotetaan lisäksi siirtymäsäännöstä, joka koskisi niitä vuosimaksuja, joiden peruste on syntynyt voimassaolevan lain aikana, mutta jotka tulisivat maksettaviksi vasta ehdotetun lain voimaantultua.

2Voimaantulo

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Ympäristömerkkiasetuksen liite III on tullut voimaan jo neljäntenä päivänä syyskuuta 2013 ja se on sellaisenaan kansallisesti sovellettavaa oikeutta. Ehdotetulla lailla saatettaisiin siten kansalliset säännökset vastaamaan voimassaolevaa oikeustilaa.

3Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Ehdotetun lain keskeinen sisältö on säätää toimivaltaisen elimen oikeudesta periä EU-ympäristömerkkiin liittyviä maksuja. EU-ympäristömerkin myöntämistä voidaan osittain pitää julkisena hallintotehtävänä ja EU-ympäristömerkin myöntämiseen liittyviä maksuja on siten arvioitava perustuslain 81 § huomioiden. Ehdotukseen sisältyvistä maksuista hakemusmaksua ja 8 §:n mukaisia muita maksuja voidaan pitää maksuina, jotka perustuvat suoraan kustannusvastaavuuteen. Ehdotuksen mukaisten vuosimaksujen kustannusvastaavuuskytkentä ei ole yhtä selvä, joten perustuslain säännökset ja perustuslakivaliokunnan kannanotot, mukaan lukien perustusvaliokunnan lausunto PeVL 7/2007 vp, huomioiden on pidetty asianmukaisena, että vuosimaksun määrästä säädettäisiin lain tasolla. Lakiehdotukseen sisältyy lisäksi EU-ympäristömerkin hakijoille ja haltijoille kohdistuvia velvollisuuksia, joista on oikeusturvan takaamiseksi syytä säätää laintasoisesti. Edellä mainittu huomioiden laki katsotaan voitavan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tässä laissa säädetään EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 66/2010, jäljempänä ympäristömerkkiasetus , täytäntöön panemiseksi tarpeellisista asioista.

Ympäristömerkkiasetuksen 4 artiklassa tarkoitettu toimielin Suomessa on Motiva Services Oy.

Ympäristömerkkiasetuksen mukaisia tehtäviä Motiva Services Oy:ssä hoitaviin sovelletaan heidän hoitaessaan näitä tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Tässä laissa tarkoitetaan:

Ympäristöministeriöllä on oikeus tarkastaa ja valvoa Motiva Services Oy:n toimintaa ympäristömerkinnän hallinnoijana.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, ympäristömerkkiasetuksessa tarkoitetun EU-ympäristömerkin myöntämistä koskevista hakemuksista ja merkin käytöstä perittävistä maksuista säädetään ympäristömerkkiasetuksen liitteessä III.

EU-ympäristömerkin hakemusten käsittelyä ja merkin myöntämistä koskevat hallintokustannukset kattava suuryritykseltä perittävä hakemusmaksu on 2 000 euroa. Pieneltä ja keskisuurelta yritykseltä sekä kehitysmaiden tuotevalmistajilta ja palvelujen tarjoajilta perittävä hakemusmaksu on 600 euroa. Mikroyritykseltä perittävä hakemusmaksu on 350 euroa.

Hakemusmaksu peritään ennen hakemuksen tarkastuksen aloitusta. Perittyä maksua ei palauteta.

EU-ympäristömerkin käyttöoikeuden haltijalta peritään vuosimaksu merkin myöntämisestä alkaen.

EU-ympäristömerkin vuosimaksu on 0,15 prosenttia ympäristömerkityn tuotteen liikevaihdosta. Yksittäisen tuotteen arvo määritellään ympäristömerkityn tuotteen verottoman valmistushinnan perusteella. EU:n ympäristömerkin saaneiden palveluiden vuosimaksu määritellään palvelun hankintahinnasta. Vuosimaksua alennetaan 15 prosenttia, jos ympäristömerkkiä hakeva yritys on rekisteröitynyt yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään, jäljempänä EMAS-järjestelmä. Muista EU-ympäristömerkin maksualennuksista säädetään ympäristömerkkiasetuksessa.

Vuosimaksu on enintään 25 000 euroa ja vähintään 500 euroa tuoteryhmältä ja hakijalta.

EU-ympäristömerkin käyttöoikeuden haltijalta, joka anoo käyttöoikeuden oleellista muutosta tai laajennusta, peritään käsittelyä koskevina hallintokustannuksina 115 euroa tunnilta. Maksu voi olla korkeintaan 2 000 euroa suuryritykseltä, 600 euroa pieneltä ja keskisuurelta yrityksiltä ja 350 euroa mikroyritykseltä.

Ympäristömerkin käyttöoikeuden haltijalta peritään kulut, jotka aiheutuvat tarkastus- ja todentamiskäynneistä.

ISO 14001-sertifikaatin saaneiden hakijoiden on osoitettava vuosittain panevansa kyseinen sitoumus täytäntöön. EMAS-järjestelmään rekisteröityneiden hakijoiden on toimitettava Motiva Service Oy:lle jäljennös vuosittain tarkastetusta ympäristöselonteostaan.

Viivästyneelle EU-ympäristömerkkiä koskevalle maksulle peritään korkolain (633/1982) mukainen viivästyskorko. Tämän lain perusteella määrätty maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Maksun perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) . Jos ympäristömerkin käyttöoikeuden haltijan EU-ympäristömerkkiä koskeva maksu siirtyy ulosottoon, EU- ympäristömerkkiä koskeva lupa peruutetaan.

Rangaistus ympäristömerkkiasetuksen 10 artiklan 6 kohdassa säädetyn kiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Motiva Service Oy:n maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Motiva Service Oy:ltä siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen sekä Motiva Service Oy:n ympäristömerkin myöntämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan Euroopan yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä annettu laki (86/2011) ja Euroopan yhteisön ympäristömerkkiä koskevista maksuista annettu ympäristöministeriön asetus (361/2011) .

Vuosimaksuun, jonka peruste on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.