Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä kirjeenvaihdolla tehtävän sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- Hallinnonala
- Ulkoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 287/2014
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa (Resolute Support -operaatio) Suomen ja Pohjois-Atlantin liiton (Naton) välillä kirjeenvaihdolla Naton kirjeen mukaisesti tehtävän sopimuksen ja lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Naton kirje ja Suomen puoltava vastaus muodostaisivat sopimuksen Suomen osallistumisesta operaatioon.
Suomi on osallistunut Afganistanin vakauttamis-, jälleenrakennus- ja kehitystoimiin vuodesta 2002 lähtien. Suomi oli alusta lähtien mukana Afganistanin vakauttamisen kannalta välttämättömissä International Security Assistance Force (ISAF) -joukoissa. ISAF-joukot korvataan vuoden 2015 alusta suppeammalla Resolute Support -operaatiolla. Tasavallan presidentin on määrä päättää osallistumisesta Resolute Support -operaatioon eduskunnan kuulemisen jälkeen tämän vuoden puolella. Sopimuksen tarkoituksena on sopia Suomen ja Naton välillä Suomen osallistumista Resolute Support -operaatioon Afganistanissa. Sopimus koskee osallistumis- ja rahoitusjärjestelyitä ja sopimuksella ulotetaan Naton ja Afganistanin välinen sopimus joukkojen asemasta koskemaan myös Suomea operaatiokumppanina.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kirjeenvaihdolla tehtävä sopimus tulee voimaan Suomen ja Naton välillä Suomen vastauskirjeen antamispäivänä. Tavoitteena on, että sopimus tulisi voimaan samaan aikaan kun Resolute Support -operaatio käynnistyy, eli 1 päivänä tammikuuta 2015. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
YLEISPERUSTELUT
1Johdanto
Suomi on osallistunut Afganistanin vakauttamis-, jälleenrakennus- ja kehitystoimiin vuodesta 2002 lähtien. Suomi oli alusta lähtien mukana Afganistanin vakauttamisen kannalta välttämättömissä International Security Assistance Force (ISAF) -joukoissa, osallistumisvahvuuden ollessa enimmillään 195 sotilasta. Suomi on myös antanut Afganistaniin kehitysapua ja humanitaarista tukea. Tuen määrä on asteittain kasvanut samalla, kun sotilaallista osallistumista on voitu vähentää turvallisuusvastuun siirryttyä maan omille viranomaisille. Myös siviilikriisinhallinta on ollut keskeinen osa Suomen toimintaa.
Vaikka Afganistan on ottanut merkittäviä askelia yhteiskuntansa kehittämiseksi, työ tulee jatkumaan vielä pitkään. Myönteisestä kehityksestä huolimatta edistyminen tulee monilla yhteiskunnan aloilla olemaan jatkossakin hidasta ja vaivalloista, ja turvallisuustilannetta heikentävät edelleen ääriryhmien toiminta ja rikollisuus. Painopiste on jo siirtynyt ensi sijassa kehitysponnisteluihin. Afganistanin turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn tukemiseksi kriisinhallintatoimet ovat kuitenkin edelleen tarpeellisia. ISAF-joukot korvataan vuoden 2015 alusta suppeammalla Pohjois-Atlantin liiton (Nato) johtamalla neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatiolla (Resolute Support -operaatio, RS-operaatio) ja EU:n poliisioperaatiota (EUPOL) jatketaan.
Suomen toimintaa Afganistanissa suunnataan ja kehitetään jatkossakin niin, että se tukee parhaalla mahdollisella tavalla sekä Afganistanin omia kehitystarpeita että Suomen kansallisia tavoitteita. Suomi on edistänyt Naton operaatioajattelussa omia painopisteitään, kuten ihmisoikeuksia, naisten asemaa ja kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on marraskuussa 2013 alustavasti linjannut Suomen osallistuvan RS-operaatioon noin 80 sotilaalla. Tämän linjauksen perusteella aloitettiin suunnittelutyö. Suomalainen ISAF-kriisinhallintajoukko on lokakuussa 2014 siirtynyt RS-operaation mukaiseen kokoonpanoon ja valmistautuu jatkamaan RS-operaatiossa 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on marraskuussa 2014 vahvistanut linjauksen. Suomen osallistumisen ehdoista sovitaan Suomen ja Naton välillä kirjeenvaihdolla tehtävällä sopimuksella Naton 26 päivänä marraskuuta 2014 päivätyn kirjeen mukaisesti.
2Nykytila
RS-operaation on tarkoitus käynnistyä 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen. Sen vahvuus on noin 12 000 sotilasta. RS-operaation valmistelutyö on ollut aikataulustaan jäljessä, koska Afganistanin edellinen presidentti Karzai ei allekirjoittanut Yhdysvaltain ja Afganistanin kahdenvälistä turvallisuussopimusta (Bilateral Security Agreement, BSA). Presidentti Ghanin astuttua virkaansa BSA-sopimus sekä Naton ja Afganistanin välinen sopimus joukkojen asemasta (Status of Forces Agreement, SOFA) allekirjoitettiin 30 päivänä syyskuuta 2014. Sopimukset ovat mahdollistaneet RS-operaation valmistelujen etenemisen.
RS-operaation tehtävänä on kouluttaa, tukea ja neuvoa Afganistanin turvallisuusjoukkoja (ANSF) strategisella tasolla, tukea Afganistanin turvallisuusrakenteita sekä huolehtia RS-joukkojen omasuojasta. Operaation tavoitteena on saattaa Afganistanin turvallisuusjoukot ja rakenteet sellaiselle tasolle, että ne pystyvät itsenäisesti ja uskottavasti pitämään maan turvallisuustilanteen vakaana hyvän hallinnon periaatteita noudattaen ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
RS-operaation voimankäyttövaltuudet eivät poikkea niistä voimankäyttövaltuuksista, jotka koskevat muita operaatioita, joihin Suomi osallistuu. Ne mahdollistavat joukon itsepuolustuksen, oman toiminnan suojaamisen ja tehtävien toteuttamisen. Voimankäytössä pitäydytään tehtävän (neuvonanto- ja koulutustoiminta) kannalta välttämättömiin voimakeinoihin, jotka ovat hyväksyttävässä suhteessa toiminnan tavoitteisiin nähden (välttämättömyys-, suhteellisuus- ja minimivoimankäytön periaatteet). Se, mitä valtuuksia annetaan toimialueelle komentajan käyttöön, riippuu aina tilanteesta. RS-operaatio ei tue ANSF:n omia operaatioita suorituskyvyillä (esim. ilmatulituki) muutoin kuin ääritilanteissa, kuten operaation mandaatin tai henkilöstön suojelemiseksi.
RS-operaation oikeusperusta on Afganistanin kutsu operaatiolle. Naton ja Afganistanin välisen SOFA-sopimuksen mukaan osapuolet suostuvat Naton joukkojen läsnäoloon Afganistanissa. Lokakuussa 2014 Afganistan on hyväksynyt Suomen operaatiokumppaniksi Naton ja Afganistanin välisellä kirjeenvaihdolla, jonka jälkeen myös Nato on hyväksynyt Suomen viralliseksi operaatiokumppaniksi. Tämän jälkeen Suomi ja Nato tekevät Naton 26 päivänä marraskuuta 2014 päivätyn kirjeen perusteella kirjeenvaihdolla osallistumis- ja rahoitusjärjestelyistä sopimuksen, jolla Naton ja Afganistanin välinen SOFA-sopimus ulotetaan koskemaan myös Suomea operaatiokumppanina.
ISAF on toiminut Afganistanissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1386 perustuvalla mandaatilla (YK:n peruskirjan VII luku). Kansainvälisoikeudellisesti RS-operaatio ei edellytä YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia, koska kyseessä on neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatio, jolle on isäntämaan suostumus. Moni operaatioon osallistumista kaavaileva maa kokee kuitenkin poliittisesti tärkeäksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, joka sisältäisi YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin (YK:n peruskirjan VI luku) tai turvallisuusneuvoston ilmaisun poliittisesta tuesta operaatiolle. Tätä koskevat keskustelut ovat käynnissä turvallisuusneuvoston jäsenten kesken yhteistyössä Afganistanin hallituksen kanssa. Tulosta odotetaan loppuvuoden aikana.
Suomi tukee pyrkimyksiä saada RS-operaatiolle YK:n turvallisuusneuvoston tuki, vaikka isäntämaan suostumus onkin operaation oikeudellinen perusta. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 1 §:n 2 momentin mukaan Suomi voi osallistua YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamaan tai poikkeuksellisesti muuhun kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, jonka tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojaaminen YK:n peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt huomioon ottaen. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä ( HE 5/2006 vp ) on todettu, että Suomi voi poikkeuksellisesti osallistua operaatioihin, joissa on kysymys kohdevaltion suostumuksella tai pyynnöstä toteutettavasta perinteisestä rauhanturvaamistoiminnasta, joka ei sisällä sotilaallista pakottamista. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus tällaiselle operaatiolle ei ole kansainvälisoikeudellisesti välttämätön, eikä Suomen lainsäädännössä ole tarkoituksenmukaista rajoittaa Suomen osallistumista tällaiseen toimintaan.
Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Lain 2 §:n 3 momentin mukaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisen kokouksen käsiteltyä asiaa valmistelevasti ennen 1 momentissa tarkoitettua päätöstä Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan puolustusministeriö voi käsittelyn perusteella ryhtyä osallistumiseen liittyviin valmistelu- ja varautumistoimenpiteisiin. Lain 3 §:n mukaan ennen 2 §:ssä tarkoitetun Suomen osallistumista koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko.
Naton ja Afganistanin välisessä SOFA-sopimuksessa on selkeästi todettu, että Resolute Support ei ole taisteluoperaatio. Vaikean toimintaympäristön perusteella osallistumista RS-operaatioon on kuitenkin pidettävä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 3 §:ssä säädetyllä tavalla sotilaallisesti erityisen vaativana. Tämän johdosta ja koska operaatio ei tämänhetkisten tietojen mukaan välttämättä tule perustumaan YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvosto kuulee eduskuntaa Suomen osallistumisesta sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 3 §:n mukaisesti 13 päivänä marraskuuta 2014 annetulla selonteolla (VNS 8/2014 vp). Tasavallan presidentin on määrä päättää osallistumisesta RS-operaatioon eduskunnan kuulemisen jälkeen tämän vuoden puolella.
Suomi on vuonna 2013 allekirjoitetussa Suomen ja Afganistanin välisessä kumppanuussopimuksessa (SopS 64/2014) sitoutunut jatkamaan pyrkimyksiä muodostaa kestävät ja ammattimaiset Afganistanin turvallisuusjoukot, jotka toimivat Afganistanin perustuslain mukaisesti ja kunnioittavat ihmisoikeusnormeja. Sopimuksessa todetaan, että Suomen hallitus jatkaa tämän prosessin tukemista sitä varten kehitettyjen kansainvälisten rakenteiden kautta. Neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatio Resolute Support on tällainen kansainvälinen rakenne.
3Nato-rauhankumppanuuden perussopimukset
Nato-maiden kesken on vuonna 1951 tehty sopimus niiden joukkojen asemasta (Status of Forces Agreement, jäljempänä NATO SOFA) sekä vuonna 1952 Naton sotilasesikuntien ja niiden henkilöstön asemaa koskeva Pariisin pöytäkirja. Sopimus ja pöytäkirja sisältävät määräyksiä, jotka koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksia, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan käyttöä, vahingonkorvausoikeutta ja siitä luopumista eräissä tapauksissa sekä joukkojen/henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia.
Suomi allekirjoitti rauhankumppanuuteen (Partnership for Peace, PfP) tähtäävän kehysasiakirjan 9 päivänä toukokuuta 1994. Nato-maiden ja rauhankumppanuuteen osallistuvien maiden välillä on tehty sopimus joukkojen asemasta (PfP SOFA) ja sen ensimmäisen lisäpöytäkirja sekä Pariisin pöytäkirjaan viittaava toinen lisäpöytäkirja, joiden kautta kumppanimaat soveltavat NATO SOFAn ja Pariisin pöytäkirjan määräyksiä. Suomi on sitoutunut PfP SOFAan ja sen ensimmäiseen lisäpöytäkirjaan vuonna 1997 (SopS 64 ja 65/1997) ja PfP SOFAn Pariisin pöytäkirjaan viittaavaan toiseen lisäpöytäkirjaan vuonna 2005 (SopS 72 ja 73/2005).
Suomen ja Naton välillä on myös tehty tietoturvallisuussopimus vuosina 1994 ja 2012 (SopS 7 ja 8/2013).
4Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Kirjeenvaihdolla Suomen ja Naton välillä tehdyn sopimuksen tavoitteena on sopia Suomen ja Naton välillä Suomen osallistumisesta Naton operaatioon Afganistanissa. Sopimus koskee osallistumis- ja rahoitusjärjestelyitä ja sopimuksella ulotetaan Naton ja Afganistanin välinen sopimus joukkojen asemasta koskemaan myös Suomea operaatiokumppanina.
Esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyminen sopimukselle. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
5Esityksen vaikutukset
Eduskunnalle annettuun selontekoon (VNS 8/2014 vp) sisältyvän alustavan kustannusarvion mukaan vuonna 2015 Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan kokonaiskustannusten Afganistanissa arvioidaan olevan yhteensä noin 17,86 miljoonaa euroa, josta ulkoasiainministeriön pääluokasta 10,25 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön pääluokasta 7,61 miljoonaa euroa. Osallistuminen RS-operaatioon ei aiheuta lisäystarvetta kehyksissä jo oleviin kriisinhallintamäärärahoihin. Nämä viimeisimmän suunnitteluvahvuuden mukaiset kustannukset sisältyvät hallituksen esitykseen vuoden 2015 talousarvioesityksen täydennykseksi.
Suomen ja Naton välisessä sopimuksessa määritellään osallistumista ja rahoitusta koskevat ehdot ja ulotetaan Naton ja Afganistanin välinen SOFA koskemaan myös Suomea operaatiokumppanina.
6Asian valmistelu
Suomi on osallistunut kriisinhallintaan Afganistanissa vuodesta 2002 alkaen. Eduskunta on käsitellyt Suomen osallistumista valtioneuvoston antamien selontekojen (VNS 5/2001 vp, EK 39/2001 vp, VNS 2/2007 vp, EK 25/2007 vp, VNS 8/2008 vp, EK 2/2009 vp, VNS 1/2010 vp, EK 6/2010 vp, VNS 2/2011 vp, EK 4/2012 vp) ja selvitysten pohjalta. Afganistanin tilannetta on käsitelty myös kaksi kertaa vuodessa annetuissa kriisinhallintakatsauksissa. Valtioneuvoston edellisessä Afganistan-selonteossa, johon eduskunta ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti yhtyi vuonna 2012, todettiin Suomen myönteinen suhtautuminen Naton suunnittelemaan koulutustoimintaan keskittyvään ISAF:in seuraajaoperaatioon. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta korosti samassa yhteydessä kriisinhallintatilanteista annettavien selontekojen kokonaisvaltaista valmistelua ja laaja-alaista selvitystä suunnitelmista Suomen mahdollisiksi osallistumismuodoiksi ISAF:in seuraajaoperaatioon vuoden 2014 jälkeen.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on marraskuussa 2013 alustavasti linjannut Suomen osallistuvan RS-operaatioon noin 80 sotilaalla. Tämän linjauksen perusteella aloitettiin suunnittelutyö. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on marraskuussa 2014 vahvistanut tämän linjauksen. Valtioneuvosto kuulee eduskuntaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 3 §:n mukaisesti 13 päivänä marraskuuta 2014 annetulla selonteolla (VNS 8/2014 vp). Tasavallan presidentin on määrä päättää osallistumisesta RS-operaatioon eduskunnan kuulemisen jälkeen tämän vuoden puolella.
Sen jälkeen, kun Naton ja Afganistanin välinen SOFA allekirjoitettiin 30 päivänä syyskuuta 2014 ja Suomi hyväksyttiin operaatiokumppaniksi, Suomen ja Naton sihteeristön edustajat neuvottelivat ja valmistelivat Suomen osallistumista koskevan sopimuksen loka-marraskuun 2014 aikana. Naton puitteissa valmistellaan myös operaatiosuunnitelma (OPLAN) sekä voimankäytön säännöt (rules of engagement).
Nato on 26 päivänä marraskuuta toimittanut Suomen osallistumista operaatioon koskevan kirjeen Suomen hallitukselle. Kirjeessä on huomioitu Suomen ja Naton välisten neuvottelujen tulos. Suomen hallituksen vastauskirjeessä vahvistetaan Naton kirjeessä esitetty sisältö. Suomen hallituksella on tarkoitus vastata Naton kirjeeseen eduskunnan hyväksyttyä Naton kirjeen mukaisesti tehtävän kirjeenvaihdon ja tasavallan presidentin myönnettyä Suomen Nato suurlähettiläälle tätä koskevat kirjeenvaihtovaltuudet. Tavoitteena on, että Suomen hallituksen vastauskirje toimitettaisiin Natolle niin, että sopimus tulisi voimaan 1.1.2015, eli samanaikaisesti kun RS-operaatio käynnistyy.
Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä yhteistyössä puolustusministeriön kanssa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön
Suomen ja Naton välillä kirjeenvaihdolla tehtävä sopimus muodostuu varsinaisesta kirjeenvaihdosta koskien osallistumista ja rahoitusta. Nato on 26 päivänä marraskuuta toimittanut kirjeen Suomen hallitukselle. Kirjeessä on huomioitu Suomen ja Naton välisten neuvottelujen tulos. Suomen hallituksen vastauskirjeessä vahvistetaan Naton kirjeessä esitetty sisältö.
Kirjeenvaihdolla tehdyllä sopimuksella ulotetaan myös Naton ja Afganistanin välillä tehty sopimus joukkojen asemasta (SOFA) sitomaan Suomea. Seuraavassa on tarpeen selostaa sekä itse kirjeenvaihtoa että SOFAa.
1.1Kirjeenvaihto
Suomen ja Naton välisen kirjeenvaihdon tarkoituksena on vahvistaa Suomen osallistuminen RS-operaatioon noin 80 henkilöllä. Suomen kontribuutio koostuu neuvonantajaryhmistä sekä lääkintä- ja muusta tukihenkilöstöstä. Tarkoituksena on, että joukot olisivat operaatiossa vähintään kuuden kuukauden pituisen ajan, jota voidaan pidentää. Joukkojen poisvetäminen vaatisi kuitenkin ilmoituksen asiasta Resolute Support -operaation komentajalle vähintään kolme kuukautta etukäteen, jollei muuta sovita. Kirjeenvaihdossa viitataan Naton ja Afganistanin väliseen SOFAan, jolla sovitaan tehtävät, vastuut ja operaation status, sekä Naton operaation suunnitteluasiakirjoihin, ja todetaan niiden, sekä niiden muutosten, sitovan myös Suomea.
Kirjeenvaihdon tarkoituksena on myös sopia Suomen rahoitusvastuista. Sopimuksella sovitaan vaateista luopumisesta Nato-maiden ja operaatiokumppanien kesken koskien omaisuus- ja henkilövahinkoja. Lisäksi sovitaan, että koskien vaateita kolmansilta osapuolilta Suomi on vastuussa omista teoistaan tai laiminlyönneistään aiheutuneista vahingoista sekä tällaisten vaateiden käsittelemisestä RS-operaation komentajan hyväksymien menettelyjen mukaisesti. Vahinkojen korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) . Valtion korvausvastuusta säädetään lain 3 luvussa (työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu).
Kirjeenvaihdolla vahvistetaan myös se, että Suomen viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen asianmukaisen kurin säilymisen Suomen henkilöstön keskuudessa sekä käyttävät tarvittaessa lainkäyttövaltaa mahdolliseen rikokseen tai muuhun oikeudenloukkaukseen, johon Suomen henkilöstöön kuuluva on syyllistynyt. Suomalaisen kriisinhallintahenkilöstön rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 §:ssä. Puolustusvoimien rikostorjunnasta ja sotilaskurinpitomenettelystä säädetään sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) .
Kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen tulkinta- ja soveltamisasioissa neuvotellaan Naton ja Suomen kesken ja mitä operatiivisiin asioihin tulee, RS-operaation komentajan ja Suomen kansallisten joukkojen komentajan kesken. Sopimusta voidaan täydentää toimeenpanojärjestelyin, jotka tehdään Naton ja Suomen nimettyjen edustajien välillä.
1.2Joukkojen asemasta tehty sopimus (SOFA)
1 artikla.Määritelmät. Artiklassa luetellaan ja määritellään sopimuksessa käytetyt keskeiset termit. Määritelmät vaikuttavat sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten soveltamisalaan ja rajaavat siten myös Suomen lainsäädäntöä. Määritelmien mukaan ”Nato” tarkoittaa myös sen toimintaan osallistuvia operaatiokumppanien kansallisia elementtejä/yksiköitä. Artiklan mukaan ”operaatiokumppanit” tarkoittaa muita sellaisia valtioita kuin Naton jäsenvaltiota, jotka on perusteellisten neuvottelujen jälkeen Afganistanin hallituksen ja Pohjois-Atlantin neuvoston suostumuksella hyväksytty osallistumaan Naton johtamaan toimintaan Afganistanissa. Määritelmissä on todettu määräysten koskevan operaatiokumppaneita yhtä lailla kuin Naton jäsenvaltioita. Tämä tarkoittaa, että termit ”Naton joukot”, ”joukkojen jäsen”, ”siviilikomponentin jäsen”, ”Naton sopimustoimittajat” ja ”Naton joukkojen viranomaiset” käsittävät yhtä lailla myös operaatiokumppanit.
2 artikla.Toiminta. Artiklassa todetaan osapuolten tahto kehittää yhdessä kestävä kumppanuus, joka täydentää niiden aiempaa ja nykyistä turvallisuusyhteistyötä.
Artiklan 2 kohdassa todetaan, että osapuolet suostuvat Naton joukkojen läsnäoloon Afganistanissa Naton vuoden 2014 jälkeistä taistelutoimia sisältämätöntä koulutus-, neuvonta- ja tukioperaatiota varten. RS-ope-raatiossa annettavan koulutuksen, neuvonnan ja tuen on määrä painottua turvallisuusministeriön ja kansallisten instituutioiden tasolle. Afganistanin kansallisille puolustus- ja turvallisuusjoukoille (ANDSF) annettava neuvonta käsittäisi ainoastaan armeijakuntien esikunnat ja armeijakuntaa vastaavat poliisin esikunnat. Afganistanin hallituksen pyynnöstä ja kehotuksesta Naton joukkojen antama taistelutoimia sisältämätön koulutus, neuvonta ja tuki voidaan ulottaa taktiselle tasolle Afganistanin erikoisoperaatiojoukkojen osalta.
Artiklan 3 kohdassa todetaan, että sopimuksen määräykset sääntelevät sopimuksen mukaista toimintaa suorittavien Naton joukkojen läsnäoloa Afganistanissa. Määräyksiä sovelletaan myös sellaisiin Naton joukkoihin, joita jostakin syystä vaaditaan siirtymään pois Afganistanista, sekä sellaiseen aiemmin ISAF-operaatioon osallistuneeseen henkilöstöön ja kalustoon, joka mahdollisesti jää Afganistaniin 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen, niin kauan kuin on tarpeen niiden siirtämiseksi kokonaan pois Afganistanista.
3 artikla.Tarkoitus ja soveltamisala. Artiklan mukaan Naton joukot voivat suorittaa kauttakulku- ja tukitoimintoja sekä näihin liittyviä toimintoja, tarpeen mukaan myös joukkojen tukemiseksi niiden Afganistanissa olon aikana, sekä keskinäisesti sovittavia muita toimintoja edistääkseen taistelutoimia sisältämätöntä koulutus-, neuvonta- ja tukioperaatiota sekä muita keskinäisesti sovittavia toimintoja, jotka ovat tällä sopimuksella annettujen oikeuksien mukaisia.
Artiklan 2 kohdan mukaan tällä sopimuksella, mukaan lukien mahdolliset liitteet ja täytäntöönpanosopimukset tai -järjestelyt, annetaan tarvittavat oikeudet Naton joukkojen läsnäoloon ja toimintaan Afganistanissa ja määritellään ehdot, jotka koskevat tätä läsnäoloa sekä sopimuksessa mainituissa erityistilanteissa Naton sopimustoimittajien ja Naton sopimustoimittajien työntekijöiden läsnäoloa ja toimintaa Afganistanissa.
4 artikla.Lait. Artiklan mukaan joukkojen jäsenten ja siviilikomponentin jäsenten sekä Naton henkilöstöön kuuluvien on kunnioitettava Afganistanin perustuslakia ja muita lakeja sekä pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka on tämän sopimuksen hengen vastaista, ja erityisesti poliittisesta toiminnasta Afganistanin alueella. Naton joukkojen viranomaisten on toteutettava tämän päämäärän edellyttämät toimet.
Artiklan 2 kohdan mukaan tähän sopimukseen ja mahdollisiin myöhempiin järjestelyihin perustuvat osapuolten velvoitteet eivät vaikuta Afganistanin suvereniteettiin alueeseensa nähden eivätkä sen kansainvälisen oikeuden mukaiseen oikeuteen puolustautua. Tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvässä yhteistyössä ja toiminnassa noudatetaan sovellettavia kansainvälisen oikeuden mukaisia sitoumuksia ja velvoitteita.
Artiklan 3 kohdan mukaan Naton joukot eivät pidätä eivätkä vangitse Afganistanin kansalaisia eivätkä ylläpidä tai operoi Afganistanissa pidätystiloja.
5 artikla.Sovittujen paikkojen ja alueiden käyttö. Artiklassa sovitaan, että Afganistan sallii pääsyn liitteessä A luetelluille sovituille paikoille ja alueille sekä niiden käyttämisen yksinomaan tämän sopimuksen tarkoituksen ja soveltamisalan mukaisesti, ottaen huomioon ANDSF:n ja Afganistanin paikallisen väestön sijainnin. Osapuolet sopivat erikseen tällaisten sovittujen paikkojen ja alueiden käyttämisestä muihin tarkoituksiin. Kyseiset paikat ja alueet ovat: Kabul, Bagram, Mazar-e-Sharif, Herat, Kandahar, Shorab (Helmand), Gardez, Jalalabad ja Shindand. Sovitut paikat ja alueet sisältävät myös muut mahdolliset paikat ja alueet, joita Naton joukot käyttävät tämän sopimuksen voimaantulopäivästä lukien, sekä muut paikat ja alueet muualla Afganistanissa Afganistanin puolustusministerin mahdollisen suostumuksen ja luvan perusteella.
Artiklan 2 kohdan mukaan Afganistan oikeuttaa Naton joukot käyttämään sovituilla paikoilla ja alueilla kaikkia oikeuksia ja valtuuksia, jotka ovat tarpeen näiden paikkojen ja alueiden käytön, toiminnan, puolustamisen tai valvonnan kannalta, mukaan lukien oikeus tehdä uusia rakennustöitä. Naton joukot voivat tehdä tällaisia rakennustöitä joukkojen jäsenten ja siviilikomponentin jäsenten kanssa tai hankintasopimuksen perusteella.
Artiklan 3 kohdan mukaan Afganistan oikeuttaa turvallisuuden varmistamiseksi Naton joukot valvomaan pääsyä niille sovituille paikoille ja alueille, jotka on annettu Naton joukkojen yksinomaiseen käyttöön, sekä koordinoimaan Afganistanin viranomaisten kanssa pääsyä yhteiskäytössä oleville sovituille paikoille ja alueille. Naton joukkojen viranomaiset sallivat pyynnöstä asianomaisille Afganistanin viranomaisille pääsyn sellaiselle sovitulle paikalle tai alueelle, joka on annettu Naton joukkojen yksinomaiseen käyttöön. Osapuolet päättävät keskinäisesti sovittavista menettelyistä, jotka liittyvät Afganistanin viranomaisten pääsyyn Naton joukkojen yksinomaiseen käyttöön annetulle sovitulle paikalle tai alueelle. Tällaisista menettelyistä ja pääsystä päätettäessä kunnioitetaan asianmukaisesti Naton joukkojen toiminta- ja turvallisuusvaatimuksia. Tunnustaen, että Naton joukot voivat suorittaa joukkojen suojausta sovituilla paikoilla ja alueilla sekä niiden läheisyydessä tarpeen mukaan, osapuolet sopivat koordinoivansa ja yhdistävänsä joukkojen suojausta koskevat suunnitelmansa varmistaakseen Naton joukkojen turvallisuuden, kunnioittaen kaikilta osin Afganistanin suvereniteettia ja ottaen kaikilta osin huomioon Afganistanin kansan turvallisuuden. Tätä tavoitetta edistäessään Naton joukot pidättyvät, Afganistanin lakia ja Naton joukkojen voimankäyttösääntöjä noudattaen, kohdistamasta toimiaan Afganistanin siviileihin tai näiden koteihin.
Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 27 §:n mukaan sotilaallisessa kriisinhallinnassa palvelevalla sotilaalla on palvelustehtävää suorittaessaan oikeus käyttää tehtävän kannalta välttämättömiä voimakeinoja. Voimakeinoja voidaan käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kun ne ovat tehtävän kannalta tarpeen, hyväksyttävässä suhteessa operaation tavoitteeseen nähden ja operaatiolle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaisia. Voimankeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1998) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
Vartio- tai päivystystehtävää suorittavan sotilaan voimankäytöstä säädetään puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 23 §:ssä. Säännöksen mukaan vartio- tai päivystystehtävää suorittavalla, rikoslain 45 luvun 27 §:ssä tarkoitetulla sotilaalla on vastarintaa kohdatessaan oikeus käyttää vastarinnan murtamiseksi sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon joukon tai vartioitavan kohteen tai alueen turvallisuus, virka- tai palvelustehtävän laatu ja vastarinnan vaarallisuus. Edellä mainituin edellytyksin vartiomiehellä on oikeus voimakeinojen käyttöön myös, kun joku hänen pysähtymiskäskystään huolimatta lähestyy vartioitavaa kohdetta tai aluetta, jonne tuleminen on kielletty. Mainitussa lainkohdassa säädettyihin voimakeinoihin voi ilmetä tarvetta esimerkiksi kriisinhallintajoukon tukikohtaa vartioitaessa.
Artiklan 4 kohdan mukaan Afganistan antaa kaikki sovitut paikat ja alueet Naton joukkojen käyttöön maksutta.
Artiklan 5 kohdan mukaan Naton joukot vastaavat niiden yksinomaiseen käyttöön annettujen sovittujen paikkojen ja alueiden rakennus-, kehittämis-, toiminta- ja ylläpitokuluista, jolleivät osapuolet muuta sovi. Yhteiskäyttöön annettujen tai Naton joukkojen ja ANDSF:n tai muiden yksiköiden muutoin yhdessä käyttämien sovittujen paikkojen ja alueiden rakennus-, kehittämis-, toiminta- ja ylläpitokulut jaetaan käytön mukaisessa suhteessa, jollei muuta sovita.
Artiklan 6 kohdan mukaan Nato vahvistaa sitoutuneensa kunnioittamaan asianomaisia Afganistanin ympäristön- ja terveydensuojelua sekä turvallisuutta koskevia säädöksiä, määräyksiä ja vaatimuksia toteuttaessaan toimintaperiaatteitaan. Naton joukkojen operaatioissa ja toiminnassa sovituilla paikoilla ja alueilla otetaan asianmukaisesti huomioon luonnonympäristön sekä ihmisten terveyden suojelu ja turvallisuus ja kunnioitetaan asianmukaisesti soveltuvia Afganistanin säädöksiä ja määräyksiä, sovellettavia Naton toimintaperiaatteita ja käytäntöjä sekä sovellettavia kansainvälisiä sopimuksia.
Artiklan 7 kohdan mukaan Naton joukkojen operaatioissa ja toiminnassa sovituilla paikoilla ja alueilla kunnioitetaan kaikilta osin Afganistanin säädöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat historiallisten ja kulttuuriperintöön kuuluvien paikkojen tai artefaktien suojelua. Jos sovitulta paikalta tai alueelta löydetään historiallisia ja kulttuuriperintöön kuuluvia paikkoja tai artefakteja, Naton joukkojen viranomaiset viipymättä ilmoittavat tästä asianomaisille Afganistanin viranomaisille ja neuvottelevat asiasta näiden kanssa Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa.
6 artikla.Omaisuuden omistus. Artiklassa sovitaan, että Naton joukot palauttavat Afganistanille sovitun paikan tai alueen tai sen osan, mukaan lukien rakennukset, kiinteät rakenteet ja maaperään tehdyt asennukset – myös Naton joukkojen rakentamat, muuntamat tai korjaamat – sen jälkeen, kun sitä ei enää tarvita Naton joukkojen käyttöön. Naton joukot arvioivat sovittujen paikkojen ja alueiden tarvetta määräajoin uudelleen mahdollisen palauttamisen kannalta. Osapuolet neuvottelevat keskenään sovitun paikan tai alueen palauttamisen ehdoista. Osapuolet sopivat noudattavansa pikemminkin ennalta ehkäisevää kuin reaktiivista lähestymistapaa ympäristönsuojeluun sekä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Osapuolet ovat tietoisia siitä, että Naton joukkojen toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen tarkoituksena on välttää ympäristölle sekä ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvia vahinkoja ja vaaroja ja soveltaa joko Naton tai Afganistanin vaatimuksia, sen mukaan, kummat antavat vahvemman suojan. Naton joukkojen toimintaperiaatteiden mukaisesti Naton joukkojen viranomaiset ryhtyvät välittömiin toimiin käsitelläkseen sellaisen ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvan merkittävän vaikutuksen, joka aiheutuu sovitulla paikalla tai alueella Naton joukkojen toiminnasta johtuvasta ympäristön saastumisesta.
Artiklan 2 kohdan mukaan kaikki sovituilla paikoilla ja alueilla sijaitsevat – myös Naton joukkojen rakentamat, käyttämät, muuntamat tai korjaamat – rakennukset, kiinteät rakennelmat ja maaperään tehdyt asennukset annetaan Naton joukkojen, Naton sopimustoimittajien ja Naton sopimustoimittajien työntekijöiden yksinomaiseen käyttöön sekä muiden käyttöön keskinäisen sopimuksen mukaan. Naton joukot voivat muuntaa kaikkia tällaisia Naton joukkojen rakentamia tai niiden saataville ja käyttöön annettavia rakennuksia, kiinteitä rakennelmia ja maaperään tehtyjä asennuksia, ja Naton joukot voivat käyttää niitä yksinomaisesti, kunnes eivät enää tarvitse niitä.
Artiklan 3 kohdan mukaan Naton joukoilla ja Naton sopimustoimittajilla säilyy omistusoikeus kaikkiin kalustoon, materiaaliin, tarvikkeisiin, irrallisiin rakenteisiin ja muuhun irtaimeen omaisuuteen, jotka ne ovat asentaneet tai tuoneet Afganistanin alueelle tai hankkineet siellä tarkoituksiin, jotka liittyvät Naton joukkojen ja Naton sopimustoimittajien läsnäoloon Afganistanissa. Naton joukkojen viranomaiset ja Afganistan neuvottelevat keskenään siitä mahdollisuudesta, että ylimääräiseksi katsottavaa kalustoa luovutetaan Afganistanille tai että Afganistan ostaa sitä, siten kuin Naton toimintaperiaatteet ja käytännöt tämän mahdollisesti sallivat.
7 artikla.Kaluston ja materiaalin sijoittaminen ja varastointi. Artiklassa sovitaan, että Afganistan oikeuttaa Naton joukot sijoittamaan Naton joukkojen kalustoa, materiaalia ja tarvikkeita sovituille paikoille ja alueille sekä muualle keskinäisen sopimuksen mukaan. Naton joukoilla säilyy omistusoikeus tällaisiin Afganistanin alueelle varastoituihin kalustoon, materiaaliin ja tarvikkeisiin sekä määräysvalta niiden käyttöön ja luovuttamiseen nähden, ja Naton joukoilla on oikeus poistaa nämä tavarat Afganistanin alueelta.
Artiklan 2 kohdassa Nato vahvistaa sitoutuneensa kunnioittamaan sovellettavia Afganistanin turvallisuussäädöksiä, -määräyksiä ja -vaatimuksia. Naton joukot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet suojatakseen ja varastoidakseen Naton joukkojen vaaralliset kaluston, materiaalin ja tarvikkeet turvallisesti, noudattaen sovellettavia Naton toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Naton joukkojen toimintaperiaatteiden mukaisesti Naton joukkojen viranomaiset ryhtyvät pikaisiin toimiin (1) puhdistaakseen päästöt sovitulta paikalta tai alueelta ja (2) käsitelläkseen sellaisen ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvan merkittävän vaikutuksen, joka aiheutuu sovitulla paikalla tai alueella Naton joukkojen toiminnasta johtuvasta ympäristön saastumisesta.
Artiklan 3 kohdassa todetaan, että ottaen huomioon Naton jäsenvaltioiden ja operaatiokumppanien velvoitteet, jotka perustuvat Pariisissa 13 päivänä tammikuuta 1993 tehtyyn kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevaan yleissopimukseen (SopS 17–19/1997, 30/1997, 86/1999, 10/2006, 43/2007 ja 44/2007) sekä Washingtonissa, Lontoossa ja Moskovassa 10 päivänä huhtikuuta 1972 tehtyyn yleissopimukseen bakteriologisten (biologisten) ja toksiiniaseiden kehittämisen, tuottamisen ja varastoimisen kieltämiseksi ja niiden hävittämiseksi (SopS 14–15/1975), Nato suostuu siihen, ettei kemiallisia ja biologisia aseita varastoida Afganistanin alueelle. Osapuolet vahvistavat, ettei Nato sijoita eikä varastoi ydinaseita Afganistanin alueelle. Suomi on sitoutunut artiklassa mainittuihin yleissopimuksiin.
8 artikla.Ajoneuvojen, alusten ja ilma-alusten liikkuminen. Artiklassa todetaan, että Afganistanilla on täysi suvereniteetti ilmatilaansa, alueeseensa ja aluevesiinsä nähden. Afganistanin ilmatilaa hallitaan ja kuljetukset toteutetaan asianomaisten Afganistanin viranomaisten välityksellä.
Artiklan 2 kappaleessa sovitaan, että Afganistan oikeuttaa Naton joukkojen käyttämät tai yksinomaan niiden puolesta käytettävät ilma-alukset saapumaan ja laskeutumaan Afganistanin alueelle, liikkumaan ja ottamaan polttoainetta alueella, lentämään alueen yli sekä nousemaan ilmaan ja poistumaan alueelta. Naton joukkojen käyttämistä tai yksinomaan niiden puolesta käytettävistä ilma-aluksista ei kanneta ylilento- tai lennonjohtomaksuja eikä laskeutumis- tai pysäköintimaksuja valtion omistamilla lentokentillä eikä muita maksuja. Naton joukkojen käyttämiä tai yksinomaan niiden puolesta käytettäviä Naton jäsenvaltioille tai operaatiokumppaneille kuuluvia valtion ilma-aluksia käytetään kunnioittaen kaikilta osin Afganistanin sovellettavia turvallisuus- ja liikkumismääräyksiä, mukaan lukien ilmoittamisvaatimukset. Naton joukkojen käyttämiin tai yksinomaan niiden puolesta käytettäviin siviili-ilma-aluksiin sovelletaan Afganistanin siviili-ilmailuviranomaisten määräämiä ilmoittamisvaatimuksia, jotka koskevat näiden ilma-alusten saapumista Afganistanin alueelle ja poistumista sieltä.
Vastaavasti 3 artiklassa sovitaan, että Afganistan oikeuttaa Naton joukkojen käyttämät tai yksinomaan niiden puolesta käytettävät alukset ja ajoneuvot saapumaan Afganistanin alueelle, liikkumaan alueella ja poistumaan alueelta. Kaikkia tällaisia aluksia ja ajoneuvoja käytetään kunnioittaen kaikilta osin Afganistanin sovellettavia turvallisuus- ja liikkumismääräyksiä. Joukkojen jäsenten, siviilikomponentin jäsenten ja Naton henkilöstöön kuuluvien on kunnioitettava Afganistanin moottoriajoneuvosäännöksiä käyttäessään ajoneuvoja Afganistanissa.
Artiklan 4 kohdan mukaan Naton joukkojen käyttämät tai yksinomaan niiden puolesta käytettävät Naton jäsenvaltioille tai operaatiokumppaneille kuuluviin valtion ilma-aluksiin sekä Naton joukkojen käyttämiin tai yksinomaan niiden puolesta käytettäviin aluksiin ja ajoneuvoihin ei saa nousta ilman Naton joukkojen viranomaisten suostumusta. Naton joukkojen käyttämät tai yksinomaan niiden puolesta käytettävät Naton jäsenvaltioille tai operaatiokumppaneille kuuluvat valtion ilma-alukset sekä Naton joukkojen käyttämät tai yksinomaan niiden puolesta käytettävät alukset ja ajoneuvot vapautetaan Afganistanissa tarkastuksista, sääntelystä ja rekisteröintivaatimuksista, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä tai jollei Afganistanin ja Naton välinen täytäntöönpanokomitea muuta sovi.
Artiklan 5 kohdassa sovitaan, että Naton joukot maksavat kohtuulliset korvaukset, ilman veroja tai vastaavia maksuja, niistä palveluista, joita ne ovat pyytäneet ja saaneet Naton joukkojen käyttämiä tai yksinomaan niiden puolesta käytettäviä Naton jäsenvaltioille tai operaatiokumppaneille kuuluvia valtion ilma-aluksia varten sekä Naton joukkojen käyttämiä tai yksinomaan niiden puolesta käytettäviä aluksia ja ajoneuvoja varten.
Artiklan 6 kohdassa osapuolet sopivat päättävänsä menettelyistä tämän artiklan täytäntöön panemiseksi. Osapuolet arvioivat uudelleen ja ajantasaistavat tarvittaessa näitä menettelyjä sekä käsittelevät viipymättä Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa mahdolliset kysymykset, jotka koskevat näitä menettelyjä.
9 artikla. Hankintasopimusmenettelyt. Artiklan mukaan Naton joukot voivat tapauksen mukaan Naton, Naton jäsenvaltioiden tai operaatiokumppanien säädösten ja/tai määräysten mukaisesti tehdä sopimuksia tavaroiden ja palvelujen, mukaan lukien rakentaminen, hankinnasta Afganistanin alueella. Afganistan on tietoinen siitä, että Naton joukkojen hankkiessa, tehdessä ja hallinnoidessa tällaisia hankintasopimuksia Naton joukkoja velvoittavat tapauksen mukaan Naton, Naton jäsenvaltioiden tai operaatiokumppanien säädökset ja/tai määräykset. Naton joukot pyrkivät käyttämään mahdollisimman paljon afganistanilaisia tavaroiden, tuotteiden ja palvelujen toimittajia Naton toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Puolustushallinnon hankinnoissa noudatetaan Suomessa voimassa olevaa hankintalainsäädäntöä sekä Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä. Puolustus- ja turvallisuushankinnoissa sovelletaan lakia julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) ja siviilihankinnoissa lakia julkisista hankinnoista (348/2007) .
Artiklan 2 kohdan mukaan Naton sopimustoimittajien on rekisteröidyttävä Afganistanissa noudattaen nopeutettua menettelyä, johon sisältyy kolme vuotta voimassa olevan yritysrekisteritodistuksen antaminen sekä kohtuullisen vakiomääräisen, kertaluonteisen palvelumaksun maksaminen Afganistanin investointitukivirastolle Afganistanin säädösten ja määräysten mukaisesti. Muilta osin Naton sopimustoimittajat vapautetaan kaikista muista Afganistanin lupavaatimuksista ja vastaavista vaatimuksista, jotka liittyvät Naton sopimustoimittajien hankinta- ja alihankintasopimusten tekemiseen Naton joukkojen kanssa tai niiden puolesta sekä tällaisten sopimusten täytäntöönpanoon.
Artiklan 3 kohdassa todetaan, että tietoisina avoimuuden merkityksestä, mukaan lukien avoimuus, joka perustuu tietojen jakamiseen ja neuvotteluihin mahdollisen keskinäisen sopimuksen mukaan, Naton joukot ottavat asianmukaisesti huomioon Afganistanin viranomaisten ilmaisemat huolenaiheet ja erimielisyydet, jotka liittyvät Naton sopimustoimittajiin. Osapuolet toimivat yhdessä parantaakseen hankintasopimusmenettelyjen avoimuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta Afganistanissa tarkoituksena estää väärinkäyttö ja epäsuotavat hankintasopimuskäytännöt.
Artiklan 4 kohdassa sovitaan, että jommankumman osapuolen pyynnöstä osapuolet neuvottelevat viipymättä keskenään Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa mahdollisista tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä, mukaan lukien Naton sopimustoimittajien ja Naton sopimustoimittajien työntekijöiden toimintaa koskevat kysymykset.
10 artikla.Peruspalvelut ja viestintä. Artiklan mukaan Naton joukot voivat tuottaa ja suorittaa palveluja, muun muassa muttei yksinomaan veden- ja sähkönjakelua ja muita peruspalveluja, sovituille paikoille ja alueille sekä muihin kohteisiin keskinäisen sopimuksen mukaan. Tällaisten palvelujen tuottamisesta ja suorittamisesta ilmoitetaan Afganistanin ja Naton väliselle täytäntöönpanokomitealle, ja nämä toiminnat koordinoidaan komitean kanssa määräajoin. Naton joukot ja Naton sopimustoimittajat voivat käyttää Afganistanin julkista veden- ja sähkönjakelua sekä muita Afganistanin julkisia peruspalveluja sellaisilla ehdoilla, mukaan lukien taksat tai maksut, jotka ovat vähintään yhtä edulliset kuin ANDSF:iin sovellettavat ehdot, vähennettyinä veroilla tai niitä vastaavilla tai niihin liittyvillä maksuilla, jollei keskinäisesti muuta sovita. Naton joukkojen tai Naton sopimustoimittajien kustannukset ovat yhtä suuret kuin niiden suhteellinen osuus tällaisten julkisten peruspalvelujen käytöstä.
Artiklan 2 kohdan mukaan Afganistan on tietoinen siitä, että Naton joukot käyttävät radiospektriä. Afganistan antaa Afganistanin omistamat taajuudet käytettäväksi sovellettavien Afganistanin määräysten mukaisesti. Naton joukot saavat käyttää omia televiestintäjärjestelmiään (vuoden 1992 Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjassa olevan televiestinnän määritelmän mukaisesti, SopS 94/1996), mukaan lukien sellaisten välineiden ja palvelujen käyttö, jotka tarvitaan varmistamaan kaikilta osin valmius käyttää televiestintäjärjestelmiä, sekä asianomaisten Afganistanin viranomaisten tähän tarkoitukseen antaman radiospektrin käyttö. Radiospektrin käyttö on maksutonta.
Artiklan 3 kohdassa todetaan, että tietoisina siitä, että Afganistan omistaa ja antaa käytettäväksi Afganistanissa käytettävät taajuudet, sekä välttääkseen keskinäisesti haittaavia häiriöitä Naton joukot koordinoivat toimintansa asianomaisten Afganistanin viranomaisten kanssa, kun taajuuksia annetaan näiden joukkojen käytettäväksi niiden ollessa Afganistanissa. Naton joukot kunnioittavat paikallisten operaattorien käyttämiä tai niille varattuja taajuuksia.
Artiklan 4 kohdan mukaan Naton joukot käyttäessään televiestintäyhteyksiä välttävät häiritsemästä radiospektrilaitteiston tai muun sellaisen televiestintälaitteiston käyttöä, joita käyttävät Afganistanin valtio ja muut organisaatiot, joille Afganistanin valtio on antanut luvan radiospektrilaitteiston ja/tai televiestintälaitteiston käyttämiseen.
11 artikla.Henkilöstön asema. Artiklassa todetaan, että suvereniteettinsa säilyttäen Afganistan tunnustaa erityisen tärkeäksi sen kurinpidollisen valvonnan, mukaan lukien oikeudelliset toimet ja muut toimet, jonka Naton joukkojen viranomaiset kohdistavat joukkojen jäseniin, siviilikomponentin jäseniin ja Naton henkilöstöön kuuluviin. Siksi Afganistan suostuu siihen, että tapauksen mukaan sillä valtiolla, johon kyseinen joukkojen jäsen tai siviilikomponentin jäsen kuuluu, tai sillä valtiolla, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, on yksinomainen oikeus käyttää lainkäyttövaltaa tähän henkilöön nähden Afganistanin alueella tehtyjen rikosten tai siviilioikeudellisten oikeudenloukkausten yhteydessä. Afganistan oikeuttaa nämä valtiot tällaisissa tapauksissa tapauksen mukaan panemaan vireille oikeudenkäynnin tai ryhtymään muihin kurinpitotoimiin Afganistanin alueella.
Artiklan 2 kohdan mukaan Nato ilmoittaa Afganistanin pyynnöstä Afganistanille sellaisia rikoksia koskevien oikeudenkäyntien tilanteen, joita joukkojen jäsenten tai siviilikomponentin jäsenten tai Naton henkilöstöön kuuluvien väitetään tehneen Afganistanissa ja joihin liittyy Afganistanin kansalaisia, mukaan lukien esitutkinnan tai syytetoimien lopputulos. Pyydettäessä Nato pyrkii myös mahdollistamaan Afganistanin edustajille osallistumisen näihin oikeudenkäynteihin ja näiden oikeudenkäyntien tarkkailun sekä helpottamaan näitä toimia.
Artiklan 3 kohdan mukaan osapuolet avustavat toisiaan oikeuden toteutumiseksi tapahtumien tutkinnassa, mukaan lukien todisteiden kokoaminen. Rikoksia tutkittaessa Naton joukkojen viranomaiset ottavat huomioon kertomukset Afganistanin viranomaisten suorittamasta tutkinnasta.
Artiklan 4 kohdan mukaan Nato on tietoinen siitä, että Afganistanin lainvalvontaviranomaisilla on ratkaiseva merkitys Afganistanin lain ja järjestyksen täytäntöönpanossa sekä Afganistanin kansan suojelemisessa. Jos asianomaiset Afganistanin viranomaiset epäilevät joukkojen jäsenen, siviilikomponentin jäsenen tai Naton henkilöstöön kuuluvan osallistuneen rikoksen tekemiseen, ne ilmoittavat asiasta viipymättä Naton joukkojen viranomaisille, jotta nämä voivat ryhtyä välittömiin toimiin. Afganistanin viranomaiset eivät pidätä eivätkä vangitse joukkojen jäseniä, siviilikomponentin jäseniä eivätkä Naton henkilöstöön kuuluvia. Afganistanin viranomaisten, myös lainvalvontaviranomaisten, jostakin syystä pidättämät tai vangitsemat joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet ja Naton henkilöstöön kuuluvat luovutetaan viipymättä asianomaisille Naton joukkojen viranomaisille.
Artiklan 5 kohdan mukaan Afganistanilla säilyy oikeus käyttää lainkäyttövaltaa Naton sopimustoimittajiin ja Naton sopimustoimittajien työntekijöihin nähden.
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta säädetään rikoslain 1 luvussa. Rikoslain 1 luvun 2–8 §:ssä on säännökset Suomen lain soveltamisesta ulkomailla tehtyihin rikoksiin. Rikoslain 1 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan Suomen lakia sovelletaan rikoslain 45 luvussa (sotilasrikokset) mainittuun rikokseen, jonka luvun säännösten alainen henkilö on tehnyt Suomen ulkopuolella.
Suomalaisen kriisinhallintahenkilöstön rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 §:ssä, jonka mukaan kriisinhallintapalveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan rikoslain 45 luvun säännöksiä. Heihin sovelletaan myös sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annettua lakia (255/2014) , jonka 1 §:n mukaan sotilaskurinpitomenettelyssä voidaan tutkia teko, jos on syytä epäillä sotilaskurinpitomenettelyn alaisen henkilön syyllistyneen sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen. Sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n mukaan sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat sotilasrikoksia koskevat asiat sekä eräät muut rikosasiat silloin, kun teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen.
Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 27 §:n mukaan kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai kun on syytä epäillä, että tällainen rikos on tehty, kurinpitoesimiehen on viipymättä huolehdittava, että asiassa toimitetaan esitutkinta. Tutkintaan sovelletaan tämän lain lisäksi, mitä esitutkinnasta rikosasiassa säädetään.
12 artikla.Aseiden hallussapito ja virkapukujen käyttö. Artiklassa sovitaan siitä, että oleskellessaan Afganistanissa tämän sopimuksen mukaisesti joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet ja Naton henkilöstöön kuuluvat voivat pitää hallussaan ja kantaa aseita Afganistanissa sen mukaan kuin heidän tehtäviensä suorittaminen sitä edellyttää ja heitä koskevat määräykset sen mahdollistavat. Tällaisia määräyksiä antaessaan Naton joukot ja Naton joukkojen viranomaiset ottavat huomioon asiaan liittyvät Afganistanin viranomaisten näkemykset asianmukaisista paikoista, joilla aseita voidaan pitää hallussa, mukaan lukien yleistä turvallisuutta koskevat näkökohdat. Näiden näkemysten huomioon ottamiseksi Naton joukot eivät sotilastoimissaan mene sisään moskeijoihin tai muihin uskonnollisesti merkittäviin paikkoihin, joita käytetään uskonnollisiin tarkoituksiin. Joukkojen jäsenet voivat käyttää virkapukuja oleskellessaan Afganistanissa. Naton joukkojen viranomaiset toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen, että joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet ja Naton henkilöstöön kuuluvat kiinnittävät huomiota oleskeluunsa julkisilla paikoilla, aseiden kantaminen mukaan lukien.
Artiklan 2 kohdassa osapuolet sopivat, että Naton sopimustoimittajat ja Naton sopimustoimittajien työntekijät eivät saa käyttää sotilasvirkapukuja ja että he saavat kantaa aseita ainoastaan Afganistanin säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 3 kohdan mukaan turvallisuuspalveluja Afganistanissa tuottaviin Naton sopimustoimittajiin sovelletaan kaikkia asiaa koskevia Afganistanin säädösten ja määräysten vaatimuksia.
Artiklan 4 kohdassa sovitaan siitä, että jommankumman osapuolen pyynnöstä osapuolet neuvottelevat viipymättä keskenään Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa mahdollisista kysymyksistä, jotka koskevat tämän artiklan täytäntöönpanoa.
Puolustusvoimista annetun lain 45 §:n 1 momentin mukaan puolustusvoimien ammattisotilas ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisessa palvelussuhteessa oleva on velvollinen palveluksessa käyttämään puolustusvoimien sotilaspukua, jollei virkatehtävien laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä. Säännöksen 3 momentin mukaan muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, asevelvollisuuslaissa (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua palvelusta suorittava tai sotilasvirkaan koulutettava ei saa käyttää puolustusvoimien sotilaspukua taikka pukuun kuuluvaa asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta sillä tavoin, että voi syntyä vaikutelma käyttäjän asemasta ammattisotilaana, jollei puolustusvoimien toimivaltainen viranomainen anna siihen erityisestä syystä lupaa.
Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 27 §:ssä säädetään sotilaallisessa kriisinhallinnassa palvelevan sotilaan voimakeinojen käytöstä. Aseiden hallussapidosta tai kantamisesta ei ole sotilaiden osalta erikseen säädetty.
13 artikla. Maahantulo ja maasta poistuminen. Artiklan mukaan joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet ja Naton henkilöstöön kuuluvat voivat saapua Afganistaniin ja poistua sieltä niiden sovittujen paikkojen ja alueiden kautta, joiden sijainnit luetellaan liitteessä A (ks. yllä 5 artiklaa koskevat yksityiskohtaiset perustelut), sekä liitteessä B lueteltujen virallisten maahantulo- ja maastapoistumispaikkojen kautta ja muiden keskinäisesti sovittavien alueiden kautta esittämällä Naton tai Naton joukkojen viranomaisten antaman henkilökortin ja joko yhteisen tai yksilöllisen siirtymismääräyksen. Passeja ja viisumeja ei vaadita. Näihin henkilöihin ei sovelleta Afganistanin säädöksiä ja määräyksiä ulkomaiden kansalaisten rekisteröinnistä ja valvonnasta. Liitteessä B mainitut viralliset maahantulo- ja maastapoistumispaikat ovat Bagramin lentotukikohta, Kabulin kansainvälinen lentokenttä, Kandaharin lentotukikohta, Shendandin lentotukikohta, Heratin kansainvälinen lentokenttä, Mazar-e-Sharifin lentokenttä, Shorab (Helmand) sekä raja-asemat Toorkham Nangarharin maakunnassa, Spinboldak Kandaharin maakunnassa, Toorghundi Heratin maakunnassa, Hairatan Balkhin maakunnassa ja Sherkhan Bandar Kunduzin maakunnassa. Tämän lisäksi osapuolet voivat sopia keskenään muista virallisista maahantulo- ja maastapoistumispaikoista.
Artiklan 2 kohdan mukaan Naton sopimustoimittajat ja Naton sopimustoimittajien työntekijät voivat saapua Afganistaniin ja poistua sieltä tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen maahantulo- ja maastapoistumispaikkojen kautta. Passit ja viisumit vaaditaan Afganistanin lain mukaisesti. Jos viisumi vaaditaan ja Naton sopimustoimittaja tai Naton sopimustoimittajan työntekijä hakee sitä, viisumin on oltava vähintään yhden vuoden monikertaviisumi. Asianomaiset Afganistanin viranomaiset voivat myöntää haetun viisumin kiireellisesti tai evätä kiireellisen myöntämisen. Jos Afganistan epää tällaisen viisumin myöntämisen, asianomaiset Afganistanin viranomaiset ilmoittavat asiasta kyseiselle henkilölle ja Naton joukkojen viranomaisille. Sellaisia poikkeustilanteita varten, joista voidaan sopia Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa, Afganistan pyrkii ottamaan käyttöön ja saattamaan Naton sopimustoimittajien työntekijöiden käytettäväksi menettelyn, jossa heille myönnetään viisumit heidän saavuttuaan Afganistaniin.
Artiklan 3 kohdan mukaan Nato tunnustaa Afganistanin suvereenin oikeuden pyytää joukkojen jäsenten, siviilikomponentin jäsenten tai Naton henkilöstöön kuuluvien poistamista Afganistanista. Asianomaisten Afganistanin viranomaisten pyynnöstä Naton joukkojen viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet poistaakseen tällaiset henkilöt Afganistanista kiireellisesti.
Artiklan 4 kohdassa osapuolet sopivat päättävänsä menettelyistä tämän artiklan täytäntöön panemiseksi. Afganistanin ja Naton välinen täytäntöönpanokomitea tarkastelee määräajoin uudelleen ja ajantasaistaa niitä menettelyjä, mukaan lukien asiakirjojen koordinointi ja tarkastus, joilla asianomaiset Afganistanin viranomaiset käsittelevät joukkojen jäseniä, siviilikomponentin jäseniä ja Naton henkilöstöön kuuluvia, jotka saapuvat Afganistanin alueelle tai poistuvat sieltä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen maahantulo- ja maastapoistumispaikkojen kautta. Afganistanin viranomaiset voivat tarvittaessa laatia luetteloita sovittujen paikkojen ja alueiden kautta Afganistanin alueelle saapuvista ja sieltä poistuvista joukkojen jäsenistä, siviilikomponentin jäsenistä ja Naton henkilöstöön kuuluvista.
14 artikla. Maahantuonti ja maasta vienti. Artiklan mukaan Naton joukot ja Naton sopimustoimittajat voivat tuoda Afganistaniin, viedä ja jälleenviedä sieltä sekä kuljettaa ja käyttää siellä kalustoa, materiaalia, tarvikkeita, teknologiaa, koulutusta tai palveluja. Tässä kohdassa annetut oikeudet eivät koske sellaista Naton sopimustoimittajien toimintaa, joka ei liity Naton joukkojen läsnäoloon Afganistanissa. Tunnistusasiakirjoilla osoitetaan, että kyseiset Naton sopimustoimittajien maahan tuomat kalusto, materiaali, tarvikkeet, teknologia, koulutus tai palvelut on tarkoitettu Naton joukkojen tarkoituksiin eikä yksityisiin, kaupallisiin tarkoituksiin.
Artiklan 2 kohdan mukaan joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet, Naton henkilöstöön kuuluvat, Naton sopimustoimittajat ja ne Naton sopimustoimittajien työntekijät, jotka eivät ole Afganistanin kansalaisia, voivat tuoda Afganistaniin, viedä ja jälleenviedä sieltä sekä kuljettaa ja käyttää siellä henkilökohtaista omaisuuttaan. Maahan tuotavan omaisuuden määrän on oltava kohtuullinen ja oikeassa suhteessa henkilökohtaiseen käyttöön. Tässä kohdassa tarkoitettua omaisuutta ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa Afganistanissa henkilöille, joilla ei ole oikeutta tuoda maahan tällaisia tavaroita tullitta, jollei luovutus ole Afganistanin ja Naton välisen täytäntöönpanokomitean laatimien sovittujen menettelyjen mukainen, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat verojen tai maksujen maksamista tällaisista toimista.
Artiklan 3 kohdan mukaan asianomaiset Naton joukkojen viranomaiset, jotka toimivat Afganistanin viranomaisten kanssa, toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen, ettei Afganistanista viedä tavaroita tai aineistoja, joilla on Afganistanille kulttuurista tai historiallista merkitystä. Naton joukkojen viranomaiset toteuttavat Naton joukkojen ohjeiden mukaisesti asianmukaiset toimet varmistaakseen, ettei Afganistaniin tuoda artiklan 1 ja 2 kohdassa annettujen oikeuksien perusteella alkoholia, pornografista aineistoa, laittomia huumausaineita, yksityisten omistamia ampuma-aseita tai muuta sotakieltotavaraa tai mahdollisesti keskinäisesti sovittavaa muuta tavaraa.
Artiklan 4 kohdan mukaan Afganistaniin artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tuotavien tavaroiden maahantuontia, maasta vientiä, jälleenvientiä, kuljetusta ja käyttöä ei rajoiteta esimerkiksi luvilla, tarkastuksilla tai tarkistuksilla, jollei tästä artiklasta muuta johdu, eikä veroilla, tulleilla tai muilla maksuilla, joita Afganistanin valtion viranomaiset määräävät Afganistanin alueella. Jos Afganistanin viranomaiset epäilevät Naton sopimustoimittajille ja Naton sopimustoimittajien työntekijöille artiklan 2 kohdassa annettujen erioikeuksien väärinkäyttöä, asianomaiset Afganistanin viranomaiset pidättävät itsellään oikeuden tarkastaa tällaisen henkilökohtaisen omaisuuden, kun se tuodaan Afganistaniin tai viedään Afganistanista maan siviililentokenttien kautta tai yksityisissä ajoneuvoissa rajanylityspaikkojen kautta.
Artiklan 5 kohdan mukaan asianomaiset Afganistanin viranomaiset pidättävät itsellään oikeuden tarkastaa kaikki säiliöt, jotka Naton sopimustoimittajat ja Naton sopimustoimittajien työntekijät tuovat Afganistaniin artiklan 1 ja 2 kohdassa annettujen oikeuksien perusteella ja jotka sisältävät Naton joukkojen tarkoituksiin Afganistanissa tai henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita. Asianomaisten Afganistanin viranomaisten esitettyä Naton joukkojen viranomaisille tietoja, joiden mukaan Naton sopimustoimittaja käyttää väärin artiklan 1 tai 2 kohdan mukaista oikeutta, Naton joukkojen viranomaiset avaavat ja tarkastavat, tarpeetonta viivästystä aiheuttamatta, epäillyt maahan tuotaviksi tarkoitetut lähetykset tai säiliöt Afganistanin viranomaisten läsnä ollessa. Afganistanin viranomaiset suostuvat Naton joukkojen turvallisuusvaatimuksiin ja sallivat Naton joukkojen viranomaisten pyynnöstä tällaisten tarkastusten tekemisen sovituilla paikoilla ja alueilla tai muilla keskinäisesti sovittavilla alueilla.
Artiklan 6 kohdan mukaan Naton joukkojen viranomaiset pyrkivät yhdessä Afganistanin kanssa estämään Afganistaniin tämän sopimuksen mukaisesti tuotujen tavaroiden määräysten vastaisen pääsyn Afganistanin markkinoille, toteuttavat toimet estääkseen artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisten oikeuksien väärinkäytön sekä suorittavat tutkintaa ja auttavat asianomaisia Afganistanin viranomaisia tutkimaan epäilyjä, joiden mukaan joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet, Naton henkilöstöön kuuluvat, Naton sopimustoimittajat tai Naton sopimustoimittajien työntekijät ovat määräysten vastaisesti tuoneet tavaroita maahan, vieneet tai jälleenvieneet niitä maasta tai kuljettaneet tai luovuttaneet niitä, sekä keräämään näihin epäilyihin liittyviä todisteita.
Artiklan 7 kohdan mukaan tavaroita, jotka on tuotu Afganistaniin tai hankittu Afganistanissa tämän artiklan mukaisesti, voidaan luovuttaa Afganistanissa kunnioittaen asianmukaisesti Afganistanin säädöksiä ja määräyksiä.
Artiklan 8 kohdan mukaan jommankumman osapuolen pyynnöstä osapuolet arvioivat uudelleen mahdollisia kysymyksiä, jotka koskevat tämän artiklan täytäntöönpanoa, ja neuvottelevat niistä viipymättä Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa.
15 artikla. Verotus. Artiklan mukaan Naton joukkojen suorittamasta tai niiden puolesta suoritettavasta tavaroiden ja palvelujen hankinnasta Afganistanissa ei kanneta veroja eikä niitä vastaavia tai niihin liittyviä maksuja, jotka määrätään Afganistanin alueella.
Artiklan 2 kohdan mukaan Nato, Naton jäsenvaltiot, operaatiokumppanit ja Naton joukot, mukaan lukien joukkojen jäsenet, siviilikomponentin jäsenet ja Naton henkilöstöön kuuluvat, eivät ole velvollisia maksamaan veroja tai niitä vastaavia tai niihin liittyviä maksuja, jotka Afganistanin valtio määrää Afganistanin alueella.
Artiklan 3 kohdan mukaan Naton sopimustoimittajat eivät ole velvollisia maksamaan veroja tai niitä vastaavia tai niihin liittyviä maksuja, jotka Afganistanin valtio määrää Afganistanin alueella sellaisesta Naton sopimustoimittajien toiminnasta, joka liittyy Naton joukkoihin tai jota harjoitetaan Naton joukkojen puolesta Naton joukkojen kanssa tehdyn tai niiden tukemiseksi tehdyn hankinta- tai alihankintasopimuksen perusteella, ja tästä toiminnasta saatavista tuloista. Naton sopimustoimittajina toimivia afganistanilaisia oikeushenkilöitä ei kuitenkaan vapauteta liikevoiton verosta, jonka Afganistanin hallitus voi määrätä Afganistanin alueella tuloista, jotka ne saavat Naton sopimustoimittajina.
Artiklan 4 kohdan mukaan Naton sopimustoimittajiin sovelletaan Afganistanin vaatimuksia, joiden mukaan työnantaja pidättää henkilökohtaisen tuloveron Afganistanissa tavanomaisesti asuvilta Naton sopimustoimittajien työntekijöiltä ja Naton sopimustoimittajien työntekijöinä toimivilta Afganistanin kansalaisilta maksettavaksi Afganistaniin Afganistanin säädösten ja määräysten mukaisesti.
Artiklan 5 kohdan mukaan Naton sopimustoimittajien työntekijät, jotka eivät tavanomaisesti asu Afganistanissa tai ole Afganistanin kansalaisia, eivät ole velvollisia maksamaan Naton joukkojen kanssa tehtyyn tai niiden tukemiseksi tehtyyn hankinta- tai alihankintasopimukseen liittyvästä toiminnastaan ja siitä saatavista tuloistaan veroja tai niitä vastaavia tai niihin liittyviä maksuja, jotka Afganistanin valtio määrää Afganistanin alueella.
Artiklan 6 kohdan mukaan sopimuksella ei vapauteta Naton sopimustoimittajia ja Naton sopimustoimittajien työntekijöitä maksamasta veroja, jotka Afganistanin valtio määrää Afganistanin alueella niiden sellaisesta toiminnasta Afganistanissa, joka ei liity tavaroiden ja palvelujen toimittamiseen Afganistanissa Naton joukoille tai niiden puolesta sellaisen hankinta- tai alihankintasopimuksen perusteella, joka on tehty Naton joukkojen kanssa tai niiden tukemiseksi.
Valtion verosta ja valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään perustuslain 81 §:n mukaan lailla.
16 artikla.Ajoluvat ja ammatinharjoittamisluvat. Artiklan mukaan Afganistan hyväksyy voimassa oleviksi ilman ajokoetta tai maksua sellaiset ajoluvat ja muut luvat, jotka kyseisen Naton jäsenvaltion tai operaatiokumppanin viranomainen on antanut joukkojen jäsenille, siviilikomponentin jäsenille, Naton henkilöstöön kuuluville, Naton sopimustoimittajille tai Naton sopimustoimittajien työntekijöille ajoneuvojen, alusten, ilma-alusten tai muun kaluston käyttämistä varten Naton joukkojen toimesta tai niiden puolesta Afganistanin alueella.
Artiklan 2 kohdan mukaan Afganistan hyväksyy voimassa oleviksi kaikki ammatinharjoittamisluvat, jotka kyseisen Naton jäsenvaltion tai operaatiokumppanin viranomainen on antanut joukkojen jäsenille, siviilikomponentin jäsenille, Naton henkilöstöön kuuluville, Naton sopimustoimittajille tai Naton sopimustoimittajien työntekijöille palvelujen suorittamista varten osana näiden työtehtäviä tai sopimukseen perustuvia tehtäviä.
Artiklan 3 kohdan mukaan Nato ja Naton joukkojen viranomaiset pyrkivät varmistamaan, että joukkojen jäsenillä ja siviilikomponentin jäsenillä sekä Naton henkilöstöön kuuluvilla, Naton sopimustoimittajilla ja Naton sopimustoimittajien työntekijöillä on ajantasaiset, voimassa olevat ajoluvat ja muut luvat ajoneuvojen, alusten, ilma-alusten tai muun kaluston käyttämistä varten Naton joukkojen toimesta tai niiden puolesta Afganistanin alueella. Afganistanin ja Naton välinen täytäntöönpanokomitea päättää järjestelmistä näitä lupia koskevien tietojen vaihtamiseksi. Afganistanin viranomaisten pyynnöstä Naton joukkojen viranomaiset pyrkivät todentamaan näiden lupien voimassaolon.
17 artikla.Moottoriajoneuvot. Artiklan mukaan Afganistan hyväksyy voimassa oleviksi Naton joukkojen viranomaisten myöntämät Naton joukkojen virka-ajoneuvojen rekisteröinnit ja luvat. Naton joukkojen viranomaisten pyynnöstä Afganistanin viranomaiset myöntävät maksutta rekisterikilvet Naton joukkojen muille kuin taktisille virka-ajoneuvoille. Naton joukkojen muihin kuin taktisiin virka-ajoneuvoihin kiinnitetään näkyville viralliset, muista Afganistanin rekisterikilvistä erottumattomat Afganistanin rekisterikilvet heti, kun Afganistan on myöntänyt kilvet.
18 artikla.Joukkojen tuki. Artiklan mukaan Naton joukot voivat suoraan tai sopimuksen perusteella perustaa ja tarjota sovituilla paikoilla ja alueilla joukkojen tukipalveluja, mukaan lukien sotilaspostitoimistot, pankkipalvelut, sotilaskaupat, ravintolat, virkistyspalvelualueet ja televiestintäpalvelut, mukaan lukien radio- ja televisiolähetyspalvelut. Naton tarkoituksena ei ole tarjota radio- ja televisiolähetyksiä, joukkoviestintää ja viihdepalveluja sovittujen paikkojen ja alueiden rajat ylittäen. Naton joukot voivat Afganistanin lainsäädännön, perinteet ja tavat huomioon ottaen jatkaa radio- ja televisiolähetyspalvelujen, kuten joukkoviestinnän ja viihdeohjelmien, tarjoamista Naton joukkojen ja muiden sovituilla paikoilla ja alueilla oikeutetusti oleskelevien vastaanottajien moraalin, hyvinvoinnin ja virkistyksen tukemiseksi.
Artiklan 2 kohdan mukaan Naton joukot toteuttavat asianmukaiset toimet rajatakseen radio- ja televisiolähetysten, joukkoviestinnän ja viihdepalvelujen tarjoamisen niihin oikeutetuille vastaanottajille sekä sovituille paikoille ja alueille.
Artiklan 3 kohdan mukaan oikeus käyttää tukipalveluja on Naton toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukainen. Naton joukkojen viranomaiset toteuttavat asianmukaiset toimet estääkseen näiden tukipalvelujen väärinkäytön sekä tavaroiden tai palvelujen myynnin tai jälleenmyynnin henkilöille, joilla ei ole oikeutta käyttää näitä tukipalveluja tai niiden toimittajia.
Artiklan 4 kohdassa sovitaan, että Afganistan ei vaadi lupia tai tarkastuksia, jotka koskevat näihin tukipalveluihin liittyviä toimintoja.
Artiklan 5 kohdan mukaan artiklassa tarkoitetut palvelut ja niitä harjoittavat organisaatiot ovat Naton joukkojen erottamaton osa, ja niille myönnetään samat vapautukset veroista ja tulleista, myös tämän sopimuksen 14 ja 15 artiklan mukaisista veroista ja tulleista, kuin Naton joukoille. Näitä organisaatioita ja palveluja ylläpidetään ja tarjotaan sovellettavien Naton toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Näissä palveluissa ei vaadita kannettavaksi tai maksettavaksi veroja tai maksettavaksi muita maksuja, jotka liittyvät niiden tarjoamiseen. Oikeus käyttää näitä tukipalveluja rajoitetaan joukon jäseniin, siviilikomponentin jäseniin, Naton henkilöstöön kuuluviin, Naton sopimustoimittajiin ja Naton sopimustoimittajien työntekijöihin sekä mahdollisesti muihin, joille tämä oikeus voidaan antaa.
Artiklan 6 kohdan mukaan Afganistanin viranomaiset vapauttavat kansallisilla sotilaspostin kuljetusjärjestelmillä kuljetettavan postin tarkastuksista ja takavarikoinnista.
Artiklan 7 kohdan mukaan Afganistanin ja Naton välinen täytäntöönpanokomitea arvioi määräajoin uudelleen tukipalveluja ja ratkaisee keskenään sopien kysymykset, joita esiintyy tätä artiklaa täytäntöön pantaessa.
19 artikla. Valuutta ja valuutanvaihto. Artiklassa osapuolet sopivat päättävänsä valuuttaa ja valuutanvaihtoa koskevista menettelyistä. Osapuolet arvioivat uudelleen näitä menettelyjä ja ajantasaistavat niitä tarvittaessa sekä käsittelevät viipymättä Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa mahdolliset kysymykset, jotka koskevat näitä menettelyjä.
20 artikla.Vaateet. Artiklan mukaan kumpikin osapuoli luopuu kaikista toiseen osapuoleen kohdistuvista vaateista (lukuun ottamatta sopimuksiin perustuvia vaateita), jotka koskevat sen omaisuuden vahingoittumista, menettämistä tai tuhoutumista tai Naton joukkojen tai ANDSF:n jäsenten tai niiden siviilikomponentin jäsenten vammautumista tai kuolemaa ja jotka johtuvat niiden virallisten tehtävien suorittamisesta Afganistanissa. Tätä määräystä sovelletaan operaatiokumppaneihin kaikilta osin.
Artiklan 2 kohdassa todetaan, että sellaisten vaateiden perusteella, joita ei artiklan 1 kohdan mukaan jätetä lukuun ottamatta, Naton joukkojen viranomaiset maksavat oikeudenmukaisen ja kohtuullisen korvauksen kolmansien osapuolten oikeudellisesti perusteltujen vaateiden johdosta, jos nämä vaateet perustuvat sellaisiin joukkojen jäsenten ja siviilikomponentin jäsenten sekä Naton henkilöstöön kuuluvien tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka he ovat tehneet suorittaessaan virallisia tehtäviään ja jotka liittyvät Naton joukkojen taistelutoimia sisältämättömään toimintaan. Naton joukkojen viranomaiset käsittelevät ja ratkaisevat nämä vaateet kiireellisesti, noudattaen sovellettavia Naton toimintaperiaatteita ja käytäntöjä sekä ottaen vakavasti huomioon Afganistanin lain, tavat ja perinteet. Vahingonkorvausvaateet ja vahingonkorvaukset käsitellään Naton, Naton jäsenvaltioiden tai operaatiokumppanien oikeudellisten määräysten mukaisesti.
Artiklan 3 kohdan mukaan kolmannen osapuolen vaateita käsitellessään Naton joukkojen viranomaiset ottavat huomioon Afganistanin viranomaisten niille antamat tutkintakertomukset tai lausunnot, jotka koskevat vahingonkorvausvastuuta tai vahingonkorvauksen määrää.
Artiklan 4 kohdassa todetaan, ettäsopimuksiin perustuvat vaateet käsitellään tai ratkaistaan kyseisten sopimusten ehtojen mukaisesti.
Artiklan 5 kohdan mukaan jommankumman osapuolen pyynnöstä osapuolet neuvottelevat keskenään viipymättä Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa mahdollisista kysymyksistä, jotka koskevat tämän artiklan täytäntöönpanoa.
Vahinkojen korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Valtion korvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslain 3 luvussa (työnantajan ja julkisyhteisön korvausvastuu). Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 7 §:n mukaan suomalaisella kriisinhallintahenkilöstöllä tarkoitetaan palvelussitoumuksen tehneitä henkilöitä, kriisinhallintaorganisaatioon kuuluvia henkilöitä, vaihtohenkilöstöä sekä valmistelu- ja varautumistehtäviin erikseen määrättyjä henkilöitä. Palvelussuhteen alkamisen jälkeen kriisinhallintahenkilöstö on palvelussuhteessa valtioon.
21 artikla.Liitteet. Artiklan mukaan sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa, ja niitä voidaan muuttaa osapuolten kirjallisella sopimuksella.
22 artikla. Riidat ja täytäntöönpano. Artiklan mukaan tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys tai riita ratkaistaan osapuolten välisillä neuvotteluilla, eikä sitä saateta minkään kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen tai vastaavan elimen eikä kolmannen osapuolen ratkaistavaksi.
Artiklan 2 kohdan mukaan osapuolet voivat, myös Afganistanin ja Naton välisessä täytäntöönpanokomiteassa, sopia täytäntöönpanojärjestelyistä ja menettelyistä tämän sopimuksen määräysten täytäntöön panemiseksi.
Artiklan 3 kohdan mukaan Naton joukkojen viranomaiset maksavat tämän sopimuksen mukaisesti pyytämistään ja saamistaan tavaroista tai palveluista kohtuulliset, oikeudenmukaiset markkinahintaiset maksut, joista on vähennetty mahdolliset verot.
23 artikla.Afganistanin ja Naton välinen täytäntöönpanokomitea. Artiklan mukaan osapuolet perustavat Afganistanin ja Naton välisen täytäntöönpanokomitean valvomaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Afganistanin ja Naton välisen täytäntöönpanokomitean puheenjohtajina toimivat osapuolten edustajat yhdessä. Afganistanin ja Naton väliseen täytäntöönpanokomiteaan voi osapuolten pyynnöstä ja nimeäminä kuulua myös muita Naton tai hallitusten edustajia.
Artiklan 2 kohdan mukaan Afganistanin ja Naton välinen täytäntöönpanokomitea päättää työjärjestyksestään itse ja järjestää asianmukaisiksi katsomansa aputoimielinten perustamisen, mukaan lukien työryhmät ja hallintopalvelut. Kumpikin osapuoli päättää, miten se vastaa kuluista, jotka aiheutuvat sen osallistumisesta Afganistanin ja Naton väliseen täytäntöönpanokomiteaan.
24 artikla.Kahdenväliset sopimukset ja järjestelyt. Artiklan mukaan tämän sopimuksen määräykset eivät rajoita Afganistanin ja Naton jäsenvaltion tai operaatiokumppanin välillä voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen täytäntöönpanoa eivätkä vaikuta siihen, jolleivät Afganistan ja kyseinen Naton jäsenvaltio tai operaatiokumppani nimenomaisesti muuta sovi. Osapuolet sopivat erityisesti, ettei tämä sopimus rajoita tällaisten kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen täytäntöönpanoa eikä vaikuta siihen, kun on kyse niiden soveltamisesta kyseisen Naton jäsenvaltion tai operaatiokumppanin luovuttamiin Naton joukkoihin – mukaan lukien Naton henkilöstöön kuuluvat ja Natoa tukeva kansallinen henkilöstö – tai muihin tällaisten kahdenvälisten sopimusten tai järjestelyjen soveltamisalaan kuuluviin joukkoihin, henkilöstöön ja hankeosapuoliin, jolleivät Afganistan ja Naton jäsenvaltio tai operaatiokumppani nimenomaisesti muuta sovi. Näin ollen sopimuksella ei ole vaikutuksia Suomen ja Afganistanin väliseen kumppanuussopimukseen.
25 artikla sisältää määräykset sopimuksen voimaantulosta, muuttamisesta ja voimassaolon päättymisestä. Sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015, sen jälkeen, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattiteitse, että niiden sisäiset oikeudelliset vaatimukset sopimuksen voimaantulolle on täytetty. Sopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka ja sen jälkeen, jollei sitä irtisanota. Nato ja Afganistan ovat osaltaan hyväksyneet sopimuksen marraskuun loppuun mennessä.
2Lakiehdotuksen perustelut
1 §. Lain 1 § sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.
2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.
3Voimaantulo
SOFA tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015, sen jälkeen kun Nato ja Afganistan ovat ilmoittaneet toisilleen diplomaattiteitse, että niiden sisäiset oikeudelliset vaatimukset sopimuksen voimaantulolle on täytetty.
Kirjeenvaihdolla tehtävä sopimus tulee voimaan Suomen ja Naton välillä Suomen vastauskirjeen antamispäivänä. Nato on 26 päivänä marraskuuta 2014 toimittanut osallistumista koskevan kirjeen Suomelle. Tavoitteena on, että sopimus tulisi voimaan samaan aikaan kun RS-operaatio käynnistyy, eli 1 päivänä tammikuuta 2015. Vastauskirjeen toimittaminen edellyttää kirjeenvaihtovaltuuksien hakemista Suomen Nato suurlähettiläälle tasavallan presidentiltä sen jälkeen, kun eduskunta on kirjeenvaihdon osaltaan hyväksynyt. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta määräyksestä on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).
Suomen ja Naton välisellä kirjeenvaihdolla ulotetaan SOFAn velvoitteet koskemaan myös Suomea operaatiokumppanina. Kirjeenvaihdolla sovitaan myös vahingonkorvausvastuista, joista on säännökset vahingonkorvauslaissa ja näin ollen kirjeenvaihdon kyseiset kohdat kuuluvat lainsäädännön alaan.
Kirjeenvaihdolla vahvistetaan myös se, että Suomen asianomaiset viranomaiset toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen asianmukaisen kurin säilymisen Suomen henkilöstön keskuudessa sekä käyttävät tarvittaessa lainkäyttövaltaa mahdolliseen rikokseen tai muuhun oikeudenloukkaukseen, johon Suomen henkilöstöön kuuluva on syyllistynyt. Suomalaisen kriisinhallintahenkilöstön rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 §:ssä. Puolustusvoimien rikostorjunnasta ja sotilaskurinpitomenettelystä säädetään sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) . Kirjeenvaihdon kurinpitoa ja lainkäyttövaltaa koskeva kohta kuuluu näin ollen lainsäädännön alaan.
SOFAn 1 artiklassa luetellaan ja määritellään SOFAssa käytetyt keskeiset termit. Tällaiset määräykset, jotka välillisesti vaikuttavat aineellisten, lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, kuuluvat itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp ja PeVL 24/2001 vp).
SOFAn 11 artikla sisältää määräyksiä henkilöstön asemasta, joita koskevista asioista säädetään Suomessa muun muassa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 28 §:ssä, laissa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa, sotilasoikeudenkäyntilaissa, esitutkintalaissa sekä rikoslaissa, erityisesti sen 1 ja 45 luvussa. Artikla kuuluu lainsäädännön alaan.
SOFAn 15 artikla sisältää verotukseen kuuluvia määräyksiä, joista Suomessa säädetään lailla. Määräys kuuluu lainsäädännön alaan.
SOFAn 20 artikla sisältää vahingonkorvausvastuuta koskevia määräyksiä, joista Suomessa säädetään vahingonkorvauslaissa. Artiklan määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.
Lisäksi SOFA sisältää perustuslaissa säädettyihin perusoikeuksiin liittyviä määräyksiä. Tällaisia määräyksiä sisältyy ainakin sopimuksen 4 artiklaan (poliittinen toiminta).
Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että
eduskunta hyväksyisi Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa Suomen hallituksen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä kirjeenvaihdolla Pohjois-Atlantin liiton 26 päivänä marraskuuta 2014 päivätyn kirjeen mukaisesti tehtävän sopimuksen.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Suomen osallistumisesta Pohjois-Atlantin liiton johtamaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatioon Afganistanissa Suomen hallituksen ja Pohjois-Atlantin liiton välillä kirjeenvaihdolla Pohjois-Atlantin liiton 26 päivänä marraskuuta 2014 päivätyn kirjeen mukaisesti tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014
Pääministeri ALEXANDER STUBBLainsäauml;däntöneuvos Kaija Suvanto