HE 26/2014

2.1Lainsäädäntö ja käytäntö

2.2Kansainvälinen vertailu

2.3Nykytilan arviointi

Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa sekä toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta tarkasteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksessä vuonna 2010. Selvityshenkilöiden arvion mukaan ammattikorkeakoulusektoria tulee uudistaa siten, että uudistukset tukevat ammattikorkeakoulujen perustehtäviä: työelämälähtöistä koulutusta ja aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta. Uudistusten on oltava sellaisia, että ne takaavat ammattikorkeakouluille vakaat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä. Hallinto- ja ohjausjärjestelmien on oltava läpinäkyviä, kannustavia ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa tukevia. Selvityshenkilöiden näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujärjestelmän ohjauksen ja rahoituksen tulisi nykyistä paremmin tukea koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan laadun kehittämistä.

Selvityshenkilöiden mielestä selkein rahoitus-, ohjaus- ja hallintojärjestelmämalli on sellainen, jossa vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle, ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjäorganisaatiot yhdistyvät yhdeksi oikeushenkilöksi ja kaikkien ammattikorkeakoulujen oikeudelliseksi muodoksi tulee osakeyhtiö. Samalla tulee siirtyä nykyistä selkeästi enemmän tuloksellisuutta painottavaan rahoitusjärjestelmään sekä selkeyttää hallintomallia niin, että ammattikorkeakoululla on vain yksi hallitus.

Nykyiseen järjestelmään sisältyviä ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun välisiä toimivaltaongelmia erityisesti taloudellisten kysymysten osalta on selvitetty väitöskirjatutkimuksessa "Financial Autonomy in Higher Education Institutions - Perspectives of Senior Management of Finnish AMK Institutions". Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ammattikorkeakoulujen taloudellisen autonomian rakentumista suhteessa niiden päärahoittajatahoihin. Väitöskirjatutkimuksen mukaan ylläpitojärjestelmät eivät ole yhtenäisiä eivätkä yhdellä tavalla toimivia järjestelmiä. Siksi ylläpitäjät ohjaavat ammattikorkeakouluja kukin omalla tavallaan. Ammattikorkeakouluille dilemman muodostaa kuuluminen kahteen toisistaan erillään olevaan ohjausjärjestelmään. Vuoden 2003 ammattikorkeakoululaissa määriteltiin ylläpitäjän tehtäväksi ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen. Ammattikorkeakoulun päätösvaltaan puolestaan tuli operatiivinen toiminta ja toiminnan sisältöihin liittyvät asiat kuten opetussuunnitelmista ja opetukseen liittyvistä kysymyksistä päättäminen.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää: jokainen kunta osallistuu ammattikorkeakoulujen kustannuksiin asukasta kohden lasketulla rahoitusosuudella. Vuoden 2013 talousarviossa kuntien rahoitusosuus ammattikorkeakoulujen toimintaan on 511,5 ja valtion 385,9 miljoonaa euroa. Valtio-kunta -rahoitussuhde on vuodesta 2008 alkaen ollut 41,89 % ja 58,11 %. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus määräytyy kustannusperusteisesti. Rahoitus annetaan ylläpitäjille opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

Rahoitusmallin suhteen kuuluminen valtionosuusjärjestelmään on merkinnyt ammattikorkeakouluille sitä, että ne ovat osa peruspalvelubudjettia ja näin ollen rinnastuvat peruskoulu-, lukio- ja ammatilliseen koulutukseen toisin kuin yliopistot, jotka valtionosuusjärjestelmään kuulumattomina ovat olleet peruspalvelujen ulkopuolella ja kokonaan valtion rahoitusvastuulla.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on tiivistynyt siten, että niiden tehtävät ja profiilit täydentävät toisiaan erilaisina korkeakoulusektoreina. Tämä on heijastunut myös hallinto- ja ohjausjärjestelmiin, jotka ovat lähentyneet toisiaan. Rahoitusvastuussa ja toiminnan itsenäisyydessä olevat erot ovat tulleet esille yhteistyörakenteita luotaessa ja osin vaikeuttaneet yhteistoimintaa.

Selvityshenkilöiden arvion mukaan nykyisessä ammattikorkeakoulujärjestelmässä on kokonaisuutena tarkastellen tehottomuutta, vaikkakin erot eri ammattikorkeakoulujen välillä ovat suuria. Keskeisin heikon kustannustehokkuuden syy on kustannuspohjainen rahoitusjärjestelmä, joka kannustaa heikosti tehokkuuden lisäämiseen. Todellisten kustannusten vertailu ammattikorkeakoulujen välillä on tällä hetkellä hankalaa, koska ammattikorkeakoulujen taloushallinnon käytänteet ja talouden seuranta vaihtelevat korkeakouluittain ja ylläpitomuodoittain. Nykyisen rahoitusjärjestelmän keskeisiä kysymyksiä ovatkin järjestelmän kustannuspohjaisuus ja siitä johtuva heikko kannustavuus sekä kuntien osallistuminen ammattikorkeakoulujen rahoitukseen.

3.1Tavoitteet

Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Ammattikorkeakoululainsäädännön uudistaminen on keskeinen osa korkeakoulureformia. Uusi yliopistolaki tuli voimaan vuoden 2010 alusta, jolloin uusimuotoiset yliopistot aloittivat toimintansa. Yliopistouudistuksella parannettiin yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakouluille, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja, itsenäisiä ja vastuullisia osaajien kouluttajia, alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia ja innovaatioiden kehittäjiä.

Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvä valtio-kunta –suhteen ratkaisu on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu-uudistus on sen vuoksi päätetty toteuttaa kahdessa vaiheessa. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on vauhditettu ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Tämä on toteutettu uudistamalla ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävät toimiluvat, luopumalla opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä sekä uudistamalla ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytymisperusteet.

Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä. Toinen vaihe toteutetaan samassa aikataulussa kuin valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus.

3.2Toteuttamisvaihtoehdot

Ammattikorkeakoulutoiminta perustuu toimilupajärjestelmään. Yliopistojen perustuslaissa säädetty asema tarkoittaa sitä, että yliopistojen perustamisesta, lakkauttamisesta tai yhdistämisestä tulee säätää lailla. Valtioneuvosto myöntää toimiluvan ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle. Nykyisin ylläpitäjänä voi ammattikorkeakoululain 6 §:n 1 momentin mukaan olla kunta, kuntayhtymä taikka rekisteröity yhteisö.

Toteuttamisvaihtoehtoja ammattikorkeakoulutoiminnan järjestämisessä voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta, kuten rahoitusjärjestelmän muutoksen, aluevaikutuksen, korkeakoululaitoksen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) yhteistyömahdollisuuksien, ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin reagointikykyisyyden, toiminnan läpinäkyvyyden ja toiminnan vertailtavuuden sekä valtakunnallisen koulutus- ja tki-poliittisen ohjauksen kannalta.

Toteuttamisvaihtoina voisivat olla esimerkiksi; 1) ylläpitäjäjärjestelmän säilyttäminen nykyisine ylläpitäjineen; 2) valtio ottaisi rahoituksen lisäksi myös vastuun ammattikorkeakoulutoiminnan järjestämisestä; 3) ylläpitäjäjärjestelmän muuttaminen siten, että ylläpitäjänä voisi toimia vain rekisteröity yhteisö; taikka 4) toimilupa myönnettäisiin suoraan muulle kuin julkisoikeudelliselle oikeushenkilölle ilman, että ylläpitäjä ja ammattikorkeakoulutoiminta ovat eriytetty oikeudellisesti toisistaan.

Toimiluvan myöntäminen kohdan 4 mukaisesti suoraan rekisteröidylle yhteisölle ammattikorkeakoulutoimintaan, eikä nykyiseen tapaan ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen, selkeyttäisi hallintoa ja vastuusuhteita, niin sisäisessä toiminnassa kuin suhteessa ympäröivään maailmaan. Toimiluvalla rekisteröidystä yhteisöstä muodostuisi ammattikorkeakoulu, joka oikeushenkilönä olisi vastuussa kaikesta toiminnastaan. Korkeakoululaitoksen yhteistyömahdollisuuksien, ammattikorkeakoulun kyvyn reagoida ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin ja kansainvälistymisen kannalta voidaan ammattikorkeakouluilla arvioida olevan paremmat toimintamahdollisuudet yksityisoikeudellisena oikeushenkilönä (rekisteröitynä yhteisönä) kuin osana kunnallista organisaatiota tai valtiota. Ammattikorkeakoulutoiminnan ollessa selkeästi eriytetty itsenäiseksi toiminnakseen, vahvistuu sen läpinäkyvyys niin hallinnollisesti kuin rahoituksellisestikin. Kunnallinen ja alueellinen sidos ammattikorkeakoulutoimintaan voitaisiin edelleen säilyttää vahvana erityisesti osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa, jossa kunnalliset tahot voisivat edelleen toimia omistajina ja käyttää yhtiökokouksissa omistajavaltaa. Myös muut nykyisin ylläpitäjinä olevat tahot voisivat kuntien lisäksi jatkaa osakeyhtiönä toimivan ammattikorkeakoulun omistajina. Ammattikorkeakoulutoiminnan vertailtavuuden ja valtion opetus- ja kulttuuriministeriön kautta toteuttaman koulutuspoliittisen ohjauksen ja rahoituksen näkökulmasta edellä mainitun kohdan 4 mukainen toteuttamisvaihtoehto olisi toiminnan kannalta perustelluinta. Lisäksi tämä aiheuttaa vähiten muutoksia nykytilanteeseen, sillä suurin osa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjistä on jo tällä hetkellä osakeyhtiöitä.

Toteuttamisvaihtoehtojen kohdissa 1—3 on myös monia aikaisemmin mainittujen näkökulmien kannalta perusteltuja vaihtoehtoja, mutta missään niistä vaihtoehdoista ei löydy kaikki niitä etuja kuin toteuttamisvaihtoehdon kohdasta 4.

Edellä mainitun perusteella esityksessä ehdotetaan toimilupajärjestelmän muuttamista siten, että toimilupa myönnettäisiin osakeyhtiölle ammattikorkeakouluna toimimiseen. Lisäksi osakeyhtiölakia täydentävästi säädettäisiin tässä laissa ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallinnosta ja toimielinten tehtävistä ammattikorkeakoulutoiminnan erityispiirteet huomioiden.

3.3Keskeiset ehdotukset

4.1Taloudelliset vaikutukset

4.2Yhteiskunnalliset vaikutukset

5.1Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Ammattikorkeakoulut ovat osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen asema uudistettiin yliopistolailla (558/2009) . Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö kutsui Hannele Salmisen ja Pekka Ylä-Anttilan selvityshenkilöiksi selvittämään ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamista. Selvityshenkilöille asetettiin tukiryhmä, jossa olivat edustettuina ammattikorkeakoulut, niiden ylläpitäjät ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Selvityshenkilöiden raportissa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:23) esiteltiin kolme mallia, joilla selvityksen esiin nostamiin haasteisiin voitaisiin vastata. Malleista selkeimmäksi selvityshenkilöt arvioivat ehdotuksensa, jossa koko ammattikorkeakoulujen perusrahoitus siirretään valtiolla ja ammattikorkeakoulut ja ylläpitäjät yhdistyvät yhdeksi oikeushenkilöksi, jonka oikeushenkilömuoto on osakeyhtiö.

Jo vuonna 2009 julkaistussa Vuokko Kohtamäen väitöskirjatutkimuksessa ”Financial Autonomy in Higher Education Institutions – Perspectives of Senior management of Finnish AMK Institutions” selvitettiin ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun välisiä toimivaltaongelmia erityisesti taloudellisten kysymysten osalta. Tutkimuksen mukaan ylläpitojärjestelmät eivät ole yhtenäisiä eivätkä yhdellä tavalla toimivia järjestelmiä. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluille dilemman muodostaa kuuluminen kahteen toisistaan erillään olevaan ohjausjärjestelmään.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus otti ammattikorkeakoulujen uudistamisen esille ohjelmassaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulu-uudistusta on toteutettu kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa annettiin laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta (485/2013) , laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta (486/2013) , laki yliopistolain 76 §:n muuttamisesta (487/2013) , laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain kumoamisesta (489/2013) ja laki eräistä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain toimeenpanon edellyttämistä järjestelyistä annetun lain 6 §:n kumoamisesta (489/2013) . Lisäksi säädettiin valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (546/2013) , (702/2013) ja (947/2013) sekä valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (822/2013) . Ensimmäisessä vaiheessa säädösmuutoksilla pyrittiin vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin ja rahoitusperusteita uudistettiin tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista. Säädösmuutokset, kuten myös vuonna 2011 esitetty uudistuksen suuntaviivamuistio, ovat olleet lausuntokierroksilla. Valmisteluaineisto on pyritty kokoamaan opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuille.

Uudistuksen toisessa vaiheessa ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki. Ammattikorkeakouluista muodostettaisiin osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus siirrettäisiin kokonaan valtion vastuulle.

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Uudistustyön aikana on toiminut laajapohjainen ohjausryhmä, jossa on ollut jäseniä ammattikorkeakouluista, ylläpitäjistä, Arene ry:stä, henkilöstöjärjestöistä, opiskelijoista, Kuntaliitosta, Maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Elinkeinoelämän Keskusliitosta, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta ja valtiovarainministeriöstä. Lisäksi informaatiota välittävänä ryhmänä on toiminut järjestöryhmä, jossa edustettuna ovat olleet työnantaja- ja henkilöstöjärjestöt.

Ammattikorkeakoulu-uudistusta on käsitelty valmistelun aikana hallituksen iltakoulussa, sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Lisäksi uudistusta on käsitelty valmistelun aikana useissa seminaareissa.

5.2Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Luonnos hallituksen esityksestä lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja julkaistiin opetusministeriön verkkosivuilla lokakuussa 2013. Luonnoksesta saatiin lausunnot yhteensä 58 lausunnonantajalta. Yhteenveto annetuista lausunnoista on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla. Lausunnoissa ilmaistiin laaja kannatus ammattikorkeakoulujen itsenäisen oikeushenkilöaseman toteuttamiselle ja perusrahoituksen siirtämiselle kokonaan valtion vastuulle. Useissa lausunnoissa pidettiin erittäin tärkeänä sitä, että uudistus toteutuu suunnitellussa aikataulussa. Esityksen vaikutusarviointeja pidettiin eräiltä osin riittämättöminä. Lisäksi esityksen perusteluja haluttiin eräiltä osin laajennettavan.

Lausuntojen pohjalta on esityksen pykäliä ja niiden perusteluja monelta kohdin tarkennettu. Lisäksi lausuntokierroksen jälkeen loppuun saatettu kaikkia ammattikorkeakouluja koskenut toimiluvan hakuprosessin lopputulos on huomioitu yleisperusteluissa.

Pykäläkohtaisia muutoksia on tehty säännöksiin ammattikorkeakoulujen tehtävien, oikeushenkilöaseman, toimilupien, ammattikorkeakoulussa annettavan opetuksen, hallituksen tehtävien, hallituksen kokoonpanon, rehtorin tehtävien ja kelpoisuusvaatimusten, tutkintolautakunnan, rikosoikeudellisen virka- ja vahingonkorvausvastuun, opiskeluoikeuden, opiskelijakunnan, muutoksenhaun ja siirtymäsäännösten osalta. Annettujen lausuntojen perusteella tehtyjä muutoksia on käsitelty myös aikaisemmin mainitussa uudistuksen ohjausryhmässä.

1.1Ammattikorkeakoululaki

1 luku Yleiset säännökset

1 §.Soveltamisala. Lain soveltamisalaan kuuluisivat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvat ammattikorkeakoulut, joille valtioneuvosto on myöntänyt tässä laissa tarkemmin säädetysti toimiluvan ammattikorkeakouluna toimimiseen. Tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle jää Poliisiammattikorkeakoulu, joka on sisäasiainministeriön alainen oppilaitos. Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998) 9 §:n 2 momentin mukaisesti Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.

2 §.Ammattikorkeakoulujen asema koulutusjärjestelmässä. Pykälän mukaan ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostaisivat jatkossakin nykyiseen tapaan korkeakoululaitoksen. Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää pyritään kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena.

3 §.Ammattikorkeakouluyhteisö. Esityksen mukaan ammattikorkeakouluyhteisön muodostaisivat opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Ammattikorkeakouluyhteisön määrittelyllä on merkitystä hallituksen kokoonpanon kannalta. Ammattikorkeakouluyhteisön määrittely palvelee myös toiminnan organisointia, kun ammattikorkeakoulujen johtosäännöillä määrättäisiin tarkemmin organisaatiosta, toimielimistä ja toimintatavoista.

4 §.Tehtävät. Ammattikorkeakoulujen tehtävät vastaisivat pitkälti voimassaolevassa laissa ammattikorkeakouluille annettuja tehtäviä. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohtana olisi käytäntöön painottuva korkeakouluopetus työelämän asiantuntijatehtäviin. Koulutuksessa tulisi siten ensisijaisesti ottaa huomioon työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin, mutta samalla korkeakouluopetuksena myös tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvan opetuksen antaminen. Samalla pyrkimyksenä olisi tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Pykälän 2 momentissa korostettaisiin ammattikorkeakoulujen roolia yhteiskunnallisena kehittäjänä. Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö palvelisi toisaalta ammattikorkeakouluopintoja ja niiden kehittämistä, mutta samalla sen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulisi edistää työelämää ja aluekehitystä sekä olla alueen elinkeinorakennetta uudistavaa. Myös taiteellisella toiminnalla tulisi olla yhteys ympäröivään yhteiskuntaan. Pykälän mukaisesti ammattikorkeakoulujen tulisi tehtäviään hoitaessaan edistää elinikäistä oppimista. Tämä pitäisi sisällään ammattikorkeakoulujen antaman aikuiskoulutuksen, jota tulee kehittää huomioiden opiskelijoiden työelämäosaamisen ylläpidon ja sen vahvistamisen.

5 §.Oikeushenkilöasema. Ammattikorkeakoulut olisivat esityksen mukaan osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöistä oikeushenkilöinä säädettäisiin osakeyhtiölain (624/2006) lisäksi myös ammattikorkeakoululaissa, koska ammattikorkeakoulut olisivat edelleen osa julkisesti rahoitettua korkeakoululaitosta, joilla olisi lakisääteisiä tehtäviä. Osakeyhtiömuotoisina ammattikorkeakoulut poikkeaisivat yliopistoista siinä, että ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä olisi osakkeenomistajat.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että ammattikorkeakoulut olisivat voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, jotka eivät saisi jakaa omistajilleen osinkoa tai tuottaa muuta taloudellista etua toimintaan osallistuvalle. Ammattikorkeakoulut eivät voisi tuottaa taloudellista etua toimintaan osallistuvalle esimerkiksi poikkeavan hinnoittelun muodossa. Toiminnasta mahdollisesti syntyvä ylijäämä jäisi hyödynnettäväksi ammattikorkeakoulun omassa toiminnassa. Koska myös muunlainen varojen jako kuin osingonjako voi tuottaa taloudellista etua, rajoitettaisiin varojen palauttamista paitsi määrällisesti myös ajallisesti. Varojen palauttaminen vapaan oman pääoman rahastosta, osakepääoman alentaminen, sekä omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen olisi mahdollista vasta ammattikorkeakoulutoiminnan loppuessa. Tällöinkin, kuten myös yhtiötä purettaessa palautettava määrä rajoittuisi sijoitettuun määrään.

Yliopistojen tapaan myös ammattikorkeakouluilla olisi kuitenkin mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee ammattikorkeakoulun tehtävien toteuttamista.

6 §.Yhteistyö toimintaympäristön kanssa. Ammattikorkeakoulun yhteistyövelvoite säilyisi esityksen mukaan nykyisenkaltaisena. Ammattikorkeakoulujen tulee, erityisesti koulutusaloillaan, olla tiiviissä yhteistyössä alueensa elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Yhteistyötä tulisi olla myös yliopistojen ja ulkomaalaisten korkeakoulujen kanssa sekä muiden koulutusasteiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

2 luku Ammattikorkeakoulujen toimilupa ja toimiehdot

7 §.Toimilupa. Säännöksen 1 momentin mukaan valtioneuvosto voisi myöntää osakeyhtiölle toimiluvan ammattikorkeakoulutoimintaan. Luvan myöntämisen edellytyksenä olisi edelleen se, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset esityksen 4 §:ssä mainittujen tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Tätä arvioitaisiin toiminnan latu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen. Ammattikorkeakoulun toiminnan tulisi vastata alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen, jonka arvioinnissa otettaisiin huomioon kansallisten koulutustarve-ennakointien alakohtaiset linjaukset ja korkeakoulutuksen saavutettavuus suuralueella. Toimiluvan saajalla tulisi olla pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen järjestämiseen sekä tehtävien laadukkaaseen ja tulokselliseen toteuttamiseen. Ammattikorkeakoulun tulisi myös olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan. Määrällisten toimilupakriteerien asettamista ei ole pidetty perusteltuna. Toimilupien myöntäminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Toimiluvan ehtona olisi, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai yhtiön osakassopimuksessa ei saisi olla määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estäisivät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Tällä pyrittäisiin siihen, että ammattikorkeakoulu pystyisi tarvittaessa mukauttamaan ja kehittämään toimintojaan, tekemään tarpeellisia strategisia ja rakenteellisia muutoksia esimerkiksi toimipaikkasiirroin. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin edelleen toimiluvan hakemisesta ja toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä. Toimilupahakemusten käsittely ja arviointi tapahtuu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä. Valtioneuvosto tekee toimilupia koskevat päätökset opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen pohjalta. Valtioneuvoston toimilupaharkinta perustuu kaikki edellä mainitut seikat huomioon ottavaan kokonaisharkintaan. Toimilupahakemuksessa tulee olla riittävät tiedot toimiluvan hakijasta sekä siitä, millä perusteella ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä haetaan. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin toimiluvan hakemisesta ja toimilupahakemuksen liitteistä. Toimilupahakemuksesta tulee käydä ilmi muun muassa se, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulussa olisi tarkoitus myöntää ja millä kielillä opetusta on tarkoitus antaa. Lisäksi hakemuksessa tulee selvittää edellytykset tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Tähän liittyen toimilupahakemukseen on liitettävä arvio ammattikorkeakoulun toiminnallisista edellytyksistä alueen työ- ja elinkeinoelämän sekä muut koulutus- ja tutkimustoimijat huomioiden. Kokonaiskuvan saamiseksi hakemuksessa tulee myös esittää, millä paikkakunnilla ammattikorkeakoulun toimintaa on tarkoitus ryhtyä harjoittamaan, vaikka sijaintipaikkoja ei enää määrättäisikään toimiluvassa kuten aikaisemmin. Hakemuksen tiedoista tulee ilmetä, miten toimiluvan hakijan on tarkoitus varmistaa toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opintojen järjestämisen ja saatavuuden sekä opiskelijapalvelujen osalta. Toimilupahakemukseen sisällytettävän opiskelijapalveluiden järjestämistä koskevan selvityksen tulee kattaa myös opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Tavoitteena on varmistaa, että ammattikorkeakoulut huolehtivat opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Hakemuksen tulee myös kuvata ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksen menettelytavat ja prosessit. Ratkaisujensa pohjaksi valtioneuvostolla tulee lisäksi olla käytössään muun muassa selvitykset osakeyhtiön omistajatahoista ja niiden keskinäisistä suhteista, osakeyhtiön hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä hakijan edellisen tilikauden päätösasiakirjat tai muu vastaava selvitys. Lisäksi hakijan tulee esittää selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja niiden turvaamisesta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla.

Pykälän 2 momentti säilyisi nykyisen kaltaisena. Säännöksen mukaan toimiluvan saajalla olisi oikeus toimia ammattikorkeakouluna, jossa annetaan ammattikorkeakouluopetusta toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voitaisiin määrätä myös ammattikorkeakoulun tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvoitteita. Säännöksen nojalla voitaisiin muun muassa määrätä ammattikorkeakoululle velvoite ottaa opiskelijaksi määräaikaisen toimiluvan saaneen ammattikorkeakoulun opiskelijat toimiluvan voimassaolon päättyessä.

Pykälän 3 momenttiin siirrettäisiin nykyisen ammattikorkeakoululain 39 §:n 1 momentti, jonka mukaan ammattikorkeakoulun nimeä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta. Säännöksen ei ole katsottu estävän sitä, että erityislailla voitaisiin nimisuojasta poiketa, kuten on tehty laissa poliisikoulutuksesta (68/2005) , jonka 1 §:n mukaan poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisin valtakunnallisen koulutuksen järjestämisestä sekä tutkimustoiminnasta. Momentin mukaisesti toimiluvassa määrättäisiin myös ammattikorkeakoulun nimi.

Ammattikorkeakouluosakeyhtiön on täytettävä toimiluvan myöntämisedellytykset myös toimiluvan myöntämisen jälkeen. Mikäli ammattikorkeakoulun toiminta ei täytä toimiluvan myöntämisedellytyksiä, toimilupa voitaisiin 4 momentin nojalla peruuttaa. Lisäksi koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvät syyt voisivat olla perusteena toimiluvan muuttamiseen tai peruuttamiseen. Muu ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvä syy peruuttamisperusteena voisi olla esimerkiksi kahden ammattikorkeakoulun yhdistyminen, jolloin alkuperäiset toimiluvat peruutetaan ja toimilupa myönnetään uudelle ammattikorkeakouluosakeyhtiölle. Ennen toimiluvan muuttamista ja peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä ammattikorkeakoululle on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän määrittely kuuluu valtion korkeakoulupolitiikan ydinalueisiin. Pykälän 4 momentin mukaan toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän muuttaminen ei edellyttäisi ammattikorkeakoulun esitystä, jotta voitaisiin varmistaa riittävä koulutustarjonta kaikilla aloilla yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Vaikka toimiluvan muuttaminen ei edellyttäisikään ammattikorkeakoulun esitystä, koulutustehtävää koskevat muutokset perustuisivat jatkossakin lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulun aloitteeseen vastaavaan tapaan kuin aikaisemmin ministeriön koulutusohjelmapäätökseen tehtävät muutokset.

8 §.Koulutustehtävä. Ammattikorkeakoulujen tehtävistä säädetään ammattikorkeakoululain 4 §:ssä eikä samoja tehtäviä ole tämän vuoksi syytä luetella toimiluvissa. Koulutustehtävää koskevan säännöksen nojalla toimiluvissa on sen sijaan tarkoitus määrätä siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu antaa ja kummalla kotimaisella kielellä korkeakouluopetusta annetaan. Nykyisestä poiketen ammattikorkeakoulun sijaintipaikoista ei enää määrättäisi toimiluvassa. Säännöksen 1 momentin mukaisesti koulutusvastuu tarkoittaisi sitä, että ammattikorkeakoululla olisi velvollisuus järjestää niihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja tutkintonimikkeisiin johtavaa koulutusta, jotka luetellaan toimiluvassa. Koulutusvastuu ei kuitenkaan edellyttäisi tiettyä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden sisäänottoa joka vuosi, vaan ammattikorkeakoulu voisi omalla päätöksellään pidättäytyä määräaikaisesti sisäänotosta muun muassa alan vetovoima- ja työllistymisnäkökohdat huomioiden.

Koulutusvastuun määrittely pelkästään tutkinnon ja tutkintonimikkeen avulla olisi useimmiten riittävä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin erityisesti liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään tutkintonimike tradenomi sekä tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään tutkintonimike insinööri (AMK), rakennusmestari (AMK) tai laboratorioanalyytikko (AMK). Näiden kahden tutkinnon osalta tutkintokohtaista koulutusvastuuta on tarkoitus täsmentää toimiluvassa. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta voitaisiin täsmentää esimerkiksi seuraavien kuuden alan perusteella: liiketalous, tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala, logistiikka, turvallisuusala ja johdon assistenttikoulutus. Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta voitaisiin täsmentää esimerkiksi seuraavien yhdeksän alan perusteella: energia- ja ympäristötekniikka, informaatioteknologia, kone- ja valmistustekniikka, prosessi- ja materiaalitekniikka, rakentamistekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, logistiikka, palo- ja pelastusala sekä tuotantotalous. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta voitaisiin täsmentää esimerkiksi diakonisen hoitotyön ja diakonisen sosiaalityön osalta, jotka liittyvät tutkintonimikkeisiin sairaanhoitaja (AMK) ja sosionomi (AMK).

Säännöksen 1 momentin mukaan toimiluvassa määrättäisiin koulutusvastuun lisäksi siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Koulutusvastuun piiriin kuuluvan ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen lisäksi ammattikorkeakouluilla olisi näin ollen mahdollisuus, mutta ei velvollisuutta järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulusta. Tämä malli korostaa sitä, että ammattikorkeakoulututkinnot ovat jatkossakin ammattikorkeakoulujen perustutkintoja. Järjestämisvelvoitteen puuttuessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen riittävää tarjontaa turvaa ehdotettava uusi rahoitusmalli, joka kannustaa tarjoamaan myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarjontaa sopimusmenettelyn kautta.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon myöntämisoikeuden määrittäminen toimiluvassa perustuisi koulutusvastuuna määriteltyihin ammattikorkeakoulututkintoihin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos toimiluvassa koulutusvastuuseen sisältyisi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ja siihen liitettävät tietyt tutkintonimikkeet, ammattikorkeakoululla olisi oikeus järjestää sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja antaa vastaavia ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitettäviä tutkintonimikkeitä. Toimiluvassa ei täsmennettäisi tekniikan ja liiketalouden ylempien ammattikorkeakoulututkintojen anto-oikeutta alakohtaisesti. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi työelämän johtotehtävien edellyttämien laaja-alaisten ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen kehittämisen. Tarkoitus ei sen sijaan ole, että ammattikorkeakoulut, joilla ei ole tiettyyn osaamisalaan kuten esimerkiksi informaatioteknologiaan liittyvää koulutusvastuuta, järjestäisivät informaatioteknologiaan painottuvia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Tutkintonimikkeitä artenomi (ylempi AMK), tanssinopettaja (ylempi AMK), teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK), vestonomi (ylempi AMK), laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) ja estenomi (ylempi AMK) ei sisälly voimassa oleviin opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksiin. Vaikka ammattikorkeakouluilla olisikin jatkossa mahdollisuus myöntää mainittuja tutkintonimikkeitä, näihin tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen aloittamista ei työelämän tarpeet huomioon ottaen voida pitää tarkoituksenmukaisena. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike määräytyisi jatkossakin aina koulutuksen sisällön eikä opiskelijan pohjakoulutuksen tutkintonimikkeen mukaan.

Säännöksen 2 momentin mukaan toimiluvassa määrättäisiin myös ylläpitäjän oikeudesta järjestää opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa. Ehdotettavan ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lain yhteydessä on tarkoitus kumota ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki ja siirtää viimeksi mainittuun lakiin sisältyvät säännökset tarvittavilta osin ammattikorkeakoululakiin.

Säännöksen 3 momentin mukaan toimiluvassa määrättäisiin suomen tai ruotsin käyttämisestä ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielenä. Toimiluvassa määrätään näin ollen siitä, mitä suomen- tai ruotsinkielisiä tutkintoja ammattikorkeakoulu on velvollinen antamaan. Tämä ei kuitenkaan estä toisen kotimaisen kielen käyttämistä opetuksessa, kuulusteluissa ja kokeissa, jos ammattikorkeakoulu niin päättää ja opetuskielen osalta on olemassa koulutustarpeeseen liittyviä perusteltuja syitä. Jonkin muun kielen kuin toimiluvassa määrätyn suomen tai ruotsin kielen käyttäminen opetus- ja tutkintokielenä olisi ammattikorkeakoulun päätettävissä. Ammattikorkeakouluista annettavassa valtioneuvoston asetuksessa on tarkoitus säätää yliopistosektoria vastaavasti siitä, että muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus.

3 luku Opetus, tutkinnot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta

9 §.Opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Pykälä säilyisi sisällöltään nykyisen lain 16 §:n mukaisena. Ammattikorkeakoululla olisi 4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Pykälä antaisi ammattikorkeakoululle esimerkiksi mahdollisuuden määrittää tutkintojensa sisältö ja toteutustapa sekä menetelmät niissä rajoissa, joita säädökset asettavat. Säännöksellä on vahva liittymäkohta perustuslain 16 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.

Säännöksen 2 momentin mukainen opetuksen julkisuus tarkoittaa lähtökohtaisesti myös muuta opetusta kuin luento-opetusta. Pääsyä opetusta seuraamaan voidaan kuitenkin rajoittaa perustellusta syystä. Perusteltuna syynä evätä oikeus opetuksen seuraamiseen voisi esimerkiksi olla tilanne, jossa opetustilanteen turvallisuus edellyttäisi opetuksen seuraamisen rajoittamista.

10 §.Ammattikorkeakoulussa annettava opetus. Pykälä säilyisi nykyisen lain 17 §:n mukaisena. Ammattikorkeakoulu järjestäisi toimilupansa rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voisi myös järjestää tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai erillisinä opintoina. Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat laajoja täydennyskoulutusohjelmia ja muu aikuiskoulutus esimerkiksi täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Säännöksen 2 momentin mukaan avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. Ammattikorkeakoulu valitsee opiskelijat avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen ja erillisiin opintoihin.

Ammattikorkeakoulu voisi pykälän 3 momentin mukaan järjestää maahanmuuttajille ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Tämän koulutuksen rahoitus on tarkoitus hoitaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen puitteissa. Säännöksessä tarkoitettu koulutus olisi opiskelijalle maksutonta.

11 §.Tutkinnot ja niiden perusteet. Pykälä säilyisi sisällöltään nykyisen lain 18 §:n kaltaisena, mutta nykyisen pykälän 2 ja 3 momenttien paikkaa esitetään keskenään vaihdettavaksi. Ammattikorkeakouluissa suoritettavien tutkintojen asemasta korkeakoulutukintojen järjestelmässä säädetään tarkemmin asetuksella korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) . Ammattikorkeakouluissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta säädetään nykyisin valtioneuvoston asetuksella ammattikorkeakouluista (352/2003) .

12 §.Opetuksen maksuttomuus. Pykälässä säädettäisiin vastaavasti kuin nykyisen lain 26 §:ssä opetuksen maksuttomuudesta. Pykälän 1 momentin mukaan korkeakoulututkintoon johtava opetus olisi nykyiseen tapaan maksutonta. Maksuttomuuden piiriin kuuluvat varsinaisen tutkintoihin kuuluvan opetuksen lisäksi sen edellyttämät tai siihen liittyvät tehtävät, kuten kuulustelut, arvioinnit, valinta- ja tasokokeet, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus, opintoneuvonta, todistukset opintosuorituksista sekä tutkintotodistukset. Myös opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat maksuttomia.

Pykälän 2 momentin mukaan vieraskieliseen koulutukseen hakevilta voitaisiin 1 momentista poiketen edellyttää opiskelijavalinnoissa maksullisten testien suorittamista. Säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälisten standardoitujen kokeiden, kuten esimerkiksi GRE tai GMAT, käyttö opiskelijoiden valintaprosessissa. Nämä kokeet ovat kaikille hakijoille samansisältöiset ja niihin voi osallistua miltei missä päin maailmaa tahansa ja niiden avulla ammattikorkeakoulut voivat asettaa yhdenvertaisesti erimaalaiset hakijat vertailukelpoiselle pohjalle.

Ammattikorkeakoulu voisi säännöksen 2 momentin nojalla periä maksuja muusta kuin tutkintoon johtavasta opetuksesta tai valintakokeista. Maksuista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden laskemisesta. Kun valtion rahoitusta voidaan käyttää ammattikorkeakoulun muuhunkin toimintaan kuin tutkintokoulutukseen, esimerkiksi avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen, tulee valtioneuvoston asetuksella säätää opiskelijoiden suoritettavaksi jäävän maksun suuruudesta. Toiminta, jota EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen perusteella ei voida toteuttaa julkisella rahoituksella, tulee kattaa kokonaisuudessaan asiakkailta perittävin maksuin.

Lisäksi säännöksen 2 momentin perusteella voidaan periä, myös tutkintokoulutuksessa, maksuja oppimateriaaleista ja tarvikkeista. Jos ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja taikka työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, ammattikorkeakoulu voi periä niistä maksun todellisten hankinta- tai tuotantokustannusten mukaisesti. Maksua ei kuitenkaan voida periä maksuttomaan opetukseen kuuluvista opetuksen järjestämisen edellyttämistä työvälineistä, koneista, laitteista, suojavaatteista, työturvallisuussäännöksissä edellytetyistä varusteista, opetuksessa käytettävistä koululle kuuluvista materiaaleista ja tarvikkeista eikä muista vastaavista opetusvälineistä.

Pykälän 3 momentissa olisivat tavanomaiset viivästyskorkoa ja maksun perimistä koskevat viittaussäännökset. Maksun ulosottaminen ilman tuomiota tai päätöstä on myös opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaista kun erääntyneisiin saataviin liittyvät perintäkustannukset vähenevät nykyisestä.

13 § . Tilauskoulutus. Pykälän sisältö säilyisi nykyisen lain 26a §:n mukaisena muutoin, mutta säännöksen 3 momentissa on korjattu tilauskoulutus kohdistumaan ammattikorkeakoulun koulutustehtävään. Tilaajana toimiva oikeushenkilö olisi velvollinen maksamaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset, eikä niitä saa vyöryttää opiskelijan maksettavaksi.

14 §.Opetussuunnitelmat ja opintojen pituus. Pykälän 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulut päättäisivät opetussuunnitelmistaan. Ammattikorkeakoulut päättävät itsenäisesti myös siitä, järjestävätkö ne tutkintoon johtavat opinnot koulutusohjelmina tai muulla tavoin.

Tutkintojen pituudesta säädettäisiin pykälän 2 momentissa ja momenttiin sisältyisi myös ammattikorkeakouluille velvollisuus järjestää tutkintoon johtavat opinnot siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden pituutta vastaavassa ajassa. Edellä mainittuun sisältyy velvollisuus järjestää opiskelijoiden opinto-ohjausta ja riittävä informaatio opiskelijoille.

4 luku Organisaatio

15 §.Ammattikorkeakoulun toimielimet. Pykälässä säädettäisiin osakeyhtiölakia täydentävästi ammattikorkeakoulunpakollisista toimielimistä, joita olisivat hallitus, toimitusjohtajana toimiva rehtori ja vähintään yksi tutkintolautakunta. Pakollisten toimielinten tehtävistä säädettäisiin lain 16, 18 ja 19 §:ssä. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toimielimistä olisi perusteltua säätää osakeyhtiölakia täydentävästi, koska ammattikorkeakoulun toiminta olisi osa lakisääteistä korkeakoulujärjestelmää, jonka kustannukset katetaan pääosin julkisella rahoituksella. Ammattikorkeakoululla voisi olla myös muita toimielimiä sen mukaan kuin sen johtosäännössä määrätään.

16 §.Hallituksen tehtävät. Hallituksen tehtävistä säädettäisiin osakeyhtiölain lisäksi tässä laissa johtuen ammattikorkeakoulutoiminnan lakisääteisyydestä ja luonteesta. Ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävät olisivat pitkälti samanlaisia kuin yliopistolain (558/2009) mukaisten yliopistojen hallitusten tehtävät. Ammattikorkeakouluista poistuisi nykyinen kahden hallituksen malli, jossa ylläpitäjähallituksen lisäksi toimii ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus. Ammattikorkeakoulu voisi kuitenkin edelleen esityksen 20 §:n mukaisesti muodostaa tarvittaessa johtosäännöillään toimielimen tai toimielimiä, joilla olisi hallituksen tehtäviin kuulumattomia koulutuksellisia tai muita asioita koskevia tehtäviä.

Pykälän 2 momentin mukaan hallituksen tehtävänä olisi myös ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva henkilöstö, jollei se ole siirtänyt tehtävää muulle ammattikorkeakoulun toimielimelle. Säännös antaisi hallitukselle mahdollisuuden päättää kyseisten valintojen siirtämisestä esimerkiksi suoraan rehtorille, jos hallitus katsoisi sen tarkoituksenmukaiseksi. Rehtorin alaisuudessa toimivalla johtavalla henkilöstöllä tarkoitetaan ammattikorkeakoulun yleisen hallinnon johtotehtävissä olevia henkilöitä sekä sellaisia henkilöitä, joiden tehtäviin kuuluu johtaa ja koordinoida koko ammattikorkeakoulun toimintaa jonkin tehtäväkokonaisuuden osalta. Johtavaan henkilöstöön voisivat esimerkiksi kuulua hallintojohtaja, talousjohtaja ja vararehtori.

Pykälän 3 momentin mukaan hallituksen 1 momentissa mainittuja tehtäviä ei voisi siirtää hallitukselta yhtiökokouksen päätettäväksi. Ammattikorkeakoulun omistajatahoja ei ole säädöksin rajoitettu. Pykälän 1 momentissa mainitut tehtävät voidaan katsoa luonteeltaan sellaisiksi, että niiden päätösvallan siirtämisen rajoittaminen on perusteltua. Päätösvallan siirtäminen hallitukselta yhtiökokoukselle merkitsisi myös sitä, että henkilöstö ja opiskelijat, joiden edustajien tulee olla mukana hallituksessa, syrjäytettäisiin päätöksenteosta. Momentin kielto koskisi myös osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja asioita ja osakeyhtiönlain 5 luvun 2 §:n 2 momentissa säädettyä yksimielisten osakkaiden mahdollisuutta yksittäistapauksissa tehdä päätöksiä hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa. Myös ammattikorkeakouluosakeyhtiössä yhtiökokous muutoin päättäisi osakeyhtiölaissa yhtiökokoukselle säädetyistä asioista.

17 §.Hallituksen kokoonpano. Ammattikorkeakoulun hallituksen koko määritettäisiin pykälän 1 momentissa. Jäsenten määrän osalta pyrkimyksenä on pitää hallituksen koko sellaisena, että se pystyy tehokkaaseen ja toimivaan päätöksentekoon. Koska ammattikorkeakouluja, niin kokonsa kuin omistajapohjansakin osalta on erilaisia, jäseniä hallituksessa voisi olla vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenillä ei olisi varajäseniä, jotta hallituksen jäsenet sitoutuisivat hallitustyöhön mahdollisimman hyvin. Hallituksen jäsenillä ei ole henkilökohtaisia kelpoisuusvaatimuksia, mutta hallitus tulisi valita siten, että siinä olisi edustettuna monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtävien sekä toimiluvan mukaisten koulutustehtävien ja eri alojen tuntemus. Lisäksi jäsenten valinnassa tulisi huomioida työelämää ja aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön tuntemus. Hallituksessa tulisi olla myös työ- ja elinkeinoelämän kokemusta ja tuntemusta, jonka kautta pyrittäisiin edistämään koulutuksen ja muun toiminnan työelämälähtöisyyttä.

Ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiökokous valitsee hallituksen muut jäsenet, mutta pykälän 2 momentissa mainittujen henkilöstöön ja opiskelijoihin kuuluvien jäsenten valinta on jätetty yhtiökokouksen toimivallan ulkopuolelle. Nämä ammattikorkeakouluyhteisöstä valittavat hallituksen jäsenet valittaisiin näiden kahden ammattikorkeakouluyhteisön ryhmän sisäisillä vaaleilla. Henkilöstön edustajan valinnasta määrättäisiin tarkemmin ammattikorkeakoulun johtosäännössä ja opiskelijoiden edustajan valinnasta määrättäisiin opiskelijakunnan säännöissä. Osakeyhtiön yhtiökokous vahvistaisi nimitykset, jotta yhtiökokouksella olisi riittävät tiedot kokonaisnäkemyksen muodostamiseen hallituksen kokoamisessa.

Vaikka hallituksen kokoonpanosta ehdotettu poikkeaa siitä, mitä osakeyhtiölaissa hallituksen jäsenten valinnasta on säädetty, velvoittaisi osakeyhtiönlain 1 luvun 8 § myös ammattikorkeakoulun hallitusta. Hallituksen tulee toimia huolellisesti ja sen tulee edistää ammattikorkeakoulun etua.

18 §.Rehtorin tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin tehtävistä säädettäisiin osakeyhtiölakia täydentävästi pykälän 1 momentissa. Kuten yliopistoissa, myös ammattikorkeakoulussa rehtori vastaisi hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta.

Pykälän 2 momentin mukaan rehtori voisi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorin oikeudella olla läsnä ja käyttää puhevaltaa ammattikorkeakoulun kaikkien toimielinten kokouksissa pyritään osaltaan varmistamaan tiedonkulku ammattikorkeakoulun hallituksesta sen kaikkiin muihin toimielimiin.

Rehtorin kelpoisuusvaatimuksesta säädettäisiin pykälän 3 momentissa nykyisiä asetustasolla säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia vastaavasti.

Pykälän 4 momentissa olisi hallituksen tehtävien siirtämiskieltoa vastaava kielto siirtää toimitusjohtajan tehtäviä yhtiökokouksen päätettäväksi. Samoin osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia ja 6 luvun 7 §:ssä säädettyä ei sovellettaisi rehtorin yleistoimivaltaan kuluvan asian saattamisesta yhtiökokouksen päätettäväksi.

19 §.Tutkintolautakunta. Ammattikorkeakoulun pakollisena toimielimenä olisi hallituksen ja rehtorin lisäksi vähintään yksi tutkintolautakunta tai sitä vastaava toimielin, jonka tehtävänä olisi opiskelijoiden oikeusturvaan ja muutoksenhakumahdollisuuksiin liittyen käsitellä opintosuorituksia koskevien päätösten oikaisupyyntöjen käsittely. Opintosuoritukset pitäisivät sisällään myös hyväksilukemista koskevista päätöksistä tehdyt oikaisupyynnöt. Johtosäännössä tutkintolautakunnalle tai sitä vastaavalle toimielimelle voitaisiin määrätä myös muita tehtäviä. Tutkintolautakunnan kokoonpanosta ja jäsenistä säädettäisiin pykälän 2 ja 3 momenteissa nykytilaa vastaavasti.

20 §.Johtosäännöt ja määräykset. Ammattikorkeakoulu määräisi tarkemmin järjestäytymisestään, toimielintensä keskinäisestä toimivallasta ja tehtävistään sekä menettelytavoista ja muista toimintaansa liittyvistä asioista johtosäännöillä ja muilla määräyksillä, jos tätä ei ole säädöksillä rajoitettu. Ammattikorkeakoulutoiminnan sisäinen organisointi jäisi siten ammattikorkeakoulujen omaan päätösvaltaan.

21 §.Hallintomenettely ja julkisuus. Lakisääteisistä tehtävistä ja niiden julkisrahoitteisuudesta johtuen ammattikorkeakoulun hallintomenettelyä sekä toiminnan ja asiakirjojen julkisuutta koskevat säännökset esitetään yhdenmukaistettaviksi yliopistojen kanssa. Samat velvoitteet hallintomenettelyn ja julkisuuden osalta kohdistuisivat myös ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan, koska opiskelijakunnan asemaa esitetään muutettavaksi siten, että jäsenyys olisi ylioppilaskuntien tapaan pakollista. Julkisen hallintotehtävän voidaan lähtökohtaisesti katsoa sisältävän erityisesti ammattikorkeakoulun lakisääteisten tehtävien toteuttamisen ja sitä koskevan päätöksenteon.

Ammattikorkeakoulun kaikkeen toimintaa sovellettaisiin lisäksi hallintolain esteellisyyssäännöksiä, jolla pyrittäisiin varmistamaan yleinen luottamus ammattikorkeakoulujen toimintaan ja toiminnan läpinäkyvyys. Tästä poikkeuksena hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohtaa ei sovellettaisi ammattikorkeakouluun tai ammattikorkeakoulukonserniin kuuluvaan yhteisöön, ellei kysymyksessä ole sellaisesta asiasta, jossa ammattikorkeakoulun ja edellä mainitun yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai asian tasapuolinen käsittely edellyttää sitä, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Säännöksellä pyritään turvaamaan päätöksenteon riittävä sujuminen ammattikorkeakoulukonsernin sisällä.

Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toiminnassa sovellettaisiin julkisuuslakia kaikilta osin samalla tavoin kuin sitä sovelletaan viranomaisissa tai yliopistolaissa säädetyissä yliopistoissa.

5 luku Henkilöstö ja hallintokieli

22 §.Opettajat ja kelpoisuusvaatimukset. Pykälässä säilytettäisiin ammattikorkeakoulun opetushenkilökunnan rakenne nykyisen kaltaisena. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädettäisiin edelleen tarvittaessa asetustasolla. Koska ammattikorkeakoulut jatkossa olisivat osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä, noudatettaisiin ammattikorkeakoulun työntekijöiden osalta, mitä työsopimuslaissa säädetään.

23 §.Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvausvastuu. Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja toimielimen jäsenen rikosoikeudellinen virkavastuu voi tulla kyseeseen käytettäessä julkista valtaa. Ammattikorkeakoulussa julkista valtaa käytetään erityisesti päätettäessä opiskelijaksi ottamisesta, opintosuoritusten arvioinnista, muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemisesta, opiskeluoikeuden jatkamisesta tai sen menettämisestä ja kurinpidosta sekä myönnettäessä tutkintoja. Vahingonkorvausvastuun osalta pykälä sisältäisi selvyyden vuoksi viittauksen vahingonkorvauslakiin (412/1974) .

24 §.Ammattikorkeakoulun hallintokieli. Ammattikorkeakoulun sisäisessä hallinnossa sen hallintokielenä olisi sama kieli, suomi tai ruotsi, kuin ammattikorkeakoululle myönnetyssä toimiluvassa olisi määrätty sen opetus- ja tutkintokieleksi.

6 luku Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja opiskelijat

25 §.Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin. Pykälässä säädettäisiin niistä kelpoisuutta koskevista edellytyksistä, jotka oikeuttavat hakemaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tai ammatilliseen opettajankoulutukseen. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

26 §.Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen perusteet. Pykälässä säädettäisiin opiskelijaksi ottamisen esteistä ja ammattikorkeakoulun velvollisuudesta antaa tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

27 §.Opiskelijavalintaan liittyvä tiedonsaanti. Pykälässä säädettäisiin opiskelijaksi pyrkivän tiedonantovelvollisuudesta ja ammattikorkeakoulun oikeudesta saada pykälässä tarkoitettuja tietoja muilta koulutuksen järjestäjiltä. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi.

28 §.Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen. Pykälässä säädettäisiin opiskelijavalinnan toteuttamisesta ja opiskelupaikan vastaanottamisesta opiskelijan tultua valinnoissa hyväksytyksi. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi muutoin kuin siirtämällä 7 momentti 58 §:n 1 momentiksi.

29 §.Opiskelijaksi ilmoittautuminen. Pykälässä säädettäisiin opiskelijan velvollisuudesta lukuvuosittain ilmoittautua ammattikorkeakouluun läsnä olevaksi tai poissaolevaksi. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

30 §.Opiskeluoikeus. Pykälässä säädettäisiin opiskeluoikeuden kestosta. Pykälän sisältöä ei esitetä muutoin muutettavaksi nykyisestä, mutta ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa tapahtunut koulutusohjelmaa koskevan termin käyttämisestä luopuminen on huomioitu pykälässä.

31 §.Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Pykälässä säädettäisiin opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Ammattikorkeakoululla olisi turvallisen opiskeluympäristön varmistamiseksi oikeus antaa järjestyssäännöissään tai muissa määräyksissään tarpeellisia määräyksiä. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi.

32 §.Opiskeluoikeuden menettäminen. Pykälässä säädettäisiin opiskeluoikeuden menettämisestä silloin, kun opiskelija on laiminlyönyt lukuvuosittain tapahtuvan ilmoittautumisen tai opiskelija ei ole suorittanut opintojaan 31 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi muutoin kuin, että menettämispäätöksen oikaisua koskevan 3 momentti esitetään siirrettäväksi 58 §:n 2 momentiksi.

33 §.Opiskeluoikeuden peruuttaminen. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa opiskeluoikeus voidaan peruuttaa. Säännöstä sovellettaisiin koulutusaloilla, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tällaisia opintoja on lähinnä humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tutkintonimikkeittäin niistä ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin. Lisäksi säännöstä sovellettaisiin myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin ja liikenneopettajankoulutukseen. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

34 §.Opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvä tiedonsaanti. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulun oikeudesta saada haltuunsa opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa päätöksenteossa tarvittavat tiedot, opiskelijan velvollisuudesta toimittaa tietoja ja ammattikorkeakoulun velvollisuudesta antaa tietoja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

35 §.Opiskeluoikeuden palauttaminen. Pykälässä säädettäisiin mahdollisuudesta hakea opiskeluoikeuden palauttamista tilanteissa, joissa opiskeluoikeuden peruuttaminen on perustunut opiskelijan terveydentilaan tai toimintakykyyn. Ammattikorkeakoulun hallitus voisi säännöksen perusteella harkintansa mukaan palauttaa opiskeluoikeuden, jos se katsoo opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneen perusteen poistuneen. Näyttövelvollisuus asiassa olisi opiskeluoikeuden palauttamista hakevalla. Opiskeluoikeuden menettäneen henkilön tulisi esimerkiksi työkyvyn arviointimenettelyyn osallistumisella, lääkärinlausunnolla ja muulla vastaavalla todistuksella ja selvityksillä osoittaa, että opiskeluoikeuden palauttamiselle on perusteet. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi.

36 §.Huumausainetestaus. Pykälässä säädettäisiin huumausainetestauksesta, jota koskevat säännökset vastaisivat käytännössä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain säännöksiä. Huumausainetestauksen tavoitteena on opiskelu- ja työturvallisuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoonohjaukseen ja huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen luottamukselliseen käsittelyyn sekä testaamista koskevien todistusten huolelliseen hävittämiseen heti, kun se käsittelyn tarkoituksen kannalta on mahdollista. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

37 §.Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen. Opiskelijalla olisi aina oikeus saada tietoonsa arvosteluperusteiden soveltaminen hänen suorittamaansa opintosuoritukseen. Opiskelijalle tulisi varata tilaisuus tutustua arvosteltuun opintosuoritukseensa. Opintosuoritukset ja myös niitä koskevat arvosteluperusteet tulisi säilyttää vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Aikaisemmin asiasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella, mutta opiskelijan oikeusturvaan olennaisesti kuuluvana asiana esitetään sääntelyn nostamista lakitasolla.

38 §.Kurinpito. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, jolloin opiskelijaan voi kohdistua kurinpidollisia toimia. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

39 §.Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Pykälässä säädettäisiin toimintatavoista, joita tulee noudattaa opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoasiaa käsiteltäessä. Pykälän sisältöä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

40 §.Arkaluonteisten tietojen käsittely. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoulun oikeudesta käsitellä opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin opiskelijan rikosrekisteriotteen käsittelemisestä. Terveydentilaa ja rikosrekisteriotetta koskevat tiedot ovat sekä arkaluonteisia että salassapidettäviä tietoja.

Säännöksen 3 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tulisi määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Työntekijät saavat käyttää henkilörekisterissä olevia tietoja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa sitä edellyttävät. Muut henkilökuntaankin kuuluvat ovat rekisteröidyn tietojen käsittelyyn nähden sivullisia. Käyttöoikeudet tietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti. Arkaluonteisten ja salassapidettävien tietojen asianmukainen suojaaminen on erityisen tärkeää. Suojaamisvelvollisuudesta säädetään henkilötietolain 32 §:ssä.

Ammattikorkeakoulu toimii opiskelijoita koskevien tietojen osalta henkilötietolaissa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Pykälän 4 momentin mukaan ammattikorkeakoulun tulisi säilyttää arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista ja ne tulisi poistaa ammattikorkeakoulun asianomaisesta rekisteristä henkilötietolain 12 §:n 2 momentin mukaisesti välittömästi sen jälkeen kun niiden käsittelylle ei olisi enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta. Tietojen poistaminen rekisteristä tulisi joka tapauksessa tapahtua viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Pykälän 5 momentti sisältäisi viittaussäännöksen henkilötietolakiin. Henkilötietolain mukaan henkilörekisteristä tulee lain 10 §:n mukaan laatia jokaisen saatavilla oleva rekisteriseloste. Henkilötietojen käsittelystä tulee myös informoida rekisteröityä lain 24 §:ssä mainituin tavoin. Rekisteröidyllä on henkilötietolain 26 §:n mukainen oikeus tarkastaa henkilörekisteriin talletetut tietonsa ja pyytää niiden korjaamista lain 29 §:n perusteella.

41 §.Opiskelijakunta. Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa toimisi edelleen opiskelijakunta, jolla on itsehallinto. Opiskelijakunnan jäsenyys tutkinto-opiskelijoiden osalta esitetään muutettavaksi pakolliseksi, kuten se on myös ylioppilaskunnissa. Tämä liittyy erityisesti siihen, että myös ammattikorkeakouluissa on tarve mahdollistaa opiskelijaterveydenhuolto samalla tavoin kuin se on toteutettu yliopistojen ylioppilaskuntien toimesta. Opiskelijakunnan asema ammattikorkeakoulun hallinnossa vahvistuisi myös siten, että se jatkossa nimittäisi edustajansa ammattikorkeakouluosakeyhtiön hallitukseen. Nykyisin opiskelijoilla on lakisääteinen edustus ainoastaan ammattikorkeakoulun sisäisessä hallituksessa, mutta ei ylläpitäjän hallituksessa. Säännöksessä ehdotetaan täsmennettäväksi opiskelijakunnan aseman perusteita ja siihen ehdotetaan lisättäväksi maininnat ylioppilaskunnan julkisista tehtävistä.

Ehdotettavan lain 3 §:n mukaan ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat sen opetus- ja muu henkilöstö sekä opiskelijat. Opiskelijoiden ei ole katsottu olevan ammattikorkeakoulun asiakkaita vaan ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä muodostamansa opiskelijakunnan kautta. Opiskelijoilla olisi merkittävä asema ammattikorkeakoulujen hallinnossa. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan opiskelijakunta nimeäisi opiskelijoiden edustajat 4 luvussa tarkoitettuihin ammattikorkeakoulun toimielimiin. Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan opiskelijakunta nimeäisi edustajat opintukilain 9 §:n mukaiseen ammattikorkeakoulun opintotukilautakuntaan. Lisäksi pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin opiskelijakunnan tehtävästä, joka liittyy mahdollisuuteen osallistua opiskelijoiden terveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen samalla tavoin kuin se on toteutettu yliopistojen ylioppilaskuntien toimesta. Lähtökohtaisesti kunnan tulee järjestää kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä suun terveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymällä tavalla.

Pykälän 2 momentin mukaan kaikki ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi tutkintoon johtavaan koulutukseen, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluisivat opiskelijakuntaan. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta voisi ottaa jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Säännös vastaisi yliopiston ylioppilaskunnasta säädettyä automaatiojäsenyyttä.

Pykälän 3 ja 4 momentissa olisi automaatiojäsenyydestä johtuen nykyiseen lakiin lisätty vaatimus siitä, että oppilaskunnan jäsenmaksun tulee rehtorin vahvistaa ja lisäksi opiskelijakunnan säännöissä tulisi määrätä perusteet, joilla opiskelijakunnan jäsen voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta. Esityksessä säädettäisiin myös opiskelijakunnan kielestä, joka olisi ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.

Opiskelijakunnan olisivat pykälän 5 momentin mukaisesti edelleen yhdistyslain mukaisia yhdistyksiä. Opiskelijakuntiin sovellettaisiin yhdistyslakia, jollei tästä laista muuta johtuisi.

Pykälän 6 momentin mukaan opiskelijakunnan hallintoasiassa tekemään päätökseen haetaan muutosta hallintolain mukaisella oikaisumenettelyllä. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden antamaa päätöstä koskisi valituskielto.

Muutoksenhakuajat laskettaisiin pykälän 7 momentin mukaisesti siitä, kun opiskelijakunnan päätökset on asetettu yleisesti nähtäville. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi sähköisten sivujen lisäksi opiskelijakunnan tiedotetaulun välityksellä.

7 luku Ammattikorkeakoulujen ohjaus ja rahoitus

42 §.Tavoitteiden asettaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisen ohjauksen keskeinen osa olisi pykälän 1 momentin mukaiset säännöllisesti käytävät neuvottelut, joissa ammattikorkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sopivat määrävuosiksi ammattikorkeakoulun tehtävistä sekä sille asetettavista keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. Lisäksi sovittaisiin tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella ja tavoitteiden asettamisella edistettäisiin eduskunnan ja hallituksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiselle asettamia keskeisiä linjauksia. Tavoitteena olisi varmistaa ammattikorkeakoulujen laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden vahvistumista niiden toiminnassa.

Kullekin ammattikorkeakoululle asetettavien tavoitteiden lisäksi korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet valmisteltaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet kytkeytyisivät korkeakoululaitoksen yhteisiin tavoitteisiin. Tarkoituksena olisi, että valtakunnallisten vahvistamiseksi sopimuskausi rytmitettäisiin eduskunta- ja hallituskauteen. Tavoitteet sovittaisiin useammalle vuodelle, mutta niitä voitaisiin tarvittaessa tarkistaa kesken sopimuskauden. Yhteys ammattikorkeakouluihin turvattaisiin myös sopimuskauden välivuosina riittävän tiiviillä vuorovaikutuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on osana ohjaustaan aloittanut vuonna 2013 korkeakouluvierailut. Vuonna 2014 vuorossa ovat ammattikorkeakoulut.

Pykälän 2 momentin mukaan tilanteissa, joissa määrällisiä tavoitteita ei saataisi valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteen sovitettua, voisi opetus- ja kulttuuriministeriö päättää yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. Tällä turvattaisiin ammattikorkeakoululle valtion rahoituksen jatkuminen.

Ammattikorkeakoulun kanssa käytävissä neuvotteluissa huomioidaan myös lain 8 §:n 3 momentin mukaisesti toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli, kun tavoitteita asetetaan ja samalla arvioidaan tavoitteiden toteuttamista. Siirtymäkauden aikana valmisteltavassa uuden rahoitusmallin valmistelutyössä tullaan arvioimaan ja tunnistamaan ruotsinkielisten ammattikorkeakoulujen erityistarpeet.

43 §.Valtion rahoituksen määräytymisperusteet. Ammattikorkeakouluille lakisääteisiin tehtäviin myönnettävän valtionrahoituksen säännökset kirjattaisiin ammattikorkeakoululakiin. Tarkoituksena olisi järjestää ammattikorkeakoulun rahoitus pitkälti vastaamaan yliopistolaissa säädettyä yliopistojen perusrahoitusta.

Pykälän 2 momentin mukaan valtion talousarvioon otettua määrärahaa korotettaisiin kertaluontoisia eriä lukuun ottamatta korkeakouluindeksin vuotuista kustannustasoa vastaavasti. Korkeakouluindeksi muodostuisi yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä. Korkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta säädettäisiin pykälän 6 momentin mukaisesti valtioneuvoston asetuksella. Kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen painoarvo olisi 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino olisi 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino olisi 15 prosenttia. Korkeakouluindeksi vastaisi yliopistoindeksiä, koska kulurakenteet ovat pitkälti samankaltaiset korkeakoululaitoksen piirissä. Ammattikorkeakoulujen tehtävien laajuudessa ja laadussa tapahtuvien muutosten huomioon ottaminen tulee muutoin erikseen arvioitavaksi vuotuisten talousarvioiden yhteydessä.

Perusrahoituksen myöntämisperusteistä säädettäisiin pykälän 3 momentissa. Rahoitusta myönnettäisiin laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Lisäksi rahoitusta myönnettäisiin muiden koulutuspolitiikan ja tk-politiikan tavoitteiden perusteella. Valtion rahoituksella turvataan kaikille ammattikorkeakouluille kohtuulliset taloudelliset edellytykset lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Ammattikorkeakoulujen saama muu rahoitus ei vähentäisi valtion tämän lain mukaisen rahoituksen määrää.

Laskennallisen rahoituksen perusteella kohdennetaan valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen kesken siten, että keskimääräistä laadukkaammat, vaikuttavammat ja tuloksellisemmat ammattikorkeakoulut hyötyvät. Muiden koulutuspolitiikan ja tki-politiikan tavoitteiden perusteella myönnettävässä rahoituksessa voidaan ottaa huomioon myös poikkeuksellisia, esimerkiksi normaalia kustannustasoa korkeampien toimintojen rahoittamista ja valtakunnallisia erityistehtäviä. Ammattikorkeakoulut päättäisivät itse sisäisestä rahoituksen kohdentamisestaan.

Pykälän 4 momentin mukaan ammattikorkeakouluille korvattaisiin niiden lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa syntyneet arvonlisäverot euro-eurosta –periaatteen mukaisesti. Korvausta ei kohdisteta sellaiseen toimintaan, joka katsotaan taloudelliseksi toiminnaksi tai joka ei ole ammattikorkeakoululaissa tarkoitettua toimintaa. Jos toiminnassa on mahdollisuus hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, eivät kyseisestä toiminnasta aiheutuneet arvonlisäverot oikeuta korvaukseen. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. Näin ammattikorkeakoulun tilinpäätöksen mukaiset toteutuneet korvattavat arvonlisäveromenot otetaan huomioon kaksi vuotta tilinpäätösvuotta myöhemmän talousarviovuoden arvonlisäverokompensaation mitoitusperusteena. Kompensaatiosäännökset ja -menettelyt toteutetaan siten, että ne eivät johda kaksinkertaiseen hyötyyn.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi pykälän 5 momentin mukaan rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.

Pykälän 6 momentin mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoituksesta säädettäisiin tarkemmin asetustasolla. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin korkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitetuista rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädettäisiin laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista kriteereistä.

44 §.Ammattikorkeakoulujen yhteisten menojen rahoitus. Korkeakoulupolitiikan toteuttamisen kannalta on tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriöllä olisi käytössään rahoitusta myös keskitettyjen palveluiden järjestämiseen sekä kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa rahoittaa kaikille ammattikorkeakouluille yhteisiä toimintoja, jotka tulevat kaikkien ammattikorkeakoulujen hyväksi ja jotka ammattikorkeakoulut joutuisivat muutoin itse järjestämään.

45 §.Seuranta ja raportointi. Pykälän mukaan ammattikorkeakoulujen on pystyttävä vuosittain antamaan oikeat ja riittävät tiedot toimintansa tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedot tulisi esittää siten, että toteutunutta kehitystä voitaisiin arvioida suhteessa ammattikorkeakoululle asetettuihin tavoitteisiin. Ammattikorkeakoulut velvoitetaan toimittamaan ministeriölle sen määräämät ammattikorkeakoulujen toiminnan arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot siltä osin kuin niitä ei saada eri tilastoviranomaisilta. Tiedonvaihto tapahtuu mahdollisimman laajasti opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA -tietojärjestelmän kautta. Raportoinnin ja seurantatietojen perusteella ministeriö antaa sopimuskauden aikana tarkoituksenmukaisin välein palautetta ammattikorkeakoulun toiminnasta ja kehittämistarpeista. Lähtökohtana on, että ammattikorkeakouluille annettaisiin kirjallinen palaute laajempana niinä vuosina, jolloin ei käydä sopimusneuvotteluja. palautemenettelyllä ohjataan ja seurataan korkeakoulupoliittisten tavoitteiden toteutumista sopimuskauden aikana.

46 §.Maksatus. Perusrahoitus ammattikorkeakoulun toimintaan maksettaisiin tasasuuruisina erinä joka kuukauden kolmantena pankkipäivänä. Tällä kuukausittain ennakkoon maksettavalla rahoituksella pyrittäisiin varmistamaan ammattikorkeakoulujen maksukykyisyys.

47 §.Rahoituksen maksatuksen keskeytys. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriön oikeudesta määrätä maksatuskeskeytettäväksi tilanteessa, jossa on kysymys jostakin pykälän 1 ja 2 kohdassa mainitusta tilanteesta. Keskeyttäminen olisi väliaikainen toimenpide, joka mahdollistaa asian tarkemman selvittämisen. Selvittämisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä päätös maksatuksen jatkamisesta tai rahoituksen lopettamisesta ja takaisinperinnästä. Keskeyttämiseen voitaisiin ryhtyä kun on perusteltua aihetta epäillä, että rahoituksen saaja ei enää järjestä rahoituksen perusteena ollutta toimintaa tai toiminta on olennaisessa määrin vastoin ammattikorkeakoululain säännöksiä. Keskeyttämiseen voitaisiin ryhtyä myös silloin, kun ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne ovat olleet virheellisiä.

48 §.Maksetun rahoituksen palauttaminen. Pykälässä säädettäisiin perusteettoman edun palauttamista koskevasta velvoitteesta. Perusteetonta etua saaneen ammattikorkeakoulun tulisi oma-aloitteisesti ja viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin liikaa taikka ilmeisen perusteetta saadun etuuden palauttamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan palauttamisvaatimus ei kuitenkaan koskisi laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn toiminnan rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.

49 §.Takaisinperintä. Pykälässä säädetyissä tilanteissa opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei olisi harkintavaltaa takaisin perinnän aloittamisesta, vaan ministeriön olisi määrättävä rahoituksen maksaminen lopetettavaksi ja jo maksettu rahoitus perittäväksi takaisin. Maksamisen lopettamisen ja takaisinperinnän perusteina olisivat ammattikorkeakoulun olennaisesti virheellinen tai vilpillinen menettely. Pykälässä säädettäisiin lisäksi niistä aikarajoista, joissa takaisinperintäpäätös voitaisiin tehdä.

50 §.Korko ja viivästyskorko. Koronmaksuvelvollisuus alkaisi palauttamis- tai takaisinperintätilanteissa siitä päivästä, jona rahoitus tai sen osa on maksettu ammattikorkeakoululle. Korkoa olisi maksettava siihen päivään saakka, jona rahoitus maksetaan takaisin ja enintään rahoituksen takaisinmaksamiselle opetus- ja kulttuuriministeriön määräämään eräpäivään. Ammattikorkeakoulun tulisi pykälän mukaan maksaa viivästyskorkoa silloin, kun ammattikorkeakoulu ei ole täyttänyt takaisinmaksuvelvollisuuttaan viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa määräajassa.

51 §.Kuittaus. Kuittaus tapahtuisi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Kuittaaminen olisi mahdollista tässä laissa säädetystä rahoituksesta. Kuittaukseen sovellettaisiin muutoin vastakkaisten ja erääntyneiden saatavien kuittaukseen yleisesti sovellettavaa lainsäädäntöä sekä oikeusperiaatteita.

52 §.Muutoksenhaku rahoitusta koskevaan päätökseen. Muutoksenhaun osalta sovellettaisiin valtionavustuslain 34 §:ssä säädettyä muutoksenhakua. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen tyytymättömän ammattikorkeakoulun tulisi hakea opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

53 §.Täytäntöönpano. Opetusministeriön päätös voitaisiin panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös voitaisiin panna täytäntöön myös verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä. Pykälän nojalla opetus- ja kulttuuriministeriön päätös kelpaisi sellaisenaan ulosottoperusteeksi.

8 luku Ammattikorkeakoulun talous

54 §.Kirjanpito ja tilikausi. Osakeyhtiöinä toimivien ammattikorkeakoulujen kirjanpitoon sovellettaisiin kirjanpitolakia (1336/1997) . Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilikaudeksi kalenterivuosi, jotta ammattikorkeakouluille osoitettavan julkisen rahoituksen takia tilikausi voidaan rytmittää valtion talousarviovalmisteluun. Pykälän 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulujen noudattamista tuloslaskelma- ja tasekaavoista voitaisiin tarvittaessa säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yhtenäiset käytänteet olisivat tarpeellisia ammattikorkeakoulujen vertailtavuuden ja julkisen rahoituksen läpinäkyvyyden takia. Yhtenäiset käytännöt voidaan vaihtoehtoisesti varmistaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa laatimalla taloushallinnon koodistolla.

55 §.Liiketoimintaa koskevat tiedot. Taloudellinen toiminta tulee ammattikorkeakouluissa pystyä pitämään kirjanpidollisesti erillään sen julkisoikeudellisista perustehtävistä, joiksi on erityisesti katsottava tutkinto-opetus ja siihen liittyvä julkinen kehitys- ja tutkimustoiminta. EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen mukaan valtiontuet taloudelliseen toimintaan ovat pääsääntöisesti kiellettyjä. Mikäli julkinen tuki taloudelliseen toimintaan ei ole EU:n hyväksymää, katsotaan se laittomaksi tueksi. Tämän takia julkisella rahoituksella toteutettava toiminta on kyettävä erittelemään taloudellisesta toiminnasta. Liiketoimintaa koskevien tietojen eriyttäminen toteutettaisiin siten, että sitä koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa. Liiketoimintaa käytetään tässä esityksessä terminä, jolla eriytetään toisistaan julkisella rahoituksella tapahtuva toiminta muusta ammattikorkeakoulun toiminnasta. Ammattikorkeakoulujen liiketoimintaa olisi esimerkiksi täydennyskoulutus ja markkinahintaiset kehitys- ja tutkimushankkeet. Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodistossa täsmennetään toimintojen kuulumista julkiseen tai muuhun rahoitukseen sekä kustannusten laskemista.

56 §.Tilinpäätöksen julkisuus. Pykälässä säädettäisiin ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulukonsernin vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen sekä toimintakertomus julkisiksi asiakirjoiksi. Koska ammattikorkeakoulut hoitavat yhteiskunnallisesti merkittäviä lakisääteisiä tehtäviä julkisella rahoituksella, on perusteltu ottaa myös ammattikorkeakoululakiin säännös tilinpäätösten ja toimintakertomusten julkisuudesta.

9 luku Muutoksenhaku

57 §.Oikaisumenettely. Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin opiskelijavalintaan liittyvästä oikaisumenettelystä. Henkilön hakukelpoisuutta koskevaan ratkaisuun ei olisi edelleenkään erillistä oikaisumahdollisuutta, koska oikaisumenettelyprosessia ei yleensä olisi mahdollista viedä aikataulullisista syistä kokonaisuudessaan loppuun ennen valintakokeiden järjestämistä. Hakukelpoisuusratkaisuun haettaisiin näin ollen jatkossakin oikaisua opiskelijavalinnan tulosten julkaisun jälkeen opiskelijaksi ottamiseen liittyvän oikaisumenettelyn mukaisesti. Hallintolain 8 lukuun sisältyvät säännökset päätöksessä olevan virheen korjaamisesta voivat luonnollisesti tulla sovellettavaksi jo aiemmin.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin oikaisumenettelystä opiskeluoikeuden menettämistä koskevissa tilanteissa.

Opintosuorituksen arvostelun oikaisusta sekä muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemisesta koskevan päätöksen oikaisumenettelystä säädettäisiin pykälän 3 momentissa.

58 §.Muutoksenhaku ammattikorkeakoulun päätökseen. Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin niistä päätöksistä, joista haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta.

Pykälän 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen, jos päätöksiin ei sovelleta lain oikaisumenettelyä tai valituskieltoa koskevia säännöksiä. Hallintoasialla tarkoitettaisiin sellaisia ammattikorkeakoulun toimielimen tai henkilöstön päätöksiä, jotka liittyvät julkisen hallintotehtävän hoitamiseen. Esimerkiksi henkilöstön palkkaaminen työsuhteeseen ei ole hallintoasia eikä näin ollen ammattikorkeakoululain mukaan valituskelpoinen päätös. Päätoimipaikalla tarkoitettaisiin ammattikorkeakouluosakeyhtiön kotipaikkaa.

Pykälän 3 ja 4 momentti säilyisivät sisällöltään nykyistä vastaavina.

59 §.Opiskeluoikeuden peruuttamista ja kurinpitoa koskevan päätöksen täytäntöönpano. Pykälän mukaisesti opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijan määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voitaisiin panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin määrää. Edellä mainittuihin päätöksiin johtavat perusteet voivat useissa tapauksissa olla sellaisia, että päätöksen täytäntöönpanoon on perusteltua ryhtyä huolimatta valitusprosessista.

60 §.Valituskiellot. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan valituskiellon kohdistuvan pitkälti samoihin päätöksiin, joiden osalta myös yliopistolaissa on säädetty valituskielto. Pykälän 1 momentin 1 kohta ei estäisi yhtiökokouksen päätöksen moittimista siten kuin siitä on säädetty osakeyhtiölain 21 luvussa. Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohtien osalta valituskielto on säädetty myös nykyisessä ammattikorkeakoululaissa.

Myös pykälän 2 ja 3 momentissa esitettävät valituskiellot vastaavat voimassa olevan ammattikorkeakoululain säännöksiä.

61 §.Valituslupa. Pykälässä säädettäisiin hallinto-oikeuden päätöstä koskevasta valituslupamenettelystä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Esitys liittyy pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman (22.6.2011) tavoitteeseen muutoksenhaun uudistustarpeista oikeuslaitoksessa. Myös oikeusministeriössä on vireillä kaikkien ministeriöiden muutoksenhakua koskevien säädösten uudistaminen vastaavalla tavalla.

10 luku Erinäiset säännökset

62 §.Laadun arviointi. Ammattikorkeakoulun vastuu järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta, jatkuvasta kehittämisestä sekä toimintansa arviointivelvollisuudesta vastaisi nykyisen lain vaatimuksia. Ammattikorkeakoulun olisi myös edelleen osallistuttava ulkopuolisten toimesta säännöllisesti toteutettavaan toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin. Toiminnan läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden takia arvioinnin tulokset tulee julkistaa.

Pykälän 2 momenttia muutettaisiin vastamaan korkeakoulujen arviointineuvoston muutettua asemaa. Tarkoituksena on, että korkeakoulujen arviointineuvosto, kuten muidenkin koulutussektoreiden arviointia tekevät toimijat muodostaisivat jatkossa uuden viraston, kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, josta säädettäisiin laissa arviointikeskuksesta. Arvioinnin tarkoituksena on avustaa korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulutoiminnan, niiden tarjoaman koulutuksen ja tutkintojen laadun kehittämisessä.

63 §.Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Säännös sisältäisi valtuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta. Kehittämissuunnitelman hyväksyy valtioneuvosto.

64 § . Ammattikorkeakoulujen yhteistyö. Pykälän 1 momentti vastaisi nykyisen lain 38 §:ssä ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä säädettyä.

Pykälän 2 momentti tarkentaisi yhteistyötä erityisesti yliopistojen kanssa. Säädöstä lakisääteisten tehtävien delegoimiseen korkeakoulun ulkopuolelle ei sisälly ammattikorkeakoululakiin tai yliopistolakiin. Sen sijaan tukitoimintojen tai muun toiminnan yhteinen järjestäminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken tai muiden organisaatioiden kanssa on vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta useasti perusteltua.

65 §.Tietojensaantioikeus. Pykälä vastaisi nykyisen lain 40 §:n sisältöä.

66 §.Varautumissuunnitelmat. Pykälä vastaisi nykyisen lain 43a §:n sisältöä.

67 §.Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittaminen. Nykyisen ammattikorkeakoululain 43 b §:n viittaus yliopistolain 92 §:ään ehdotetaan selvyyden vuoksi säilytettävän ammattikorkeakoululaissa.

68 §.Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Ehdotettavan ammattikorkeakoululain olisi tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015, jolloin vanha ammattikorkeakoululaki kumoutuisi. Pykälässä huomioitaisiin siirtymäsäännöksinä 28 §:n 4 momentissa säädetyn mukaisesti toteutettavassa opiskelijavalinnassa kyseisen momentin soveltamisalaan kuuluvat hakijat ja 33 §:n 2 momentin soveltaminen vasta 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Lisäksi 41 §:n 2 momentin mukainen automaatiojäsenyys koskisi vain opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen. Tätä aikaisemmin opintonsa aloittaneet voisivat kuitenkin vapaaehtoisesti liittyä opiskelijakunnan jäseneksi.

Vanhan lain aikaiset ylläpitäjille myönnettyjen toimilupien voimassaolo päättyisi esitettävän uuden ammattikorkeakoululain tullessa voimaan. Nykyisten osakeyhtiömuotoisina toimivien ylläpitäjien toimilupien siirtoa ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden toimiluviksi esitetään toteutettavaksi menettelyllä, jossa varmistettaisiin ammattikorkeakouluosakeyhtiön tämän lain edellyttämät osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen muutokset. Opiskelijoiden oikeusturvan takia säännökseen sisältyisi myös määräaikaisen toimiluvan mahdollisuus, jos tämän lain mukaisen ammattikorkeakouluosakeyhtiön järjestäytyminen olisi vielä kesken.

Nykyisten kuntayhtyminä toimivien kolmen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän osalta toimiluvan hakeminen tapahtuisi normaalin toimilupamenettelyn puitteissa, jossa arvioitaisiin perustettavien yhtiöiden kelpoisuus ammattikorkeakoulutoimintaan. Myös näiden kolmen toimijan osalta voitaisiin myöntää määräaikainen toimilupa, jotta opiskelijoiden asema voitaisiin turvata.

Siirtymäsäännösten perusteella tapahtuva toimilupaprosessi olisi hakijoille maksuton. Siirtymäsäännökset sisältäisivät myös velvoitteen ammattikorkeakouluille järjestäytymiseen, jotta tämän lain mukainen toiminta voitaisiin aloittaa vuoden 2015 alussa.

Siirtymäkaudella 2015—2016 otetaan huomioon vuoden 2014 rahoitusjärjestelmän mukaisiin opiskelijamääriin ja yksikköhintoihin kohdistuneet rajaukset ammattikorkeakoulukohtaisesti laskettavilla rahoituserillä. Ammattikorkeakoulun saama rahoitus vuosille 2015 ja 2016 lasketaan rahoitusmallin mukaisilla tekijöillä ja saatuun lopputulokseen lisätään tai siitä vähennetään erikseen laskettava rahoituserä, jossa huomioidaan jo tehdyt säästöpäätökset ja koulutusalakohtaiset kustannuserot sekä rajataan muutoksen suuruutta.

Siirtymäsäännöksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi hakemuksesta vuosina 2015 ja 2016 ammattikorkeakouluille rahoitusta arvonlisäverolain 30 §:ssä mainittujen arvonlisäverojen kattamiseen. Arvonlisäverokompensaation mitoitustavasta johtuen siirtymävaiheessa vuosina 2015 ja 2016 tarvitaan menettely, joka ottaa huomioon arvonlisäverolain 30 §:n muutoksesta ammattikorkeakouluille aiheutuvat vuokrasopimusten arvonlisäverovelvoitteet vuosina 2014—2016. Valtion ehdotetaan varautuvan vuosien 2015 ja 2016 lisätalousarvioissa kyseisiin menoihin lisämäärärahalla, joka kohdennetaan ammattikorkeakouluille tilinpäätöstietoihin perustuvan hakemusten perusteella. Tällainen menettely vuoden 2016 osalta tarvitaan, jotta 1.1.2015 yhtiöityvät ammattikorkeakoulut tulevat tasavertaisesti huomioiduksi.

Siirtymäsäännöksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö korvaisi hakemuksesta vuonna 2016 kertaluontoisesti ne yksikköhinnan korotukset, joihin ammattikorkeakouluilla on ollut oikeus opetus- ja kulttuuritoimesta annetun lain (1705/2009) 32 §:n 2 momentin perusteella. Nämä kompensaatiot perustuvat ammattikorkeakoulujen yhtiöitymisissä tapahtuneisiin omaisuuden luovutuksiin kunnilta tai kuntayhtymiltä ammattikorkeakoulutoimintaa jatkaville osakeyhtiöille.

1.2Yliopistolaki

Yliopistolain 49 §:n 4 momenttia tarkistettaisiin vastaamaan vallitsevaa olotilaa. Arvonlisäkompensaation ulkopuolelle jäisivät kaikki liiketaloudelliseen toimintaan liittyvät arvonlisäverot. Taloudellista toimintaa ei voida tukea julkisin varoin eikä kompensaatioin. Ehdotus vastaisi nykytilaa esimerkiksi täydennyskoulutuksen osalta, joka ei ole yliopistojen yksinoikeudeksi säädettyä säädösperusteista koulutustoimintaa, kuten tutkintokoulutuksen osalta on kyse. Lisäksi korvaus suoritetaan, opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisten yliopistouudistuksen jälkeen käytyjen keskustelujen perusteella, yliopistokohtaisesti euromääräisenä, kuten nyt ehdotetaan lakiin kirjattavaksi.

Tätä lakia sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin ammattikorkeakouluihin.

Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen.

Ammattikorkeakouluyhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä johon kuuluvat ammattikorkeakoulun opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.

Ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö ( ammattikorkeakouluosakeyhtiö) , johon sovelletaan osakeyhtiölakia (624/2006) , jollei tässä laissa toisin säädetä.

Ammattikorkeakouluosakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei saa olla voiton tavoittelu eikä se saa jakaa osakkeenomistajalle osinkoa taikka tuottaa muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle. Jaettaessa varoja muulla osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla, varoja saadaan palauttaa osakkeenomistajalle enintään tämän yhtiön omaan pääomaan sijoittamaan määrään asti. Varojen palauttaminen osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta vapaan oman pääoman rahastosta taikka mainitun momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa on mahdollista vasta ammattikorkeakoulutoiminnan loppuessa. Muutoin varat on käytettävä tämän lain 4 §:n mukaiseen tarkoitukseen.

Ammattikorkeakoulu voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen 4 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.

Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Ammattikorkeakoulutoiminta edellyttää toimilupaa. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. Toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus huomioon ottaen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset 4 §:n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Edellytyksenä on lisäksi, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa ei ole sellaisia määräenemmistöpäätöksiä edellyttäviä ehtoja, jotka estävät ammattikorkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään toimiluvan hakemisesta ja toimilupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä.

Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan määrätä ammattikorkeakoululle myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvollisuuksia.

Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun nimi. Ammattikorkeakoulun nimikettä saa käyttää vain tässä laissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulusta, jollei muussa laissa toisin säädetä.

Valtioneuvosto voi muuttaa toimilupaa tai peruuttaa sen, jos koulutustarpeen olennaiset muutokset tai muut ammattikorkeakoulutoimintaan liittyvät olennaiset syyt sitä edellyttävät taikka, jos ammattikorkeakoulu ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Ennen toimiluvan muuttamista ja peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä ammattikorkeakoululle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa.

Toimiluvassa määrätään oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa ( ammatillinen opettajankoulutus ).

Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi suomi tai ruotsi. Ammattikorkeakoulu voi päättää, että tämän lisäksi opetus- ja tutkintokielenä käytetään jotain muuta kieltä.

Ammattikorkeakoululla on 4 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessa opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opetuksessa on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Ammattikorkeakoulun opetus on julkista. Perustellusta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa.

Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulu voi järjestää tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta aikuiskoulutusta. Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.

Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK.

Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava opetus ja opiskelijoiden valintaan liittyvät valintakokeet ovat opiskelijalle maksuttomia.

Muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen hakevilta voidaan edellyttää kansainvälisten maksullisten testien suorittamista. Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta ammattikorkeakoulu saa periä maksuja. Julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisten suoritteiden omakustannusarvosta.

Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien noudattaen, mitä korkolaissa (633/1982) säädetään. Maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) .

Ammattikorkeakoulu voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö, suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö ( tilauskoulutus ).

Tilauskoulutusta ei voida järjestää Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille eikä niille, jotka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tilauskoulutusta ei myöskään voida järjestää niille, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäsenille. Perheenjäsenten määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia. Tilauskoulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 25—27, 33—40 ja 57—61 §:ää.

Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään. Tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulun on perittävä tilauskoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.

Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään kolmen ja enintään neljän lukuvuoden päätoimisia opintoja. Erityisestä syystä tutkinto voi olla tätä pidempi. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot mainitussa ajassa.

Ammattikorkeakoulun toimielimiä ovat hallitus ja toimitusjohtajana toimiva rehtori. Ammattikorkeakoulussa tulee lisäksi olla vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin.

Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimielimiä sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölaissa säädetyn lisäksi:

Hallituksen tehtävänä on lisäksi ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole siirtänyt tehtävää muulle ammattikorkeakoulun toimielimelle.

Edellä 1 momentissa mainittuja hallituksen tehtäviä ei voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien oikeudesta päättää hallituksen toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.

Ammattikorkeakoulun hallituksessa on vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän jäsentä, joiden tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Hallituksessa tulee olla myös jäseniä, joilla on työ- ja elinkeinoelämän käytännön kokemusta ja tuntemusta. Rehtori ei voi olla hallituksen jäsen.

Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Ammattikorkeakouluyhteisöstä valittavat hallituksen jäsenet valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä. Yhtiökokous vahvistaa valinnat.

Rehtorin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi:

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian ammattikorkeakoulun muun toimielimen tai henkilöstöön kuuluvan ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa ammattikorkeakoulun kaikkien toimielinten kokouksissa.

Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtoriksi voidaan kuitenkin valita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee toimiluvan mukaisen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielen.

Edellä 1 momentissa mainittuja rehtorin tehtäviä ei voi siirtää yhtiökokouksen päätösvaltaan. Osakeyhtiölain 5 luvun 2 §:n 2 momenttia osakkeenomistajien oikeudesta päättää toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluva asia ja 6 luvun 7 §:ää asian siirtämisestä yhtiökokoukselle ei sovelleta ammattikorkeakouluosakeyhtiössä.

Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten ammattikorkeakoulussa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava muu toimielin.

Tutkintolautakuntaan tai vastaavaan muuhun toimielimeen kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.

Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla yliopettaja tai lehtori. Tutkintolautakunnan muina jäseninä on ammattikorkeakoulun opettajia ja vähintään yksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija.

Ammattikorkeakoulun toiminnan ja hallinnon järjestämisestä määrätään ammattikorkeakoulun johtosäännössä ja muissa vastaavissa ammattikorkeakoulun sisäisissä määräyksissä.

Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan hallintolakia (434/2003) julkisten hallintotehtävien osalta. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kuitenkin kaikessa ammattikorkeakoulun toiminnassa. Mainitun lain 28 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohtaa sovelletaan ammattikorkeakouluun sekä ammattikorkeakoulun muodostamaan kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuun konserniin kuuluvaan yhteisöön vain asiassa, jossa ammattikorkeakoulun ja yhteisön edut ovat ristiriidassa keskenään tai jossa asian tasapuolinen käsittely sitä edellyttää.

Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Ammattikorkeakoulussa on yliopettajia, lehtoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä.

Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulun henkilöstöön ja toimielimen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Ammattikorkeakoulun hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut:

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi se, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla sekä musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä myös ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus asianomaiselta alalta.

Ammatilliseen opettajankoulutukseen voidaan ottaa se, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan toimeen.

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun, jos 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Opiskelijaksi ottamisen esteenä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin on myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 32 §:n, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n 9 kohdan, tämän lain 34 §:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.

Ammattikorkeakoulun tulee antaa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä, minkälaisia terveydentilaa koskevia vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy.

Jäljempänä 33 §:ssä tarkoitettuihin opintoihin opiskelijaksi pyrkivän tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä.

Opiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa. Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen.

Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.

Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Ammattikorkeakoulun tulee tällöin turvata asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että näihin eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri henkilöryhmiin kuuluvien osuus kaikista hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Hakija voi korkeakoulujen yhteishaussa tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Opiskelijaksi hyväksytyn on ammattikorkeakoulun hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta tai hän menettää opiskelupaikkansa. Ammattikorkeakoulun on viipymättä merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuun korkeakoulujen hakurekisteriin.

Opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua ammattikorkeakouluun, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelijan on joka lukuvuosi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi. Opiskelija voi perustellusta syystä muuttaa ilmoitustaan lukuvuoden aikana.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen opetussuunnitelman sekä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa tarkoitetut opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pidemmässä ajassa. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Muun opiskelijan 1 momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot on suoritettava viimeistään vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä opiskelijalle tästä poikkeusta. Osa-aikaisesti suoritettaviksi tarkoitetut opettajankoulutusopinnot on suoritettava kolmessa vuodessa.

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Ammattikorkeakoulu voi hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa ammattikorkeakoulun omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta ammattikorkeakoulun tiloissa ja alueella.

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 29 §:ssä säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava ammattikorkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan 30 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei ammattikorkeakoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos:

Kun opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja jos opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoslain (39/1889) 17 luvun 18, 18 a tai 19 §:ssä, 20 luvussa, 21 luvun 1—3 tai 6 §:ssä, 31 luvun 2 §:ssä tai 50 luvun 1, 2, 3, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.

Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista ammattikorkeakoulun on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan tämän suostumuksella siirtää ammattikorkeakoulun sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

Opinnoista, joihin tätä pykälää sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Ammattikorkeakoulu vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten ammattikorkeakoulun osoittaman, ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä opiskelun edellyttämien terveydentilavaatimusten johdosta.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta ammattikorkeakoululta, yliopistolta ja koulutuksen järjestäjältä.

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulun pyynnöstä antaa 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä, jos opiskelijalle annetaan opinnoissa tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tehtäviä, jotka edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toiselta ammattikorkeakoululta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevasta 33 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä, jos opiskelija on hakenut ammattikorkeakouluun siirto-opiskelijana.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta 32 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 33 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea ammattikorkeakoululta opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa ammattikorkeakoululle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Opiskeluoikeuden palauttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus.

Ammattikorkeakoululla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluoikeuden palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.

Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumausaineista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen:

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä ammattikorkeakoulun määräämässä kohtuullisessa ajassa.

Jos opiskelijalta on tarkoitus vaatia tässä pykälässä tarkoitettu huumausainetestiä koskeva todistus, ammattikorkeakoululla on oltava opiskelijahuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä laaditut kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi.

Ammattikorkeakoulu vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu niihin. Jos opiskelija kieltäytyy 34 §:n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän antaa sen nähtäväksi.

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koskevan päätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen asian ratkaisemista on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Rehtori ja opettaja sekä harjoittelupaikan ohjaaja voivat 38 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai erikseen ja toimenpiteet tulee kirjata. Hallitus tekee 38 §:n 4 momentin mukaisen päätöksen.

Samalla kun opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskelijan määräaikaista erottamisesta tai opiskelusta pidättämisestä päätetään, on päätettävä päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta.

Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 ja 34—36 §:n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista.

Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 33 §:n 2 momentin mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta.

Ammattikorkeakoulun tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä.

Ammattikorkeakoulun on säilytettävä arkaluonteiset tiedot erillään muista henkilötiedoista. Arkaluonteiset tiedot tulee poistaa rekisteristä välittömästi, kun niiden säilyttämiselle ei ole enää lakisääteisten tehtävien edellyttämää perustetta, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999) , jollei tässä laissa toisin säädetä.

Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, jolla on itsehallinto. Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:

Kaikki ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi tutkintoon johtavaan koulutukseen, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita, kuuluvat opiskelijakuntaan. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Opiskelijakunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan jäsenten suoritettavaksi. Jäsenmaksun vahvistaa ammattikorkeakoulun rehtori, ja sen maksamista valvoo ammattikorkeakoulu. Opiskelijakunnan säännöissä määrätään perusteet, joilla opiskelijakunnan jäsen voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta.

Opiskelijakunnan hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä, jotka vahvistaa rehtori. Opiskelijakunnan kielenä on ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli.

Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, yhdistyslakia (503/1989) , jollei tästä laista muuta johdu.

Opiskelijakunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä toimielimeltä. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Opiskelijakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Ammattikorkeakoulun puolesta sopimuksen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.

Jos ammattikorkeakoulun määrällisiä tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteensovitetuiksi, opetus- ja kulttuuriministeriö voi kuultuaan ammattikorkeakoulua yksittäisen ammattikorkeakoulun osalta päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista.

Ammattikorkeakoulun mahdollisuus toteuttaa tavoitteensa suomen tai ruotsin kielellä turvataan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa.

Edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta korkeakouluindeksin vuotuista kustannustasoa vastaavasti. Korkeakouluindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.

Ammattikorkeakouluille korvataan arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista. Korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun korkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi rahoittaa kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisiä toimintoja valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa.

Ammattikorkeakoulun tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön päättämällä tavalla.

Toiminnan rahoitus maksetaan ammattikorkeakouluille tasasuurina erinä joka kuukauden kolmantena pankkipäivänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:

Ammattikorkeakoulun tulee viipymättä palauttaa sille virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksettu rahoitus. Ammattikorkeakoulun tulee palauttaa myös se rahoitusosuus, jota ei voida käyttää sovitun mukaisesti.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn toiminnan rahoituksen ja toteutuneiden kustannusten välistä erotusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on määrättävä maksettu rahoitus takaisin perittäväksi, jos ammattikorkeakoulu on:

Opetus- ja kulttuuriministeriön on tehtävä takaisinperintää koskeva päätös kahden vuoden kuluessa siitä, kun sen tietoon on tullut seikka, jonka nojalla rahoituksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka rahoituksen perintään voidaan ryhtyä. Päätös takaisinperinnästä on tehtävä kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa rahoituksen maksamisesta.

Ammattikorkeakoulun on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle rahoituksen maksupäivästä korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan.

Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään ammattikorkeakoululle myöhemmin maksettavasta tämän lain mukaisesta rahoituksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta koskevaan päätökseen, 47 §:n mukaiseen rahoituksen maksatuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen, 49 §:n mukaiseen takaisinperintäpäätökseen ja 51 §:n mukaiseen kuittausta koskevaan päätökseen haetaan oikaisua ja muutosta noudattaen mitä valtionavustuslain (688/2001) 34 §:ssä säädetään.

Päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettu 49 §:ssä tarkoitettu takaisinperintäpäätös on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa.

Kirjanpitolain mukainen tilikausi ammattikorkeakoulussa on kalenterivuosi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ammattikorkeakouluihin sovellettavista tuloslaskelma- ja tasekaavioista.

Jos ammattikorkeakoulu harjoittaa liiketoimintaa muutoin kuin erikseen kirjanpitovelvollisen yksikön muodossa, tätä liiketoimintaa koskevat tuloksellisuustiedot tulee esittää erikseen tuloslaskelman muodossa tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Ammattikorkeakoulun ja ammattikorkeakoulukonsernin vahvistettu tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomus ovat julkisia asiakirjoja.

Opiskelijaksi hakenut saa vaatia ammattikorkeakoulun toimielimeltä oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi vaatia oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisuvaatimuksen johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Opiskelija saa vaatia ammattikorkeakoulun määräämältä toimielimeltä oikaisua 32 §:n mukaisesti annettuun opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuorituksensa arvosteluun tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija saa vaatia siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja opintojen hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Hyväksilukemista koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön saa vaatia siihen oikaisua tutkintolautakunnalta tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa.

Päätökseen, joka koskee 33 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden peruuttamista tai 35 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden palauttamista, saa hakea muutosta valittamalla opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoksenhausta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen säädetään opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetussa laissa (956/2011) .

Muuhun ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Valitus päätöksestä, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskeluoikeuden palauttamista ja 38 §:ssä tarkoitettua varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä, tulee käsitellä kiireellisenä.

Opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijan määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Ammattikorkeakoulun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee:

Opintosuoritusten arvostelua ja hyväksilukemista koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 28 §:ssä tarkoitettua opiskelijaksi ottamista, 32 §:ssä tarkoitettua opiskeluoikeuden menettämistä tai 38 §:ssä tarkoitettua kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset.

Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013 ).

Valtioneuvosto hyväksyy määrävuosiksi kerrallaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää ammattikorkeakoulujen yleiset kehittämistavoitteet. Tarkempia säännöksiä suunnitelmasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Ammattikorkeakoulut voivat sopia yhteisistä koulutus- ja tutkimusyksiköistä ammattikorkeakoulujen toiminnan yhteensovittamiseksi tai yhteisten hankkeiden, tutkimus- ja kehitystyön tai muun yhteistoiminnan edistämiseksi.

Ammattikorkeakoululla voi olla lakisääteisiä tehtäviensä hoitoa tukevia yhteisiä yksiköitä yliopistojen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa.

Ammattikorkeakoululla on tehtäviään hoitaessaan oikeus saada valtion ja kunnan viranomaiselta koulutuksen suunnittelun ja järjestämisen kannalta tarpeelliset tilastotiedot ja muut vastaavat tiedot.

Ammattikorkeakoulun tulee pyynnöstä toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle sen määräämät koulutuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja seurannan edellyttämät tiedot.

Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

Ammattikorkeakoulujen tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa sekä häiriö- ja erityistilanteissa. Varautumissuunnitelmat sekä häiriö- ja erityistilanteista laaditut tilannekuvaraportit on pyynnöstä toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Varautumista valvoo opetus- ja kulttuuriministeriö. Jos varautumisessa havaitaan puutteita, opetus- ja kulttuuriministeriö voi määrätä puutteiden korjaamisesta.

Ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamista ja kehittämistä varten olevasta neuvottelukunnasta säädetään yliopistolain 92 §:ssä.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan ammattikorkeakoululaki (351/2003) , jäljempänä vanha ammattikorkeakoululaki.

Tämän lain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta varata osa aloituspaikoista hakijoille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, sovelletaan hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan keväällä 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.

Tämän lain 33 §:n 2 momenttia sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin.

Tämän lain 41 §:n 2 momenttia sovelletaan vain tämän lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin sovelletaan vanhan ammattikorkeakoululain 42 a §:n 1 momenttia.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien toimilupien voimassaolo päättyy tämän lain tullessa voimaan.

Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimilupa siirretään tämän lain mukaiseksi osakeyhtiön toimiluvaksi 1 päivästä tammikuuta 2015. Jos ylläpitäjä ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, siirrettävä toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi.

Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten ylläpitäjien tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan.

Valtioneuvosto voi myöntää määräaikaisen toimiluvan sellaiselle kuntayhtymälle, jolla on tämän lain voimaan tullessa vanhan ammattikorkeakoululain mukainen toimilupa, ja jolle ei tämän lain 7 §:n mukaan myönnetä toimilupaa. Määräaikainen lupa voidaan myöntää, jos se on tarpeen ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneiden aseman turvaamiseksi, ammattikorkeakoulutoiminnan uudelleenjärjestämiseksi tai muusta erityisestä syystä. Määräaikainen toimilupa voi olla voimassa enintään 31 päivään joulukuuta 2016.

Sen estämättä, mitä muualla säädetään toimilupiin liittyvistä maksuista, toimiluvan hakijalta ei peritä maksua niistä tämän lain nojalla myönnettävistä toimiluvista, joiden voimassaolo alkaa tämän lain tullessa voimaan.

Toimiluvan siirtämistä ja toimilupaa hakevan ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että tämän lain mukainen ammattikorkeakoulu voi järjestäytyä ja aloittaa kokonaisuudessaan toimintansa tämän lain mukaisena ammattikorkeakouluna 1 päivänä tammikuuta 2015.

Sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään, siirtymäkaudella 2015—2016 otetaan huomioon vuoden 2014 rahoitusjärjestelmän mukaisiin opiskelijamääriin ja yksikköhintoihin kohdistuneet rajaukset ammattikorkeakoulukohtaisesti laskettavilla rahoituserillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää hakemuksesta vuosina 2015 ja 2016 ammattikorkeakouluille rahoitusta arvonlisäverolain 30 §:ssä tarkoitettujen arvonlisäverojen kattamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa hakemuksesta vuonna 2016 kertaluontoisesti ne yksikköhinnan korotukset, joihin ammattikorkeakouluilla on ollut oikeus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 §:n 2 momentin perusteella.