Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 189/2014
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutettaisiin siten, että perusopetuslain mukaisessa rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai valtion järjestämässä opetuksessa olevat oppilaat siirtyisivät kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Ehdotetulla lailla toteutettaisiin muutos, joka on ollut jo oppilas- ja opiskelijahuoltolakia säädettäessä tarkoituskin tehdä. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetaan tehtäväksi kaksi teknisluonteista korjausta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset tullaan ottamaan huomioon täydentävässä talousarvioesityksessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
PERUSTELUT
1Nykytila
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 9 §:n mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettujen opetuksen järjestäjien opetuksessa olevien oppilaiden psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä vastaa opetuksen järjestäjä.
Tämä kaksijakoinen järjestelmä perustuu lastensuojelulain (417/2007) alkuperäiseen 9 §:ään. Hallituksen esitys lastensuojelulaiksi piti sisällään ehdotuksen, jonka mukaan kunta olisi velvollinen järjestämään psykologi- ja kuraattoripalvelut kunnan peruskouluissa oleville oppilaille. Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana eduskunnan sivistysvaliokunta kiinnitti lausunnossaan (SiV 22/2006 vp) asiaan huomiota ja totesi, että ”oppilaan oikeuksien turvaamiseksi ja nykyisin yleensä noudatetun käytännön vahvistamiseksi sekä nykytilan selkeyttämiseksi olisi tarkoituksenmukaista säätää koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluista siten, että niihin olisi oikeus kaikilla oppilailla riippumatta siitä, mikä taho heidän opetuksensa järjestää.” Sivistysvaliokunnan aloitteesta eduskunta lisäsi lastensuojelulain 9 §:ään toisen momentin, jonka mukaan perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa 1 momentissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä oppilailleen.
Oppilaiden yhdenvertaisuuden kannalta tämä oli merkittävä parannus. Koska lisäys yksityisten ja valtionkoulujen osalta tehtiin vasta eduskunnassa, ei siitä enää käyty laajaa keskustelua. Näin luotu järjestelmä on ollut vaikeasti yhteen sovitettavissa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) kanssa. Mainitun lain mukaan yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottaminen, mukaan lukien psykologiapalvelut, on luvan varaista. Velvoite järjestää psykologipalvelut ei merkitse poikkeusta velvoitteesta hakea lupa niiden tuottamiseksi yksityisesti. Aluehallintoviraston tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran luvan voi saada laissa säädetyin edellytyksin. Käytännössä yksityiset opetuksen järjestäjät eivät ole lupia hakeneet.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisen yhteydessä psykologi- ja kuraattoripalveluja koskeva säännös poistettiin lastensuojelulaista koska samasta asiasta säädetään nykyisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:ssä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain alkuperäisenä tavoitteena oli, että myös edellä mainitut yksityisissä ja valtion peruskouluissa olevat oppilaat tulisivat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Hallituksen esityksen ( HE 67/2013 ) perusteluissa todetaan, että ”yksityisissä ja valtion peruskouluissa opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään psykologi- ja kuraattoripalvelut. Opetuksen järjestäjät maksavat kyseiset palvelut saamillaan kotikuntakorvauksilla. Yksityisten ja valtion peruskoulujen siirtyminen kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin edellyttäisi muutoksen tekemistä voimassa olevaan kotikuntakorvausjärjestelmään. Tämä on tarkoituksen mukaista toteuttaa samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.”
Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä kävi ilmi, että kun perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut opetuksen järjestäjät saivat lastensuojelulain säätämisen yhteydessä tehtäväkseen järjestää oppilailleen psykologi- ja kuraattoripalvelut, ei heille osoitettu tähän tehtävään lisärahoitusta. Psykologi- ja kuraattoripalveluista aiheutuvat kustannukset eivät ole sisältyneet valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin. Näin ollen perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettujen opetuksen järjestäjien saama kotikuntakorvaus ei sisällä mitään sellaista, mikä voitaisiin ottaa pois sillä perusteella, että velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyy kunnille. Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettujen opetuksen järjestäjien opetuksessa olevien oppilaiden siirtymiseksi kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin on asiaan etsitty esityksen mukainen erillisratkaisu.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelun aikana pidettiin tärkeänä, että opiskelijan yksityisyyden suojaamiseksi yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa ei käsitellä muissa ryhmissä kuin 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kiireellisestä lainvalmisteluaikataulusta johtuen lain 19 ja 20 §:ään jäi väärä sanamuoto. Näissä pykälissä puhutaan virheellisesti opiskeluhuoltoryhmästä vaikka tarkoituksena oli puhua monialaisesta asiantuntijaryhmästä.
2Ehdotetut muutokset
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oppilaitoksen sijaintikunta aina vastaisi opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille riippumatta siitä, onko kyseessä yksityisesti vai julkisesti järjestetty opetus tai koulutus.
Yksityinen opetuksen tai koulutuksen järjestäjä voisi ostopalvelusopimuksen nojalla toimia kunnan järjestämien psykologi- ja kuraattoripalvelujen tuottajana, jos kunta haluaisi järjestää kyseisen oppilaitoksen psykologi- ja kuraattoripalvelut ostopalveluna. Tällöin edellytettäisiin, että psykologipalvelujen tuottamiseen olisi aluehallintoviraston myöntämä, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) mukainen lupa ja kuraattoripalvelujen tuottamisesta olisi tehty yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukainen ilmoitus.
Kunnan järjestämien lakisääteisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen lisäksi yksityinen opetuksen tai koulutuksen järjestäjä voisi halutessaan myös itse järjestää omille oppilailleen lisäpalveluita ostamalla niitä kunnalta taikka itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalta psykologilta tai koulupsykologipalveluja tuottavalta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä sellaiselta sosiaalipalvelujen tuottajalta, joka on tehnyt ilmoituksen kuraattoritoiminnasta aluehallintovirastolle.
Vaihtoehtoisesti yksityinen opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voisi lisäpalveluina itse järjestää ja tuottaa omille oppilailleen psykologipalveluja, jos se on saanut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaisen luvan. Omille oppilailleen opetuksen järjestäjä voi tuottaa voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuraattoripalveluja ilmoittamatta siitä aluehallintovirastolle. Tällöin toiminta ei saa tapahtua korvausta vastaan.
Ehdotetulla lain muutoksella toteutettaisiin jo oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä ( HE 67/2013 , s. 53—54) tarkoitettu muutos, joka lisäisi oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Ehdotetun lain perusteella toteutuisi sanotussa hallituksen esityksessä tarkoitettu tilanne, jossa kaikki oppilaat ja opiskelijat olisivat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Muutos olisi perusteltu myös siksi, että monet opetuksen järjestäjät järjestävät sekä perusopetusta että lukiokoulutusta. Tällä hetkellä kaikki lukion opiskelijat ovat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä, mutta sama opetuksen järjestäjä vastaa edelleen perusopetuksen oppilaiden psykologi- ja kuraattoripalveluista. Kahtiajakautunut järjestelmä on toiminnallisesti hankala sekä kunnalle että koulutuksen järjestäjälle ja estää opiskeluhuollon palvelujen kehittämistä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena.
Lisäksi lain 19 ja 20 §:n sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä oleva maininta opiskeluhuoltoryhmästä korvattaisiin maininnalla monialaisesta asiantuntijaryhmästä.
3Esityksen vaikutukset
3.1Taloudelliset vaikutukset
Esityksellä on jonkin verran taloudellisia vaikutuksia. Yksityisiä ja valtion kouluja oli vuonna 2013 yhteensä 122. Kouluissa opiskeli Opetushallituksen valtionosuusraportin mukaan vuonna 2013 noin 23 500 oppilasta.
Esitetyissä oppilasmäärissä ovat mukana yksityisten ja valtion koulujen perusopetuksen ja esiopetuksen oppilaat. Yksityisissä päiväkodeissa esiopetuksessa olevat oppilaat ovat jo nykyisin oppilas- ja opiskelijahuoltolain piirissä, mikäli kunta ostaa heidän esiopetuksen ostopalveluna yksityiseltä päiväkodilta. Koska yksityisille päiväkodeille ei ole myönnetty perusopetuslain 7 §:n mukaisia opetuksen järjestämislupia, ei yksityisten päiväkotien järjestämä esiopetus muilta osin ole perusopetuslain tarkoittamaa esiopetusta eikä se ole myöskään oppilas- ja opiskelijahuoltolain piirissä.
Sosiaali- ja terveysministeriön käyttämän arvion mukaan kuraattoreita tulisi olla yksi 800 oppilasta kohden ja psykologeja yksi 1000 oppilasta kohden. Kuntatyönantajien tekemän arvion mukaan kokoaikainen täyttä palkkaa saanut kuraattorin vuosittainen keskipalkka on 48 313 euroa ja psykologin vastaava kokoaikainen vuosittainen keskipalkka 58 845 euroa. Summat sisältävät vuosityöansiot, lomarahat sekä työnantajamaksut.
Laskennallisesti voidaan arvioida, että yksityisten opetuksen järjestäjien piirissä on noin 24 kokoaikaista psykologia ja noin 29 kuraattoria. Laskennallisesti arvioiden yksityisten koulujen ja valtion koulujen kuraattoreiden ja psykologien palkkakustannukset ovat vuosittain noin 2 798 428 euroa.
Kuten edellä on jo todettu, linjaus yksityisissä ja valtion peruskouluissa olevien oppilaiden siirtymisestä kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin tehtiin jo syksyllä 2013 hallituksen esityksessä oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ( HE 67/2013 ). Sen vuoksi uudistus ehdotetaan rahoitettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentin mukaisesti siten, että valtion rahoitusosuus on 50 prosenttia mainittujen tehtävien laskennallisista kustannuksista. Valtionosuus olisi kokonaiskustannuksista puolet eli noin 1 399 000 euroa. Kustannukset ehdotetaan maksettavaksi valtion talousarvion momentilta 28.90.30 (valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen). Vastaava määräraha ehdotetaan siirrettäväksi momentille 28.90.30 (valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen) momentilta 29.10.30 (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin) vähentämällä momentin 7. kohdan mukaista määrärahaa (määräraha innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan). Kustannukset tullaan ottamaan huomioon täydentävässä talousarvioesityksessä.
3.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Yksityisissä ja valtion kouluissa olevien oppilaiden siirtyminen kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin selkiinnyttäisi palvelujen järjestämistä ja helpottaisi viranomaisten keskinäistä yhteistyötä toimintamallien ollessa yhtenäisiä koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Esitys myös mahdollistaisi yhteisten toimintakäytäntöjen vakiinnuttamisen koko maahan ja vahvistaisi viranomaisten tarjoamia palveluja. Viranomaisten olisi myös mahdollista nykyistä selkeämmin seurata ja arvioida opiskeluhuollon palvelujen saatavuutta, riittävyyttä, vaikuttavuutta ja laatua eri puolilla maata.
3.3Yhteiskunnalliset vaikutukset
Yksityisissä ja valtion peruskouluissa olevien oppilaiden saattaminen kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin vahvistaisi lasten ja nuorten tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia käydä koulua ja saada varhaista tukea koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin. Suomessa koulutus on pitkään katsottu kuuluvan kaikkien perusoikeudeksi ja jokaiselle on turvattu mahdollisuudet edetä opinnoissa oman motivaation ja lahjakkuuden mukaisesti. Viimeaikainen kehitys on osin heikentänyt lasten ja nuorten mahdollisuuksia käyttää täysimääräisesti hyväkseen koulutusjärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisin sukupuoli ja aiempaa useammin myös vanhempien koulutustausta ja sosioekonominen tausta sekä vanhempien tulot näyttävät määrittävän nuoren koulutuspolkua. Epätasa-arvoisuus oppilas- ja opiskelijahuollollisen tuen saamisessa voi johtaa myös koulutukselliseen epätasa-arvoisuuteen.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteena on turvata opiskeluhuollon pitkäjänteinen toiminta oppilaan ja opiskelijan tukena varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Myös tämä tavoite toteutuisi paremmin, mikäli kaikki oppilaat ja opiskelijat koulutusmuodosta tai opetuksen järjestäjästä riippumatta olisivat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä.
Esitys myös poistaisi edellä nykytilan kuvauksessa kuvatun ristiriitatilanteen, mikä on syntynyt sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön asettamista edellytyksistä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Monet yksityiset opetuksen ja koulutuksen järjestäjät järjestävät sekä perusopetusta että lukiokoulutusta. Tällä hetkellä lukion opiskelijat ovat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä opetuksen järjestäjän vastatessa perusopetuksen oppilaiden psykologi- ja kuraattoripalveluista. Järjestelmä on toiminnallisesti hankala sekä kunnalle että koulutuksen järjestäjälle ja estää järjestelmän kehittämisen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, mikä on ollut uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain keskeinen tavoite. Esitys selkeyttäisi tilannetta tältäkin osin merkittävästi.
4Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Esitysluonnos lähetettiin lausunnolle 41 taholle. Lisäksi esitysluonnos laitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuille, jotta kaikilla halukkailla olisi ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta.
Määräaikaan mennessä lausuntoja saatiin yhteensä 36 seuraavilta tahoilta: valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus, Valvira, THL, Lapin aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Lapsiasiavaltuutettu, Suomen Kuntaliitto, Helsingin kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Espoon kaupunki, Kiteen kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Oulun kaupunki, Kuntatyönantajat, Suomen Psykologiliitto, STTK Toimihenkilökeskusjärjestö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Yksityiskoulujen liitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen Vanhempainliitto, SAK, normaalikoulujen henkilöstö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Sivistystyönantajat, Suomen Lukiolaisten Liitto, Koulukuraattorit – Skolkuratorer ry, Akava ry ja Valtion yleissivistävien koulujen Valteri-verkosto.
Enin osa lausunnonantajista piti esitystä kannatettavana. Sen katsottiin lisäävän oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja selkeyttävän tilannetta. Nykyisen kahtiajakautuneen järjestelmän katsottiin vaikeuttavan toiminnan kehittämistä ja seurantaa. Erityisen vaikeana kahtiajakautunutta järjestelmää pidettiin niiden opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kohdalla, joilla on sekä perusopetusta että lukiokoulutusta. Kunnan vastatessa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä voidaan myös henkilöstölle turvata eheät ja kokoaikaiset palvelussuhteet.
Lausunnoissa tuotiin myös esiin, että lain tavoite ei toteudu, mikäli kunnilla ei ole riittäviä resursseja järjestää palveluja ja mikäli psykologeja ja kuraattoreja ei ole riittävästi saatavilla. Jotkut lausunnonantajat myös korostivat, että uudistuksesta aiheutuvat kustannukset olisi kompensoitava kunnille täysimääräisesti.
Monet lausunnonantajat myös toivat esiin, että nykyiset palvelut eivät saa heikentyä ja että yksityisen opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulisi voida toimia psykologi- ja kuraattoripalvelujen tuottajana ilman sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää lupaa tai ilmoitusta. Esiin tuotiin myös huoli nykyisen henkilöstön asemasta ja korostettiin, ettei heidän asemansa saa heikentyä. Joissakin lausunnoissa tuotiin myös esiin, että uudistuksesta huolimatta psykologien ja kuraattorien tulisi työskennellä kouluissa osana kouluyhteisöä.
Esityksen vastustajat kokivat, että uudistus heikentäisi yksityisten ja valtion koulujen nykyisiä psykologi- ja kuraattoripalveluja. Joissakin lausunnoissa kiinnitettiin myös huomiota yksityisissä ja valtion päiväkodeissa esiopetuksessa olevien lasten palveluihin.
Valmistelun yhteydessä on käyty kuntalain (365/1995) 8 §:n mukainen neuvottelu.
Esitystä on käsitelty kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain (389/1944) tarkoittamassa neuvottelussa Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa.
5Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esityksen taloudelliset vaikutukset tullaan ottamaan huomioon täydentävässä talousarvioesityksessä.
6Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 9§:n 2 momentti, 19 §:n 3 momentti ja 20 §:n 4 momentti seuraavasti:
9 §Järjestämisvastuu
Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.
19 §Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely
Edellä 14 §:n 4 momentissa tarkoitetun monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.
20 §Opiskeluhuollon kertomukset
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan:
1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;
2) asian aihe ja vireillepanija;
3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet;
4) tiedot asian käsittelystä monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;
5) toteutetut toimenpiteet;
6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2014
Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri ANTTI RINNEOpetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru