HE 217/2013

1Nykytila

2Ehdotetut muutokset

Ehdotuksen mukaan teatteri- ja orkesterilain 1 §:ään lisättäisiin toinen momentti, jossa säädettäisiin, että mitä tässä laissa säädetään teattereista, sovelletaan myös sirkuksiin. Vakiintuneen käytännön mukaan teatteritoiminnalla tarkoitetaan puhe- ja tanssiteatteritoimintaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana sirkustaide on kehittynyt Suomessa omana taiteenalanaan. Nykysirkusryhmät rinnastuvat teatteri- ja tanssitoimintaan ryhmien muodostumisen, niiden esitysten ja esitysten valmistamistavan sekä esityspaikkojen osalta. Nykysirkus eroaa siten niin sanotusta klassisesta, teltoissa kiertävästä sirkuksesta sekä varieteen ja kabareen sirkusnumeroiden esitysperinteestä.

Tässä esityksessä sirkustoiminnalla tarkoitettaisiin nykysirkusta, ei klassista sirkusta. Nykysirkuksen esitystoiminnan tulisi perustua yhteisön taiteellisista lähtökohdista valmistamiin kokonaisiin teoksiin. Sirkustoiminnan tavoitteena olisi edistää suomalaista sirkustaidetta kehittämällä sirkusilmaisua, sirkustaiteen laatua, muotoja ja sisältöjä tyylilliset ja taiteelliset näkökulmat huomioon ottaen.

Esitykset nykysirkuksessa ovat kokonaisvaltaisia taideteoksia, joissa sirkustekniikan uusiutuva, taiteelliseen tutkimukseen perustuva ilmaisu yhdistyy teatteri- ja tanssiesityksen tapaan lavastuksen, puvustuksen sekä valo- ja äänitekniikan muodostamaan kokonaisestetiikkaan. Esitykset eivät rakennu esiintyjien viihteellisen ja sellaisenaan toistettavan ohjelmanumeron ympärille kuten klassisessa sirkuksessa. Nykysirkusryhmä valmistaa esityksensä pysyvään esitystilaan, joka vertautuu teatteri- tai tanssiesityksen tilaan. Jossakin määrin toteutetaan esimerkiksi festivaalien yhteydessä myös paikkasidonnaisia, ei toistettavia esityksiä esteettisistä tai taiteellisista syistä esimerkiksi sirkusteltassa sekä erilaisissa ulkotiloissa.

Vaikka nykysirkus käyttää esitystoimintansa pohjana sirkuksen perinteestä nousevia tekniikoita, on nykysirkus kuitenkin irrottautunut klassisen sirkuksen eläinnumeroista eettisistä ja esteettisistä syistä. Mikäli sirkusryhmä käyttää esityksessään eläimiä, tulee ryhmän noudattaa eläinsuojelulain (247/1996) 19 §:n määräyksiä. Lähtökohtana on huolehtia siitä, että eläimille ei aiheuteta kipua ja tuskaa. Esityksissä tulisi käyttää vain sellaisia eläinlajeja, joita on eläinsuojelulliset seikat huomioon ottaen kohtuudella mahdollista pitää ja käyttää näissä toiminnoissa. Esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten ja eksoottisten eläinten fysiologiset ja käyttäytymistarpeet poikkeavat näistä lähtökohdista.

Nykysirkuksen ammattilaisryhmän taiteellinen henkilöstö on saanut sirkusalan koulutuksen tai henkilöstö on työhön muutoin pätevöitynyttä. Sirkustaiteen alalla on noin 300 ammattilaista, joista noin kolmanneksella ei ole alan koulutusta. Tämä johtuu siitä, että alan koulutusta on ollut Suomessa saatavilla verrattain lyhyen ajan. Nykyisin sirkuskoulutusta järjestetään toisen asteen opetuksena ja ammattikorkeakoulu tasolla. Alan yliopistokoulutuksen aloittaminen on selvitysvaiheessa.

Nykysirkusryhmien toiminnan määrä ja ammattimaisuus vaihtelevat huomattavasti. Ammattimaisesti toimivien ryhmien omien tulojen osuus on huomattavaa, eli noin 75 prosenttia toiminnan kokonaistuloista. Valtionavustuksen suuruus tällaisille sirkusryhmille on noin 15 prosenttia ryhmien kokonaistuloista. Vastaavasti kuntien myöntämän avustuksen suuruus on noin viisi prosenttia näiden ryhmien kokonaistuloista. Ryhmät työllistävät 1—2 vakinaista työntekijää ja muutoin taiteilijat palkataan tuotantokohtaisesti. Vuonna 2012 nykysirkusryhmien esityksiä oli noin 1090 kappaletta. Esityksiä kävi katsomassa kotimaassa noin 110 000 ja ulkomailla noin 130 000 katsojaa. Sirkusryhmien järjestämien esitysten yleisömäärä kasvoi 31 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

Esitetty muutos tarkoittaisi, että teatteri- ja orkesterilain 2 §:n mukaiset valtionosuuden saamisen edellytykset tulisivat soveltumaan myös sirkusalan toimijoihin. Ehdotuksen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriö voisi teatteri- ja orkesterilain 1 §:n mukaisesti myöntää sirkusalan toimijoille valtionosuutta toiminnan käyttökustannuksiin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n 2 momentin nojalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville sirkusalan toimijoille harkinnanvaraista valtionavustusta. Pykälän 3 momentin nojalla voitaisiin myöntää valtionavustusta sirkusalan toimijoille sirkusalan toiminnan kehittämistä varten.

Lakimuutoksen yhteydessä tehtäisiin myös teknisiä tarkistuksia. Lain 1 §:ään päivitettäisiin viittaus uuteen rahoituslakiin (1705/2009) . Lisäksi lain 3 §, 4 § ja 6 §:n 1,2 ja 3 momenteissa olevat viittaukset opetusministeriöön korvattaisiin viittauksilla opetus- ja kulttuuriministeriöön.

3Esityksen vaikutukset

Varat teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin osoitetaan vuosittain budjettivaroista momentilta 29.80.31 teattereiden- ja orkestereiden käyttökustannukset ja momentilta 29.80.52 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi esityksen voimaantulon jälkeen myöntää harkinnanvaraisia toiminta- ja produktiotukia sirkusalan toiminnan tukemiseen momentilta 29.80.52 veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen.

Ehdotetulla muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia valtion talousarvioon eikä teattereiden ja orkestereiden ylläpitäjille maksettavan valtionosuuden määrään kokonaisuutena.

Esitys voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia valtionosuuden kohdentumiseen laitoskohtaisesti. Teattereiden opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionosuuslaskentaa varten ilmoittamien toteutuneiden henkilötyövuosien ja valtion talousarviossa jaettavissa olevien henkilötyövuosien erotus oli vuodelle 2013 yhteensä 412 henkilötyövuotta. Mikäli uusia toimijoita hyväksytään valtionosuuteen oikeutetuksi ja valtion talousarviossa jaettavana olevien henkilötyövuosien määrä ei kasva, on jaettavana oleva henkilötyövuosimäärä kohdennettava uudella tavalla toimijoiden joukossa. Tästä johtuen ministeriö on rajoittanut uusien teattereiden hyväksymistä valtionosuuden piiriin, vaikka useita valtionosuuden kelpoisuusedellytykset täyttävää tanssi- tai puheteatteria on hakenut valtionosuutta. Nyt esitettävästä muutoksesta huolimatta ministeriö tulee myös jatkossa käyttämään harkintavaltaansa hyväksyessään uusia toimijoita lain piiriin, vaikka ne täyttäisivät valtionosuuden saamisen edellytykset.

Ehdotuksen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuushakemuksia käsittelevien viranomaisten työmäärä lisääntyy jossakin määrin, kun opetus- ja kulttuuriministeriön harkittavaksi tulee uusien toimijoiden hyväksyminen valtionosuuden piiriin. Myös teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n 2 ja 3 momentin mukaisten harkinnanvaraisten valtionavustusten myöntäminen sirkusalan toimijoille voi lisätä valtionapuviranomaisten työmäärää. Ehdotuksen ei voida kuitenkaan katsoa olennaisesti lisäävän opetus- ja kulttuuriministeriön työmäärää pidemmällä aikavälillä, sillä sirkusalan toimijoiden lukumäärä on suhteellisen pieni ja tästä johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön käsiteltäväksi tulevien hakemusten määrä ei tule lisäämään hakemuksia käsittelevien virkamiesten työmäärää merkittävästi. Esityksellä ei ole välitöntä vaikutusta muiden viranomaisten toimintaan.

Lakiehdotuksen toteutuminen asettaa sirkustaiteen alan toimijat samaan asemaan muiden vastaavien taiteenalojen toimijoiden kanssa. Sirkustaiteen tuominen teatteri- ja orkesterilain perusteella myönnettävän valtionosuuden piiriin voi vaikuttaa positiivisesti alan työllisyystilanteeseen tukemalla uusien työpaikkojen perustamista sirkustaiteen alalle. Lisäksi uudistus parantaisi sirkustaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Hyväksymällä sirkustaide osaksi tuettavaa teatteri- ja orkesteritoimintaa vahvistetaan sirkustaiteen tukemista valtakunnallisesti. Uudistuksella ei ole vaikutusta naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Uudistuksella ei ole myöskään vaikutuksia eri kansalaisryhmien asemaan.

4Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 11 keskeiseltä teatteri-, tanssi- ja sirkusalan yhteisöltä näkemystä siitä, tulisiko teatteri- ja orkesterilain 1 §:ää muuttaa siten, että yhteisö, jonka sääntömääräinen tehtävä on sirkustaiteen edistäminen ja alan esitysten tuottaminen, voitaisiin katsoa valtionosuuskelpoiseksi teatteri- ja orkesterilain nojalla. Yhdeksän tahoa lähetti asiassa näkemyksensä määräaikaan mennessä. Taiteen edistämiskeskus ja sirkus- ja tanssitaiteen alan toimijat pitivät lain muuttamista kannatettavana. Muutos katsottiin perustelluksi, koska esittävissä taiteissa sirkusala vertautuu toimintakulttuurinsa puolesta teatteriin ja tanssiin. Lisäksi katsottiin, että ala on ammattimaistunut, kasvanut, monipuolistunut sekä kansainvälistynyt ja muutos parantaisi alan työllisyyttä ja sirkustaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta koko maassa.

Teatteri- ja orkesterilain muuttamista koskemaan sirkustaidetta vastustettiin lähinnä taloudellisilla perusteilla. Uudistusta vastustavat tahot olivat lähinnä näyttämötaiteen alan järjestöjä. Muutokseen kielteisesti suhtautuvat katsoivat, että meneillään olevat valtion säästötoimenpiteet ja henkilötyövuosien määrän epätodennäköinen kasvaminen ja uusien ryhmien lain piiriin nostaminen vaikeuttaisivat nyt valtionosuutta saavien toimijoiden toimintaa kohtuuttomasti. Muutokseen myönteisesti suhtautuvissa kannanotoissa todettiin, että uusien toimijoiden tullessa jakamaan nykyistä henkilötyövuosipottia, tulisi henkilötyövuosien määrää lisätä. Lisäys tulisi tehdä siten, että se mahdollistaisi myös jo nyt lain edellytykset täyttävien, mutta ei valtionosuuskelpoiseksi hyväksyttyjen, tanssi- ja puheteattereiden nostamisen lain piiriin sirkusryhmien lisäksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön saapuneiden kannanottojen perusteella ministeriö valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi teatteri- ja orkesterilain muuttamiseksi. Lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi pyydettiin lokakuussa 2013. Kirjallisia lausuntoja annettiin 12 kappaletta. Lausuntoja antoivat keskeiset näyttämö-, tanssi- ja sirkusalan toimijat. Lisäksi lausuntoa pyydettiin maa- ja metsätalousministeriöltä ja keskeisiltä eläinsuojelujärjestöiltä.

Keskeiset näyttämö-, tanssi- ja sirkusalan toimijat painottivat lausunnoissaan jo ensimmäisellä lausuntokierroksella ilmaistuja näkökulmia. Taiteen edistämiskeskus ja sirkus- ja tanssitaiteen alan toimijat pitivät lain muuttamista kannatettavana. Muutos katsottiin perustelluksi, koska esittävissä taiteissa sirkusala vertautuu toimintakulttuurinsa puolesta teatteriin ja tanssiin.

Teatteri- ja orkesterilain muuttamista koskemaan sirkustaidetta vastustettiin edelleen lähinnä taloudellisilla perusteilla. Uudistusta vastustavat tahot olivat lähinnä näyttämötaiteen alan järjestöjä. Muutokseen kielteisesti suhtautuvat katsoivat, että meneillään olevat valtion säästötoimenpiteet ja henkilötyövuosien määrän epätodennäköinen kasvaminen ja uusien ryhmien lain piiriin nostaminen vaikeuttaisivat nyt valtionosuutta saavien toimijoiden toimintaa kohtuuttomasti. Muutokseen myönteisesti suhtautuvissa kannanotoissa todettiin, että uusien toimijoiden tullessa jakamaan nykyistä henkilötyövuosipottia, tulisi henkilötyövuosien määrää lisätä.

Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ollut huomautettavaa hallituksen esityksestä. Helsingin Eläinsuojeluyhdistys esitti lausunnossaan, että lainsäädäntöä tulisi tiukentaa pidemmällä aikavälillä niin, että kaikkien eläinten käyttö sirkuksissa ja niihin verrattavissa esityksissä tulisi kielletyksi. Eläinsuojeluliitto Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto esittivät yhteisessä lausunnossaan, että hallituksen esityksen perusteluihin tulisi lisätä maininta, että eläinsuojelulakia tulee noudattaa kokonaisuudessaan nykysirkustoiminnassa.

5Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään keväällä 2014 siten, että lakia voitaisiin soveltaa ensimmäisen kerran haettaessa ja valmisteltaessa vuoden 2015 valtionosuuksia ja –avustuksia.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Teattereille ja orkestereille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) ja tässä laissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään teattereista, sovelletaan myös sirkuksiin.

Valtionosuuteen oikeutettuja teattereita ja orkestereita ovat:

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtion talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävästä henkilötyövuosien määrästä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää Suomen Kansallisteatterille valtion talousarvion rajoissa valtionavustusta käyttökustannuksiin ja perustamishankkeeseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtion talousarvion rajoissa päättää, että valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville teattereille ja orkestereille myönnetään ylimääräistä valtioavustusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtion talousarvion rajoissa myöntää valtionavustusta teattereiden ja orkestereiden toiminnan kehittämistä varten.