Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden kehitysrahaston välisen isäntämaasopimuksen sekä Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön välisen isäntämaasopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi
- Hallinnonala
- Ulkoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 203/2013
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi lokakuussa 2013 Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa tehdyt isäntämaasopimukset. Tarkoitus on, että kehitysrahaston ja ympäristörahoitusyhtiön kanssa vuonna 1999 tehtyjen isäntämaasopimusten voimassaolo päättyy, kun uudet sopimukset tulevat voimaan.
Sisällöllisesti isäntämaasopimuksia uudistettaisiin vain osittain. Uudistuksen taustalla on Suomen Pohjoismaiden Investointipankin kanssa lokakuussa 2010 tekemä uusi isäntämaasopimus, joka tuli voimaan vuonna 2011. Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön asema ja oikeudellinen kehys ovat samankaltaiset kuin Pohjoismaiden Investointipankilla, ja näillä kolmella on läheinen hallinnollinen yhteys toisiinsa. Näin ollen on katsottu tarpeelliseksi uudistaa Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa tehtyjä isäntämaasopimuksia vastaamaan Pohjoismaiden Investointipankin kanssa tehtyä isäntämaasopimusta. Keskeisin uudistus on kirjata sopimuksiin määräys siitä, että Pohjoismaiden kehitysrahasto ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö ovat kansainvälisiä järjestöjä. Lisäksi sopimuksiin esitetään muutoksia, jotka ovat tarpeen voimassa olevien sopimusten täsmentämiseksi.
Kumpikin sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona Suomen hallitus on ilmoittanut hyväksyneensä sopimuksen. Esitykseen sisältyy lakiehdotukset sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun kyseessä oleva sopimus tulee voimaan.
Esitykseen sisältyy lisäksi lakiehdotus Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja lakiehdotus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun uudet isäntämaasopimukset tulevat voimaan.
YLEISPERUSTELUT
1Johdanto
Pohjoismaiden kehitysrahaston (Nordic Development Fund, NDF, jäljempänä "rahasto") tehtävänä on edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä osallistumalla Pohjoismaiden edun mukaisten hankkeiden pehmeäehtoiseen rahoitukseen. Rahasto perustettiin vuonna 1988 yhteispohjoismaisella valtiosopimuksella. Vuonna 1998 Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehtiin uusi sopimus Pohjoismaiden kehitysrahastosta (SopS 97 ja 98/1999, jäljempänä "rahaston perussopimus"), jolla vuonna 1988 tehty sopimus kumottiin. Rahaston päätoimipaikka on Helsingissä Pohjoismaiden Investointipankin (Nordic Investment Bank, NIB) päätoimipaikassa, mistä määrätään myös rahaston perussopimuksen 4 artiklassa. Rahaston ja Suomen hallituksen välillä on 14 päivänä lokakuuta 1999 tehty niin sanottu isäntämaasopimus (SopS 110/1999). Sopimus tuli voimaan 7 päivänä marraskuuta 1999 ja se täydentää rahaston perussopimusta ja sisältää määräyksiä muun muassa rahaston toimitiloista, verotuksesta ja tulleista vapauttamista koskevasta menettelystä, isäntämaakorvauksesta sekä henkilökunnan eläketurvasta.
Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (Nordic Environment Finance Corporation, NEFCO, jäljempänä "yhtiö") tehtävänä on edistää Pohjoismaiden ympäristöetujen mukaisia investointeja Itä-Eurooppaan osallistumalla alueen maissa toimivien yritysten rahoittamiseen. Yhtiö perustettiin vuonna 1990 yhteispohjoismaisella valtiosopimuksella. Vuonna 1998 Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehtiin uusi sopimus Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöstä (SopS 99 ja 100/1999, jäljempänä "yhtiön perussopimus"), jolla vuonna 1990 tehty sopimus kumottiin. Kuten rahaston, myös yhtiön päätoimipaikka on Helsingissä Pohjoismaiden Investointipankin päätoimipaikassa. Tästä määrätään myös yhtiön perussopimuksen 4 artiklassa. Yhtiön ja Suomen hallituksen välillä on 14 päivänä lokakuuta 1999 tehty niin sanottu isäntämaasopimus (SopS 108/1999). Sopimus tuli voimaan 7 päivänä marraskuuta 1999 ja se täydentää yhtiön perussopimusta ja sisältää määräyksiä muun muassa yhtiön toimitiloista, verotuksesta ja tulleista vapauttamista koskevasta menettelystä, isäntämaakorvauksesta sekä henkilökunnan eläketurvasta.
Rahaston ja yhtiön toimintaa harjoitetaan siten kuin niiden säännöissä määrätään. Pohjoismaiden ministerineuvosto vahvistaa säännöt. Säännöt sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä muun muassa pääomarakenteesta, toiminnasta ja hallinnosta.
2Nykytila
2.1Oikeudellinen asema
Rahaston ja yhtiön perussopimuksissa selvennetään ja vahvistetaan niiden oikeudellista asemaa kansainvälisinä rahoituslaitoksina ja annetaan niille kansainvälisen oikeushenkilön asema ja täysi oikeustoimikelpoisuus. Perussopimuksissa rahastolle ja yhtiölle sekä niiden henkilökunnalle myönnetään myös tietyt erivapaudet ja oikeudet.
2.2Toimitilat
Rahaston ja yhtiön perussopimusten 7 artiklan mukaan niiden toimitilat ovat loukkaamattomat. Voimassa olevissa isäntämaasopimuksissa on määräyksiä muun muassa siitä, missä olosuhteissa ja millä ehdoilla suomalaiset viranomaiset voivat tulla rahaston tai yhtiön toimitiloihin tehtäviään suorittaakseen. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa erilaiset hätätilanteet.
2.3Henkilökunnan eläketurva
Nykyisten isäntämaasopimusten mukaan rahasto ja yhtiö vastaavat henkilökunnan eläketurvasta ja voivat perustaa oman eläkejärjestelmän henkilökuntaansa varten tai järjestää sen jollakin muulla tavalla. Henkilökunta voidaan ottaa myös Suomen valtion eläkejärjestelmään. Jos rahasto tai yhtiö niin haluaa, henkilökunta voidaan vakuuttaa Suomen yksityisen alan työeläkejärjestelmän mukaisesti.
2.4Henkilökunnan sosiaaliturva
Rahastoa ja yhtiötä on pidetty alun perin sosiaaliturvaa järjestettäessä pohjoismaisina instituutteina ja henkilöstön on katsottu kuuluvan instituutin sijaintimaan sosiaaliturvaan. Tulkinta on perustunut pohjoismaisten instituuttien virkailijoiden oikeudellisesta asemasta tehtyyn sopimukseen (SopS 25-26/1976). Suomessa asuva rahaston tai yhtiön palveluksessa työskentelevä ulkomaalainenkin henkilökunta on kuulunut asumiseen perustuvan sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.
Voimassa olevien rahaston ja yhtiön kanssa tehtyjen isäntämaasopimusten mukaan henkilökunnan sosiaaliturvasta määrätään pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 105 ja 106/1993). Tämän perusteella henkilökuntaan ja heidän perheenjäseniinsä on sovellettu Suomen lainsäädäntöä, jos he väestökirjamerkinnän mukaan asuvat Suomessa. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa ei sinänsä ole erityismääräyksiä rahaston tai yhtiön palveluksessa olevien sosiaaliturvasta. Epävarmuutta on kuitenkin ollut siitä, kuuluisivatko edellä mainitut henkilöt Euroopan unionin sosiaaliturvan koordinaatiota koskevan asetuksen soveltamisalaan. Asetuksen mukaan työntekijä kuuluu asumisesta riippumatta pääsääntöisesti työskentelyvaltionsa lainsäädännön alaisuuteen. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on tätä lainsäädäntöä täydentävä sopimus ja osoittaa muiden kuin työntekijöiden osalta sovellettavaksi lainsäädännöksi asuinmaan lainsäädännön. Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa työskenteleviin sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädäntöä ei kuitenkaan yleensä sovelleta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella sen sijaan koskee myös kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevia työntekijöitä. Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus edellyttää, että vapaata liikkuvuutta käyttävät työntekijät saavat muun muassa samat sosiaaliset edut kuin kotimaiset työntekijät.
Kun isäntämaasopimuksiin otetaan määräys siitä, että rahasto ja yhtiö ovat kansainvälisiä järjestöjä, merkitsisi tämä samalla sitä, että rahaston ja yhtiön työntekijät perheenjäsenineen eivät enää voisi kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan eivätkä myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Koska voimassa oleva järjestelmä on tarkoitus kuitenkin Pohjoismaisen Investointipankin yhteydessä omaksutun ratkaisun mukaisesti säilyttää, sopimuksiin on tarpeen sisällyttää nimenomainen määräys siitä, että rahaston ja yhtiön palveluksessa olevat työntekijät perheenjäsenineen kuuluvat Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen.
2.5Maahantulo, kauttakulku ja maassa oleskelu
Rahaston ja yhtiön perussopimusten 11 artiklan mukaan kaikki rahaston ja yhtiön hallituksen jäsenet, heidän varajäsenensä, henkilökunta sekä rahaston ja yhtiön nimeämät asiantuntijat, jotka suorittavat virallisia tehtäviä rahaston tai yhtiön toimeksiannosta on vapautettu maahanmuuttoa koskevista rajoituksista. Tämä koskee myös mainittujen henkilöiden puolisoita ja heistä riippuvaisia sukulaisia. Vapautus maahaanmuuttorajoituksista tarkoittaa sitä, että kyseisille henkilöille myönnetään maassa oleskeluun ja/tai työntekoon tarvittava lupa soveltamatta maahanmuutto- tai pakolaiskiintiöitä eikä heihin myöskään sovelleta työvoimapoliittista harkintaa. Vapautus ei kuitenkaan koske viisumivaatimuksia. Perussopimusten mukaan edellä mainituille henkilöille voidaan lisäksi myöntää samoja matkustamiseen liittyviä helpotuksia kuin verrattavaa toimintaa harjoittaville laitoksille myönnetään kansainvälisen käytännön mukaisesti, kun tähän on erityistä tarvetta. Matkustushelpotusten osalta jokainen sopimusvaltio ratkaisee tapauskohtaisesti rahaston tai yhtiön hakemuksesta, onko olemassa erityisiä syitä matkustushelpotusten myöntämiselle vai ei.
2.6Rahaston ja yhtiön verotus
Rahaston ja yhtiön perussopimusten 9 artiklan mukaan rahasto ja yhtiö, niiden tulot, varat ja omaisuus on vapautettu kaikesta verotuksesta siten kuin kyseisessä artiklassa tarkemmin määrätään. Rahasto ja yhtiö ovat näin ollen vapautettuja esimerkiksi kiinteistöjen ja arvopaperien hankkimiseen ja luovuttamiseen kohdistuvasta verotuksesta, kun kyse on rahaston ja yhtiön virallisesta toiminnasta. Tämän lisäksi rahaston ja yhtiön rahoitustoiminta ja pääoman korottaminen on vapautettu kaikista veroista ja veronluontoisista maksuista.
Rahaston ja yhtiön perussopimuksissa määrätään myös rahaston ja yhtiön tai rahastojen, jotka ovat välittömässä yhteydessä rahaston tai yhtiön toimintaan ja rahaston tai yhtiön välittömän hallinnon alaisia, tekemien sellaisten hankintojen tai palvelujen verottomuudesta ja tullittomuudesta, joiden arvo on merkittävä ja jotka ovat tarpeellisia rahaston tai yhtiön viralliselle toiminnalle. Kun tällaisten hankintojen tai palvelujen hintaan sisältyy veroja tai tulleja, verot tai tullit määränneen sopimusvaltion on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin myöntääkseen poikkeuksen näistä maksuista tai huolehtiakseen, että ne maksetaan takaisin, jos ne on mahdollista vahvistaa. Kansainvälisenkin käytännön mukaisesti rahastoa ja yhtiötä ei ole vapautettu veroista ja maksuista, jotka ovat ainoastaan maksuja yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Erioikeudet ja -vapaudet, myös verojen ja maksujen osalta, eivät velvoita pelkästään isäntämaata, vaan ne koskevat yhtä lailla myös muita sopimusvaltioita.
Voimassa olevissa isäntämaasopimuksissa on tarkemmat määräykset siitä menettelystä, jota tulli- ja verovapautuksiin sovelletaan. Vapautus veroista ja tulleista myönnetään joko suoraan hakemuksetta jättämällä vero tai tulli kantamatta tai hakemuksesta siten, että vero palautetaan. Palautukset koskevat erityisesti arvonlisäveroa.
2.7Henkilökunnan verotus ja henkilökunnan palkasta perittävien verojen saajat
Rahaston ja yhtiön henkilökunnan verotuksessa noudatetaan Suomessa voimassa olevaa verolainsäädäntöä. Rahaston ja yhtiön maksaman palkan osalta sovellettavaksi tulevat erityisesti tuloverolaki (1535/1992) ja laki Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta (562/1976) . Jälkimmäistä lakia sovelletaan rahastoon ja yhtiöön Pohjoismaiden Investointipankin kautta, johon niillä on hallinnollinen yhteys, mikä on ilmaistu myös lain perusteluissa ( HE 2/1994 vp ). Tämän johdosta rahaston ja yhtiön henkilöstön on tullut kuulua myös Investointipankin palvelukseen. Suomen tekemät kansainväliset sopimukset kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi voivat rajoittaa Suomen sisäisen lainsäädännön soveltamista ja toisaalta velvoittavat asuinvaltion poistamaan kaksinkertaisen verotuksen.
Rahaston ja yhtiön palveluksessa olevia Suomessa asuvia yleisesti verovelvollisia henkilöitä verotetaan lähtökohtaisesti tuloverolain säännöksiä soveltaen ja he maksavat kunnallis- ja kirkollisveroa sekä valtionveroa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Tuloverolain mukaisesti verotettavan rahaston tai yhtiön henkilökunnan osalta verotulojen saajia ovat valtio, kunnat, seurakunnat ja kansaneläkelaitos.
Erityislain eli Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöjen verottamisesta annetun lain mukaisesti sellainen henkilö, joka tehdessään sekä Pohjoismaiden Investointipankin että rahaston tai yhtiön kanssa vakinaista palvelusta rahastossa tai yhtiössä koskevan sopimuksen ei ole asunut Suomessa tuloverolaissa tarkoitetulla tavalla, voi valita, että hänen rahastolta tai yhtiöltä saamastaan palkkatulosta pidätetään 40 prosentin lopullinen palkkavero tulosta normaalisti perittävien verojen ja maksujen sijaan. Lakia sovelletaan sen 12 §:n mukaan vakinaisessa palveluksessa olevan henkilön lisäksi tällaisen henkilön sijaiseen. Erityislain nojalla perittävä vero menee kokonaan valtiolle. Erityislain soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä on rahaston ja yhtiön palveluksessa kymmenkunta ja he asuvat pääkaupunkiseudun kunnissa.
Koska rahaston ja yhtiön henkilökunnan verotuksesta on jo säädetty lailla, näitä säännöksiä ei ole ollut tarpeen toistaa isäntämaasopimuksissa eikä niitä ole myöskään tarpeen ottaa nyt uudistettaviin isäntämaasopimuksiin.
2.8Isäntämaakorvaus
Lähtökohtaisesti isäntämaan ei suhteessa muihin sopimusvaltioihin tule saada taloudellista etua siitä, että rahaston ja yhtiön työntekijät maksavat saamistaan tuloista veroa isäntämaavaltiolle. Tämän vuoksi Pohjoismaiden valtiovarainministerit päättivät vuonna 1997, että isäntämaan tulee palauttaa rahastolle ja yhtiölle se taloudellinen hyöty, jonka isäntämaa saa rahaston ja yhtiön henkilökunnan palkkatuloistaan maksamien verojen muodossa. Suomi palauttaa rahastolle ja yhtiölle isäntämaakorvauksena niiden henkilökunnan palkasta pidätetyt ennakot ja perityt lopulliset palkkaverot. Palautettavan korvauksen tulee näkyä omana kirjattuna eränä rahaston ja yhtiön kirjanpidoissa.
Pohjoismaiden Investointipankin kanssa tehdyssä isäntämaasopimuksessa määrätään, että palautettavan korvauksen tulee osaltaan vaikuttaa siihen ylijäämään, jonka Investointipankki neuvostonsa päätöksellä voi jakaa osinkoina sopimusvaltioille. Tätä määräystä ei ole voimassa olevissa rahaston eikä yhtiön kanssa tehdyissä isäntämaasopimuksissa.
Rahastolle ja yhtiölle maksettavat isäntämaakorvaukset on merkitty valtion talousarvioon. Momentille varattava määrä vastaa rahaston ja yhtiön pidättämiä ennakoita ja perimiä lopullisia palkkaveroja. Isäntämaakorvauksesta aiheutuvat kustannukset kantaa yksinomaan yksi veronsaaja eli valtio. Muiden veronsaajien saamia tilityksiä ei oikaista, vaikka kertyneet verotulot palautetaan isäntämaakorvauksena rahastolle ja pankille.
2.9Riitojenratkaisumenettely
Nykyisten isäntämaasopimusten mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston valtiovarainministereiden kokoonpano käsittelee isäntämaasopimuksia koskevat kiistat.
3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Tarkoituksena on hyväksyä ja saattaa voimaan Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa tehdyt uudet isäntämaasopimukset, jotka korvaavat vanhat ja osittain vanhentuneet sopimukset. Sopimukset on uudistettu Pohjoismaiden Investointipankin kanssa 20 päivänä lokakuuta 2010 tehdyn isäntämaasopimuksen (SopS 124 ja 125/2010, HE 229/2010 vp ) perusteella. Sopimusten yhdenmukaistaminen on tarpeen, koska näillä kolmella rahoituslaitoksella on läheinen hallinnollinen yhteys ja ne toimivat samoissa tiloissa.
Keskeinen uudistus koskee sitä, että sopimuksissa ehdotetaan täsmennettäväksi rahaston ja yhtiön oikeudellista asemaa toteamalla niiden olevan kansainvälisiä järjestöjä, kuten Pohjoismaiden Investointipankin osalta on jo tehty. Lisäksi sopimuksiin ehdotetaan otettavaksi uusia määräyksiä, jotka täsmentävät rahaston ja yhtiön toimitilojen loukkaamattomuutta sekä rahaston ja vastaavasti yhtiön oikeutta pyytää turvallisuusselvitystä. Lisäksi voimassa oleviin isäntämaasopimuksiin ehdotetaan lisättäväksi artikla rahaston ja vastaavasti yhtiön hallituksen jäsenten, heidän varajäsentensä, henkilökunnan, rahaston tai yhtiön nimeämien asiantuntijoiden sekä näiden henkilöiden perheenjäsenten maahantulon, maassa oleskelun ja kauttakulun helpottamisesta. Taustalla on rahaston ja yhtiön henkilökunnan yhdenmukainen kohtelu Pohjoismaiden Investointipankin henkilökunnan kanssa.
Henkilökunnan sosiaaliturvan osalta tarkoituksena on säilyttää tilanne ennallaan. Tämä edellyttää, että sopimuksiin sisällytetään nimenomainen määräys, jonka mukaan rahaston ja yhtiön henkilökunta kuuluvat jatkossakin Suomen sosiaaliturvan piiriin. Määräys on tarpeen siitä syystä, että rahaston ja yhtiön todetaan uusissa isäntämaasopimuksissa olevan kansainvälisiä järjestöjä, joiden palveluksessa oleviin henkilöihin Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ei ilman tätä nimenomaista määräystä sovelleta eivätkä he myöskään kuuluisi kotikuntaa vailla olevina kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin.
Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaeiksi, jolla saatetaan voimaan isäntämaasopimusten lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
Esitys sisältää lisäksi lakiehdotukset Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta. Kyseisissä laeissa ei nimenomaisesti viitata rahastoon ja yhtiöön, vaikka lakeja käytännössä näihin sovelletaankin. Oikeustilan selkeyttämiseksi on tarpeen sisällyttää lakeihin nimenomaiset viittaukset rahastoon ja yhtiöön.
4Esityksen vaikutukset
Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön isäntämaasopimusten uusimisella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Voimassa olevia isäntämaasopimuksia uudistetaan vain osittain, ja muutokset perustuvat Pohjoismaiden Investointipankin kanssa jo tehtyyn uuteen isäntämaasopimukseen. Rahasto ja yhtiö ovat jo perussopimustensa mukaan jäsenvaltioissa vapautettuja kaikesta verotuksesta. Lähtökohtana on, että isäntämaan ei tule saada rahaston ja vastaavasti yhtiön sijainnista johtuen erityistä taloudellista etua. Rahastolle ja yhtiölle tulee näin ollen jo voimassa olevien isäntämaasopimusten nojalla palauttaa peritty ennakko ja lopullisen palkkaveron määrä, joka on maksettu Suomen verolainsäädännön mukaan rahaston ja yhtiön henkilökunnan palkasta.
Uusi määräys rahaston tai yhtiön hallituksen jäsenen, heidän varajäsentensä, henkilökunnan, rahaston tai yhtiön nimeämien asiantuntijoiden sekä näiden henkilöiden perheenjäsenten maahantulon, maassa oleskelun ja kauttakulun helpottamisesta sisältää velvollisuuden myöntää tarvittavat viisumit ja oleskeluluvat jatkossa maksutta. Ulkoministeriön ja sisäasiainhallinnon tulee myöntää viisumit ja oleskeluluvat mahdollisimman nopeasti. Tämän määräyksen merkityksen voidaan olettaa jäävän käytännössä vähäiseksi, koska rahaston ja yhtiön työntekijät ovat tähän saakka olleet pohjoismaalaisia tai EU-kansalaisia, jotka eivät tarvitse Suomessa viisumia tai oleskelulupaa. Oletettavaa on tämän vuoksi, että viisumeita tai oleskelulupia tulee myönnettäväksi harvoin. Jatkossa ministeriön tulee pyynnöstä antaa tietyille rahaston ja yhtiön henkilökuntaan kuuluville ja näiden perheenjäsenille valokuvallinen kortti, joka todistaa kortin haltijan henkilökuntaan kuuluvaksi tai hänen perheenjäsenekseen. Lisäksi tiettyjen rahaston ja yhtiön henkilökuntaan kuuluvien ja näiden perheenjäsenten tiedot tallennetaan isäntämaasopimusten nojalla heidän pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja heille annetaan henkilötunnus.
Uusilla isäntämaasopimuksilla täsmennetään rahaston ja yhtiön toimitilojen loukkaamattomuutta. Suomen hallitus on jatkossa velvollinen ryhtymään kohtuullisiin toimiin suojellakseen rahaston ja vastaavasti yhtiön toimitiloja niihin tunkeutumiselta ja vahingolta sekä estääkseen rahaston ja yhtiön rauhan häiritsemisen ja niiden arvon loukkaamisen. Määräys on tavanomainen kansainvälisten järjestöjen isäntämaasopimuksissa. Rahastolla ja yhtiöllä tulee jatkossa olemaan myös oikeus pyytää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukainen turvallisuusselvitys rahaston tai yhtiön tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta tai tehtävää hoitavasta henkilöstä.
Esityksellä ei ole vaikutuksia rahaston ja yhtiön henkilökunnan ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaan. Tältä osin sovelletaan jatkossakin Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sopimusten V artiklan perustella.
Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisella ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Lakimuutoksilla ainoastaan kirjataan lakiin jo lain perusteluista ilmenevä ja nykyään sovellettava käytäntö eli kyseisten lakien soveltaminen rahastoon ja yhtiöön.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 103/2013 vp ) on ehdotettu, että valtion varoista korvattaisiin kunnalle ja kuntayhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, jos terveydenhuollon palvelu on annettu muun muassa kansainvälisen sopimuksen perusteella henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa. Jos rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettavan lain kyseinen säännös hyväksytään, valtio korvaisi julkiselle terveydenhuollolle rahaston ja yhtiön henkilöstön ja heidän perheenjäsentensä terveyspalvelujen kustannukset.
5Asian valmistelu
Sopimusten uudistamisesta keskusteltiin Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa vuonna 2012. Neuvottelut sopimusten uudistamiseksi aloitettiin maaliskuussa 2013 ja sopimusteksteistä päästiin yhteisymmärrykseen toukokuussa 2013. Myös valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat osallistuivat asian valmisteluun. Sopimusten allekirjoittamisesta pyydettiin lausunnot sisäasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä ja ympäristöministeriöltä. Lausunnon antajilla ei ollut huomautettavaa sopimusten allekirjoittamiseen. Valtiovarainministeriö on pitänyt uusien isäntämaasopimusten allekirjoittamista tarkoituksenmukaisena. Isäntämaasopimukset allekirjoitettiin 15 päivänä lokakuuta 2013.
Hallituksen esitys on laadittu ulkoasiainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Väestörekisterikeskukselta ja Kansaneläkelaitokselta.
Lausunnot saatiin valtiovarainministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Väestörekisterikeskukselta ja Kansaneläkelaitokselta.
Lausunnoissa puollettiin uusien isäntämaasopimusten hyväksymistä. Muilta osin esitettiin pääasiallisesti teknisiä huomautuksia, jotka on otettu huomioon esitystä viimeisteltäessä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1Sopimusten sisältö ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön
Johdanto. Johdannossa todetaan rahaston perustaminen vuonna 1988 ja sen tehtävä sekä vastaavasti yhtiön perustaminen vuonna 1990 ja sen tehtävä. Voimassa olevien isäntämaasopimusten todetaan olevan vuodelta 1999. Johdannon mukaan rahaston ja vastaavasti yhtiön päätoimipaikka sijaitsee Pohjoismaiden Investointipankin päätoimipaikassa Helsingissä. Johdannossa todetaan rahaston ja vastaavasti yhtiön läheinen hallinnollinen yhteys Pohjoismaiden Investointipankkiin sekä se, että hallitus ja Investointipankki ovat tehneet uuden isäntämaasopimuksen vuonna 2010. Tätä taustaa vasten, lainsäädännön muuttumisen sekä rahaston ja yhtiön oikeudellisen aseman täsmentämistarpeen johdosta katsotaan olevan tarpeen uudistaa isäntämaasopimukset.
I artikla.Määritelmät. Kysymyksessä on uusi määräys verrattuna voimassa oleviin isäntämaasopimuksiin. Artiklassa määritellään seuraavat sopimuksissa käytetyt keskeiset käsitteet: isäntämaa, hallitus, rahasto (rahaston kanssa tehdyssä sopimuksessa) tai yhtiö (yhtiön kanssa tehdyssä sopimuksessa), perussopimus, toimitusjohtaja, rahaston toimitilat (rahaston kanssa tehdyssä sopimuksessa) tai yhtiön toimitilat (yhtiön kanssa tehdyssä sopimuksessa), henkilökunta ja perheenjäsen.
Käsite hallitus tarkoittaa Suomen hallitusta, mutta asiayhteydestä riippuen sen voi kuitenkin katsoa tarkoittavan yleisemmin Suomen valtiota tai Suomen viranomaisia. Toimitusjohtajalla tarkoitetaan myös hänen puolestaan toimimaan määrättyä henkilöä, jonka nimen toimitusjohtaja ilmoittaa hallitukselle. Perheenjäsenen määritelmä on ulkomaalaislain (301/2004) 37 §:n mukainen. Perheenjäseneksi katsotaan siten Suomessa asuvan henkilön aviopuoliso sekä alle 18-vuotias naimaton lapsi, jonka huoltaja on Suomessa asuva henkilö tai tämän aviopuoliso. Jos Suomessa asuva henkilö on alaikäinen lapsi, perheenjäsen on hänen huoltajansa. Perheenjäseneksi katsotaan myös samaa sukupuolta oleva henkilö, jos parisuhde on kansallisesti rekisteröity. Aviopuolisoihin rinnastetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sukupuolestaan riippumatta. Tällaisen rinnastuksen edellytyksenä on, että he ovat asuneet vähintään kaksi vuotta yhdessä. Asumisaikaa ei edellytetä, jos henkilöillä on yhteisessä huollossa oleva lapsi tai jos on muu painava syy. Edellä mainittuun lapseen rinnastetaan kasvattilapsi. Määritelmät vastaavat pitkälti Pohjoismaisen Investointipankin isäntämaasopimuksen määritelmiä.
II artikla.Oikeudellinen asema. Kysymyksessä on uusi määräys verrattuna voimassa oleviin isäntämaasopimuksiin. Rahaston ja yhtiön perussopimusten 1 artiklan mukaan rahastolla ja yhtiöllä on kansainvälisen oikeushenkilön asema. Kansainvälinen oikeushenkilö eli kansainvälisen oikeuden subjekti on yläkäsite, joka sisältää kansainväliset järjestöt. Kunkin järjestön oikeudellista asemaa määrittää perussopimuksen lisäksi sijaintivaltion kanssa tehtävä isäntämaasopimus, joka täsmentää perussopimuksia ja järjestön erivapauksia ja -oikeuksia. Isäntämaasopimusten II artiklassa täsmennetään rahaston ja vastaavasti yhtiön oikeudellinen asema kansainvälisenä järjestönä, sen lisäksi että siinä todetaan perussopimuksen 1 artiklan mukainen järjestön oikeushenkilöllisyys ja oikeustoimikelpoisuus. Oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla.
III artikla.Toimitilat. Voimassa olevien isäntämaasopimusten määräyksiä siitä, missä olosuhteissa ja millä ehdoilla suomalaiset viranomaiset tai julkisten palvelujen tarjoajat voivat tulla rahaston tai yhtiön toimitiloihin, ei muuteta uusilla isäntämaasopimuksilla. Artiklassa määrätään, että Suomessa viranomaistoimintaa harjoittavalla henkilöllä on pääsy toimitiloihin virkavelvollisuuksiensa hoitamiseksi ainoastaan rahaston tai yhtiön toimitusjohtajan nimenomaisella suostumuksella. Julkisten palvelujen tarjoajille järjestetään pyynnöstä mahdollisuus palvelujen järjestämiseen rahaston ja yhtiön toimitiloissa. Hätätilanteen sattuessa rahaston tai yhtiön oletetaan suostuneen siihen, että viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin. Tilojensa loukkaamattomuudesta huolimatta rahasto tai yhtiö ei salli viranomaismääräyksiä pakoilevien henkilöiden käyttää tilojaan pakopaikkana. Tällaisia määräyksiä ovat kiinniottamista tai haasteen tiedoksiantoa taikka rikoksen johdosta tapahtuvaa luovutusta tai karkotusta koskevat määräykset. Poikkeuksen muodostaa rahaston tai yhtiön henkilökunta siinä laajuudessa kuin sille on myönnetty vapaus lainkäyttövallasta perussopimusten 10 artiklan mukaisesti. Rahaston tai yhtiön oletetaan suostuneen siihen, että poliisi voi yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantavissa tapauksissa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Samoin oletetaan rahaston tai yhtiön antaneen suostumuksensa sellaisissa tapauksissa, joissa joku rahastosta tai yhtiöstä kutsuu poliisin.
Voimassa olevien isäntämaasopimusten toimitiloja koskevaan artiklaan lisätään kaksi uutta kohtaa koskien toimitilojen suojelua ja turvallisuusselvityksiä. Hallituksella on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin suojellakseen rahaston tai yhtiön toimitiloja tunkeutumiselta ja vahingolta sekä estääkseen rahaston tai yhtiön rauhan häiritsemisen ja niiden arvoon kohdistuvan loukkauksen. Määräys on tavanomainen kansainvälisten järjestöjen isäntämaasopimuksissa.
Koska rahasto ja yhtiö käsittelevät hankkeita, joilla on merkittävää taloudellista ja poliittista merkitystä Suomelle ja muille rahaston ja yhtiön jäsenmaille, rahastolla ja vastaavasti yhtiöllä on jatkossa oikeus pyytää turvallisuusselvitys tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka tehtävää hoitavasta henkilöstä. Tämä koskee lähinnä rahaston ja yhtiön avaintoimihenkilöitä. Tällaisista turvallisuusselvityksistä säädetään laissa turvallisuusselvityksistä (177/2002) , jonka uudistamista koskeva hallituksen esitys ( HE 57/2013 vp ) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Turvallisuusselvityksistä tullaan perimään maksu noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.
IV artikla.Rahaston ja yhtiön veroista ja tulleista vapauttamisen yhteydessä noudatettava menettely. Voimassa oleviin isäntämaasopimuksiin on otettu määräykset menettelystä, jota veroista ja tulleista vapauttamisen yhteydessä sovelletaan. Näihin määräyksiin ei ole tehty muutoksia. Vapautus veroista ja tulleista myönnetään joko hakemuksetta siten, että veroa tai tullia ei kanneta tai hakemuksesta siten, että vero maksetaan rahastolle tai yhtiölle takaisin. Palautukset koskevat erityisesti arvonlisäveroa.
V artikla.Henkilökunnan sosiaaliturva. Kysymyksessä on uusi määräys verrattuna voimassa oleviin isäntämaasopimuksiin. Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvan rahaston ja yhtiön henkilökunnan ja heidän perheenjäsentensä tilanne säilyy ennallaan kansalaisuudesta riippumatta. Niiden henkilöiden, jotka rahaston ja yhtiön kansainvälisiksi järjestöiksi määräämisen johdosta eivät Suomen sosiaaliturvalainsäädännön perusteella enää kuuluisi Suomen sosiaaliturvajärjestelmään, on tarkoitus jatkossakin kuulua Suomen sosiaaliturvajärjestelmään. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää vallitseva tilanne. Nämä henkilöt ovat oikeutettuja Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (1573/1993) tarkoitettuun sosiaaliturvaan ja kuuluisivat sairausvakuutuslain (1224/2004) sekä työttömyysturvalain (1290/2002) piiriin. He saavat myös kunnan järjestämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siinäkin tapauksessa, että heillä ei ole kotikuntaa Suomessa. Sama koskee näiden henkilöiden perheenjäseniä.
Rahasto ja yhtiö ovat velvollisia maksamaan henkilökuntansa osalta Suomen sosiaaliturvajärjestelmän lakisääteiset maksut eli työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/1963) tarkoitetut sosiaaliturvamaksut. Rahaston ja yhtiön on myös maksettava työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja otettava tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) tarkoitettu tapaturmavakuutus henkilökunnalleen.
Edellä mainittu edellyttää, että lakiin työnantajan sosiaaliturvamaksusta lisätään nimenomaiset viittaukset Pohjoismaiden kehitysrahastoon ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön.
Rahaston ja yhtiön henkilökunta on velvollinen maksamaan lakisääteiset työntekijän sosiaaliturvamaksut. Näitä ovat työntekijän työeläkevakuutusmaksu, työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Rahasto ja yhtiö suorittavat nämä maksut henkilökuntansa puolesta jo nykyisin.
Rahaston ja yhtiön ulkomaalaiselta henkilökunnalta ja henkilökunnan perheenjäseniltä peritään kunnan järjestämistä palveluista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) tarkoitetut maksut samalla tavoin kuin kunnassa asuvilta henkilöiltä.
VI artikla.Henkilökunnan eläketurva. Määräykseen ei ole tehty muutoksia. Rahaston ja yhtiön henkilökunta kuuluu edelleen Suomen valtion eläkejärjestelmään. Nykyistä käytäntöä, jonka mukaan rahasto ja yhtiö voivat valita, järjestävätkö ne henkilökuntansa eläkejärjestelmän itse vai kuuluuko niiden henkilökunta valtion taikka yksityisten alojen työeläkejärjestelmän piiriin, jatketaan.
VII artikla.Maahanmuutto, kauttakulku ja maassa oleskelu.
Kysymyksessä on uusi määräys verrattuna voimassa oleviin isäntämaasopimuksiin. Artiklan 1 kohdassa määrätään rahaston ja yhtiön perussopimusten 11 artiklassa tarkoitettujen rahaston ja yhtiön hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä, henkilökunnan sekä rahaston ja yhtiön nimeämien asiantuntijoiden ja toimitusjohtajan, sekä edellä mainittujen henkilöiden perheenjäsenten maahantulon helpotuksista. Ulkomaalaisen maahantulosta, maastalähdöstä sekä oleskelusta ja työnteosta Suomessa säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004) . Lain 69 §:n 3 momentin mukaan ulkoasiainministeriö myöntää tilapäisen oleskeluluvan lähettäjävaltiota Suomessa edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston sekä kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen henkilökuntaan kuuluvalle ja hänen perheenjäsenelleen. Oleskelulupa sisältyy ulkoasiainministeriön antamaan erityiseen henkilökorttiin. Ulkomaalaislain säännös koskee uusien isäntämaasopimusten voimaantulon jälkeen myös rahaston ja yhtiön henkilökuntaa. Ulkoasiainministeriö myöntää oleskeluluvat ja viisumit rahaston ja yhtiön ulkomaalaiselle henkilöstölle ja heidän perheenjäsenilleen. Oleskelulupa myönnetään henkilölle hänen saavuttuaan Suomeen. Viisumit ja oleskeluluvat tulee myöntää maksutta ja mahdollisimman nopeasti. Ulkoasiainministeriön ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista (1353/2011) annetun asetuksen perusteella maksua ei peritä diplomaattisen edustustoon rinnastettavan edustuston palvelukseen tulevan henkilön ja hänen perheenjäsentensä viisumista, oleskeluluvasta eikä henkilökortista.
Artiklan 2 kohdassa määrätään kansainvälisten järjestöjen toimipaikkoja Suomessa koskevan vakiintuneen käytännön mukaisesti, että rahasto ja yhtiö toimittavat pyynnöstä ulkoasiainministeriölle luettelon perussopimusten 11 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä ja heidän perheenjäsenistään sekä tiedot muutoksista luetteloon. Edelleen 2 kohdassa määrätään, että rahaston ja yhtiön on toimitettava ulkoasiainministeriölle nimittämisilmoitus niistä henkilöistä, joihin ei rahaston tai yhtiön palvelukseen ottamisen hetkellä sovellettu Suomen sosiaaliturvaa, mutta jotka yhtiöön tai rahastoon palkkaamisen jälkeen tulevat kuulumaan Suomen sosiaaliturvan piiriin (eli uusi ulkomaalainen henkilökunta ja heidän perheenjäsenensä). Henkilöiden tiedot tallennetaan väestötietojärjestelmään ja heille annetaan henkilötunnus.
Väestötietojärjestelmään talletettavista tiedoista ja henkilötunnuksen saamisesta säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009, väestötietolaki). Lain 8 §:n (156/2013) mukaan väestötietojärjestelmään ei talleteta tietoja muun muassa vieraan vallan diplomaattisen edustuston tai kansainvälisen järjestön palveluksessa olevasta ulkomaan kansalaisesta, eikä tietoja mainittujen henkilöiden perheenjäsenistä ja yksityisessä palveluksessa olevista ulkomaan kansalaisista. Kyseisten henkilöiden tiedot voidaan kuitenkin heidän omasta pyynnöstään tallettaa väestötietojärjestelmään (8:n § 3 mom.).
Isäntämaasopimusten VII artiklaan on otettu nimenomainen määräys rahaston ja yhtiön ulkomaalaisen henkilöstön oikeudesta pyytää tietojensa tallettamista väestötietojärjestelmään ja oikeudesta saada suomalainen henkilötunnus. Tietojen väestötietojärjestelmään tallettamisen tarkoituksena on helpottaa henkilöstön käytännön asioiden hoitoa. Väestötietolain 9 §:n mukaisesti ulkomaan kansalaisen on pyydettävä tietojensa tallettamista sen alueen maistraatilta, jonka virka-alueella hän asuu. Henkilön tulee esittää tietojensa tallettamista koskevan pyynnön yhteydessä ulkoasiainministeriön antama henkilökortti. Lain 11 §:n mukaan henkilölle on annettava henkilötunnus, kun hänen tietonsa talletetaan väestötietojärjestelmään.
Artiklan 3 kohdassa määrätään, että ne rahaston ja yhtiön henkilökuntaan kuuluvat, joihin ei ennen rahaston tai yhtiön palvelukseen ottamista sovellettu Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä mutta jotka yhtiöön tai rahastoon palkkaamisen jälkeen tulevat kuulumaan Suomen sosiaaliturvan piiriin, sekä heidän perheenjäsenensä saavat rahaston tai vastaavasti yhtiön pyynnöstä ulkoasiainministeriöltä kuvallisen henkilökortin. Henkilökortti myönnetään rahaston tai yhtiön pyynnöstä myös muille henkilökuntaan kuuluville, jos se on työtehtäviä varten tarpeen. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi työharjoittelijat. Kortti palautetaan ulkoasiainministeriölle, kun palvelussuhde päättyy. Kortin tarkoituksena on osoittaa henkilön asema rahaston tai yhtiön henkilökuntaan kuuluvana tai perheenjäsenenä. Korttia ei katsota Suomessa viralliseksi henkilötodistukseksi. Ulkoasiainministeriö pitää henkilötietolain mukaista henkilörekisteriä kyseisistä henkilöistä. Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietolaissa (523/1999) . Henkilötiedoilla tarkoitetaan lain 3 §:n mukaan esimerkiksi kaikenlaisia luonnollista henkilöä kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan muun muassa henkilötietojen keräämistä, tallettamista, siirtämistä tai luovuttamista. Lain 8 §:n 1 momentti säätää henkilötietojen käsittelyn edellytyksistä.
VIII artikla.Isäntämaakorvaus. Nykyisten isäntämaasopimusten mukaan Suomi palauttaa rahaston ja yhtiön henkilökunnan palkasta kannetut verot rahastolle ja yhtiölle isäntämaakorvauksena. Lähtökohtana on, että isäntämaan ei tule saada rahaston ja vastaavasti yhtiön sijainnista johtuen erityistä taloudellista etua. Menettelyyn ei ehdoteta muutoksia. Isäntämaakorvauksen maksua varten rahasto ja yhtiö toimittavat maaliskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle tarvittavat tiedot edellisen kalenterivuoden aikana pidätetyn ennakon ja perityn lopullisen palkkaveron määrästä. Verohallinto maksaa tämän määrän takaisin rahastolle ja yhtiölle hakemuksetta kesäkuun loppuun mennessä toisena kalenterivuonna sen kalenterivuoden jälkeen, jona ennakko on pidätetty ja lopullinen palkkavero peritty. Isäntämaakorvaus edellyttää vuosittain määrärahan ottamista valtion talousarvioon. Rahastolle ja yhtiölle palautettavan korvauksen tulee näkyä omana kirjattuna eränä kirjanpidossa. Yhtiön osalta palautettavan korvauksen tulee osaltaan vaikuttaa siihen ylijäämään, jonka yhtiö hallituksen päätöksellä voi jakaa osinkoina yhtiön perussopimuksen sopimusvaltioille, mikä määräys on lisätty yhtiön isäntämaasopimuksen VIII artiklan neljänteen kohtaan. Tätä määräystä ei ole rahaston kanssa tehdyssä sopimuksessa, sillä rahasto ei jaa osinkoa.
Käytännössä Pohjoismaiden Investointipankki tarjoaa hallinnollisia palveluja myös rahastolle ja yhtiölle, jotka toimivat pankin pääkonttorin yhteydessä. Pohjoismaiden Investointipankki on siten tilittänyt henkilöstön ennakot ja lopulliset palkkaverot verohallinnolle rahaston ja yhtiön puolesta. Verohallinto on palauttanut ne Pohjoismaiden Investointipankille, joka on puolestaan jakanut ne rahastolle ja yhtiölle. Tämä käytäntö jatkuu.
IX artikla . Riitojen ratkaisu. Voimassa olevien isäntämaasopimusten mukaan neuvottelut isäntämaan ja rahaston tai yhtiön välillä ovat ensisijainen menettely riitojen ratkaisemiseksi. Viime kädessä Pohjoismaiden ministerineuvosto käsittelee kiistat sopimusten tulkinnasta tai soveltamisesta. Pohjoismaiden Investointipankin kanssa vuonna 2010 tehdyssä isäntämaasopimuksessa riitojen ratkaisemista koskevaa artiklaa muutettiin johtuen siitä, että Baltian maat liittyivät pankin jäseniksi. Baltian maat eivät kuitenkaan ole liittyneet rahaston tai yhtiön jäseniksi, joten Pohjoismaiden ministerineuvoston katsotaan edelleen olevan asianmukainen taho ratkaisemaan riidat, mikäli niiden ratkaiseminen ei onnistu sopimuspuolten välisin neuvotteluin. Voimassa olevien sopimusten määräystä riitojen ratkaisusta valtiovarainministerien kokoonpanossa on tarkistettu siten, että rahaston osalta kyseeseen tulee pohjoismaisten yhteistyöministerien kokoonpano ja yhtiön osalta ympäristöministerien kokoonpano.
X artikla.Erityiset määräykset. Rahasto ja yhtiö sekä kaikki erioikeuksia ja -vapauksia nauttivat henkilöt ovat artiklan ensimmäisen kohdan mukaan velvollisia noudattamaan Suomen voimassa olevaa lainsäädäntöä. Määräys ei vaikuta sopimusten mukaisiin erioikeuksiin ja -vapauksiin.
Toisen kohdan mukaan sopimuksia tulee tulkita siitä lähtökohdasta, että rahastolle ja vastaavasti yhtiölle mahdollistetaan niiden tehtävien täysimääräinen ja tehokas hoitaminen.
Kolmannessa kohdassa määrätään sopimusten voimaantulosta kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona Suomen hallitus on ilmoittanut hyväksyneensä sopimukset. Vuonna 1999 tehtyjen isäntämaasopimusten voimassaolo päättyy, kun uudet sopimukset tulevat voimaan.
Neljännen kohdan mukaan sellaiset päätökset, jotka on tehty vanhojen isäntämaasopimusten voimassaoloaikana, ovat edelleen voimassa siltä osin kuin ne ovat yhteensopivia uusien sopimusten kanssa, jollei mainittuja päätöksiä ole nimenomaisesti kumottu uusilla sopimuksilla.
Viidennen kohdan mukaan isäntämaasopimusten muuttamista koskevat neuvottelut aloitetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä.
Kuudennen kohdan mukaan sopimukset tehdään kahtena suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä kappaleena. Rahasto ja yhtiö esittivät neuvotteluiden aikana toiveen, että sopimukset tehtäisiin myös ruotsin kielellä, vaikka neuvottelut käytiin englannin kielellä englanninkielisen sopimustekstin perusteella. Kaikki kieliversiot ovat yhtä todistusvoimaisia.
2Lakiehdotusten perustelut
2.1Lakiehdotus Pohjoismaiden kehitysrahaston kanssa tehdyn isäntämaasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettisäännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on yksilöity jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.
2 §. Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Lain on tarkoitus astua voimaan samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
Pykälän 2 momentin mukaan sopimuksen voimaansaattamislailla kumotaan aiemman isäntämaasopimuksen voimaansaattamisasetus (995/1999) .
2.2Lakiehdotus Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa tehdyn isäntämaasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettisäännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset on yksilöity jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.
2 §. Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Lain on tarkoitus astua voimaan samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
Pykälän 2 momentin mukaan sopimuksen voimaansaattamislailla kumotaan aiemman isäntämaasopimuksen voimaansaattamisasetus (993/1999) .
2.3Lakiehdotus Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisesta
Lain nimike. Lain nimikkeeseen lisätään oikeustilan selventämiseksi nimenomaiset viittaukset Pohjoismaiden kehitysrahastoon ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön.
1 §. Pykälän toisessa momentissa säädettäisiin, että mitä laissa säädetään Pohjoismaiden Investointipankista ja sen vakinaisessa palveluksessa olevasta henkilöstä, sovelletaan vastaavasti Pohjoismaiden kehitysrahastoon ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön ja niiden vakinaisessa palveluksessa olevaan henkilöön.
2.4Lakiehdotus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta
2 §. Pykälän ensimmäisen momentin 2 kohdassa selvennettäisiin, että työnantajalla tarkoitetaan Pohjoismaiden investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston lisäksi Pohjoismaiden kehitysrahastoa ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä.
4 §. Pykälän toisen momentin 5 kohdassa olevaa viittausta Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annettuun lakiin (562/1976) esitetään tarkennettavaksi vastaamaan muutettavaksi ehdotettua lain nimikettä.
9 §. Pykälässä oleva viittaus Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön verottamisesta annettuun lakiin muutetaan tässä yhteydessä viittaukseksi lakiin Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta lain ehdotetun uuden nimikkeen mukaisesti.
3Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona Suomen hallitus on ilmoittanut rahastolle tai vastaavasti yhtiölle hyväksyneensä sopimuksen. Lait sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun kyseessä oleva sopimus tulee voimaan.
Laki Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun uudet isäntämaasopimukset tulevat voimaan.
Sopimukset eivät sisällä määräyksiä, jotka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n perusteella kuuluisivat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Voimaansaattamislaeille ei siten ole tarvetta hankkia Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumusta.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Muusta syystä eduskunnan hyväksymistä edellyttäviä määräyksiä ovat muun muassa eduskunnan budjettivaltaa sitovat kansainväliset velvoitteet (esimerkiksi PeVL 45/2000 vp). Tällaisina velvoitteina on käytännössä pidetty lähinnä sellaisia määräyksiä, joista valtiolle aiheutuu välittömiä menoja.
Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys luetaan lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai jos asiasta on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).
Sopimusten I artiklan määritelmät kuuluvat lainsäädännön alaan, sillä ne vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten tulkintaan ja soveltamiseen ja edellyttävät siten eduskunnan hyväksyntää (PeVL 6/2001 vp).
Sopimusten II artiklassa todetaan rahaston tai vastaavasti yhtiön oikeushenkilöllisyys ja oikeustoimikelpoisuus. Oikeushenkilöllisyydestä ja siihen liittyvästä oikeustoimikelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla (PeVL 38/2000 vp). Määräys kuuluu lainsäädännön alaan. Artiklassa todetaan, että rahasto ja vastaavasti yhtiö ovat kansainvälisiä järjestöjä. Tämä vaikuttaa lainsäädännössä määriteltyihin seikkoihin ja kuuluu täten lainsäädännön alaan.
Sopimusten III artiklan määräykset kansainvälisen järjestön erioikeuksista ja -vapauksista (toimitilojen loukkaamattomuus) kuuluvat lainsäädännön alaan ja vaativat eduskunnan hyväksymisen (PeVL 38/2000 vp). Sopimusten III artiklan kahdeksas kohta eli turvallisuusselvityksiä koskeva määräys kuuluu lainsäädännön alaan, koska turvallisuusselvityksistä säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002) .
Eläke- ja sosiaaliturvasta säädetään Suomessa lailla. Sopimusten V artiklan sosiaaliturvaa koskevat määräykset koskevat Suomen lakisääteisen sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisalaa (mm. laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta) ja kuuluvat siten lainsäädännön alaan. Myös VI artiklan eläketurvaa koskevat määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.
Sopimusten VII artiklan määräykset maahantulosta, kauttakulusta ja maassa oleskelusta kuuluvat lainsäädännön alaan, koska ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon Suomessa säädetään ulkomaalaislaissa. Rahaston ja yhtiön henkilökunnalle myönnettävän henkilötunnuksen sääntely kuuluu lainsäädännön alaan. Henkilötunnuksen antamisesta ja sen yhteydessä talletettavista tiedoista säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) .
Koska sopimukset sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, riitojenratkaisumenettelyssä voi tulla Suomea sitovalla tavalla vahvistetuksi, miten tiettyä, lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Sopimusten IX artiklan riitojenratkaisulausekkeen katsotaan kuuluvan lainsäädännön alaan (PeVL 31/2001). Ratkaisu voi sisältää myös uusia taloudellisia tai muita velvoitteita häviävälle osapuolelle.
Sopimusten X artiklassa määrätään myös sopimusten tulkinnasta. Tällaiset määräykset, jotka välillisesti vaikuttavat lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, kuuluvat perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp).
Sopimusten X artikla sisältää määräyksen vuoden 1999 isäntämaasopimusten voimassaolon päättymisestä uusien isäntämaasopimusten tullessa voimaan. Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan hyväksyminen vaaditaan sellaisen valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen irtisanomiseen, joka sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Hyväksymisvaatimus ulottuu lisäksi irtisanomistapauksiin, joissa velvoitetta ei ole alun perin hyväksytty eduskunnassa, mutta joissa velvoite uuden perustuslain sisällön perusteella arvioituna tulisi saattaa hyväksyttäväksi eduskunnassa (PeVM 10/1998 vp ja PeVL 18/2002 vp). Perustuslakivaliokunta on jäävartiosopimuksen voimassaolon lakkauttamista koskevassa lausunnossaan todennut, että vaikka sopimuksen lakkauttamisessa ei ole muodollisesti kysymys sopimuksen irtisanomisesta, vaikutuksiltaan sopimuksen kansainvälisoikeudellisen voimassaolon lakkauttaminen rinnastuu velvoitteen irtisanomiseen (PeVL 18/2002 vp). On katsottava, että myös vuoden 1999 isäntämaasopimusten kansainvälisoikeudellisen voimassaolon päättäminen rinnastuu vaikutuksiltaan velvoitteen irtisanomiseen. Vuoden 1999 isäntämaasopimukset on aikaisemman valtiosäännön mukaisesti hyväksynyt tasavallan presidentti ja ne on saatettu voimaan tasavallan presidentin asetuksilla. Koska vuoden 1999 isäntämaasopimukset sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, edellyttää niiden voimassaolon päättäminen nykyisen perustuslain mukaan eduskunnan suostumusta.
4.2Käsittelyjärjestys
Edellä sanotuilla perusteilla isäntämaasopimukset eivät sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimukset voidaan hallituksen käsityksen mukaan siten hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotukset niiden voimaansaattamislaeiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Lakiehdotukset Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta ovat sopusoinnussa perustuslain kanssa, joten ne voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä olevan perusteella sekä perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että
eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden kehitysrahaston välillä Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 tehdyn isäntämaasopimuksen
ja että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön välillä Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 tehdyn isäntämaasopimuksen.
Edellä esitetyn perusteella ja koska sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden kehitysrahaston välillä Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 tehdyn isäntämaasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tällä lailla kumotaan Suomen hallituksen ja Pohjoismaiden kehitysrahaston välisen isäntämaasopimuksen voimaansaattamisesta annettu asetus (995/1999) .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Suomen tasavallan hallituksen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön välillä Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2013 tehdyn isäntämaasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Tällä lailla kumotaan Suomen hallituksen ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusuhtiön välisen isäntämaasopimuksen voimaansaattamisesta annettu asetus (993/1999) .
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Pohjoismaiden Investointipankin ja Pohjoismaiden projektivientirahaston palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) nimike ja 1 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 867/1994, seuraavasti:
Laki
Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta
1 §
Mitä tässä laissa säädetään Pohjoismaiden Investointipankista ja sen vakinaisessa palveluksessa olevasta henkilöstä, sovelletaan vastaavasti Pohjoismaiden projektivientirahastoon, Pohjoismaiden kehitysrahastoon ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön ja niiden vakinaisessa palveluksessa olevaan henkilöön.
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
4Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963) 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 4 §:n 2 momentin 5 kohta ja 9 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1 momentin 2 kohta ja 4 §:n 2 momentin 5 kohta laissa 1114/2005 sekä 9 § laissa 461/1985, seuraavasti:
2 §
Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa:
2) Pohjoismaiden investointipankkia, Pohjoismaiden projektivientirahastoa, Pohjoismaiden kehitysrahastoa ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä;
4 §
Palkalla tarkoitetaan tässä laissa:
5) Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) 2 §:ssä tarkoitettua palkkaa.
9 §
Veroviranomaisten tulee valvoessaan ennakkoperintälaissa tarkoitetun ennakon, Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lopullisen palkkaveron sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lähdeveron pidätystä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvoa myös, että työnantajat noudattavat tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2013
Pääministeri JYRKI KATAINENLainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto