HE 177/2013

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslailla siirrettiin päätösvaltaa merkittävissä määrin kaavoitus- ja rakentamisasioissa valtiolta kunnille. Kunnilla on voimassa olevan lainsäädännön nojalla laaja poikkeamistoimivalta maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä.

Kunnalla on 171 §:n 1 momentin nojalla yleinen toimivalta poiketa maankäyttö- ja rakennuslain, sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa poikkeamistoimivalta kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan poikkeamistoimivalta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, kun kysymys on uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta (1 kohta), vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta (2 kohta), poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä (3 kohta) tai poikkeamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta (4 kohta).

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 3 momentin nojalla, jos rakentaminen tai muu toimenpide edellyttää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamisen lisäksi kunnan toimivaltaan kuuluvaa poikkeamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ratkaista asian koko laajuudessaan, jos ratkaisu on kunnan kannan mukainen.

Poikkeamisen edellytyksistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 172 §:ssä. Pykälän 1 momentissa säädetään, että poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle (1 kohta), vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista (2 kohta) eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista (3 kohta). Pykälän 2 momentissa säädetään edelleen, että poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Vähäisestä poikkeamisesta rakennusluvan yhteydessä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:ssä. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi 171 ja 172 §:ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun on kysymys vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista. Rakennuksen teknisiä ja näitä vastaavia ominaisuuksia koskevan vähäisen poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei poikkeaminen merkitse rakentamiselle asetettujen keskeisten vaatimusten syrjäytymistä.

Poikkeamismenettelystä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:ssä. Kunta voi huolehtia hakijan puolesta maankäyttö- ja rakennuslain 173 §:n 1 momentin mukaisesta poikkeamishakemuksesta kuulemisesta. Pykälän 2 ja 3 momenteissa säädetään tilanteista, joissa kunnan on pyydettävä lausunto poikkeamisasiassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto tulee pyytää muun muassa silloin, kun poikkeaminen koskee rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta. Poikkeamispäätöksestä ja siitä ilmoittamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 174 §:ssä. Kunnan tulee toimittaa poikkeamispäätös tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Näitä menettelyjä sovelletaan asioissa, joissa poikkeamistoimivalta on kunnalla riippumatta siitä perustuuko toimivalta maankäyttö- ja rakennuslakiin vai kokeilulakiin.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on valitusoikeus kunnan tekemästä poikkeamispäätöksestä maankäyttö- ja rakennuslain 193 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla.

Maankäyttö- ja rakennusasetus

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) luvussa 14 annetaan lakia tarkentavia säännöksiä poikkeamismenettelystä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85 §:n 3 momentin mukaan poikkeamista koskeva hakemus jätetään aina kunnalle. Jos hakemuksen käsitteleminen kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kunnan tulee lähettää hakemus sinne oman lausuntonsa ohella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 88 §:n nojalla kunnan tulee toimittaa tekemänsä poikkeamispäätökset tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viivytyksettä päätöksen antamisen jälkeen. Päätökseen on liitettävä sen kohteena olevaa aluetta osoittava asemapiirros ja ympäristökartta tai muu kartta, josta alueen rakentaminen käy riittävän selvästi ilmi. Säännöksen tavoitteena on poikkeamispäätösten seurannan ja valvonnan edistäminen.

Laki kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta

Kokeilulain tavoite on sen 1 §:n mukaan kokemusten hankkiminen siitä, miten rakentamis- ja kaavamääräyksiä sekä lupamenettelyjä keventämällä voidaan edistää asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa ja lisätä asuntotuotannon kustannustehokkuutta.

Kokeilulain alueellisesta soveltamisalasta säädetään kokeilulain 2 §:ssä. Kokeilulakia sovelletaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Jyväskylässä, mutta kaikkia lain säännöksiä ei sovelleta kaikissa edellä mainituissa kunnissa.

Kokeilulain 3 §:llä on siirretty poikkeamistoimivaltaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungeille siltä osin kun on kyse maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2—4 kohdissa ja 3 momentissa tarkoitetusta poikkeamisen myöntämisestä.

Kokeilulain 4 §:n perusteella on mahdollistettu eräiden erityisten kaavamääräysten antaminen asemakaavassa Helsingin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaava-alueilla sekä Vantaan Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen asemakaava-alueella. Näillä alueilla voidaan kokeilulain nojalla antaa asemakaavassa määräys kiinteistön liittämisestä keskitettyyn alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään ja asuinrakennuksen varustamisesta automaattisella sammutuslaitteistolla.

Kokeilulain 4 §:n 2 momentissa tarkennetaan 1 momentin soveltamisalaa siltä osin kuin se koskee putkikeräysjärjestelmää koskevaa kaavamääräystä. Määräystä kiinteistön liittämisestä jätteiden putkikeräysjärjestelmään sovelletaan kiinteistöön, jos keräysjärjestelmä on rakennuslupaa haettaessa toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Määräystä ei kuitenkaan sovelleta, jos rakennuslupa koskee olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyötä taikka laajennusta tai olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvää talousrakennusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n 1 momentissa säädetään, että rakennusta ei saa rakentaa vastoin sitovaa tonttijakoa. Saman pykälän 2 momentissa säädetään, että rakennuslupaa ei saa myöntää:

1) rakennuskortteliin tai sen osaan, johon asemakaavassa on edellytetty laadittavaksi sitova tonttijako, ennen tonttijaon hyväksymistä;

2) sitovan tonttijaon mukaiselle tontille ennen sen merkitsemistä kiinteistörekisteriin; eikä

3) kortteliin, jolla erillisen tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on tarpeen.

Kokeilulain 5 §:n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n 2 momentin kiellosta poiketen rakennusluvan myöntäminen ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista on mahdollista Helsingin, Vantaan ja Turun asemakaava-alueilla.

Kokeilun piiriin kuuluvilla kunnilla on kokeilulain 6 §:ään perustuva seuranta- ja arviointivastuu. Kokeilussa mukana olevat kunnat ovat velvollisia seuraamaan ja arvioimaan kokeiluja ja antamaan ympäristöministeriölle kokeilun seurantaa ja arviointia koskevat tiedot.

Kokeilulakiin sisältyy asetuksenantovaltuus. Kokeilulain 7 §:n nojalla voidaan antaa valtioneuvoston asetus kokeiluun liittyvistä, paloturvallisuuden takia välttämättömistä rakentamismääräyksistä sekä tonttijaon laatimisesta Jyväskylän kaupungissa.

Valtioneuvoston asetus kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta

Kokeilulain nojalla annettiin vuoden 2011 alussa valtioneuvoston asetus kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta (293/2011, jäljempänä kokeiluasetus ). Kokeiluasetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011 ja se on voimassa 1 päivään tammikuuta 2014.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 37 §:ssä säädetään tonttijaon laatimisesta. Kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan tonttijako on laadittava siten, että jokainen tontti rajoittuu katualueeseen, mutta erityisestä syystä tontti voi kuitenkin rajoittua muuhunkin yleiseen alueeseen, jonka kautta tontille on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. Saman pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin 1 kohdassa säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos tontin ajokelpoinen yhteys ja tekninen huolto voidaan järjestää tonttijaossa osoitettavana ja kiinteistötoimituksessa enintään kahta tonttia varten perustettavana rasitteena katualueeseen tai muuhun yleiseen alueeseen rajoittuvan tontin kautta.

Kokeiluasetuksen 1 §:ssä säädetään, että Jyväskylän kaupungin liitteessä olevaan karttaan merkityillä Palokunnanmäen ja Kankaan asemakaava-alueilla asemakaavassa voidaan maakäyttö- ja rakennusasetuksen 37 §:stä poiketen sallia tontin ajokelpoisen yhteyden ja teknisen huollon järjestäminen tonttijaossa osoitettavana ja kiinteistötoimituksessa enintään viittä tonttia varten perustettavana rasitteena autopaikkojen korttelialueen kautta.

Poikkeamistoimivallan siirto

Maankäyttö- ja rakennuslain säätämisen yhteydessä perusteena asemakaavasta osoitetusta rakennusoikeudesta poikkeamista koskevan toimivallan osoittamisesta valtion viranomaiselle esitettiin muun muassa se, että ratkaisu ohjaa kunnat tekemään tarvittavat muutokset kaavoituksen kautta.

Rakennussuojelusta poikkeamisen osalta puolestaan ratkaisua perusteltiin sillä, että rakennussuojelussa kysymys on yleensä ylikunnallisesta suojeluintressistä, minkä vuoksi päätösvaltaa ei katsottu voitavan jättää kunnallisen päätösvallan varaan.

Siltä osin kuin kyse on asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta ja päätöksen lainvoimaisuuteen asti voimassa olevasta rakennuskiellosta, toimivallan päätettiin kuuluvan valtion viranomaiselle, koska tällaisissa tilanteissa kaavan sisältö saattaa olla kiistanalainen muutoksenhaun johdosta.

Kokeiluun osallistuvat kunnat ovat tehneet kokeilulailla siirretyn toimivallan nojalla seuranta-aikana päätöksiä poikkeamisasioissa seuraavasti: Helsinki 46 päätöstä, Espoo 40 päätöstä, Vantaa 27 päätöstä ja Turku 50 päätöstä. Päätöksistä suurin osa on ollut myönteisiä. Päätöksistä suurimmassa osassa on ollut kyse asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden vähäistä suuremmasta ylittämisestä tai rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle sitä ei ole asemakaavassa osoitettu. Kuudessa päätöksessä on ollut kyse poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä ja seitsemässä päätöksessä poikkeamisesta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta.

Lyhyen kokeiluajanjakson ja taloudellisten suhdannevaihteluiden vaikutuksen vuoksi ei voida tarkkaan arvioida, onko kokeilulain säätäminen vaikuttanut vireille tulevien poikkeamisasioiden määrään.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valittanut yhdestä Turun kaupungin poikkeamispäätöksestä ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhdestä Helsingin kaupungin poikkeamispäätöksestä. Myös muut tahot ovat valittaneet kuntien tekemistä poikkeamispäätöksistä. Kattavaa kuvaa kuntien tekemien päätösten pysyvyydestä ei tässä vaiheessa voida saada, koska muutoksenhakuprosessit ovat kesken.

Kokeilun yhtenä tavoitteena on ollut selvittää, tulisiko maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeamistoimivaltaa siirtää laajemmin ja pysyvästi kunnille. Lisäksi poikkeamistoimivallan siirron osalta haluttiin tietoa siitä, kuinka paljon rakentamisen viranomaisprosessi tosiasiassa nopeutuu.

Koska niissäkin tilanteissa, joissa poikkeamistoimivalta on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, kunnat vastaanottavat poikkeamishakemuksen, mahdollisesti hoitavat kuulemisen ja perehtyvät asiaan lausuntoaan varten, kuntien työmäärän ei arvioida kasvaneen merkittävästi kokeilun johdosta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset seuraavat kuntien tekemiä poikkeamispäätöksiä. Näin ollen osa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa poikkeamispäätösten käsittelystä vapautuneista voimavaroista kuluu kuntien tekemien poikkeamispäätösten seuraamiseen sekä mahdollisesti muutoksenhakuprosessiin, jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valittaa kunnan tekemästä päätöksestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa voimavaroja säästyy pääasiassa päätösten lähettämisessä, julkipanossa, laskutuksessa ja asiakaspalvelussa. Vastaavasti edellä mainituissa asioissa kunnissa kuluu enemmän voimavaroja.

Kokeiluun osallistuvien kuntien arvion mukaan poikkeamisasioiden käsittelyaika on kokonaisuutena lyhentynyt, kun asiaa ei enää käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, vaan vain yhdessä viranomaisessa. Käytännössä menettelyn voidaan todeta nopeutuneen sillä ajalla, joka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta menisi asian käsittelemiseen, jos kunnat ratkaisevat poikkeamisasian samassa ajassa kuin ne antaisivat poikkeamishakemuksesta lausunnon.

Kokeilusta tähän mennessä saadut kokemukset ovat kunnilta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta saadun tiedon mukaan olleet myönteisiä.

Asemakaavassa mahdolliset erityismääräykset

Kokeilulain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa säädetään jätteiden putkikeräysjärjestelmään liittymistä koskevan asemakaavamääräyksen antamisesta Helsingin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaava-alueilla sekä Vantaan Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen asemakaava-alueella. Helsingin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaava-alueilla kokeilulain 4 §:ää ei ole sovellettu, koska kyseisillä alueilla asemakaavat ovat tulleet lainvoimaisiksi vuosina 2006 ja 2007 eli ennen kokeilua koskevan lain voimaantuloa eikä asemakaavoja ole kokeilulain voimassaoloaikana muutettu.

Vantaalla jätteen putkikeräysjärjestelmään liittymisvelvoitetta koskeva asemakaavamääräys sisältyy Marja-Vantaan keskusta-asuminen 1, nro 230900 -asemakaavaan sekä Kivistön keskusta-asuminen 2, nro 231300 ja Kivistön keskusta-asuminen 4, nro 231500 -asemakaavaehdotuksiin. Lisäksi erityistä määräystä olisi Vantaan kaupungilta saadun tiedon mukaan tarkoitus käyttää myös Kivistön koulun ympäristön asemakaavassa nro 231600.

Kokeilulaki on mahdollistanut asuinrakennuksen varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla koskevan asemakaavamääräyksen antamisen Helsingin Ormuspellon ja Alppikylän asemakaava-alueilla sekä Vantaan Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen asemakaava-alueella. Helsingissä kokeilulain 4 §:ää ei ole sovellettu, koska kyseisillä alueilla asemakaavat ovat tulleet lainvoimaisiksi vuosina 2006 ja 2007 eli ennen kokeilulain voimaantuloa. Mahdollisuutta ei ole myöskään käytetty Vantaalla.

Marja-Vantaa –nimen käytöstä paikannimenä luovuttiin vuoden 2012 lopussa. Aluetta koskevan osayleiskaavan nimi on kuitenkin edelleen Marja-Vantaan osayleiskaava.

Rakennusluvan myöntäminen ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista

Kokeilulain 5 §:ssä säädetään, että asemakaava-alueilla rakennuslupa voidaan myöntää ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista Helsingissä, Vantaalla ja Turussa.

Rakennusluvan myöntäminen ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista on joissakin tilanteissa voinut mahdollistaa sen, että rakennusluvan hakija on välttynyt erillisen poikkeamista koskevan päätöksen hakemiselta ja kustannuksilta ja päässyt nopeammin aloittamaan rakennustyöt.

Helsingissä kokeilulain 5 §:ää on sovellettu 60 päätöksessä, jotka kaikki koskivat asuinrakentamista. Helsingissä on ennen kokeilulakia sovellettu käytäntöä, jonka mukaan tontinmuodostuksen keskeneräisyydestä johtuen tarvittava poikkeaminen on voitu tietyin edellytyksin katsoa maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:ssä tarkoitetuksi vähäiseksi poikkeamiseksi rakennusluvan myöntämisen yhteydessä, kun tontin lohkominen ja rekisteröinti on ollut vireillä.

Vantaalla kokeilulain 5 §:ää on sovellettu noin sadassa päätöksessä, joista suurin osa koski asuntorakentamista.

Turussa on kokeilulain voimassaoloaikanakin sovellettu käytäntöä, jonka mukaan tontinmuodostuksen keskeneräisyydestä johtuen tarvittava poikkeaminen on voitu tietyin edellytyksin katsoa maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:ssä tarkoitetuksi vähäiseksi poikkeamiseksi rakennusluvan myöntämisen yhteydessä, kun tontin lohkominen ja rekisteröinti on ollut vireillä.

Kuntien seurantavastuu

Kokeilun tähänastisia tuloksia on selvitetty syksyllä 2012 järjestetyssä seminaarissa ja kokeiluun osallistuneille kunnille lähetetyllä kyselyllä keväällä 2013.

Kokeiluun osallistuvilta kunnilta tiedusteltiin kyselyssä muun muassa miten kaupungissa on sovellettu kokeilulakia ja miten toimivallan siirtäminen on vaikuttanut kaupungin työmäärään ja asioiden käsittelyyn. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, onko kokeilu edistänyt asuntorakentamista ja asuntotuotannon kustannustehokkuutta. Kokeiluun osallistuvilta kunnilta tiedusteltiin myös, olisiko kokeilua tarpeen jatkaa ja millaisia kokeilutarpeita kunnilla olisi.

Kyselyllä saatiin tarkempia tietoja kokeilulain soveltamisesta kaikilta kokeiluun osallistuvilta kaupungeilta yhdenmukaisessa muodossa. Kuntien vastauksia on hyödynnetty lainvalmistelutyössä.

Seurannasta arvioidaan aiheutuneen kunnille vähäisinä pidettäviä kustannuksia.

Asetuksenantovaltuus

Kokeilulain 7 §:n nojalla annettiin valtioneuvoston asetus kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta.

Asetuksessa on kaksi pykälää, joista toinen koskee asetuksen voimassaoloaikaa. Kokeiluasetuksessa säädetään, että Jyväskylän kaupungin Palokunnanmäen ja Kankaan asemakaava-alueilla asemakaavassa voidaan sallia tontin ajokelpoisen yhteyden ja teknisen huollon järjestäminen tonttijaossa osoitettavana ja kiinteistötoimituksessa enintään viittä tonttia varten perustettavana rasitteena autopaikkojen korttelialueen kautta.

Asetuksenantovaltuutuksen mahdollistamalla tavalla ei ole säädetty kokeiluun liittyvistä, paloturvallisuuden takia välttämättömistä rakentamismääräyksistä.

Kokeiluasetusta ei ole sovellettu Jyväskylän Palokunnanmäen asemakaavaa laadittaessa, koska sopimusjärjestely mahdollisti tavoitteiden toteuttamisen alueella. Myöskään Jyväskylän Kankaan alueen osalta asetusta ei ole vielä sovellettu. Jyväskylän kaupungilta saadun tiedon mukaan Kankaan asemakaava-alueen asemakaavoitusprosessi on aloitettu.

Yhteenveto

Kokeilusta tähän mennessä saatujen tietojen perusteella poikkeamistoimivallan siirron koetaan selkeyttäneen rakentamisen poikkeamisasioiden käsittelyä, kun hakemuksen käsittely ei jakaudu kahdelle eri viranomaiselle. Poikkeamistoimivallan siirron voidaan arvioida edistäneen viranomaisten voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista poikkeamisasioissa. Kokeiluun osallistuvien kuntien arvion mukaan poikkeamisasioiden käsittelyaika on kokonaisuutena lyhentynyt.

Helsingin osalta erityisiä asemakaavamääräyksiä koskeva kokeilulain 4 § on jäänyt vaille soveltamista eikä siitä ole saatu kokemuksia. Vantaalla asemakaava-alueita ei vielä ole rakennettu, joten putkikeräysjärjestelmään liittymistä koskevaa velvollisuutta koskevan asemakaavamääräyksen konkreettisia vaikutuksia ei voida lopullisesti vielä arvioida. Koska asuinrakennuksen varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla koskevia asemakaavamääräyksiä ei ole annettu Helsingissä eikä Vantaalla, kokemuksia tältä osin ei ole saatu.

Rakennusluvan myöntämisestä ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista erityisesti säätäminen kokeilulailla on voinut joissakin tapauksissa yksinkertaistaa rakentamisen viranomaisprosessia, mutta toisaalta maankäyttö- ja rakennuslakia on sovellettu jo aiemmin tavalla, joka on mahdollistanut jouston tilanteissa, joissa tontinmuodostus on kesken, mutta puute on käytännössä muodollinen.

Asetuksenantovaltuutus on jäänyt käyttämättä siltä osin kuin se koskee kokeiluun liittyviä, paloturvallisuuden takia välttämättömiä rakentamismääräyksiä. Valtuutuksen nojalla annetussa asetuksessa on ollut vain yksi pykälä. Siltä osin kuin kokeiluasetus on annettu, sitä ei ole sovellettu.

Voidaan todeta, että viranomaisprosessien selkeytyminen ja nopeutuminen osaltaan edistävät rakentamista.