HE 113/2013

1.1Lain soveltamisala - uudet tehtävät

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:ssä säädetään niistä valtionosuustehtävistä, joiden käyttökustannuksiin myönnetään lain perusteella valtionosuutta. Valtionosuustehtävät on lueteltu lakiviittauksin. Valtiontalouden vuosien 2014—2017 kehyspäätöksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ( /2013) tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Sanottu laki on otettava huomioon valtionosuuden mitoituksessa lain voimaantulosta alkaen.

1.2Jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuden lisäys

Hallituksen maaliskuussa 2013 tekemän kehyspäätöksen mukaisesti kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään jäteveron tuottoa vastaava lisäys. Lisäyksen myöntämisperusteista kunnille osana valtionosuutta ei laissa ole tällä hetkellä säännöstä.

1.3Veroperustemuutosten huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuosina 2003—2009 veromenetyksiä kompensoitiin valtionosuusjärjestelmässä nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia. Kuntakohtaisesti valtionosuuksien korotus oli asukaskohtaisesti tasasuuruinen. Vuosina 2010—2013 veromenetykset on kompensoitu kunnan peruspalvelujen valtionosuutta asukaskohtaisesti korottamalla kuitenkin siten, että minkään kunnan tulot eivät muutu veroperustemuutosten vaikutuksesta. Muutokset on tasattu kuntien kesken.

Vuosien 2014—2017 kehyspäätöksen mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille vuonna 2014 aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille valtionosuutta korottamalla. Vastaavasti veroperustemuutoksista johtuvat kuntien verotulolisäykset vähennetään valtionosuudesta. Samalla jatketaan aikaisempaa menettelyä, jossa minkään kunnan tulot eivät muutu veroperustemuutosten vuoksi.

1.4Määräaikaiset valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 §:n nykyisen 1 momentin mukaan valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi vähennetään vuosittain vuosina 2013—2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1,69 euroa asukasta kohden eli 9 miljoonaa euroa. Valtio ja kunnat ovat osallistuneet kehittämishankkeiden rahoitukseen molemmat puoliksi. Informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoitusta on valtiontalouden kehyspäätöksessä pienennetty 1 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on puolet. Samalla kuntien osuuden rahoittamiseksi tehtävää leikkausta valtionosuudesta on päätetty jatkaa vuoteen 2017. Pykälän sisältö tulee muuttaa päätöstä vastaavasti.

Lain 36 §:n 5 momentin mukainen 0,37 euron asukaskohtainen eli yhteensä 2 miljoonan euron suuruinen valtionosuuden vähennys kuntien yhdistymiseen liittyvien esiselvitysten ja metropolialuetta koskevien esiselvitysten rahoittamiseen koski vain vuotta 2013. Tämän johdosta momenttia tulee muuttaa niin, että se ottaa huomioon päätetyt uudet määräaikaiset vähennykset.

Uusina määräaikaisina vähennyksinä vuonna 2014 on otettava huomioon myös kunnan peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa valtion vuoden 2014 talousarviossa ehdotetut siirrot:

- 1,5 miljoonaa euroa sisäasiainministeriön momentille 26.30.01 käytettäväksi pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän yhteyden rakentamiseksi turvallisuusverkkoon,

- 3,275 miljoonaa euroa opetus hallituksen toimintamenoihin momentille 29.01.02 käytettäväksi opiskelijavalintajärjestelmän kustannuksiin, sekä

- 22,121 miljoonan euron vähennys peruspalvelujen valtionosuudesta kuntien maksuosuuden toteuttamiseksi lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseen.

Edellä mainituista vähennyksistä pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän yhteyden rakentaminen turvallisuusverkkoon edellyttää investointeja myös vuoden 2014 jälkeen. Kun investointien tasosta on päätetty, voidaan vastaavasti valtionosuudesta tehtävän vähennyksen tasosta säätää myöhemmin erikseen. Opiskelijavalintajärjestelmän ylläpito edellyttää puolestaan käytännössä kuntien pysyvää rahoitusosuutta. Tässä vaiheessa voidaan arvioida, että vuodesta 2015 lukien kuntien rahoitusosuus opiskelijavalintajärjestelmän ylläpidossa olisi noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä rahoitusosuus tulee tarkentumaan ja se otetaan tarkentuneen suuruisena huomioon pienentämällä valtionosuusprosentin suuruutta.

1.5Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

Lain 55 §:n mukaan kunnan valtionosuustehtävistä aiheutuvat laskennalliset kustannukset ja määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus vuodelle 2013 on 30,96 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus 69,04 prosenttia. Valtionosuusprosentti määrittelee valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa peruspalveluiden rahoituksessa koko maan tasolla eikä yksittäisten kuntien saamaa valtionosuutta. Omarahoitusosuus asukasta kohden on kaikissa kunnissa yhtä suuri.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kolmanteen kehyspäätökseen sisältyy osana valtiontalouden tasapainottamista esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentin alentamisesta niin, että sen valtion menoja supistava vaikutus kasvaisi aiemmin päätetystä 125 miljoonasta eurosta 237 miljoonalla eurolla eli vuositasolla yhteensä 362 miljoonaan euroon vuonna 2014.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta.

Lain 55 §:n 2 momentin mukaan vuodesta 2010 lukien uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 50 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista. Lain 55 §:n 3 momentin mukaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) mukaisiin uusiin ja laajentuneisiin tehtäviin myönnettävä valtionosuus on 54,3 prosenttia laskennallisista kustannuksista.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma mukaan uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista.

Valtionosuuden mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon vuosien 2014—2017 kehyspäätöksen mukaiset muut muutokset kuten valtionosuuksien indeksikorotus, asukasluvun muutos sekä eräät säädösmuutokset. Viitatut säädösmuutokset koskevat valtion talousarvion yhteydessä annettavaksi tarkoitettuja hallituksen esityksiä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) , lastensuojelulain (417/2007) , perusopetuslain (628/1998) ja kemikaalilain muuttamisesta (744/1989) sekä esitystä laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta.

3.1Taloudelliset vaikutukset

Lain soveltamisala – uudet ja laajenevat tehtävät

Valtionosuusprosentin korottaminen 0,05 prosenttiyksiköllä liittyy ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen vuonna 2014 siten, että valtionosuus näissä tehtävissä on 54,3 prosenttia. Tämän johdosta peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan tehtävämuutokseen liittyen 27,2 miljoonalla eurolla, joka on otettu huomioon hallituksen kehyspäätöksessä vuosille 2014—2017.

Muut uudet ja laajenevat tehtävät liittyvät oppilas- ja opiskelijahuollosta annettuun lakiin, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain sekä lastensuojelu- ja perusopetuslakien muutoksiin. Näissä tehtävissä uuden tai laajentuneen toiminnan valtionosuus on 50 prosenttia laskennallisista kustannuksista. Kaikkiaan mainituista säädöksistä aiheutuva korotus valtionosuusprosenttiin on yhteensä 0,02 ja euromääräinen vaikutus valtionosuuden määrään on 13,2 miljoonaa euroa.

Tehtävien siirto ja sairaanhoitokorvaus kunnille

Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta vähentävänä otetaan huomioon hallituksen esitys kemikaalilain muutokseksi. Sen mukaan kuntien kemikaalien markkinavalvonta siirtyy Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Muutos vähentää kuntien valtionosuutta 375 000 euroa. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioon liittyvän esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Laissa säädettäisiin muun muassa Suomessa työskentelevien EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisten terveydenhuoltokustannusten korvaamisesta kunnille Kelan kautta. Lakiesityksen johdosta valtionosuuden määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 11 miljoonaa euroa. Yhteensä mainittujen muutosten valtionosuusprosenttia alentava vaikutus on 0,3 prosenttiyksikköä.

Veroperustemuutosten huomioon ottaminen valtionosuudessa

Verolainsäädännössä tehtävien veroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto kasvaa yhteensä 47 miljoonalla eurolla. Tämän johdosta ehdotetaan vastaavasti vähennettäväksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 8,71 euroa asukasta kohden. Laskelmissa on oletettu, että keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti pysyy vuoden 2013 tasolla.

Kunnallisveron tuoton muutokset nettona koostuvat alla olevassa taulukossa yksilöidyistä eristä.

Koska kuntakohtaiset kunnallisveromuutokset vaihtelevat, muutokset tasataan kuntien kesken.

Jäteveron tuottoa vastaava lisäys

Jäteveron nykyistä tuottoa vastaava lisäys kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen on 70 miljoonaa euroa. Tämä maksetaan kunnille asukasluvun mukaisessa suhteessa eli 12,97 euroa asukasta kohti.

Määräaikaiset valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Maaliskuun 2013 kehyspäätöksen mukaan valtio ja kunnat osallistuvat yhteisten informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoitukseen aiemmalla tavalla molemmat 50 prosentin osuudella vuoteen 2017 saakka. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että näiden hankkeiden rahoittamiseksi vuoteen 2017 saakka vähennetään vuosittain peruspalvelujen valtionosuudesta 8,5 miljoonaa euroa eli 1,57 euroa asukasta kohden aikaisemman 9 miljoonan euron sijasta. Valtionosuudesta vähennettävä summa pienenisi 0,5 miljoonalla eurolla ja vastaava summa siirrettäisiin myös kuntauudistuksen muutoksentukiohjelman rahoitukseen momentille 28.90.22.

Lain 36 §:n 5 momentin muutoksen perusteella kuntien yhdistymiseen liittyvien esiselvitysten ja metropolialuetta koskevien esiselvitysten rahoittamiseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2013 vähennetty 2 miljoonaa euroa palautetaan valtionosuusmomentille. Sen sijaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettäisiin 0,28 euroa asukasta kohden (1,5 miljoonaa euroa) vuonna 2014, joka siirrettäisiin sisäasiainministeriön momentille 26.30.01. Uuden 36 § 6 momentin nojalla kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennettäisiin 0,61 euroa asukasta kohden (3,275 miljoonaa euroa), joka siirrettäisiin opetushallituksen toimintamenoihin momentille 29.01.02. Uuden 36 §:n 7 momentin nojalla kunnan valtionosuudesta vähennettäisiin 4,10 euroa asukasta kohti (22,121 miljoonaa euroa) lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseen.

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

Valtionosuusprosentissa on otettu huomioon hallituksen maaliskuussa 2013 tekemä kehyspäätös, jonka mukaan osana valtiontalouden tasapainottamista kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alennetaan. Toimenpiteen valtion menoja supistava vaikutus on vuositasolla 362 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun otetaan huomioon jo aiemmassa kehyspäätöksessä tehdyt valtionosuuden vähennykset. Tämä on toteutettu alentamalla valtionosuusprosenttia 1,43 prosenttiyksiköllä. Alennus on sama kaikille kunnille eli 67 euroa asukasta kohden.

Edellä kuvatut, uusista ja laajenevista valtionosuustehtävistä, tehtäväsiirrosta sekä eräiden ulkomaiden kansalaisten sairaanhoitokulujen korvaamisesta aiheutuvat valtionosuusprosenttia korottavat ja alentavat tekijät on otettu huomioon valtionosuusprosentin määräytymisessä.

Valtionosuusprosentin määräytymiseen vaikuttavat tekijät koostuvat alla olevassa taulukossa yksilöidyistä muutoksista:

Edellä olevassa taulukossa esitetty valtionosuuden muutos johtuu osaksi laskennallisten kustannusten lisäyksestä ja osaksi siitä, että uusilla ja laajennetuilla tehtävillä valtionosuusprosentti on lain 55 §:n 2 ja 3 momenttien perusteella korkeampi kuin 55 § 1 momentissa säädetty niin sanottujen vanhojen valtionosuustehtävien valtionosuusprosentti.

Peruspalvelujen valtionosuusprosentin leikkaus, kun otetaan huomioon ns. vanhuspalvelulain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä EU- ja ETA- maiden sekä Sveitsin kansalaisten sairaanhoitokustannusten korvaamisen vaikutukset ja muut valtionosuusprosentin määräytymiseen vaikuttavat muutokset, vähentää valtionosuuksia nettona kaikkiaan 352,5 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Valtionosuusprosentin määräytymiseen vaikuttavien muutosten lisäksi voimassa olevasta lainsäädännöstä ja kehyspäätöksistä aiheutuu kunnan peruspalvelujen valtionosuusmomentin määrärahan mitoitukseen useita muutoksia. Määrärahan mitoitukseen vaikuttavat muut muutokset vuoden 2014 talousarvioesityksessä ovat kootusti seuraavat:

3.2Vaikutukset kuntien toimintaan

Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi.

Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia kuntien toimintaan tai organisaatioon.

3.3Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Esityksellä ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan tai organisaatioon.

Vuoden 2014 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvia verotulolisäyksiä vastaavasti kuntien valtionosuutta vähennetään 8,71 euroa asukasta kohden.

Jos kunnan verotulojen lisäys on suurempi kuin 8,71 euroa asukasta kohden, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen lisäyksestä 8,71 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen lisäys on pienempi kuin 8,71 euroa asukasta kohden, kunnan valtionosuuteen lisätään euromäärä, joka saadaan vähentämällä 8,71 eurosta kunnan verotulojen lisäys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maassa yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2012 verotustietoja ja vuoden 2013 veroprosenttia sekä vuodenvaihteen 2012/2013 asukaslukua.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään jäteveron tuottoa vastaava 12,97 euroa asukasta kohden.

Vuosina 2014—2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 1,57 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi.

Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,28 euroa asukasta kohden kuntien pelastustoimen ja ensihoidon tietojärjestelmän yhdistämiseksi turvallisuusverkkoon.

Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 0,61 euroa asukasta kohden opiskelijavalintajärjestelmän rahoittamiseksi.

Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään 4,10 euroa sekä vuosina 2015 ja 2016 3,02 euroa asukasta kohden lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseksi.

Kunnan 12—23 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset ja 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 29,57 prosenttia ( valtionosuusprosentti ) ja kuntien omarahoitusosuus on 70,43 prosenttia.