Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 109/2013
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annettua lakia. Virvoitusjuomien valmistevero porrastettaisiin kahteen tasoon. Virvoitusjuomien, jotka sisältäisivät yli 0,5 prosenttia sokeria, valmistevero korotettaisiin 22 senttiin litralta valmista juomaa. Muiden virvoitusjuomien valmistevero säilyisi nykyisellään 11 sentissä litralta. Sokeria sisältävien juomajauheiden vero korotettaisiin 95 sentistä 140 senttiin kilogrammalta. Lisäksi ravintolisät, erittäin niukkaenergiset, painonhallintaan tarkoitetut erityisruokavaliovalmisteet ja lääkevalmisteet rajattaisiin verotuksen ulkopuolelle sekä tarkennettaisiin juomien valmistukseen käytettävien jauheiden ja tiivisteiden verotusta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
YLEISPERUSTELUT
1Nykytila
1.1Lainsäädäntö
Virvoitusjuomista on Suomessa kannettu veroa vuodesta 1940 lähtien. Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä vuonna 1995 makeisten ja virvoitusjuomien valmisteverotusta koskevat säännökset yhdistettiin makeis- ja virvoitusjuomaverosta annettuun lakiin (1474/1994) . Makeisveron lakkauttamisen yhteydessä virvoitusjuomien veroa koskevat säännökset jäivät voimaan ja lain nimi muutettiin lailla 1092/1998 laiksi virvoitusjuomaverosta. Vuonna 2002 veron määrä muutettiin euroiksi ja pyöristettiin alaspäin 4,5 senttiin litralta.
Vuoden 2011 alusta tuli voimaan laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010) , jäljempänä makeisverolaki. Makeisverolakiin liitettiin virvoitusjuomaveroa koskevat säännökset. Makeisverolain nojalla valmisteveroa kannetaan laajasti virvoitusjuomista, joiksi katsotaan limonadit, kivennäisvedet, sellaisenaan nautittavat mehut, mehujen valmistamiseen käytettävät tiivisteet, kiinteät juoma-ainekset ja vain vähän alkoholia sisältävät juomat. Veronalaiset tuotteet määritellään verotaulukossa tuoteryhmittäin viittaamalla asianomaisiin tullitariffinimikkeisiin, joilla tarkoitetaan EU:n tullitariffissa mainittuja yhdistetyn nimikkeistön nimikkeitä. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta ja veropohjaa laajennettiin luonnon kivennäisvesiin ja eräisiin maitoa sisältäviin juomiin. Vero määräytyy valmiin juomamäärän perusteella, joten laimennettavista juomista, kuten mehutiivisteistä, määrätään vero laimennussuhteen perusteella. Veronalaisten tuotteiden nimikkeet ja veron määrät ilmenevät lain liitteen verotaulukosta 2.
Vuoden 2012 alusta virvoitusjuomien valmistevero korotettiin 11 senttiin litralta ja 95 senttiin kilogrammalta kiinteässä muodossa olevilta juoma-aineksilta lailla 1318/2011.
Alkoholia sisältävistä juomista kannetaan valmisteveroa alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain (1471/1994) , jäljempänä alkoholiverolaki , mukaan. Alkoholiverolain piiriin kuuluvat juomat, joiden alkoholipitoisuus on yli 1,2 tilavuusprosenttia sekä lisäksi olut, jonka alkoholipitoisuus on yli 0,5 tilavuusprosenttia. Juomista, joiden alkoholipitoisuus on alle 1,2 tilavuusprosenttia tai oluen osalta alle 0,5 tilavuusprosenttia kannetaan valmisteveroa makeisverolain nojalla.
Makeisverolain mukaan verottomia ovat esimerkiksi virvoitusjuomat, jotka käytetään raaka-aineena muiden elintarvikkeiden teollisessa tuotannossa tai lääkelaissa (395/1987) tarkoitettujen lääkkeiden valmistukseen sekä kliiniset ravintovalmisteet, äidinmaidonkorvikkeet, lastenruoat ja laihdutusvalmisteet.
Makeisia, jäätelöä ja virvoitusjuomia koskevista menettelyistä, verotuksen toimittamisesta, verovelvollisuudesta, verovapauksista ja verovalvonnasta säädetään valmisteverotuslaissa (182/2010) .
1.2Käytäntö
Kulutus sekä hintakehitys
Virvoitusjuomaveron alaisia tuotteita verotettiin vuonna 2012 noin 820 miljoonaa litraa. Limonadien osuus virvoitusjuomien kotimaan myynnistä on hieman alle puolet ja noin kolmannes limonadeista on keinotekoisesti makeutettuja tuotteita. Mehujen osuus kaikkien virvoitusjuomien myynnistä on hieman yli kolmannes sekä kivennäisvesien ja muiden vesien osuus noin kuudesosa.
Vuonna 2012 valmisteveronalaisten juomien kulutus väheni noin viisi prosenttia. Veronkorotuksen vaikutuksia kulutuksen muutokseen on kuitenkin vaikea arvioida. Virvoitusjuomaveron osuus tuotteiden hinnasta on veronkorotuksista huolimatta edelleen pieni ja siten myös veronkorotuksen vaikutuksen tuotteiden hintaan arvioitiin jäävän pieneksi keskimäärin hieman alle 2,5 prosenttiin. Limonadien hinnat nousivat vuonna 2012 kuitenkin runsas seitsemän prosenttia ja kivennäis- ja lähdevesien hinnat hieman alle yhdeksän prosenttia. Näin ollen virvoitusjuomien hintakehitykseen vaikuttavat merkittävästi myös muut tekijät.
Virvoitusjuomien valmisteveron korotusten arvioidaan lisänneen matkustajatuontia. Laittoman tuonnin määrää ei ole voitu arvioida.
Verotuotot
Vuonna 2012 makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverotulot olivat 197 miljoonaa euroa, josta virvoitusjuomien osuus oli 88 miljoonaa euroa eli vajaa puolet. Virvoitusjuomien verotuotto kasvoi yli 40 prosenttia edellisvuodesta veronkorotuksen seurauksena. Vuonna 2013 virvoitusjuomien verotuoton odotetaan säilyvän suurin piirtein samalla tasolla.
1.3Nykytilan arviointi
Virvoitusjuomien valmisteveroa on korotettu viimeisten kahden vuoden aikana 4,5 sentistä 11 senttiin litralta valmista juomaa. Virvoitusjuomien valmisteveropohja kattaa laajasti erilaisia alkoholittomia juomia. Verotaso ja veron osuus hinnasta on edelleen suhteellisen alhainen.
Valtiovarainministeriön asettama sokeriverotyöryhmä kartoitti makeisveron toimivuutta ja epäkohtia. Työryhmä antoi loppuraporttinsa 31 päivänä tammikuuta 2013. Työryhmän mukaan sokerin yhteys lihavuuteen, kroonisiin sairauksiin ja hammasterveyteen on tuotu esiin uusimmissa tutkimuksissa. Työryhmä kiinnitti huomiota erityisesti lasten ja nuorten sokeripitoisten tuotteiden lisääntyneeseen kulutukseen ja katsoi, että sokeripitoisiin tuotteisiin liittyvän vero-ohjauksen painopisteen tulisi olla lasten ja nuorten sokerin kulutuksen vähentämisessä. Nykyinen makeisvero kohdistuu ravintoarvoltaan ja ravitsemuksen kannalta tarpeettomiin ja erityisesti lasten ja nuorten kuluttamiin tuotteisiin, joten se edistää tästä näkökulmasta työryhmän mukaan terveellistä ravitsemusta. Työryhmän mukaan tutkimustulosten perusteella erityisesti makeisten, makeiden välipalatuotteiden sekä virvoitusjuomien verottamiselle on olemassa terveydelliset perusteet. Työryhmä katsoi myös, että makeutusaineilla makeutettujen virvoitusjuomien verottamista voidaan pitää perusteltuna, koska niiden juomista tulisi rajoittaa muun muassa hammasterveyden vuoksi, ja tästä näkökulmasta katsoen muulla kuin sokerilla makeutetuille virvoitusjuomille ei olisi syytä antaa verottomuutta. Verotuksen tulisi loppuraportin mukaan kohdistua nykyiseen tapaan myös mehuihin sekä makeutettuihin ja maustettuihin vesiin, koska mehut sekä mehujuomat ovat erityisesti lapsilla merkittävä sakkaroosin lähde. Ravitsemussuositusten mukaan ihmisen tulisi käyttää juomanaan vettä. Työryhmä myös ehdotti, että nykyistä veropohjaa voitaisiin tarkentaa sokeri- ja suklaapäällysteisiin kekseihin, ja toiseksi verotaso olisi mahdollista asettaa alhaisemmaksi sokerittomille tuotteille porrastamalla vero kahteen luokkaan.
Makeisveron voimaantulon jälkeen on noussut esille erittäin niukkaenergisten laihdutusvalmisteiden verokohtelu. Makeisverolain soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu laihdutusvalmisteet, joista säädetään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (904/1997) . Nykyisin markkinoilla on myös erittäin niukkaenergisiä erikoisruokavaliovalmisteita, jotka pienemmän energiasisältönsä vuoksi eivät kuulu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen piiriin. Erittäin niukkaenergiset erityisruokavaliovalmisteet on katsottu painonhallintaan tarkoitetuiksi ruokavalionkorvikkeiksi myös kesäkuussa 2013 annetussa imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista ja neuvoston direktiivin 92/52ETY, komission direktiivien 96/8/EY, 1999/21/EY, 2006/125/EY ja 2006/141/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/39/EY sekä komission asetusten (EY) N:o 41/2009 ja (EY) N:o 953/2009 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 609/2013. Erittäin niukkaenergiset erityisruokavaliovalmisteet olisi tarpeen rinnastaa laihdutusvalmisteisiin ja rajata myös makeisveron soveltamisalan ulkopuolelle.
Veron piiriin kuuluvat sellaisenaan juotavat juomat ja myös elintarvikevalmisteet, jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitusjuomien valmistukseen, kuten erilaiset tiivisteet, jauheet tai poretabletit. Tällaiset tuotteet voivat olla myös elintarvikelainsäädännössä säädeltyjä ravintolisiä. Veropohjan rajauksen selkeyttämiseksi olisi tarkoituksenmukaista rajata ravintolisät verotuksen ulkopuolelle.
Makeisverolaissa säädetään verottomiksi makeiset ja virvoitusjuomat, jotka käytetään lääkelaissa tarkoitettujen lääkkeiden valmistukseen. Säännöksen tarkoituksena on vapauttaa verosta lääkkeet, jotka sisältävät makeisveronalaisia ainesosia. Esille on tullut kysymys siitä, miten kohdellaan veronalaista tuotetta, joka on myös lääke. Myös lääkkeiden osalta tulisi veropohjan rajauksia tarkentaa.
2Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Esitys perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tekemään päätökseen valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017. Kehyspäätöksen mukaan virvoitusjuomien valmisteveroa korotetaan vuonna 2014 siten, että saavutettaisiin 55 miljoonan euron lisäys vuosittaisissa verotuloissa. Kehyspäätöksen mukaisesti veronkorotus kohdistuu vuonna 2014 vain virvoitusjuomiin.
Esityksen tavoitteena on lisätä valtion verotuloja ja samalla ohjata virvoitusjuomien kulutusta vähäsokerisiin tuotteisiin
Suomalaisten sokerin saanti on runsasta ja ylittää saantisuositukset lähes kaikissa ikäryhmissä. Suomalaisten sakkaroosin saannista on tutkimustietoa. Sakkaroosin saanti on suurinta nuorten aikuisten keskuudessa. Saantisuositukset ylittyvät 25—34 -vuotiailla miehillä, 25—54 -vuotiailla naisilla sekä myös lapsilla. Lapsilla ja nuorilla sekä miehillä tärkein sakkaroosin lähde on erilaiset sokeripitoiset juomat. Lasten osalta on huomionarvoista, että lähes 80 prosenttia kolmivuotiaista ylittää suositeltavan sakkaroosin saannin enimmäissuosituksen päivittäin.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan veden käyttöä janojuomana tulisi tukea. Täysmehuja ja nektareita voisi nauttia aterialla 1-2 dl päivässä, mutta ne eivät sovi janojuomaksi eivätkä korvaa hedelmiä. Muita mehuja ei myöskään suositella päivittäiseen käyttöön. Energiaa sisältävät virvoitusjuomat eivät kuulu terveelliseen ruokavalioon. Energiaa sisältämättömät kevytjuomat ovat suositeltavampia kuin energiaa sisältävät, mutta niiden käyttötiheyden on oltava pieni.
Virvoitusjuomien valmistevero ehdotetaan porrastettavaksi kahteen tasoon vero-ohjauksen parantamiseksi ja kulutuksen ohjaamiseksi sokerittomiin tuotteisiin. Elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1924/2006, jäljempänä terveysväiteasetus , määritellään sokeriton tuote. Väite, jonka mukaan tuote on sokeriton, voidaan esittää vain, mikäli tuote sisältää sokeria enintään 0,5 grammaa 100 grammassa tai 0,5 grammaa 100 millilitrassa. Esityksessä ehdotetaan, että terveysväiteasetuksen määritelmän mukaisten sokerittomien juomien vero säilyisi nykyisellään 11 sentissä litralta, mutta muiden virvoitusjuomien valmistevero korotettaisiin 11 sentistä 22 senttiin litralta valmista juomaa. Vastaavasti muiden kuin sokerittomien juoma-ainesten vero ehdotetaan korotettavaksi 95 sentistä 1,4 euroon kilogrammalta.
Esityksessä ehdotetaan myös tarkennettavaksi lain soveltamisalaa painonhallintaan tarkoitettujen valmisteiden osalta. Nykyisin veron ulkopuolelle on rajattu vain kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (904/1997) määritellyt laihdutusvalmisteet, mutta ei kuitenkaan vastaaviin tarkoituksiin käytettäviä, mutta laihdutusvalmisteita vähäenergisempiä tuotteita. Esityksessä ehdotetaan, että myös erittäin niukkaenergiset erikoisruokavaliovalmisteet rajattaisiin verotuksen ulkopuolelle.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan makeisverolakia tarkennettavaksi siten, että ravintolisän edellytykset täyttävät tuotteet rajattaisiin verotuksen ulkopuolelle. Ravintolisistä kannetaan nykyisin valmisteveroa, jos ne kuuluvat veronalaisiin tullinimikkeisiin. Ravintolisistä säädetään ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2002/46/EY). Direktiivi on toimeenpantu ravintolisistä annetulla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (78/2010) , jäljempänä ravintolisäasetus. Ravintolisäasetuksen mukaan ravintolisät ovat elintarvikkeita, joita myydään annosmuodossa, kuten puristeet, pillerit, kapselit tai nesteet. Ravintolisän tarkoitus on sille ominaisten ravintoaineiden tai muiden aineiden vuoksi täydentää ruokavaliota tai muulla tavalla vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Koska ravintolisät poikkeavat käyttötarkoitukseltaan ja -määriltään veronalaisista tuotteista, on niiden rajaaminen veron ulkopuolelle perusteltua.
Suomen markkinoilla on arviolta noin 3 500—4 000 erilaista ravintolisää. Elintarvikealan toimijan, joka valmistaa, valmistuttaa tai tuo maahan ravintolisää, on tehtävä siitä ilmoitus Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle. Kunnat ja Tulli valvovat ravintolisäilmoitusten paikkansapitävyyttä tarkastuskäyntien ja tutkimustoiminnan yhteydessä.
Esityksessä ehdotetaan rajattavaksi verotuksen ulkopuolelle myös lääkkeet. Lääkkeenä myytävällä valmisteella tulee aina olla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean myöntämä myyntilupa tai rekisteröinti. Fimea valvoo lääkkeitä, niiden valmistusta, jakelua, markkinointia ja myyntiä.
Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi verotaulukkoon 2 tarkennus, jolla rajattaisiin veron piiriin vain sellaiset tiivisteet ja juomajauheet, jotka olisi tarkoitettu käytettäviksi juomien valmistukseen.
3Esityksen vaikutukset
3.1Taloudelliset vaikutukset
Virvoitusjuomien valmisteveron korotuksen seurauksena valtion verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 55 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi muutoksia. Ottaen huomioon valmisteverojen maksamisen ajankohdan sekä verovelvollisten mahdollisuuden varautua ehdotettaviin muutoksiin vuoden 2014 verotuoton kasvu jäisi noin 50 miljoonaan euroon.
Esityksellä ei ole vaikutusta muihin välillisiin verotuloihin. Arvonlisäveron kokonaistuoton ei odoteta kasvavan ehdotettavien muutosten seurauksena. Mahdollinen virvoitusjuomien hinnan nousu saattaa kasvattaa veronalaisten tuoteryhmien arvonlisäverokertymää, mutta samanaikaisesti sen oletetaan vähentävän muun kulutuksen kertymää eikä muutoksella näin ollen olisi merkittävää vaikutusta kokonaiskertymään.
Koska sokerittomien virvoitusjuomien, kuten kivennäisvesien ja keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettujen virvoitusjuomien verotaso säilyisi nykyisellään, veronkorotuksen hintavaikutus rajoittuisi vain sokeripitoisiin virvoitusjuomiin. Virvoitusjuomien veropohjan jakautumisesta toisaalta sokeripitoisiin ja toisaalta sokerittomiin ei ole käytettävissä kattavia tilastotietoja, mutta voidaan arvioida, että runsas kaksi kolmannesta veronalaisista juomista on sokeripitoisia. Näiden juomien hinnat nousisivat veronkorotuksen seurauksena keskimäärin runsas yhdeksän prosenttia.
On huomattava, että virvoitusjuomien hintahaitari on melko suuri, joten veronkorotuksesta seuraava hintamuutos vaihtelee paljon riippuen tuotteen hinnasta. Kalliimmilla tuotteilla valmisteveron suhteellinen verorasitus voi jäädä edelleenkin hyvin pieneksi huolimatta veron kaksinkertaistamisesta. Esimerkiksi puolen litran limonadipullon hinnan arvioidaan nousevan veronkorotuksen seurauksena 3—5 prosenttia, kun taas puolentoista litran limonadipullon keskihinnan arvioidaan nousevan vajaa kymmenen prosenttia. Edullisimpien mehujen ja mehujuomien hintojen arvioidaan puolestaan nousevan keskimäärin 11—12,5 prosenttia. Mehutiivisteiden osalta hinnat voivat nousta yli 20 prosenttia. Arvioissa on oletettu, että veronkorotus siirtyy täysimääräisenä hintoihin.
Kansainvälisiä ja suomalaisia kulutusaineistoja hyödyntävien tutkimusten mukaan virvoitusjuomaveron alaisten tuotteiden kysyntä reagoi hintojen muutoksiin. Kulutuksen vähenemän arvioinnissa on käytetty tutkimuksista saatua hintajoustoa -0,9. Sokeripitoisten juomien kulutuksen arvioidaan vähenevän siten noin kahdeksan prosenttia. Osa sokeripitoisten juomien kulutuksen laskusta korvautunee lievemmän verokannan alaisten sokerittomien virvoitusjuomien ja mehujen sekä kivennäisvesien kulutuksen kasvulla, joten kaikkiaan virvoitusjuomaveron alaisten juomien kulutuksen arvioidaan vähenevän noin viisi prosenttia.
Lisäksi on otettava huomioon, että osa verollisen kulutuksen laskusta korvautuu lisääntyneellä matkustajatuonnilla. Sisämarkkinoilla yksityiset ihmiset voivat hankkia virvoitusjuomia omaan käyttöönsä toisista jäsenvaltioista verotta. Erityisesti virvoitusjuomien hyvän säilyvyyden vuoksi tuonti ja sen osuus kokonaiskulutuksesta saattaa kasvaa, mutta vaikutuksen oletetaan jäävän vähäiseksi.
Virvoitusjuomaveron korotuksen seurauksena käytettävissä olevien tulojen ostovoima pienenee noin 0,05 prosenttiyksikköä. Muiden valmisteverojen korotusten tapaan vaikutus on pienituloisille suhteellisesti suurempi kuin suurituloisille. Virvoitusjuomaveron korotuksen inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan 0,06 prosenttia eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan veronkorotuksen takia 0,06 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta. Tämä merkitsee sitä, että julkisen talouden kuluttajahintaindeksiin sidottujen menojen arvioidaan kasvavan veronkorotuksen takia hieman.
3.2Terveydelliset vaikutukset
Esityksellä tavoitellaan valtion tulojen kartuttamista, mutta samalla tavoitteena on ohjata kulutusta vähemmän sokeria sisältäviin tuotteisiin. Veronkorotuksen oletetaan siirtyvän kuluttajahintoihin, jolloin näiden tuotteiden kulutuksen odotetaan vähenevän. Empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että virvoitusjuomien kysyntä reagoi hintojen muutoksiin. Sokeria sisältävien virvoitusjuomien kulutuksen väheneminen vaikuttaa tutkimusten mukaan terveyttä edistävästi. On kuitenkin hyvin vaikea arvioida tästä aiheutuvien kustannussäästöjen suuruutta.
3.3Vaikutukset yritysten toimintaan
Valmisteveron korottaminen saattaa lisätä joidenkin verovelvollisten hallinnollista taakkaa, koska verovelvollisen olisi eroteltava verotuksessa sokerittomat ja sokeripitoiset juomat. Toisaalta taakan kasvamista vähentää se, että sokeriton tuote on verotuksessa määritelty terveysväiteasetuksen mukaisesti. Verovelvolliset, jotka käyttävät sokerittoman tuotteen terveysväitettä, tuntevat väitteen edellytykset.
Tuotteiden kotimaan kysynnän lasku saattaa aiheuttaa painetta yrityksille laskea kotimaan tuotantotasoa, siirtää tuotantoa veron ulkopuolella oleviin tai alemman verokannan mukaisiin juomiin. Lisäksi tilanteessa, jossa kilpailu on kovaa, virvoitusjuomien valmisteveroa ei voida välttämättä siirtää täysimääräisenä hintoihin.
4Asian valmistelu
Veronkorotusehdotus perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ja kevään 2013 kehyspäätöksen veropoliittisiin linjauksiin.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullin kanssa. Valmistelussa on otettu huomioon sokeriverotusta selvittäneen työryhmän selvitys ja johtopäätökset. Työryhmä esitti, että verotaso olisi mahdollista asettaa alhaisemmaksi sokerittomille tuotteille porrastamalla vero kahteen luokkaan käyttäen raja-arvona terveysväiteasetuksessa määriteltyä sokeripitoisuutta. Esityksessä on myös hyödynnetty sokeriverotyöryhmän loppuraporttia ja sen lähdeaineistoa.
Esityksestä pyydettiin lausuntoa sosiaali- ja terveysministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, Tullilta, Kilpailuvirastolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta, Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ltä, Elintarviketeollisuusliitto ry:ltä, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:ltä, Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistykseltä, Akava ry:ltä, Suomen ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilöjärjestö STTK ry:ltä, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:ltä, Luontaistuotteiden tukkukaupan liitto ry:ltä, Keskuskauppakamarilta, Päivittäistavarakauppa ry:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Veronmaksajain Keskusliitto ry:ltä ja Suomen kuluttajaliitto ry:ltä.
Lausunnoissa lääkkeiden ja ravintolisien ulosrajausta pidettiin onnistuneena, mutta sokeria sisältävien virvoitusjuomien veronkorotukseen suhtauduttiin niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Sokeripitoisten juomien korkeampaa verotasoa pidettiin erityisesti lasten ja nuorten terveyden kannalta myönteisenä, ja esitystä ylipäätänsä onnistuneena askeleena kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan siirtymisessä. Eräissä lausunnoissa arvioitiin, että veromuutos sokerijuomien osalta ei vaikuttane kilpailutilanteeseen suuresti. Toivottiin myös, että verotuksen terveysperusteista kehittämistä jatketaan, ja myös terveellisten elintarvikkeiden matalampaa verotusta harkitaan.
Elinkeinoelämän lausunnoissa virvoitusjuomien veronkorotusta pidettiin kohtuuttomana, ja esityksen terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset kyseenalaistettiin. Korotuksella nähtiin olevan heikentäviä vaikutuksia kaupan kilpailukykyyn ja kansainvälisten yritysten investointipäätöksiin. Erityisesti laimennussuhteen mukaista verotusta pidettiin epäoikeudenmukaisena. Veronkorotuksen nähtiin myös muodostavan kannusteen harmaa- ja matkustajatuonnille. Useassa lausunnossa todettiin, että sokeripitoisuuteen perustuva porrastaminen on toimijoille työläs ja kallis muutos ja vähintään kuuden kuukauden siirtymäaikaa toivottiin.
Lausuntojen pohjalta esitykseen lisättiin erittäin niukkaenergisten laihdutusvalmisteiden rajaus lain soveltamisalan ulkopuolelle.
5Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotettu virvoitusjuomien veronkorotus liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä annettuun hallituksen esitykseen laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan korotettavaksi erittäin mietojen alkoholijuomien valmisteveroa yhdenmukaisesti nyt ehdotettavan virvoitusjuomien veron korotuksen kanssa.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1Lakiehdotuksen perustelut
1 §.Soveltamisala. Pykälän 3 momentissa säädetään tuotteista, jotka on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle ja joista ei siten kanneta valmisteveroa. Momentin 4 kohtaa muutetaan siten, että kohdassa tarkoitettujen laihdutusvalmisteiden lisäksi myös erityisen niukkaenergiset erityisruokavaliovalmisteet, joita käytetään painonhallintaan, rajataan verotuksen ulkopuolelle. Erittäin niukkaenergiset elintarvikkeet, joita kutsutaan myös VLCD (very low calorie diet)-tuotteiksi sisältävät vähemmän energiaa kuin laihdutusvalmisteet, ja niitä käytetään vastaaviin tarkoituksiin. VLCD-tuotteet ovat erityisruokavaliovalmisteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (121/2010) tarkoitettuja erityisruokavaliovalmisteita, joiden markkinoille tulosta tulee tehdä ilmoitus Eviralle.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin uusi 5 kohta ravintolisistä ja uusi 6 kohta lääkkeistä, jotta ravintolisän ja lääkkeen edellytykset täyttävät tuotteet rajattaisiin verotuksen ulkopuolelle. Ravintolisäksi katsottaisiin tuote, joka täyttäisi elintarvikelain (23/2006) nojalla säädetyssä ravintolisistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (78/2010) asetetut edellytykset ja velvollisuudet, jotka koskevat esimerkiksi pakkausmerkintöjä ja markkinointia.
Ravintolisät ovat elintarvikkeita, joita myydään annosmuodossa, kuten puristeet, pillerit, kapselit tai nesteet. Ravintolisän tarkoitus on sille ominaisten ravintoaineiden tai muiden aineiden vuoksi täydentää ruokavaliota tai muulla tavalla vaikuttaa ihmisen ravitsemuksellisiin tai fysiologisiin toimintoihin. Elintarvikealan toimijan, joka valmistaa, valmistuttaa tai tuo maahan ravintolisää, on tehtävä siitä ilmoitus Eviralle. Ilmoitus vaaditaan myös, jos valmisteen koostumus sille ominaisten aineiden osalta muuttuu tai valmiste poistuu markkinoilta. Ravintolisäasetuksen mukaan ravintolisän pakkauksessa tulee olla yleisten merkintöjen lisäksi muun muassa termi ravintolisä, ravintolisälle ominaisten aineiden määrä vuorokausiannoksessa, suositeltava vuorokausiannos ja tieto siitä, että ilmoitettua suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää.
Momentissa rajattaisiin verotuksen ulkopuolelle myös lääkelaissa (395/1987) tarkoitetut lääkevalmisteet. Lääkelain 4 §:ssä lääkevalmisteella tarkoitetaan lääkettä:
1) joka on valmistettu tai maahantuotu tämän lain mukaisesti; ja
2) joka on tarkoitettu lääkkeenä käytettäväksi; sekä
3) jota myydään tai muutoin kulutukseen luovutetaan myyntipakkauksessa.
Lääkelain 20 a §:n mukaan lääkevalmisteen myynti väestölle tai muu kulutukseen luovuttaminen edellyttää, että Fimea on myöntänyt valmisteelle luvan tai rekisteröinyt sen tämän lain mukaisesti tai että sillä on Euroopan unionin toimielimen myöntämä myyntilupa. Soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin sellaiset lääkevalmisteet, joille olisi myönnetty myyntilupa tai jotka olisi rekisteröity.
Lääkkeenä myytävällä valmisteella tulee aina olla Fimean myöntämä myyntilupa tai rekisteröinti. Fimea valvoo lääkkeitä, niiden valmistusta, jakelua, markkinointia ja myyntiä. Lääkkeitä saa myydä väestölle vain apteekeista, sivuapteekeista tai lääkekaapeista. Kasvirohdosvalmisteiden ja homeopaattisten tai antroposofisten valmisteiden myyntikanavana voi olla myös elintarvikeliike. Fimea päättää myyntiluvan tai rekisteröinnin myöntämisen yhteydessä valmisteen myyntipaikan.
2 §.Määritelmät. Pykälässä säädetään määritelmistä. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi sokerittoman tuotteen määritelmä, joka koskisi vain verotaulukon 2 tuotteita eikä verotaulukossa 1 määriteltyjä makeisia ja jäätelöä. Terveysväiteasetuksen liitteessä 1 säädetään ravitsemusväitteiden edellytyksistä. Väite, jonka mukaan elintarvike on sokeriton, voidaan esittää vain, mikäli tuote sisältää sokeria enintään 0,5 grammaa 100 grammassa tai 0,5 grammaa 100 millilitrassa. Sokeriton virvoitusjuoma määriteltäisiin tässä laissa vastaavasti.
Sokerittomia juomia olisivat muun muassa tietyt kivennäisvedet ja makeutusaineella makeutetut limonadit.
Sokereilla tarkoitettaisiin ravintoarvomerkinnöistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 588/2009 mukaisesti elintarvikkeissa olevia mono- ja disakkarideja, ei kuitenkaan polyoleja.
3 § . Veron määrä. Pykälän 3 momentti, jossa säädetään keinotekoisesti makeutetun kiinteässä muodossa olevan juoma-aineksen määrän muuttamisesta sakkaroosin makeutta vastaavaksi, kumottaisiin. Esityksessä ehdotetaan juoma-aineksista kannettavan veron porrastamista kahteen tasoon: sokerittomiin ja muihin aineksiin. Koska verotaulukossa 2 säädettäisiin erikseen sokerittomien, kuten keinotekoista makeutusainetta sisältävän aineksen veron määrästä, olisi pykälän 3 momentti kumottava tarpeettomana.
Liite. Verotaulukkoon 2 tehtäisiin ehdotettuja korotuksia vastaavat muutokset sekä muutettaisiin tuoteryhmän 2 määritelmää. Veronalaisia olisivat nimikkeestä 2106 vain alkoholia sisältämättömät ja enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät tuotteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi juomien valmistukseen. Muutos tarkentaisi veronalaisten tuotteiden piiriä, koska nykyisin veronalaisia ovat tuotteet, jotka soveltuvat käytettäviksi virvoitusjuomien valmistukseen.
2Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain (1127/2010)
3 §:n 3 momentti,
muutetaan 1 §:n 3 momentin 4 kohta, 2 §:n 1 momentin 3 kohta ja liitteen verotaulukko 2, sellaisena kuin niistä on liitteen verotaulukko 2 laissa 1318/2011, ja
lisätään 1 §:n 3 momenttiin uusi 5 ja 6 kohta sekä 2 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Tätä lakia ei sovelleta seuraaviin tuotteisiin:
4) laihdutusvalmisteet, jotka täyttävät laihdutusvalmisteista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (904/1997) säädetyt koostumusta koskevat vaatimukset sekä erittäin niukkaenergiset, painonhallintaan tarkoitetut erityisruokavaliovalmisteet;
5) ravintolisät, jotka täyttävät elintarvikelain (23/2006) nojalla säädetyt vaatimukset;
6) lääkelain (395/1987) 4 §:ssä tarkoitetut lääkevalmisteet, joita voidaan mainitun lain 20 a §:n säädetyin edellytyksin myydä väestölle.
2 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) v irvoitusjuomilla liitteen verotaulukossa 2 tarkoitettuja tuotteita;
4) sokerittomalla verotaulukossa 2 mainittua tuotetta, joka sisältää mono- ja disakkarideja, ei kuitenkaan polyoleja, enintään 0,5 grammaa 100 grammassa tai 100 millilitrassa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013
Pääministeri JYRKI KATAINENValtiovarainministeri Jutta Urpilainen