HE 99/2012

1.1Opintotukilaki

1.2Koulumatkatukilaki

2.1Opintotukilaki

2.2Koulumatkatukilaki

2.3Opintotuen muutoksenhakulautakunta

Opintotuen muutoksenhakulautakunnasta ehdotetaan säädettäväksi erillinen laki, kuten useimmista vastaavista muutoksenhakulautakunnista on säädetty. Opintotuen muutoksenhakulautakuntaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan myös teknisluonteisesti muutettavaksi siten, että säädökset ja säädöstaso pääosin vastaisivat muista vastaavista muutoksenhakulautakunnista annettua sääntelyä. Muutosten tavoitteena olisi selkeyttää opintotuen muutoksenhakulautakuntaa koskevaa sääntelyä sekä ajanmukaista säädöksissä käytettyjä rakenteita ja sanamuotoja. Erillislaki korostaisi myös opintotuen muutoksenhakulautakunnan asemaa itsenäisenä ja riippumattomana muutoksenhakuelimenä.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoja koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi asetuksesta lakiin, jolloin kaikista lainkäyttöä koskevista kysymyksistä säädettäisiin lain tasolla. Muutoksenhakulautakunnan jaostoja ja täysistuntoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan lisäksi tarkistettavaksi vastaamaan muita muutoksenhakulautakuntia koskevan sääntelyn tarkkuustasoa.

Uutena ratkaisukokoonpanona ehdotetaan otettavaksi käyttöön yhden tuomarin kokoonpano laissa säädetyissä tilanteissa. Yhden tuomarin kokoonpano on otettu vastaavasti käyttöön myös muissa muutoksenhakulautakunnissa. Ehdotuksen mukaan muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voisi esittelystä ratkaista yksin tiettyjä yksinkertaisia asioita, jotka soveltuvat ratkaistavaksi yhden tuomarin kokoonpanossa. Yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistavaksi soveltuisivat asiat, jotka eivät juuri vaadi oikeudellista arviointia ja joissa useampien tuomareiden osallistuminen asian ratkaisuun ei toisi lisäarvoa. Asia voitaisiin kuitenkin siirtää ratkaistavaksi laajemmassa kokoonpanossa, jos asian laatu sitä edellyttäisi.

Perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaan (PeVL 2/2006) tuomioistuinten kokoonpanon ja päätösvaltaisuuden sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan kannalta. Perustuslakivaliokunta on aiemmissa lausunnoissaan yleensä katsonut oikeusturvan edellyttävän, että muutoksenhakutuomioistuimet toimivat monijäsenisinä, koska monijäsenisen kokoonpanon voidaan arvioida lisäävän käsiteltävien asioiden monipuolista harkintaa ja siten oikeusturvaa. Oikeusturvan kannalta on toisaalta merkitystä myös asioiden käsittelyn joutuisuudella. Päätösvaltaisen kokoonpanon keventäminen käsittelyn asianmukaisuutta vaarantamatta mahdollistaa tuomioistuimen voimavarojen oikean kohdentamisen ja tehostaa ratkaisutoimintaa siten, että asiat tulevat käsitellyiksi perustuslain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä.

3.1Taloudelliset vaikutukset

3.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Opintotukilakiin ja koulumatkatukilakiin ehdotetut muutokset selkeyttäisivät kyseisten etuuksien myöntämistä koskevaa lainsäädäntöä ja poistaisivat tulkinnallisia ongelmia ja epäkohtia. Lainsäädännön selkeyttäminen vähentäisi toimeenpanossa vaadittavaa selvitystyön määrää ja nopeuttaisi hakemusten käsittelyä.

Opintotukilautakuntien lausuntomenettelyn keventäminen vähentäisi hallinnollista työtä opintotukilautakunnissa ja Kansaneläkelaitoksessa. Helsingin yliopiston kesätukikokeilusta saatujen kokemusten perusteella lausunnon pyytämättä jättäminen yksinkertaistaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Kokeilun perusteella ei ole ilmennyt, että kevennetty tuen myöntämismenettely aiheuttaisi kesätuen hakemiseen liittyviä väärinkäytöksiä. Lausuntomenettelystä luopuminen vähentäisi myös opintotukihakemuksen käsittelyssä vaadittavien liitteiden määrää ja yksinkertaistaisi muun muassa opintotuen sähköiseen hakemiseen liittyviä menettelyjä.

Opintotuen muutoksenhakulautakuntaa koskevalla esityksellä ei olisi merkittäviä vaikutuksia opintotuki- ja koulumatkatukipäätöksiä koskevaan muutoksenhakuun eikä opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintaan. Asioiden käsittely yhden tuomarin kokoonpanossa nopeuttaisi kyseissä kokoonpanossa käsiteltävien asioiden ratkaisemista.

3.3Vaikutukset opiskelijan asemaan

Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät opintotuen ja koulumatkatuen myöntämistä koskevaa lainsäädäntöä, lisäisivät tukijärjestelmien ymmärrettävyyttä ja nopeuttaisivat hakemusten käsittelyä.

Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen sekä yhdistelmätutkintona suoritettavien opintojen opintotukioikeutta koskevat muutosehdotukset poistaisivat tuen myöntämiseen liittyviä epäkohtia lisäten opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja parantaisivat yksittäisten opiskelijoiden oikeutta saada opintotukea.

Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavan tutkinnon enimmäistukiaikaa koskeva muutos selkeyttäisi tukiajan määrittelyä, mutta saattaisi nykytilaan verrattuna lyhentää tai pidentää opiskelijalle myönnettävää enimmäistukiaikaa muutamalla tukikuukaudella. Muutoksella ei kuitenkaan olisi merkittäviä vaikutuksia opiskelijoiden asemaan, koska ulkomailla tutkinnon suorittaneet käyttävät jo nykyisin keskimäärin vähemmän tukikuukausia kuin Suomessa tutkintoa suorittavat opiskelijat. Ulkomaisessa oppilaitoksessa opintojen suoritustapa on usein myös sellainen, että valtaosa opiskelijoista suoriutuu opinnoistaan opintojen laajuuden mukaisessa tavoiteajassa. Ehdotettu muutos koskisi vain uusia opiskelijoita, joten jo opintonsa aloittaneen opiskelijan enimmäistukiaika ei lyhenisi missään tilanteessa.

Työssäoppimisen ajalta maksettavan ansiotulon rajoittavasta vaikutuksesta luopuminen koulumatkatuen myöntämisessä parantaisi opiskelijoiden toimeentuloa.

Koulumatkatuen lukuvuosittaisten tukikuukausien laskentasäännön muuttaminen voisi tilanteesta riippuen joko lyhentää tai pidentää yksittäisen opiskelijan lukuvuosittaista tukiaikaa yhdellä kuukaudella. Arvion mukaan tukiaika lyhentyisi yhdellä kuukaudella noin 15 prosentilla opiskelijoista ja pidentyisi yhdellä kuukaudella noin 10 prosentilla opiskelijoista. Tukiajan muutoksen vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida, koska oppilaitoksen määrittelemät lukuvuoden opintojen alkamis- ja päättymispäivät vaikuttavat lukuvuoden tukiaikaan. Lisäksi tukiaika voisi nykytilaa vastaavasti vaihdella lukuvuosittain. Ehdotettu kalenterikuukauden opiskelupäiviin perustuva laskentasääntö kuitenkin tekisi tukiajan määrittelystä myös opiskelijan kannalta selkeämpää ja ennustettavampaa.

1.1Opintotukilaki

5 a §.Päätoimiset opinnot. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lukio-opinnot olisivat aina päätoimisia, jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Ammatillisen perustutkinnon yhteydessä suoritettavilla lukio-opinnoilla tarkoitettaisiin niin sanottuna yhdistelmätutkintona suoritettavia lukio-opintoja, jotka saatetaan suorittaa myös aikuislukion oppimäärän laajuisina. Ammatillisen perustutkinnon suorittamisen yhteydessä suoritettaviin lukio-opintoihin sovellettaisiin muutoin, mitä on säädetty lukio-opintojen päätoimisuudesta. Lukio-opintojen päätoimisuus edellyttäisi, että opiskelija osallistuisi lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin taikka kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen.

Pykälän 4 momentin ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen päätoimisuutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintojen päätoimisuus voitaisiin tarvittaessa arvioida opintotukilaissa tarkoitetulla tavalla, vaikka ulkomainen oppilaitos olisi määritellyt opinnot sivutoimisiksi tai osa-aikaisiksi. Voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti opinnot katsottaisiin kuitenkin aina päätoimisiksi, jos oppilaitos on määritellyt ne päätoimisiksi. Opintotukea ei voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti myönnettäisi kokonaan etäopintoina järjestettäviin opintoihin.

Ehdotetun säännöksen mukaan korkeakouluopinnot voitaisiin katsoa päätoimisiksi, jos opintojen laajuus vastaa keskimäärin vähintään viittä opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Tämä vastaisi opintotukilain mukaista muiden kuin tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen päätoimisuuden määritelmää. Opiskelukuukaudella tarkoitetaan vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan ajanjaksoa opintojen alkamispäivästä seuraavan kuukauden vastaavaa kalenteripäivää edeltävään päivään.

Muut kuin korkeakoulututkintoon johtavat opinnot voitaisiin katsoa päätoimisiksi, jos opintojen laajuus vastaisi pykälän 2 tai 3 momentissa tarkoitettuja päätoimisia opintoja. Lain 5 a §:n 2 momentissa säädetään lukio-opintojen päätoimisuudesta ja 3 momentissa ammatillisten opintojen päätoimisuudesta.

Jos ulkomailla suoritettavien opintojen järjestämistapa tai opintojen mitoitus poikkeavat Suomessa järjestettävistä opinnoista, voidaan opintojen opintotukilain mukaista päätoimisuutta arvioida opintojen suorittamiseen käytettävän ajan ja työmäärän perusteella.

7 §.Opintotukeen oikeuttava aika. Pykälän 1 momentin mukaan opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että muissa opinnoissa kuin korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa opintotukea myönnettäisiin päätoimisten opintojen ajaksi. Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen opintotukiajasta säädetään kyseisen pykälän 2—8 momenteissa sekä opintotukiasetuksen 6 ja 7 §:ssä. Voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa kestävät opinnot oikeuttavat kahden tukikuukauden opintotukeen, ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

Pykälän 6 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavan tutkinnon enimmäistukiaika määräytyisi ainoastaan tutkinnon laajuuden perusteella eikä lukuvuoden pituus vaikuttaisi tukiajan määrittelyyn. Lisäksi säännöksessä käytetty ilmaisu edellä säädetyin perustein ehdotetaan muutettavaksi muotoon tässä pykälässä säädetyin perustein, koska vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan myös ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavan tutkinnon tukiajassa huomioidaan aiemmin käytetyt tukikuukaudet lain 7 §:n 7 momentin sääntelyn mukaisesti.

Tutkinnon laajuudella tarkoitettaisiin lukuvuosien määrään perustuvaa normatiivista suorittamisaikaa. Käytännössä tutkintokohtainen enimmäistukiaika laskettaisiin lain 7 §:n 3 momenttia soveltaen. Yhden korkeakoulututkinnon tukeen oikeuttava aika määräytyisi kyseisen tutkinnon laajuuden perusteella siten, että tukiaika olisi yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kymmenellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika olisi viisi tukikuukautta. Esimerkiksi kolmen lukuvuoden laajuisen ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettavan tutkinnon tukeen oikeuttava aika olisi 37 tukikuukautta.

Ehdotetun muutoksen jälkeen ulkomaisten korkeakouluopintojen tutkintokohtainen enimmäistukiaika määräytyisi vastaavin perustein kuin Suomessa suoritettavassa tutkinnossa. Lukuvuoden tukikuukausien lukumäärä määräytyisi nykytilaa vastaavasti lain 7 c §:n 1 momentin mukaisesti lukuvuosittaisten opiskelupäivien perusteella. Lukuvuosittainen tukiaika olisi tyypillisesti 9—10 tukikuukautta, kuten myös Suomessa harjoitettavissa korkeakouluopinnoissa. Lukuvuosittaisen tukiajan lisäksi opiskelijalla olisi mahdollisuus hakea kesäopintotukea.

Pykälän 9 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toisen asteen opintojen enimmäistukiajan rajaamisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan säännönmukaisen opiskeluajan päätyttyä opintotukea voitaisiin myöntää enintään 12 kuukauden ajalle. Säännönmukaisella opiskeluajalla tarkoitettaisiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 31 §:n 1 momentin tai lukiolain 24 §:n 1 momentin mukaista pidentämätöntä suoritusaikaa. Kyseisten säännösten mukaan ammatillista koulutusta suorittavan opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä aikaa pidemmässä ajassa, ellei oppilaitos perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusaikaan pidennystä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa pidentämätön suoritusaika olisi siis yleensä neljä vuotta. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, ellei oppilaitos perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusaikaan pidennystä. Jos opintojen suoritusaikaa ei ole lainsäädännössä määritelty, säännönmukaiseksi opiskeluajaksi katsottaisiin opetussuunnitelman mukainen tavanomainen suoritusaika.

Ehdotetun säännöksen mukaan opintotukea voitaisiin myöntää 12 kuukauden ajalle. Käytännössä opintotukea voitaisiin myöntää yhden lukuvuoden mittaiselle jaksolle säännönmukaisen opiskeluajan päättymisen jälkeen. Esimerkiksi jos säännönmukainen opiskeluaika on päättynyt 31.5. ja seuraavan lukuvuoden opetus alkaa 10.8., tukea voitaisiin myöntää säännönmukaisen opiskeluajan päättymistä seuraavan 12 kuukauden aikana elokuusta toukokuuhun. Tämän jälkeen opintotukioikeus kyseisissä opinnoissa olisi päättynyt. Jos opiskelija harjoittaa päätoimisia opintoja myös kesäkuukausien aikana, tukea voitaisiin esimerkkitapauksessa myöntää kesäkuusta toukokuuhun, kuitenkin enintään 12 tukikuukautta.

Enimmäistukiajan rajaamisen tavoitteena on kannustaa opiskelijaa suorittamaan viivästyneet opintonsa loppuun tietyn määräajan puitteissa. Säännöksessä tarkoitettu 12 kuukauden ajanjakso ei tarkoita sitä, että opiskelija saisi käyttöönsä 12 tukikuukautta, jotka hän voi käyttää haluamanaan ajankohtana eikä sitä, että opintotukea myönnettäisiin kyseisessä tilanteessa aina 12 tukikuukautta. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa poikkeustilanteissa kuitenkin sen, että 12 kuukauden jaksoa voidaan perustellusta syystä siirtää, jos opiskelija joutuu pitämään opinnoissaan taukoa hyväksyttäväksi katsottavasta syystä. Hyväksyttäviä syitä olisivat esimerkiksi varusmiespalveluksen suorittaminen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa taikka sairausloma.

Ehdotetun 9 momentin mukaisen tuen myöntämisessä tulisi huomioida myös lain 7 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Opintojen päätoimisuus arvioitaisiin 5 a §:n säännösten perusteella ja lukuvuoden tukikuukausien lukumäärä määräytyisi lain 7 c §:n säännösten mukaisesti. Opintojen viivästyessä edellytettäisiin lisäksi nykykäytäntöä vastaavasti, että oppilaitos on myöntänyt opiskelijalle pidennystä suoritusaikaan ja jäljellä olevat opinnot ovat opintotukilain mukaan päätoimisia.

9 a §.Opintotukilautakunnan tehtävät. Pykälän 1 momentissa säädetään opintotukilautakuntien tehtävistä. Kyseisen säännöksen 2 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi opintotukilautakunnan tehtävä antaa yksittäistapauksissa lausunto Kansaneläkelaitokselle kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävästä laajuudesta. Kesätukihakemukset ratkaistaisiin ehdotetun muutoksen jälkeen opiskelijan hakemuksessaan ilmoittamien tietojen perusteella ilman lautakunnan antamaa lausuntoa. Opintotukilautakunnan tehtävänä olisi edelleen määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus.

Pykälän 1 momentista ehdotetaan kumottavaksi 3 kohdan mukainen tehtävä määritellä muiden kuin opiskelijavaihto-ohjelmien mukaisten ulkomailla harjoitettavien opintojen riittävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi 4 kohdan mukainen tehtävä antaa opintolainavähennysoikeuteen liittyviä lausuntoja ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska käytännössä kyseisen säännöksen mukaisia lausuntoja ei ole annettu.

Voimassa olevan 9 a §:n 1 momentin 1 ja 5 kohtien mukaisiin tehtäviin ei ehdoteta muutoksia. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi lakiteknisesti siten, että voimassa olevan säännöksen 5 kohdan mukaisista tehtävistä säädettäisiin ehdotetun säännöksen 3 kohdassa.

14 §.Asumislisä. Pykälän 3 momentin mukaan ulkomailla opiskelevalla on oikeus asumislisään, vaikka hän asuisi samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä todettaisiin ulkomailla opiskelevan ja asuvan olevan oikeutettu asumislisään, vaikka hän asuisi samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa. Ehdotettu muutos olisi teknisluonteinen ja vastaisi säännöksen nykyistä soveltamiskäytäntöä. Suomessa asuva opiskelija, joka asuu samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa, ei ole oikeutettu asumislisään, vaikka hän opiskelisi ulkomailla. Suomessa asuville perheellisille opiskelijoille voidaan myöntää yleistä asumistukea.

14 a §.Asumislisän määrä. Pykälän 3 momentin mukaan ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa. Säännöksen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksessä todettaisiin asumislisän määrän olevan 210 euroa, jos opiskelija opiskelee ja asuu ulkomailla. Ehdotettu muutos olisi teknisluonteinen ja vastaisi säännöksen nykyistä soveltamiskäytäntöä. Jos opiskelija opiskelee toisessa valtiossa, mutta asuu Suomessa, asumislisän määrään tulisi soveltaa Suomessa asuvaa opiskelijaa koskevaa sääntelyä.

32 §.Opintotuen muutoksenhakulautakunta. Pykälässä säädetään opintotuen muutoksenhakulautakunnasta. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska ehdotuksen mukaan opintotuen muutoksenhakulautakunnasta säädettäisiin opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annettavassa laissa.

1.2Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta

3 a §.Koulumatkatuen myöntämisen rajoitukset. Pykälän 1 momentin 1 kohta ehdotetaan kumottavaksi, koska rajoitus koulumatkatuen myöntämisestä opiskelijalle, joka saa työssäoppimisen perusteella ansiotuloa vähintään 660 euroa kuukaudessa, ehdotetaan poistettavaksi.

7 §.Myöntäminen ja maksaminen. Koulumatkatuen lukuvuosittaista tukiaikaa koskevaa pykälän 1 momentin säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukioikeus perustuisi opiskelupäivien lukumäärään kalenterikuukaudessa. Ehdotetun säännöksen mukaan kalenterikuukausi oikeuttaisi koulumatkatukeen, jos siinä olisi yhtäjaksoisesti vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää.

10 §.Virheen korjaaminen . Säännös ehdotetaan kumottavaksi vanhentuneena, koska se vastaa kumotun hallintomenettelylain (598/1982) mukaista sääntelyä. Ehdotetun muutoksen mukaan virheen korjaamisesta säädettäisiin viittauksella opintotukilakiin. Virheen korjaamiseen sovellettaisiin opintotukilain 31 a §:n säännöksiä asiavirheen korjaamisesta ja näiden lisäksi yleislakina hallintolain (434/2003) säännöksiä virheen korjaamisesta. Ehdotettu muutos olisi teknisluonteinen eikä sillä käytännössä muutettaisi virheen korjaamisessa noudatettavia menettelyitä.

14 §.Viittaussäännös. Viittaussäännökseen lisättäisiin voimassa olevan lain 10 §:n kumoamisen johdosta viittaus asiavirheen korjaamisesta.

1.3Laki opintotuen muutoksenhakulautakunnasta

1 luku. Muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet

1 §.Tehtävät ja toimivalta. Pykälän 1 momentin mukaan muutoksenhakulautakunta toimisi ensimmäisenä muutoksenhakuasteena opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain mukaisissa asioissa. Kyseessä olisi informatiivinen säännös, sillä muutoksenhakuoikeutta koskevat säännökset sisältyvät jo edellä mainittuihin etuuslakeihin.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan organisatorisesta asemasta. Voimassa olevan opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 1 §:n mukaan opintotuen muutoksenhakulautakunta toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä. Organisatorisesta asemasta ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi laissa. Lisäksi säännöksen sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että muutoksenhakulautakunta toimisi ministeriön hallinnonalalla eikä yhteydessä, koska muutoksenhakulautakunta on tuomioistuimen kaltainen itsenäinen ja riippumaton lainkäyttöelin.

2 §.Kokoonpano. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan kokoonpanosta. Kokoonpano vastaisi voimassa olevan opintotukilain 32 §:n 1 momentin mukaista kokoonpanoa. Muutoksenhakulautakunnassa olisi päätoiminen puheenjohtaja, sivutoiminen varapuheenjohtaja ja neljä muuta sivutoimista jäsentä. Varapuheenjohtajalla ja muilla jäsenillä olisi kullakin henkilökohtainen varajäsen. Henkilökohtaista varajäsentä koskisi, mitä kyseisessä laissa säädetään jäsenestä.

Voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti jäsenet toimisivat tuomarin vastuulla.

3 §.Jäsenten kelpoisuus. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan jäsenten kelpoisuusvaatimuksista. Voimassa olevan opintotukilain 32 §:n 2 momentin mukaan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava kelpoisuus. Tuomareiden yleisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 11 §:n 1 momentissa. Käytännössä muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kelpoisuusehtona on tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon eli oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, kuten muidenkin vastaavien muutoksenhakulautakuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien kelpoisuusehdoissa on säädetty. Päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kelpoisuusvaatimukseksi ehdotetaankin muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista.

Muutoin jäsenten kelpoisuusvaatimukset vastaisivat voimassa olevan opintotukilain 32 §:n 2 momentin mukaisia kelpoisuusvaatimuksia. Muista jäsenistä kahden tulisi olla perehtyneitä korkeakouluopintoihin ja kahden perusopetuksen jälkeisiin yleissivistäviin tai ammatillisiin opintoihin.

4 §.Päätoiminen puheenjohtaja. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto nimittäisi opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 32 §:n 2 momentin säännöstä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin päätoimisen puheenjohtajan tehtävistä. Ehdotetun säännöksen mukaan päätoiminen puheenjohtaja johtaisi muutoksenhakulautakuntaa ja vastaisi sen toiminnasta, valvoisi laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaisi muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla. Päätoimisen puheenjohtajan tehtävät vastaisivat muiden vastaavien muutoksenhakulautakuntien puheenjohtajille säädettyjä tehtäviä. Lakiin ei ole aiemmin sisältynyt nimenomaista säännöstä opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätoimisen puheenjohtajan tehtävistä, mutta käytännössä ehdotettu säännös ei merkitsisi muutosta päätoimisen puheenjohtajan nykyisiin tehtäviin.

5 §.Jäsenten nimittäminen. Pykälässä säädettäisiin jäsenten nimittämisestä. Säännös vastaisi voimassa olevan opintotukilain 32 §:n 2 momentin sääntelyä. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto nimittäisi opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä varapuheenjohtajan ja muut sivutoimiset jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos jäsenen paikka vapautuisi kesken toimikauden, nimitettäisiin uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että jäsenen oikeuteen pysyä tehtävässään sovellettaisiin, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.

6 §.Tuomarinvala ja -vakuutus. Pykälään ehdotetun säännöksen mukaan päätoimisen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muun jäsenen olisi vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin. Tuomarinvalan ja -vakuutuksen antamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä. Tuomarinvalan vannomisesta säädetään vastaavasti voimassa olevan opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 8 §:ssä.

7 §.Esittelijät. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan esittelijöistä. Muutoksenhakulautakunnassa olisi tarpeellinen määrä esittelijöitä. Esittelijän kelpoisuusvaatimuksena olisi muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Kelpoisuusvaatimus vastaisi voimassa olevan opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 9 §:n mukaista esittelijän kelpoisuusvaatimusta.

2 luku. Asioiden käsittely muutoksenhakulautakunnassa

8 §.Asioiden ratkaiseminen. Pykälässä säädettäisiin asioiden ratkaisemisesta eri kokoonpanoissa. Ehdotetun säännöksen mukaan lainkäyttöasiat ratkaistaisiin esittelystä jaostossa, yhden tuomarin kokoonpanossa tai täysistunnossa. Muut asiat ratkaistaisiin täysistunnossa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Muut asiat ovat hallinnollisia asioita, joista osa on tarkoituksenmukaista määrätä työjärjestyksessä esimerkiksi puheenjohtajan ratkaistavaksi. Yhden tuomarin kokoonpano olisi uusi ratkaisukokoonpano lainkäyttöasioiden ratkaisemisessa. Muutoin ehdotettu säännös vastaisi voimassa olevan opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 1 §:n sääntelyä.

9 §.Jaostot. Voimassa olevan opintotukilain 32 §:n 3 momentin mukaan muutoksenhakulautakunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena. Opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 2 §:n mukaan jaostojen lukumäärästä määrätään työjärjestyksessä. Lautakunnan puheenjohtaja määrää jaostojen puheenjohtajat ja muut jäsenet, ja sama henkilö voidaan määrätä useamman jaoston puheenjohtajaksi. Jaostojen puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita.

Käytännössä opintotuen muutoksenhakulautakunta on toiminut jakaantuneena kahteen jaostoon, joista toinen käsittelee korkeakouluopiskelijoiden valituksia ja toinen toisen asteen opiskelijoiden valituksia. Kumpaankin jaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi kyseistä koulutusmuotoa tuntevaa jäsentä.

Jaostojen kokoonpanoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että se soveltuvin osin vastaisi muiden vastaavien muutoksenhakulautakuntien jaostoista annettua sääntelyä. Jaostoja koskevissa säännöksissä on yleensä määritelty jaoston jäsenten lukumäärä sekä jaoston puheenjohtajat.

Ehdotetun säännöksen mukaan jaostossa olisi kolme jäsentä, mikä vastaisi jaostojen nykyistä jäsenmäärää. Jaoston puheenjohtajana toimisi muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Voimassa oleva sääntely on mahdollistanut sen, että jaoston puheenjohtajaksi olisi voitu määrätä kuka tahansa lautakunnan jäsen, joka on suorittanut oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon. Jaostojen puheenjohtajina ovat kuitenkin toimineet muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joten ehdotettu säännös ei käytännössä muuttaisi nykytilaa. Myös muissa vastaavissa muutoksenhakulautakunnissa jaostojen puheenjohtajina toimivat muutoksenhakulautakuntien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat.

Ehdotetun säännöksen mukaan päätoiminen puheenjohtaja määräisi jaostojen puheenjohtajat ja jäsenet. Jaoston muina jäseninä olisi kaksi opintoihin perehtynyttä jäsentä, jotka käytännössä yleensä olisivat kyseisen jaoston käsittelemään koulutusmuotoon perehtyneitä jäseniä. Jaosto olisi päätösvaltainen, kun kaikki jaoston jäsenet ovat läsnä.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan jäsenmäärä on pienempi kuin muiden vastaavien muutoksenhakulautakuntien ja jaoston päätösvaltaisuus edellyttää kaikkien jäsenten läsnäoloa, joten lautakunnan toiminnan varmistamiseksi jaostojen puheenjohtajien ja jäsenten määräämistä koskeva päätösvalta on perusteltua nykytilaa vastaavasti säilyttää päätoimisella puheenjohtajalla. Jaostojen kokoonpanoa voitaisiin tällöin tarvittaessa muuttaa nopeallakin aikataululla. Sama henkilö voitaisiin tarvittaessa määrätä useamman jaoston puheenjohtajaksi tai jäseneksi.

10 §.Puheenjohtajan ratkaistavat asiat. Pykälässä säädettäisiin asioista, jotka muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja tai sivutoiminen varapuheenjohtaja ratkaisisi yksin esittelystä niin sanotussa yhden tuomarin kokoonpanossa. Ehdotetut tilanteet, joissa asia voitaisiin ratkaista yhden tuomarin kokoonpanossa, vastaisivat pääosin muista vastaavista muutoksenhakulautakunnista annettua sääntelyä. Ehdotettu säännös olisi uusi.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistaisiin asiat, joissa on kyse valituksen tai poistohakemuksen peruuttamisesta. Valitus ja poistohakemus raukeavat peruuttamisen vuoksi eikä asian ratkaiseminen edellytä oikeudellista harkintaa.

Momentin 2 kohdan mukaan yhden tuomarin kokoonpanossa ratkaistaisiin asiat, joissa on kyse hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaisesta valituksen tai hakemuksen tutkimatta jättämisestä. Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentissa säädetään asian tutkimatta jättämisestä prosessinedellytyksen puuttuessa. Kyseisen säännöksen mukaan valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian taikka siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este. Myöhässä saapuneet valitukset voitaisiin käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa ainakin silloin, jos myöhästymiselle ei ole esitetty painavia syitä.

Muu este vaatimuksen tutkimiselle voisi olla esimerkiksi silloin, jos valitus tai hakemus on tehty ennenaikaisesti tai se koskee asiaa, jonka tutkiminen ei kuulu opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan. Yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin käsitellä myös esimerkiksi sellaiset puutteelliset valitukset, joita muutoksenhakija ei ole pyynnöstä huolimatta täydentänyt ja joita ei puutteellisuuden vuoksi voida käsitellä.

Momentin 3 kohdan mukaan yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin ratkaista asia, joka uuden selvityksen johdosta kokonaisuudessaan palautetaan tai siirretään Kansaneläkelaitokselle tai opintotukilautakunnalle. Asia voidaan palauttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa Kansaneläkelaitos tai opintotukilautakunta hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen kokonaan sen jälkeen, kun valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle. Tilanne vastaa valituksen raukeamista valituksen peruuttamisen johdosta.

Momentin 4 kohdan mukaan yhden tuomarin kokoonpanossa voitaisiin ratkaista hakemustietojen tai asiakirjojen tiedoksisaannista oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) nojalla tai pyyntö tiedon antamisesta asiakirjasta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin 1 momentissa tarkoitetun asian käsittelemisestä laajemmassa kokoonpanossa, jos asian laatu sitä edellyttää. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voisi harkintansa mukaan siirtää jaostossa ratkaistavaksi sellaiset asiat, jotka vaativat laajempaa selvittelyä tai joissa on vaativampia oikeudellisia ongelmia. Kokoonpanosta päättäminen jäisi viime kädessä lautakunnan harkintaan eikä valittajalla olisi oikeutta vaatia, että asia tulisi käsitellä laajemmassa kokoonpanossa.

11 §.Täysistunto. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan täysistunnosta. Voimassa olevan opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 4 §:n mukaan jaoston puheenjohtaja voi määrätä taikka jaosto siirtää asian käsiteltäväksi täysistunnossa, jos lautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä.

Muutoksenhakulautakunnan täysistuntoa koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi asetuksesta lakiin. Täysistuntoa koskevaa sääntelyä ehdotetaan myös täsmennettäväksi siten, että päätoiminen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jaosto voisi määrätä asian käsiteltäväksi täysistunnossa. Ehdotettu säännös vastaisi muiden vastaavien muutoksenhakulautakuntien täysistuntokäsittelystä annettua sääntelyä.

Täysistunto olisi päätösvaltainen, kun täysistunnon puheenjohtajana toimiva päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta jäsentä ovat läsnä. Täysistunnon muuna jäsenenä voisi toimia myös varapuheenjohtaja, jos hän ei toimi täysistunnon puheenjohtajana. Ehdotettu sääntely vastaisi voimassa olevaa opintotuen muutoksenhakulautakunnasta annetun asetuksen 3 §:n sääntelyä.

12 §.Hallintolainkäyttölain soveltaminen. Pykälässä säädettäisiin hallintolainkäyttölain soveltamisesta asian käsittelyssä. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 32 §:n 4 momentin sääntelyä.

13 §.Käsittelyn julkisuus. Pykälässä säädettäisiin käsittelyn julkisuudesta. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 32 §:n 5 momentin sääntelyä.

14 §.Päätöksen tiedoksianto. Pykälässä säädettäisiin päätöksen tiedoksiannosta. Säännös vastaisi voimassa olevan lain 32 §:n 6 momentin sääntelyä.

3 luku. Erinäiset säännökset

15 §.Työjärjestys. Pykälä sisältäisi valtuutuksen työjärjestyksen antamiseen. Ehdotetun säännöksen mukaan työskentelyn järjestämisestä muutoksenhakulautakunnassa määrättäisiin tarkemmin työjärjestyksessä, jonka muutoksenhakulautakunnan täysistunto vahvistaa. Työjärjestyksessä määrättäisiin lisäksi laissa määritellyistä asioista. Valtuutussäännös työjärjestyksen antamiseen vastaisi muista vastaavista muutoksenhakulautakunnista annettua sääntelyä.

16 §.Voimaantulo. Ehdotetun voimaantulosäännöksen mukaan laki tulisi voimaan 1 päivänä toukokuuta 2013. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Opintotuen muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena opintotukilain (65/1994) sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaisissa asioissa.

Muutoksenhakulautakunta toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, sivutoiminen varapuheenjohtaja ja neljä muuta sivutoimista jäsentä. Varapuheenjohtajalla ja muilla jäsenillä on kullakin henkilökohtainen varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös henkilökohtaiseen varajäseneen.

Jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

Päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla muun oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneita.

Muista jäsenistä kahden tulee olla perehtyneitä korkeakouluopintoihin ja kahden perusopetuksen jälkeisiin yleissivistäviin tai ammatillisiin opintoihin.

Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi.

Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa lautakunnan hallinnollisista asioista työjärjestyksessä tarkemmin määrätyllä tavalla.

Valtioneuvosto nimittää opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä varapuheenjohtajan ja muut sivutoimiset jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jos sivutoimisen jäsenen paikka vapautuu kesken toimikauden, nimitetään uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Jäsenen oikeuteen pysyä tehtävässään sovelletaan, mitä tuomarinviran haltijasta säädetään.

Päätoimisen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muun jäsenen on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus, jollei hän ole tehnyt sitä jo aiemmin. Valan ja vakuutuksen antamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 6 a ja 7 §:ssä.

Muutoksenhakulautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä. Esittelijällä on oltava muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto.

Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä jaostossa, yhden tuomarin kokoonpanossa tai täysistunnossa.

Muut asiat ratkaistaan täysistunnossa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Jaostossa on kolme jäsentä. Jaoston puheenjohtajana on päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja muina jäseninä kaksi opintoihin perehtynyttä jäsentä. Muutoksenhakulautakunnan päätoiminen puheenjohtaja määrää jaostojen puheenjohtajat ja muut jäsenet.

Jaosto on päätösvaltainen, kun kaikki jaoston jäsenet ovat läsnä.

Päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ratkaisee asiat, joissa on kysymys:

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiat voidaan ratkaista kuitenkin myös 9 §:ssä tarkoitetussa jaostossa, jos asian laatu sitä edellyttää.

Jos lautakunnassa ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, päätoiminen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jaosto voi määrätä asian käsiteltäväksi täysistunnossa.

Täysistunto on päätösvaltainen, kun täysistunnon puheenjohtajana toimiva päätoiminen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä ovat läsnä.

Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä.

Mitä hallintolainkäyttölain 38 §:ssä säädetään suullisen käsittelyn toimittamisesta yksityisen asianosaisen pyynnöstä hallinto-oikeudessa, koskee suullisen käsittelyn toimittamista muutoksenhakulautakunnassa. Muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan myös asian käsittelyä ja selvittämistä koskevia hallintolainkäyttölain 37 ja 39—50 §:n säännöksiä sen estämättä, mitä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei noudateta hallintolainkäyttölain 11 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta. Päätöksen poistamista koskevaan menettelyyn sovelletaan muuten, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään valituksesta.

Oikeudenkäynnin julkisuuteen muutoksenhakulautakunnassa ja muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoon asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, sovelletaan oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annettua lakia.

Muutoksenhakulautakunnan päätös voidaan antaa tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu, jollei muuta näytetä.

Työskentelyn järjestämisestä muutoksenhakulautakunnassa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jonka muutoksenhakulautakunnan täysistunto vahvistaa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.