HE 58/2012

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 90/435/ETY, jäljempänä emo-tytäryhtiödirektiivi , on alun perin annettu vuonna 1990. Direktiiviä on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin, minkä johdosta direktiivi päädyttiin laatimaan uudestaan. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön uudelleen laadittu eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2011/96/EU, jäljempänä uudelleen laadittu emo-tytäryhtiödirektiivi.

Esityksessä on kyseessä direktiivin niin sanottu sekamuotoinen täytäntöönpano.

Emo-tytäryhtiödirektiivin tarkoitus on vapauttaa lähdeverosta osingot ja muut jaetut voitot, joita tytäryhtiöt maksavat emoyhtiöilleen, jolloin vältetään tällaisen tulon kaksinkertainen verotus emoyhtiön tasolla. Jos emoyhtiölle tytäryhtiönsä osakkaana jaetaan voittoa, emoyhtiön sijaintijäsenvaltion on joko jätettävä verottamatta tämä voitto tai verotettava sitä, mutta samalla sallittava emoyhtiön vähentää veronsa määrästä tytäryhtiön tästä voitosta maksamaa veroa vastaava osuus. Verotuksen neutraaliuden varmistamiseksi tytäryhtiön emoyhtiölleen jakama voitto olisi lisäksi vapautettava lähdeverosta.

Emo-tytäryhtiödirektiivi koskee suorasijoitusosinkoja. Suorasijoitukset ovat yhteisöjen omistuksia, jotka ylittävät tietyn prosenttiosuuden sijoituksen kohteena olevan yhteisön pääomasta tai äänivallasta. Muut sijoitukset ovat tämän kansainvälisessä verotuksessa käytettävän rajanvedon mukaan niin sanottuja portfolio-sijoituksia. Direktiivi velvoittaa poistamaan osinkoa jakavan ja osinkoa saavan yhteisön niin sanotun ketjuverotuksen, jos osingonsaaja hallitsee vähintään 10 prosenttia toisessa jäsenvaltiossa asuvan osinkoa jakavan yhteisön pääomasta.

Emo-tytäryhtiödirektiivi on kansallisesti pantu täytäntöön rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 3 §:n 6 momentin ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 6 a §:n säännöksillä. Emo-tytäryhtiödirektiiviin viitataan lisäksi tuloverolain (1535/1992) 33 c §:ssä, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n 6 momentissa säädetään emo-tytäryhtiödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien, Suomesta maksettavien suorasijoitusosinkojen verovapaudesta. Momentin mukaan lähdeveroa ei ole suoritettava emo-tytäryhtiödirektiivin 2 artiklassa tarkoitetulle yhtiölle maksettavasta osingosta, jos yhtiö omistaa välittömästi vähintään kymmenen prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin uudelleen laadittuun emo-tytäryhtiödirektiiviin.

Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään lähdeveron suuruudeksi 18,38 prosenttia Suomesta ulkomaille maksettavien osinkojen osalta. Osinko on edellä mainitun suuruisen lähdeveron alaista, jos osingonsaaja on lain 3 §:n 5 momentissa tarkoitettu yhteisö ja osinkoa jakavan kotimaisen yhtiön osakkeet ovat osingonsaajan sijoitusomaisuutta eikä osingonsaaja ole emo-tytäryhtiödirektiivissä tarkoitettu yhtiö, joka omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään 10 prosenttia osinkoa maksavan yhtiön osakepääomasta. Osinko on lähdeveron alaista myös silloin, kun osingonsaaja on lain 3 §:n 5 momentissa tarkoitettu yhteisö, osinkoa jakava yhteisö on tuloverolain 33 a §:n 2 momentissa tarkoitettu julkisesti noteerattu yhtiö ja osingonsaaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö, joka ei omista osinkoa jaettaessa välittömästi vähintään 10 prosenttia osinkoa maksavan yhteisön pääomasta. Esityksessä ehdotetaan, että 3 §:n 6 momentissa oleva direktiiviviittaus muutetaan viittaukseksi uudelleen laadittuun emo-tytäryhtiödirektiiviin. Tämän johdosta muutoksia ei ole tarpeen tehdä lähdeverolain 7 §:ään.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n 1 momentissa säädetään yhteisön saamien, elinkeinovero-omaisuuteen kuuluvien osinkojen veronalaisuudesta. Tällaiset osingot ovat pääsääntöisesti verovapaita. Mikäli osingot kuuluvat yhteisön sijoitusomaisuuteen, osingosta on 1 momentin 1 kohdan mukaan veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia, jos osinkoa jakava yhteisö ei ole ulkomainen emo-tytäryhtiödirektiivin soveltamisalaan kuuluva yhteisö, jonka osakepääomasta osingonsaaja omistaa osinkoa jaettaessa välittömästi kymmenen prosenttia. Momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin uudelleen laadittuun emo- tytäryhtiödirektiiviin.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 b §:ssä säädetään elinkeinotulolähteeseen kuuluvien käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton ja – tappion verokohtelusta. Nykyisen 3 momentin 3 kohdassa oleva viittaus emo-tytäryhtiödirektiivin 2 artiklaan on jatkossakin asianmukainen, joten säännöstä ei tarvitse muuttaa.

Tuloverolain 33 c §:ssä säädetään niistä edellytyksistä, joiden vallitessa luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ulkomaiselta yhteisöltä saaman osingon verotus tapahtuisi samoin kuin kotimaasta saatujen osinkojen verotus. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle veronalaista tuloa tietyin edellytyksin, jos yhteisö on emo-tytäryhtiödirektiivin 2 artiklassa tarkoitettu yhtiö. Momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin uudelleen laadittuun emo-tytäryhtiödirektiiviin.

2Esityksen vaikutukset

Ehdotuksella ei ole taloudellisia tai muita vaikutuksia.

3Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

4Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lähdeveroa ei ole suoritettava eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin (2011/96/EU), jäljempänä emo- ja tytäryhtiödirektiivi , 2 artiklassa tarkoitetulle yhtiölle maksettavasta osingosta, jos yhtiö omistaa välittömästi vähintään kymmenen prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta.

Yhteisön saama osinko ei ole veronalaista tuloa. Osingosta on kuitenkin 2 momentissa säädetyin poikkeuksin veronalaista tuloa 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia, jos:

Ulkomaiselta yhteisöltä saatu osinko on veronalaista tuloa siten kuin 33 a ja 33 b §:ssä säädetään, jos: