HE 54/2012

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklassa sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) 70 artiklassa säädetään valtioiden välisistä työttömyysetuuksien korvauksista. Työttömyysetuuksien kustannusten korvaaminen koskee niitä tilanteita, joissa työntekijälle maksetaan työttömyysetuutta asuinvaltiossa työskentelyvaltion sijasta. Asetuksia on sovellettu 1 päivästä toukokuuta 2010.

Perusasetuksessa säädetään työttömyysetuuden maksamisesta tilanteissa, joissa työtön työnhakija, joka viimeisimmän työskentelyn tai itsenäisen ammatinharjoittamisen aikana asui muussa kuin työskentelyvaltiossa, asuu edelleen kyseisessä valtiossa tai palaa sinne. Edellyttäen, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi asuinvaltiossaan, maksaa asuinvaltio työnhakijalle työttömyysetuutta. Asuinvaltio maksaa työttömyysetuudet omalla kustannuksellaan. Tällöin edeltävä työskentelyvaltio on velvollinen korvaamaan asuinvaltiolle työttömyysturvasta aiheutuneita kustannuksia ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta. Mikäli työttömyysetuuden saaja on työskennellyt kyseisessä valtiossa edeltävien 24 kuukauden aikana vähintään 12 kuukauden ajan, nousee korvausvelvollisuus viiden kuukauden ajalta työttömyysturvasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Korvattava määrä ei voi olla suurempi kuin määrä, joka työskentelyvaltion lainsäädännön perusteella maksettaisiin työttömyyden vuoksi. Säännöksen tavoitteena on työttömyydestä aiheutuvan taloudellisen rasituksen jakaminen työskentelyvaltion ja asuinvaltion kesken.

Täytäntöönpanoasetuksessa säädetään menettelystä, jota noudatetaan korvattaessa työttömyysetuuksista aiheutuneita kustannuksia asuinvaltiolle. Asuinvaltion on esitettävä korvausvaatimukset työskentelyvaltiolle kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterivuosipuoliskon päättymisestä, jonka aikana viimeinen korvattava työttömyysetuus on maksettu. Korvausvaatimuksessa on ilmoitettava maksettujen työttömyysetuuksien määrä, kausi, jolta etuudet on maksettu sekä työttömän työnhakijan tunnistetiedot. Korvaukset maksetaan kyseisten valtioiden yhteyselinten välityksellä. Suomessa yhteyselimeksi on säädetty Kansaneläkelaitos.

Korvausvelvollisuuden syntymiseen riittää, että toisessa jäsenvaltiossa asuva työtön henkilö on viimeksi työskennellyt Suomessa. Suomessa työskentelyn ei voida edellyttää täyttäneen työttömyysturvan työssäoloehtoa. Korvausvelvollisuus syntyy lyhyenkin työssäolon perusteella.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 14 luvun 3 d §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin, että valtio rahoittaa perusasetuksen mukaiset työttömän työnhakijan asuinvaltiolle maksettavat korvaukset niiden osalta, jotka ovat viimeksi työskennelleet Suomessa, mutta joilla ei ole oikeutta työttömyysturvaan Suomen lainsäädännön perusteella. Näissä tilanteissa korvauksen suorittaisi Kansaneläkelaitos, joka toimii yhteyselimenä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetun lain (352/2010) 8 §:n mukaisesti. Kustannukset korvattaisiin Kansaneläkelaitokselle valtion varoista.

Niissä tilanteissa, joissa joku olisi oikeutettu päivärahaan myös Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan, korvausvelvollisuudesta vastaa joko peruspäivärahajärjestelmä tai ansioturvajärjestelmä sen mukaan onko henkilö ollut työttömyyskassan jäsen vai ei.

2Esityksen taloudelliset vaikutukset

Muutoksen johdosta korvattaviksi tulevia tapauksia arvioidaan olevan noin 500 vuodessa. Pääosa tapauksista tulee Virosta. Suomen korvausmäärä on useimmiten enintään peruspäivärahan suuruisen etuuden mukainen eli noin 2000—2650 euroa henkilöä kohden. Velkojavaltio laskuttaa velallisvaltiota etuuden maksamista seuraavan puolivuotiskauden aikana. Koska oikeus korvauksiin on ollut perusasetuksen voimaantulosta eli 1 päivästä toukokuuta 2010, maksettaviksi vuonna 2012 tulevat vuosien 2010 ja 2011 korvaukset sekä vuoden 2012 ensimmäisen kuuden kuukaudet korvaukset. Vuoden 2012 korvausten arvioidaan olevan noin 550 000 euroa. Vuodesta 2013 alkaen korvauksia arvioidaan maksettavan noin 800 000 euroa vuodessa.

3Asian valmistelu

Lakiehdotus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu keskeisiä työmarkkinajärjestöjä ja Kansaneläkelaitosta.

4Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi korvauksiin, joihin on syntynyt oikeus 1 päivänä toukokuuta 2010 tai sen jälkeen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

3 d §Muita rahoitusta koskevia säännöksiä