Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Liikenne- ja viestintäministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 45/2012
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisin säädettyjen valtion ja kunnan maksuosuuksien lisäksi tuen hakijan sallittaisiin vastaanottaa muita laajakaistatukiohjelmaan kuulumattomia lisätukia julkisilta tahoilta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan valtion tuen osan maksamista etukäteen ennen tuen avulla rakennetun laajakaistaverkon valmistumista.
Esityksen taustalla on laajakaistayhteyksien kehittämisestä annettu valtioneuvoston periaatepäätös. Muutosten tarkoituksena on helpottaa tuettujen laajakaistahankkeiden rahoitusta verkkojen rakennusaikana ja siten lisätä teleyritysten kiinnostusta osallistua laajakaistatukihankkeeseen.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2012.
PERUSTELUT
1Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1Nykytila
Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettu laki (1186/2009) tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Valtion haja-asutusalueiden laajakaistatukiohjelma alkoi niin sanotuilla laajakaistapilottihankkeilla, joista kuusi valmistui vuoden 2011 loppuun mennessä. Kesällä 2011 aloitettiin kymmenien päävaiheen hankkeiden rakentaminen. Maakuntien liitot ovat julistaneet laajakaistatuen haettavaksi noin 320 hankkeessa ja noin puoleen näistä teleyritykset ovat tehneet hanke-ehdotuksia.
Tukiohjelman haasteena ovat olleet pienten ja aloittavien yritysten mahdollisuudet rahoittaa hankkeita verkkojen rakentamisen aikana. Tarvittavan lainarahoituksen saamisessa on usein ollut ongelmia, sillä uudella aloittavalla yrityksellä ei ole lainarahoitukseen tarvittavia vakuuksia. Tällöin uudet toimijat ovat pyytäneet lainan takauksia myös julkisilta tahoilta, kuten esimerkiksi kunnilta ja Finnveralta.
Valtioneuvosto antoi 3 päivänä toukokuuta 2012 periaatepäätöksen laajakaistayhteyksien kehittämisestä. Periaatepäätös sisältää toimia muun muassa valtion haja-asutusalueiden laajakaistatukiohjelman kehittämiseksi. Periaatepäätöksen mukaisesti pienien teleyritysten investointirahoitusta ja uusien toimijoiden tarvitsemaa pääomarahoitusta tullaan helpottamaan laajakaistatukiohjelmassa.
EU:n valtiontukia koskevat puitteet määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa 107–109. Valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mutta sopimuksessa määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Jäsenvaltiot eivät itse voi tehdä arvioita tukien hyväksyttävyydestä, vaan asiassa sovelletaan ennakkoilmoitusmenettelyä. Pääsääntöisesti kaikki artiklan 107 mukaiset tuet tulee hyväksyttää Euroopan komissiossa ennen täytäntöönpanoa. Euroopan komissio hyväksyi Suomen laajakaistatukiohjelman valtiontuen toukokuussa 2010. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt nyt esitettävien muutosten ilmoitusmenettelyn Euroopan komissiossa.
1.2Ehdotetut muutokset
Johdanto
Jäljempänä ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin 6 §:ää lukuun ottamatta vain Viestintäviraston hallinnoimaan ja valtion talousarviosta myönnettävään laajakaistatukeen. Paikallisten elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta) myöntämän laajakaistatuen ehdot säilyisivät 6 §:n muutosta lukuun ottamatta ennallaan.
Valtion tuen julkinen hakumenettely
Lain 6 §:n 1 momentin mukaisesti maakunnan liiton tehtävänä on julistaa hankkeeseen liittyvä valtion tuki julkisesti haettavaksi. Voimassa olevan 6 §:n 2 momentissa on lueteltu ne tiedot ja selvitykset, joita tuen hakijan on liitettävä tukihakemukseensa maakunnan liitolle. Pykälän 2 momentissa vaadittavien selvitysten listaan esitetään lisättäväksi tuen hakijan liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Liiketoimintasuunnitelma sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma vaadittaisiin toimintaansa aloittavilta teleyrityksiltä. Jo toimivat yritykset voisivat liittää tukihakemukseen esimerkiksi vuosikertomuksen edelliseltä tilikaudelta. Maakunnan liiton järjestämää tuen julkista hakumenettelyä on käsitelty tarkemmin aikaisemmissa hallituksen esityksissä HE 176/2009 ja HE 21/2010 .
Siirtymäsäännöksen mukaan uutta 6 §:n 2 momenttia sovellettaisiin hankkeisiin, joihin liittyvä tuki julistettaisiin haettavaksi tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tukihakemus Viestintävirastolle
Voimassa olevan lain 7 §:n 2 momentin mukaan tukihakemuksessa on oltava hakijan vakuutus siitä, ettei hän ole saanut hankkeeseen päällekkäistä tukea valtion viranomaisilta, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta taikka Euroopan yhteisöltä. Säännös on käytännössä estänyt sen, että hakija voisi vastaanottaa muuta julkista tukea kuin lain 8 §:ssä tarkoitettua avustusta valtiolta ja kunnilta.
Pykälän 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukihakemuksessa on lisäksi oltava hakijan selvitys siitä, mitä muuta julkista tukea hän on saanut hankkeeseen. Julkisella tuella pykälässä tarkoitetaan Euroopan unionin, valtion tai muun julkisyhteisön myöntämää avustusta tai muuta etuutta, jonka arvo on rahana määriteltävissä. Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaan muun muassa takaus, joka ylittää 80 prosenttia taattavan lainan pääomasta, sisältää julkista tukea. Myös korkeintaan 80 prosentin takaus taattavan lainan määrästä saattaa takauksen ehdoista riippuen sisätää julkista tukea. Samoin esimerkiksi laina, joka on myönnetty markkinoilla yleisesti vallitsevaa korkotasoa alemmalla korolla, sisältää julkista tukea. Ehdotetussa 2 momentissa ei ole tarkoitus rajoittaa erilaisten julkista tukea sisältävien rahoitusinstrumenttien käyttöä, kunhan niihin sisältyvä julkinen tuki täyttää myös 8 §:n 4 momentin säädetyt edellytykset tukien kumuloitumisesta. Tuen hakijan tehtävänä olisi hankkia laajakaistahanketta rahoittavalta julkiselta taholta tukihakemusta varten perusteltu selvitys siitä, sisältävätkö kyseisen tahon myöntämät erilaiset rahoitusinstrumentit julkista tukea sekä mikä niiden mahdollisesti sisältämän julkisen tuen määrä on.
Laajakaistatukiohjelman käytännön toteutuksessa on tullut ilmeiseksi hakijoiden tarve lisätukeen esimerkiksi takausten ja edullisten lainaehtojen muodossa. Lisäksi toimintaansa aloittavat teleyritykset tarvitsevat toiminnan aloitusvaiheessa rahoitusta, joka eri muodoissaan voi sisältää julkista tukea. Muun muassa edellä mainittujen tukimuotojen mahdollistamiseksi 7 §:n 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi.
Siirtymäsäännöksen mukaan ehdotetettavaa 7 §:ää sovellettaisiin hankkeisiin, joihin liittyvä tuki julistettaisiin haettavaksi tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tuen myöntämisen yleiset edellytykset
Lain 8 §:n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että julkisen tuen osuus hankkeesta ei saa ylittää Euroopan komission hyväksymää tuen enimmäismäärää. Julkisella tuella pykälässä tarkoitetaan Euroopan unionin, valtion tai muun julkisyhteisön myöntämää avustusta tai muuta etuutta, jonka arvo on rahana määriteltävissä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt voimassa olevan laajakaistatukiohjelman muutosten ilmoitusmenettelyn Euroopan komissiossa. Ilmoitusmenettelyssä on tarkoitus hyväksyttää komissiossa tukiohjelman muutos, jossa nostettaisiin yksittäisen laajakaistahankkeen enimmäistukea hankkeen tukikelpoisista kustannuksista nykyisestä 66 prosentista. Hankkeiden enimmäistukimäärän prosentuaalista osuutta on tarpeen nostaa, jos hankkeiden sallitaan ottaa vastaan muutakin kuin tässä laissa säädettyä tukea edellä esitetyn 7 §:n 2 momentin mukaisesti.
Siirtymäsäännöksen mukaan ehdotetettavaa 8 §:n 4 momenttia sovellettaisiin hankkeisiin, joihin liittyvä tuki julistettaisiin haettavaksi tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tuen maksamisen erityiset edellytykset
Voimassa olevan lain 13 §:n 1 momentin mukaan valtion tuen maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja tuen saaja on esittänyt Viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen tukikelpoisista kustannuksista.
Erityisesti pienten ja juuri aloittaneiden yritysten on vaikea rahoittaa tuettujen verkkojen rakentamista silloin, kun valtion tuki maksetaan vasta tuetun verkon rakentamisen jälkeen. Tarvittavan lainarahoituksen saamisessa on usein myös ongelmia, sillä uudella aloittavalla yrityksellä ei ole lainarahoitukseen tarvittavia vakuuksia. Tuen osan maksaminen etukäteen ennen verkon valmistumista helpottaisi erityisesti pienten ja juuri aloittavien yritysten kykyä rahoittaa laajakaistahankkeita.
Lain 13 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Viestintävirasto voisi tuen hakijan hakemuksesta maksaa hänelle myönnetystä valtion tuesta 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty. Jättäessään tukihakemuksen Viestintävirastolle tuen hakija voisi samalla hakea tuen osan maksamista ennakkoon. Tukea voitaisiin maksaa ennakkoon vain kerran. Tuen loppuosan maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja tuen saaja on esittänyt Viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen kaikista tukikelpoisista kustannuksista.
Voimassa olevan pykälän 2 momentin mukaan Viestintävirasto voi päättää tuen hakijan pyynnöstä, että laajamittaisissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa valtion tuki maksetaan useammassa erässä vuosittain sen jälkeen kun vastaava osa verkosta on valmistunut ja tuen saaja on esittänyt hyväksyttävän selvityksen aiheutuneista tukikelpoisista kustannuksista. Koska nyt 1 momenttiin ehdotetaan säännöstä tuen maksamista etukäteen eli tuen maksamista kahdessa vaiheessa, pykälän 2 momentti esitetään kumottavaksi. Voimassa olevan 2 momentin mukainen tuen maksaminen useammassa erässä lisäisi Viestintäviraston työmäärää tuen maksatusvaiheessa. Ehdotetun 1 momentin tarkoituksena on yksinkertaistaa tuen maksatusta tavalla, joka helpottaa hankkeen rahoitusta rakennusvaiheessa ja nykyinen lain 2 momentti ei ole enää tarpeen.
Siirtymäsäännöksen mukaan ehdotettavaa 13 §:ää sovellettaisiin hankkeisiin, joihin liittyvä tuki julistettaisiin haettavaksi tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tietojen luovutusvelvollisuus
Voimassa olevan lain 15 §:n mukaan kaikilla teleyrityksillä on liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston pyynnöstä velvollisuus kerätä ja luovuttaa ministeriölle ja Viestintävirastolle laajakaistahankkeen ohjauksen ja valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja. Tiedot on luovutettava viranomaisen pyytämässä muodossa viipymättä ja maksutta.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan säännöstä niiden tilanteiden varalle, joissa teleyritys ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa noudata 1 momentissa säädettyjä velvollisuuksiaan. Ehdotettavan säännöksen mukaan, jos joku rikkoo 1 momentissa säädettyjä velvollisuuksiaan, eikä kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään kuukauden määräajassa oikaise menettelyään, Viestintävirasto voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Uhkasakkoon sovellettaisiin uhkasakkolain (1113/1990) säännöksiä.
Teleyrityksiltä kerättävät verkkotiedot ovat tärkeitä Viestintävirastolle, jotta se voi varmistua siitä, ettei tuen myöntämisellä arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Viestintäviraston tekemä arvio tuen myöntämisen vaikutuksesta kilpailulle jokaisen tukipäätöksen osalta on ollut komission edellytys Suomen laajakaistatukiohjelman hyväksymiselle.
2Esityksen vaikutukset
Esityksen tarkoituksena on sisällyttää valtioneuvoston 3 päivänä toukokuuta 2012 hyväksymän periaatepäätöksen sisältämät lain muutoksia edellyttämät tarkistukset laajakaistatukiohjelmaan. Esityksellä pyritään edistämään tuettujen laajakaistaverkkojen rakentamista sallimalla laajakaistahankkeille kunnan ja muiden julkisten tahojen lisätukia muun muassa takausten ja edullisten lainaehtojen muodossa. Esityksessä ehdotetaan myös valtion tuen osan maksamista etukäteen. Tällä helpotetaan tuettujen laajakaistahankkeiden rahoitusta verkkojen rakentamisvaiheessa.
Esitys lisäisi jossain määrin Viestintäviraston tehtäviä tuen maksatuksessa, koska hankkeille maksettaisiin yleisesti tukea kahdessa vaiheessa. Esityksen tarkoituksena on kuitenkin edistää tuen maksatusta tavalla, joka helpottaa hankkeen rahoitusta rakennusvaiheessa.
Esitys ei aiheuta muutoksia laajakaistatukiohjelmassa valtion budjetista maksettavan tuen määrään tai EU:n maaseuturahastosta maksettavan tuen enimmäismäärään. Sen sijaan esityksellä halutaan tehdä mahdolliseksi se, että pienet teleyritykset voivat ottaa kunnilta ja muilta tahoilta vastaan myös ei-markkinaehtoisia lainatakauksia tai muuta julkiseksi tueksi katsottavaa rahoitusta. Lakiesitykseen liittyen EU:n komissiossa on hyväksyttävänä Suomen laajakaistaohjelmaan sisältyvien hankkeiden tuki-intensiteetin nostaminen 66 prosentista 90 prosenttiin. Ilman lakimuutosta ja komission hyväksyntää tällaiset lisätuet pienentävät teleyrityksen saaman suoran tuen määrää. Esityksen tarkoituksena on myös hakuprosessin nopeuttaminen, sillä lainatakuiden ja muiden vastaavien rahoitusvälineiden sisältämän julkisen tuen osuuden arviointi on osoittautunut erittäin työlääksi ja aikaa vieväksi. Muutos ei olennaisesti lisää laajakaistahankkeessa käytettävää julkisen tuen yhteenlaskettua määrää, sillä julkista tukea sisältäviin ei-markkinaehtoisiin lainatakuisiin ja muihin rahoitusvälineisiin on saatujen kokemusten mukaan tarvetta vain pienessä osassa hankkeita. Voimassa olevan lain 8 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt valtion ja kuntien maksuosuudet säilyisivät ennallaan. Esitys mahdollistaa näiden maksuosuuksien lisäksi esimerkiksi kuntien myöntämät tuet laajakaistatukihankkeille, mutta esitys ei velvoittaisi kuntia laajakaistahankkeiden lisärahoitukseen.
Esitetty 50 prosentin ennakkomaksu aikaistaa laajakaistatukeen varatun määrärahan käyttöä ja jossain määrin myös lisää valtion riskiä. Määrärahan käyttö nopeutuisi aikaisintaan vuonna 2013, koska lakimuutoksia voidaan komission asettamien ehtojen vuoksi soveltaa vasta lain voimaantulon jälkeen kilpailutettaviin hankkeisiin. Riski valtion taloudellisiin menetyksiin lisääntyy silloin, kun hankkeen toteutus ei jostain syystä käynnisty ollenkaan tai kun toteutus esimerkiksi teleyrityksen vararikon vuoksi jää kesken. Ensimmäisessä tapauksessa maksettu tuki voidaan periä takaisin. Teleyritysten taloudellisista ongelmista aiheutuvaa riskiä pienentää se, että pankit ja muut rahoituslaitokset rahoittavat hankkeita vasta selvitettyään, että ne ovat taloudellisesti terveellä pohjalla. Samasta syystä lain 6 §:n 2 momentissa vaadittavien selvitysten listaan esitetään lisättäväksi tuen hakijan liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Ennakkomaksu on tärkeä sen vuoksi, että sen odotetaan olennaisesti lisäävän varsinkin pienien teleyritysten kiinnostusta laajakaistahanketta kohtaan ja näin nopeuttavan hankkeen etenemistä. Teleyritykset ovat toistaiseksi tehneet hanke-ehdotuksen vain noin puoleen maakuntaliittojen kilpailuttamista hankkeista.
3Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Ehdotuksesta pyydettiin lausuntoa kaikilta teleyrityksiltä ja muilta alan toimijoilta, keskeisiltä viranomaisilta ja etujärjestöiltä sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta. Ehdotus oli lausuntoajan saatavilla myös ministeriön internet-sivuilla, jossa kaikkia kiinnostuneita kehotettiin antamaan lausunto ehdotuksesta.
Lähes kaikissa lausunnoissa kannatettiin esityksen peruslähtökohtia ja pidettiin tärkeänä sitä, että tuettujen laajakaistahankkeiden rahoitusta verkkojen rakennusaikana helpotetaan.
Ehdotettua tuen ennakkomaksua kannatettiin useimmissa lausunnoissa. Monien lausunnonantajien mielestä ennakkomaksun osuuden tulisi olla esitettyä 33 prosenttia suurempi. Esitystä onkin jatkovalmistelussa muutettu niin, että myönnetystä valtion tuesta voitaisiin maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty.
Monissa lausunnoissa haluttiin ennakkomaksun käyttöönotosta huolimatta säilyttää mahdollisuus tuen maksamiseen useammassa erässä vuosittain. Voimassa olevan lain mukaan tämä on mahdollista laajamittaisissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa. Esitystä ei ole tältä osin muutettu, koska tuen hallinnointi on haluttu pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja koska ennakkomaksun osuuden nostaminen edellä kerrotulla tavalla myös merkittävästi vähentää tarvetta maksaa tuki useassa vaiheessa.
Eräisiin lausuntoihin sisältyviä muutosesityksiä ei ole voitu ottaa huomioon sen vuoksi, että ne ovat vastoin EU:n komission Suomen laajakaistatuelle asettamia ehtoja. Lakimuutosten soveltaminen myös aiemmin vireille tulleisiin tukihakemuksiin ei tästä syystä ole mahdollista. Samasta syystä lakia ei ole myöskään mahdollista tarkistaa niin, että tukikelvottomiksi, niin sanotuiksi mustiksi pisteiksi katsottaisiin vain ne liityntäpisteet ympäröivine alueineen (kahden kilometrin etäisyydellä liityntäpisteestä oleva alue), joista tarjotaan edistyksellisiä viestintäpalveluita. Voimassa olevan lain mukaan tukikelvottomia ovat ne liityntäpisteet, joista tällaisia palveluja voidaan tarjota.
Voimassa olevan lain mukaan tukikelpoisia eivät ole kustannukset, jotka kohdistuvat enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta ulottuvalle tilaajayhteyden osalle. Monet lausunnonantajat esittivät tätä sääntöä tarkistettavaksi niin, että tukikelvottomuus koskisi vain enintään kahden kilometrin kiinteistökaapelia eli tilaajayhteyden viimeistä, yhden tilaajan käytössä olevaa osuutta. Vaikka tällainen muutos saattaisikin helpottaa tukikelpoisten kustannusten laskentaa, se samalla lisäisi tukikelpoisuuden piirissä olevia kustannuksia ja julkisen tuen menekkiä. Muutos ei valtiontaloudellista syistä ole mahdollinen, eikä esitystä tältä osin ole muutettu. Myös EU:n komissio on käydyissä keskusteluissa suhtautunut varauksellisesti tilaajaliittymien tuen lisäämiseen.
Kahdessa lausunnossa on pidetty kohtuuttomana tietojen luovutusvelvollisuuden tehosteeksi ehdotettua uhkasakkoa Teleyrityksiltä kerättävät verkkotiedot ovat Viestintävirastolle tärkeitä, jotta se voi EU:n komission Suomen laajakaistaohjelman hyväksymiselle asettamien ehtojen mukaisesti varmistua siitä, ettei tuen myöntämisellä ole muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Mahdollisuus uhkasakon käyttöön on perusteltu, koska Viestintävirasto on joiltakin teleyrityksiltä saanut pyydetyt tiedot säännönmukaisesti myöhässä ja vasta useiden uusintakyselyjen jälkeen. Viiveet tiedonsaannissa hidastuttavat koko hakuprosessia. Uhkasakko otetaan käyttöön vasta äärimmäisenä toimena, jos Viestintävirasto ei muuten saa käyttöönsä tarvitsemiaan tietoja. Esitystä ei ole tältä osin muutettu.
4Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan syksyllä 2012.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 4 momentti ja 13 § sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 2 momentti laissa 538/2010 ja 13 § osaksi laissa 538/2010, sekä
lisätään 15 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
6 §Valtion tuen julkinen hakumenettely
Tukihakemus on tehtävä kirjallisesti maakunnan liitolle, ja siinä tulee olla ainakin seuraavat tiedot ja selvitykset:
1) viestintäverkon rakentamissuunnitelma;
2) haettavan valtion tuen enimmäismäärä;
3) selvitys tarjottavien liittymien määrästä sekä hinnasta ja muista ehdoista, joilla viestintäpalveluita suunnitellaan tarjottavan käyttäjille näiden vakinaisessa asuin- tai sijaintipaikassa;
4) hankkeen aikataulu;
5) selvitys yhteisrakentamisesta muiden yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja rakennelmien asentamisen yhteydessä;
6) yrityksen liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma.
7 §Tukihakemus Viestintävirastolle
Tukihakemuksessa on lisäksi oltava hakijan selvitys siitä, mitä muuta julkista tukea hän on saanut hankkeeseen. Julkisella tuella tarkoitetaan tällöin Euroopan unionin, valtion tai muun julkisyhteisön myöntämää rahoitusta tai muuta vastaavaa etuutta.
8 §Tuen myöntämisen yleiset edellytykset
Tässä laissa tarkoitettua valtion tukea voidaan myöntää vain, jos tuen myöntämisellä ei arvioida olevan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia eikä Euroopan komissio vastusta tuen myöntämistä. Tukea ei voida myöntää siltä osin kuin julkisen tuen osuus hankkeesta ylittää Euroopan komission hyväksymän tuen enimmäismäärän.
13 §Tuen maksamisen erityiset edellytykset
Tuen hakijan hakemuksesta hänelle myönnetystä valtion tuesta voidaan maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty. Tuen jäännöserän maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja että tuen saaja on esittänyt Viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen kaikista tukikelpoisista kustannuksista.
Tässä laissa tarkoitettua valtion tukea ei voida maksaa, jos Euroopan komissio on tehnyt päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperimisestä ja sen nojalla tuen hakijalle on annettu eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettu takaisinperinnän täytäntöönpanoa koskeva päätös, jota tuen hakija ei ole noudattanut. Viestintävirasto voi pyytää tuen saajalta vakuutuksen, ettei tuen maksamiselle ole tässä momentissa tarkoitettua estettä.
15 §Tietojen luovutusvelvollisuus
Jos teleyritys ei liikenne- ja viestintäministeriön tai Viestintäviraston pyynnöstä huolimatta kerää tai luovuta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, eikä kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään kuukauden määräajassa oikaise menettelyään, Viestintävirasto voi velvoittaa teleyrityksen korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990) .
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2012. Lain 6 §:n 2 momenttia, 7 §:ää, 8 §:n 4 momenttia ja 13 §:ää ei sovelleta hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 2012
Pääministeri JYRKI KATAINENAsunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru