HE 188/2012

1.1Lainsäädäntö ja käytäntö

1.2Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö

EU:n passiasetuksessa ei säädetä passimenettelystä, vaan asetuksella on ainoastaan yhdenmukaistettu jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijät mukaan lukien biometriset tunnisteet. Passien haku- ja toimitusmenettely perustuu siis kansalliseen lainsäädäntöön tai käytäntöön.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että valmiiden passien toimitusmenettelyt eroavat toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi Ruotsissa, Virossa, Belgiassa ja Espanjassa valmis passi noudetaan viranomaiselta. Passin toimittaminen joko suoraan valmistajalta tai poliisilaitokselta hakijalle on kuitenkin mahdollista useassa valtiossa. Osa Euroopan maista on mahdollistanut lähettämisen viranomaiselta asiakkaalle ainoastaan ulkomailla olevien kansalaistensa osalta. Suoraan passivalmistajalta hakija voi saada valmiin passinsa esimerkiksi Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Sveitsissä, Portugalissa, Isossa-Britanniassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Liettuassa.

Ruotsissa passien lähettäminen postitse kirjattuna kirjeenä on aiemmin ollut mahdollista, mutta lokakuusta 2006 alkaen kansallinen passiasetus (1979:664) on edellyttänyt, että viranomainen luovuttaa passin henkilökohtaisesti hakijalle itselleen. Passihakemusta jätettäessä hakija voi valita, mistä poliisin toimipisteestä tai edustustosta hän haluaa noutaa passinsa. Tällä hetkellä poliisiasemia, joista valmiin passin voi noutaa, on yhteensä 150. Ulkomailla passin luovuttaa Ruotsin edustusto. Myös kunniakonsulaatti voi luovuttaa valmiin passin.

Norjassa ei ole laintasoisia säännöksiä passin toimittamisesta. Hakija voi passihakemusta tehtäessä valita, postitetaanko valmis passi suoraan kotiin vai noutaako hakija sen poliisilaitokselta. Muukalaispassit, pakolaisen matkustusasiakirjat sekä diplomaatti- ja virkapassit noudetaan viranomaiselta. Passit postitetaan hakijoille tavallisina kirjeinä. Tämä on arvioitu riittävän turvalliseksi ratkaisuksi ottaen huomioon, että passit ovat hyvin suojattu esimerkiksi väärentämiseltä ja muilta väärinkäytöksiltä. Hakijan täytyy palauttaa aiempi passinsa tehdessään passihakemusta. Jos hakija ei voi luovuttaa aiempaa passiansa vielä hakuvaiheessa, uusi passi pitää noutaa poliisilaitokselta.

Tanskassa yli 95 prosenttia passeista lähetetään suoraan valmistajalta hakijalle. Islannissa puolestaan valmista passia ei ole mahdollista toimittaa suoraan valmistajalta, mutta viranomainen voi lähettää sen asiakkaalle.

Isossa-Britanniassa ei ole myöskään lainsäädännön tasolla määritelty passien toimitustapaa. Passi lähetetään valmistajalta pääsääntöisesti posti- ja kuljetuspalveluita tarjoavan yrityksen välityksellä. Yritys toimittaa lähetyksen hakijalle suoraan kotiin. Alueilla, joissa on alhainen riski lähetysten katoamiselle, passi voidaan toimittaa myös yleisiä postipalveluja tuottavan toimijan kautta siten, että postinjakaja jakaa lähetyksen toimitusosoitteeseen. Ainoastaan neljän tunnin pikatoimituksella tilatut passit noudetaan viranomaiselta. Hakijan aiempi passi pitää palauttaa uutta passia hakiessa joko liittämällä se postitse lähetettävään passihakemukseen tai luovuttamalla se viranomaiselle hakemusta tehtäessä.

Itävallassa passien valmistamisesta ja toimittamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Valmis passi toimitetaan pääsääntöisesti valmistajalta kirjattuna kirjeenä asiakkaalle, jonka tulee allekirjoittaa vastaanottotodistus. Todistus toimitetaan passin myöntäneelle viranomaiselle. Hakijan pitää luovuttaa aikaisempi passi tehdessään hakemusta uutta passia varten. Jos hakija tarvitsee aiempaa passiansa, hänen pitää joko noutaa uusi passi viranomaiselta tai saada viranomaiselta aiempaan passiinsa leima, jonka mukaan passi on mitätöity määritellystä ajankohdasta alkaen.

Yhdysvalloissa pääosa valmiista passeista toimitetaan kirjattuna kirjeenä. Passinhakija voi halutessaan lisämaksua vastaan valita myös nopeamman toimitustavan. Kaikki passityypit voidaan postittaa. Passin noutaminen viranomaiselta on mahdollista ainoastaan poikkeuksellisesti.

1.3Nykytilan arviointi

Vuonna 2006 voimaan tulleen uuden passilain myötä passien yleinen voimassaoloaika lyhennettiin kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Voimassaoloajan lyhentämisen vuoksi vuosittain vanhenee aiempaa huomattavasti suurempi määrä passeja. Vuonna 2011 vanhenivat ensimmäiset viideksi vuodeksi myönnetyt passit ja poliisin tekemien myönteisten passipäätösten määrä oli yli 510 000, kun vuonna 2010 passeja myönnettiin noin 470 000. Vuonna 2012 myönnetään arvion mukaan noin 700 000 passia. Myönnettävien passien määrä lisääntyy yli 30 prosentilla edellisestä vuodesta ja vuoteen 2010 verrattuna noin 45 prosentilla. Jatkossa määrän arvioidaan vakiintuvan suunnilleen vuoden 2012 tasolle tai hieman sitä korkeammalle.

Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa valmiin passin lähettämisen Suomessa poliisilta hakijalle kirjattuna kirjeenä, jos hakija on niin passia hakiessaan pyytänyt. Käytännössä lainsäädännön sallimaa mahdollisuutta ei ole kovin usein käytetty. Postitse poliisilta lähetettävien passien määrä vastaa alle kahta prosenttia kaikista vuosittain myönnetyistä passeista. Suurin osa passeista siis noudetaan poliisilta joko henkilökohtaisesti tai valtuutetun henkilön toimesta. Syyt postitusmenettelyn vähäiseen käyttöön eivät ole tarkkaan tiedossa. Läheskään kaikki asiakkaat eivät ole olleet tietoisia postitusmahdollisuudesta eikä sitä ei ole välttämättä kaikissa poliisilaitoksissa aktiivisesti tai järjestelmällisesti tarjottu asiakkaille. Postituksen valitsemista on saattanut rajoittaa myös passin käsittelymaksun lisäksi erikseen perittävä kirjatun kirjeen maksu, joka on tällä hetkellä suuruudeltaan 5,10 euroa.

Passia hakeva asiakas asioi lähtökohtaisesti kaksi kertaa viranomaisen luona eli passihakemusta tehdessään ja valmista passia noutaessaan. Passiin liittyvien asiakaskäyntien määrä oli poliisilaitoksilla vuonna 2011 noin yksi miljoona. Vuonna 2012 arvioidaan asiakaskäyntejä kertyvän noin 1,4 miljoonaa. Asiakaskäyntien määrä pelkästään passiasioissa olisi jatkossakin samaa luokkaa tai vielä suurempi, jos valmiin passin toimittamista suoraan valmistajalta hakijalle ei toteutettaisi.

Passin luovuttamiseen asiakkaalle liittyy lukuisia teknis- ja rutiiniluontoisia tehtäviä. Viranomaisen tehtäviin kuuluvat muun muassa passien kirjaaminen vastaanotetuksi, passin tietojen ja ulkoasun tarkastaminen yksittäin, sirun toimivuuden ja sirulla olevien henkilötietojen oikeellisuuden tarkastaminen lukulaitteella, luovutusmerkinnän tekeminen tietojärjestelmään, säilytysohjeen liittäminen passiin sekä passin luovuttaminen hakijalle joko poliisilaitoksella tai postittamalla.

Arvioiden mukaan passin vastaanottamiseen valmistajalta ja luovuttamiseen hakijalle kuluu passia kohden noin viisi minuuttia. Valtakunnallisena kokonaisresurssitarpeena laskettuna toimenpiteet poliisilaitoksilla vastaavat noin 23 henkilötyövuoden henkilöresurssia.

Vuonna 2011 poliisin myöntämien lupien määrä oli yhteensä 1 185 394 kpl. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 7,4 prosenttia. Voimakasta lupamäärien kasvua ennakoidaan myös tulevina vuosina erityisesti passien ja ajokorttien voimassaoloaikojen lyhentymisen vuoksi. Vuonna 2012 poliisin arvioidaan myöntävän yhteensä noin 1 330 000 lupaa, joista passien osuus on lähes 60 prosenttia. Paikallispoliisin lupahallinnossa myönnettävien passien määrän kasvu ja tuleva myönnettävien ajokorttien määrän kasvu yhdistettynä muun muassa ulkomaalais- ja aseasioiden menettelyiden monimutkaistumiseen ja vaatimustason nousuun, on johtanut huomattavaan lisäresurssin tarpeeseen. Tehtävien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen.

Poliisin lupahallinnon kehittämistä poliisin kokonaisrahoituksen turvaamiseksi edellytetään myös valtioneuvoston 4 päivänä huhtikuuta 2012 tekemässä kehyspäätöksessä. Kehittämistoimet on määritelty sisäasiainministeriön asettaman hankkeen valmistelemassa poliisin lupahallintostrategiassa ja Poliisihallituksen asettaman LUPA 2016 -hankkeen hanke-esityksessä.

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että suoraan valmistajalta toimittaminen on nykyään mahdollista jo useassa maassa. Suomen lainsäädännössä on mahdollistettu myös muiden poliisin myöntämien asiakirjojen toimittaminen suoraan valmistajalta. Tammikuussa 2013 voimaan tulevan uuden ajokorttilain (386/2011) ja ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen (423/2011) mukaan ajokortti toimitetaan pääsääntöisesti hakijalle postitse suoraan valmistajalta. Toimitusmenettelyn muutosta on hallituksen esityksessä ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 212/2010 vp ) perusteltu ajokorttimenettelyn kehittämisellä ja luovutettavien ajokorttien määrän merkittävällä kasvulla.

Passimenettely tulisi uudistaa mahdollisimman yksinkertaiseksi ja karsia sekä viranomaisten että asiakkaiden näkökulmasta ylimääräisiä vaiheita. Passin noutaminen ei edellytä henkilökohtaista asiointia viranomaisella. Myös aiemman voimassa olevan passin palauttamisvelvollisuudesta luopuminen olisi edellä mainitun tavoitteen mukaista, koska tällöin asiakkaiden ei tarvitsisi uuden passin saatuaan palauttaa aiempaa passiaan viranomaiselle eikä viranomaisten tai passivalmistajan tarvitsisi huolehtia passien lopullisesta hävittämisestä.

Valmiin passin luovuttamiseen liittyvät tehtävät työllistävät myös Suomen ulkomaan edustustoja. Vuonna 2011 ulkoasiainministeriö ja Suomen ulkomaan edustustot myönsivät yhteensä noin 16 700 tavallista passia ja väliaikaista passia sekä virka- ja diplomaattipassia. Myös ulkomailla oleville Suomen kansalaisille myönnettävien passien määrää lisääntyy aiemmasta voimassaoloajan lyhentämisen vuoksi vastaavalla tavalla kuin Suomessa. Esimerkiksi Suomen Tukholman edustusto myönsi vuonna 2011 noin 3 300 passia Ruotsissa asuville Suomen kansalaisille, joista suurin osa postitettiin hakijoille edustustosta.

Suomen ulkomaanedustustoverkosto on uudelleenjärjestelyjen kohteena, mikä saattaa johtaa edustustossa asioimisen hankaloitumiseen. Joitakin edustustoja lakkautetaan ja lähetettyjen työntekijöiden määrää vähennetään. Edustustoissa saattaa myös olla rajoitetut asiointiajat. Viranomaispalvelujen saatavuuden turvaamiseksi valmiin passin toimittaminen suoraan valmistajalta hakijalle tulisi mahdollistaa ainakin osittain myös ulkomailla olevien Suomen kansalaisten osalta.

Ulkoasiainministeriön myöntämien diplomaatti- ja virkapassien osalta nykyisin noudatettava menettely uusien passien luovuttamisessa toimii hyvin eikä sen muuttamista pidetä tässä vaiheessa tarpeellisena.

3.1Taloudelliset vaikutukset

Tällä hetkellä tavallisen passin ja tilapäisen passin hinta on poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetun sisäasiainministeriön asetuksen (1349/2011) mukaan 54 euroa. Väliaikaisen passin hinta on 80 euroa. Kahdessa tai kolmessa päivässä saatavan pikapassin hinta on 68 euroa ja yhden päivän toimitusajalla toimitettavan expresspassin maksu on 87 euroa. Jos hakija haluaa saada valmiin passin postitse, maksettavaksi tulevat lisäksi postituskulut, jotka ovat tällä hetkellä 5,10 euroa.

Ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomaan edustustojen myöntämän tavallisen passin sekä diplomaatti- ja virkapassin hinta on ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen (1353/2011) mukaan 120 euroa. Tämän lisäksi hakijan maksettavaksi tulevat myös mahdolliset toimitustavasta aiheutuvat kustannukset eli esimerkiksi postituskulut edustuston lähettäessä passin hakijalle.

Ehdotettu uusi toimitusmenettely merkitsee uusien tehtävien syntymistä passien valmistajana ja passilähetyksen toimittajana toimiville yksityisille palveluntuottajille, joista syntyy lisäkustannuksia nykytilanteeseen verrattuna. Toisaalta osa viranomaisten nykyisin suorittamista tehtävistä poistuu luovuttamistapahtuman siirtyessä yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi, mikä puolestaan jonkin verran laskee viranomaisen käyttämää työaikaa passia kohden.

Valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti valtion viranomaisen tuottaman suoritteen pitää vastata sen tuottamisesta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia täysimääräisesti. Passin suoritemaksuun lasketaan siis passiasian käsittelyyn käytettävät henkilöstökustannukset, tietojärjestelmä- ja kehittämiskustannukset, passikirjan hankinnasta ja painatuksesta aiheutuvat kustannukset sekä osuus poliisin yleiskustannuksista, kuten toimitiloista.

Passimenettelyn kehittämisen kohdalla suoritemaksun määräytymiseen alentavasti vaikuttaa poliisin oman työn vähentyminen, mutta korottavat vaikutukset liittyvät tietojärjestelmiin vaadittavien muutosten ja kehittämistoimien kustannuksiin sekä passivalmistajalle siirtyviin toimituskustannuksiin. Passivalmistajalta ostettavan palvelun hintaan vaikuttaa kuitenkin myös työvaiheiden lisäksi myönnettävien passien määrä. Toisaalta passinhakijalta erikseen perittävä postituskustannus poistuu kokonaan.

Passivalmistajalta ostettavan passikirjan hinta oheispalveluineen perustuu Poliisihallituksen ja passivalmistajan väliseen sopimukseen, joka on solmittu julkisen hankinnan toteuttamisen perusteella. Yksittäisen passikirjan hinta on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) , jäljempänä julkisuuslaki, 24 §:n nojalla liikesalaisuutena salassa pidettävä. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin todeta, että uuden luovutusmenettelyn sisältävä passikirjan arvioidaan olevan noin yhden euron edullisempi kuin aiemman sopimuksen mukainen hinta. Hinnanmuodostukseen vaikuttanee oleellisesti voimakas kasvu myönnettävien passien määrässä.

Uusi passisopimus on kilpailutettu siten, että passin materiaalikustannukset sisältävät valmiin passin toimittamisesta Suomessa kirjattuna kirjelähetyksenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä koituvat kustannukset sekä aiemman passin mitätöimisen ohjeistamisesta aiheutuvat kustannukset. Esitettyjen muutosten ei arvioida vaikuttavan poliisin myöntämien passien hintaa nostavasti. Suunnitelmien mukaan passista perittäisiin 52 euron suuruinen maksu vuonna 2013.

Tarkoituksena on, että passin hinta sisältäisi toimittamisesta Suomessa aiheutuvat ylimääräiset kulut eli hakijan ei tarvitsisi maksaa nykyisen käytännön mukaisesti käsittelymaksun lisäksi postituskuluja. Jos ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen hakisi passia Suomessa, mutta passi toimitettaisiin ulkomaille, vastaisi hakija passin toimittamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Esityksen vaikutusta Suomen edustustojen myöntämien passien hintaan ei ole vielä tässä vaiheessa mahdollista arvioida, koska toimitusmenettelyn muutosta ei ole mahdollista heti alkuvaiheessa ulottaa ulkomailla asuvien Suomen kansalaisille myönnettäviin passeihin. Muutos edellyttää muun muassa selvitystä kohdemaan olosuhteista. Hinnan määräytymiseen vaikuttavat samanlaiset seikat kuin poliisin myöntämien passien osalta.

Ehdotettu muutos edellyttää myös henkilökortti- ja passitietojärjestelmän uudistamista, mikä lisää jonkin verran kustannuksia. Järjestelmään on tarpeellista tehdä muutoksia myös muiden lupahallinnon menettelyjen ja tietojärjestelmien kehittämisen vuoksi. Kustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 350 000 euroa. Summaan sisältyy myös tiettyjä passimenettelyn kokonaisturvallisuuden varmistamiseen liittyviä muita kehittämistoimia, esimerkiksi passivarastokirjanpidon parannuksia.

Menettelyiden muutokseen liittyy myös henkilöstön kouluttamiseen liittyviä tarpeita, jotka kuitenkin ovat normaalia työpaikkakoulutusta. Lisäksi Poliisihallitus selvittää parhaillaan passimenettelyn sertifiointiin liittyviä toimenpiteitä ja kustannuksia. Tarkoituksena on, että ulkopuolinen auktorisoitu yritys arvioisi poliisin passimenettelyn laadun menettelymuutoksen jälkeen, jolloin poliisilla olisi objektiivisen arvioin perusteella mahdollisuus tehdä tarvittavat parannukset passimenettelyyn. Sertifioinnin ja sen tulosten huomioimisen kustannukset eivät ole vielä tiedossa. Sertifiointi maksanee joitain kymmeniä tuhansia euroja.

3.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Valtioneuvosto on 4 päivänä huhtikuuta 2012 tekemällään kehyspäätöksellä edellyttänyt poliisin kokonaisrahoituksen turvaamiseksi muun muassa poliisin lupahallinnon kehittämistä. Kehittämistoimet on määritelty poliisin lupahallintostrategiassa ja Poliisihallituksen asettaman LUPA 2016 -hankkeen hanke-esityksessä. Hankkeella toimeenpannaan sekä kehyspäätöksessä poliisilta edellytetyt lupahallinnon kehittämistoimet että lupahallintostrategia.

Kehittämistoimien tarpeen taustalla on merkittävä myönnettyjen lupien määrän kasvu, joka johtuu ennen kaikkea passien voimassaoloajan lyhentämisestä kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Muutoksen seurauksena myönnettyjen matkustusasiakirjojen määrä on kasvanut noin 45 % vuoteen 2010 verrattuna. Tämä kasvu yhdistettynä erityisesti ulkomaalaislain ja ampuma-aselain (1/1998) muutoksiin on aiheuttanut paikallispoliisissa asiakaspalvelun laatua uhkaavaa vakavaa ruuhkaantumista ja työuupumuksen riskin kasvua.

Poliisin lupahallinnon kehittämistoimenpiteiden tarkoituksena on sopeuttaa kasvanut työmäärä käytettävissä olevaan henkilöresurssiin. Samalla tarkastellaan myös lupahallinnon koulutusjärjestelmä, jotta henkilökunta pystyy suoriutumaan uusien vaatimusten mukaisista työtehtävistä.

Passin toimitusprosessin muutoksella on saavutettavissa noin 23 henkilötyövuoden resurssisäästö, joka voidaan sijoittaa poliisin lupahallinnossa varmistamaan poliisin suoriutumista ydintehtävistään, joka matkustusasiakirjamenettelyssä tarkoittaa ennen kaikkea asiakirjan hakijan luotettavaa tunnistamista. Yhdistettynä muihin lupahallinnon kehittämistoimiin, kuten esimerkiksi sähköisen asioinnin, rakenteiden, osaamisen ja johtamisen kehittämiseen, valmiiden lupa-asiakirjojen luovuttamisen siirtäminen yksityiselle palveluntarjoajalle johtaisi siihen, että poliisin lupahallinnon lisäresurssitarve poistuisi edellyttäen, ettei lupahallintoon ole lainsäädännön muutosten vuoksi tulossa enää lisätehtäviä.

Yksi merkittävä lupahallintostrategian mukainen kehittämistoimi on sellaisten lupamenettelynosien siirtäminen sopimuksella yksityiselle palveluntuottajalle, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä. Matkustusasiakirjat ovat lukumäärältään poliisin merkittävin lupalaji niiden kattaessa lähes kaksi kolmasosaa kaikista poliisin lupa-asioista. Passimenettelyä koskevat muutokset vaikuttavat eniten poliisin lupahallinnon toimintakykyyn eikä muilla kehittämistoimilla voida päästä vastaaviin tuottavuushyötyihin.

Toimittamalla valmiit passit pääsääntöisesti suoraan valmistajalta hakijalle vähenisivät asiakaskäynnit poliisilla vuosittain myönnettävien passien määrän verran eli arviolta noin 700 000 asiakaskäyntiä vuodessa jäisi pois. Tällä hetkellä passin vastaanottamiseen ja luovuttamiseen hakijalle kuluu arvioiden mukaan passia kohden noin viisi minuuttia. Jos toimittamista suoraan valmistajalta hakijalle ei toteutettaisi, asiakaskäyntien määrä olisi jatkossa pelkästään passiasioissa arviolta noin 1,4 miljoonaa vuodessa.

Ehdotettu toimitusmenettelyn muutos merkitsisi passien luovuttamiseen liittyvien rutiiniluontoisten tehtävien poistumista kokonaan niiden passien osalta, jotka toimitettaisiin suoraan valmistajalta. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi passien kirjaaminen vastaanotetuksi, passin tietojen, ulkoasun ja sirun tarkastaminen yksittäin, passien varastoiminen, luovutusmerkintöjen tekeminen tietojärjestelmään, säilytysohjeen liittäminen sekä passien luovuttaminen asiakkaalle joko poliisiasemalla tai postittamalla.

Passien laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamiseen sekä passin toimittamiseen liittyvät julkiseksi hallintotehtäväksi katsottavat tehtävät voitaisiin siirtää muulle kuin viranomaiselle. Yksityinen palveluntuottaja tarkastaisi jatkossa valmiin passin ja sen sirun laadun sekä oikeasisältöisyyden, liittäisi säilytys- ja mitätöimisohjeen passiin sekä huolehtisi passien sisältämien lähetysten jakelusta, säilyttämisestä ja luovuttamisesta hakijalle.

Muutoksen johdosta hakemusta vastaanottavan viranomaisen huolellisuusvelvoite korostuisi, koska viranomainen ei enää tarkastaisi passien ja niiden sirujen laatua ja oikeasisältöisyyttä ennen hakijoille luovuttamista. Passin myöntäviä viranomaisia tulisi ohjeistaa tarkkuudesta passihakemuksissa pyrkimyksenä entisestään vähentää viranomaisesta aiheutuvia virheitä. Viranomainen vastaisi edelleen nykyisen käytännön mukaisesti siitä, että passia luovutettaessa sen tiedot ovat hakemuksen mukaiset.

Poliisihallitus valvoisi yksityisen palveluntarjoajan toimintaa. Ulkoasiainhallinto avustaisi valvontatehtävässä tarvittaessa Poliisihallitusta. Poliisihallitus seuraisi passin laatua ja reklamaatioiden syitä ja määriä edelleen yhteistyössä passivalmistajan kanssa. Seurannasta sovittaisiin passivalmistajan kanssa tehtävässä sopimuksessa. Poliisihallituksen ja ulkoasiainhallinnon tulisi myös huolehtia, että passien uudesta toimitusmenettelystä tiedotettaisiin asiakkaita sekä yleisesti että hakijoiden jättäessä passihakemuksia. Lisäksi Poliisihallituksen tulisi huolehtia, että passien toimitustehtävää Suomessa hoidettaessa annettaisiin asiakkaille kielilain (423/2008) mukaista kielellistä palvelua.

Toimittaminen valmistajalta ulkomailla asuville Suomen kansalaisille vaikuttaisi Suomen ulkomaan edustustojen tehtäviin vastaavasti kuin poliisilaitoksilla. Tietyt tehtävät poistuisivat ja asiakkaiden asiointikerrat edustustoissa vähenisivät. Valmiiden passien toimittaminen suoraan valmistajalta hakijoille voisi joissakin tilanteissa lyhentää passien toimitusaikoja, mikä puolestaan voisi jossain määrin vaikuttaa myös edustustojen myöntämien väliaikaisten passien määrää vähentävästi.

3.3Yhteiskunnalliset vaikutukset

Passia hakeneen asiakkaan näkökulmasta passimenettely muuttuisi siten, että valmis passi noudettaisiin yksityisen palveluntarjoajan toimipisteestä poliisin sijaan. Suurin osa passeista toimitettaisiin Suomessa suoraan valmistajalta hakijoille kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Hakijan tarvitsisi siis asioida poliisilla henkilökohtaisesti ainoastaan passihakemusta jätettäessä.

Passilähetysten toimittajana tulisi olla sellainen postipalveluja tai vastaavia jakelupalveluja tuottava yritys, jolla olisi laaja ja alueellisesti kattava toimipisteverkosto ja joka voisi huolehtia passien toimittamisesta hakijoille luotettavalla ja seurattavalla tavalla. Passin asema henkilöllisyyttä osoittavana ja biometriset tunnisteet sisältävänä asiakirjana tarkoittaisi sitä, että valmista passia ei olisi mahdollista lähettää hakijalle tavallisessa postissa.

Siirtämällä passien toimittaminen yksityiselle palveluntuottajalle voitaisiin parantaa palvelun saatavuutta, koska yksityisen yrityksen palveluverkosto olisi nykyistä poliisilaitos- ja poliisin palvelupisteverkostoa huomattavasti laajempi ja toimipisteiden aukioloajat vapaammat. Ehdotettu muutos mahdollistaisi siis asiakirjojen noutamisen nykyistä huomattavasti joustavammin eikä noutaminen olisi sidottu virka-aikaan. Passien toimittaminen valmistajalta suoraan hakijalle voisi joissakin tilanteissa hieman lyhentää passien toimitusaikoja, koska valmis passi olisi noudettavissa heti yksityiseltä palveluntuottajalta hakijan saadessa saapumisilmoituksen joko tekstiviestinä tai kirjeenä.

Tarkoituksena on, että tavalliset passit toimitettaisiin Suomessa lähtökohtaisesti suoraan valmistajalta. Ainoastaan erityisestä syystä passi luovutettaisiin viranomaisen toimesta. Hakijalla ei siis olisi mahdollisuutta valita poliisilta noutamista kuin poikkeustilanteissa.

Valmistajalta toimittamisessa on kyse merkittävästä menettelyn muutoksesta, joka on syytä toteuttaa vaiheittain keräten sekä asiakkaiden että viranomaisten kokemuksia. Alkuvaiheessa toimitusmenettelyn muutoksen on suunniteltu koskevan käytännössä Manner-Suomea. Jos menettelyn arvioidaan toimivan hyvin, niin suoraan valmistajalta toimittamisen laajentamista myös muihin passityyppeihin voitaisiin myöhemmin selvittää.

Myös ulkomailla olevien Suomen kansalaisten passit voitaisiin ehdotetun säännöksen mukaan toimittaa suoraan valmistajalta. Ehdotetulla muutoksella voitaisiin osittain turvata viranomaispalvelujen parempi saatavuus. Valmiiden passien lähettäminen ensin edustustoon saattaa myös jonkin verran hidastaa passin saapumista hakijalle. Läheskään kaikkialla ulkomailla uutta toimitusmenettelyä ei kuitenkaan olisi mahdollista ottaa käyttöön, koska toimitusta ei voitaisi tehdä turvallisesti ja luotettavasti. Suoratoimituksen järjestäminen ei välttämättä myöskään olisi käytännössä tarkoituksenmukaista esimerkiksi, jos kyseisessä maassa myönnetään vuosittain vähäinen määrä passeja.

Hakijaa ohjeistettaisiin tarkastamaan valmiin passin saatuaan, että passin tiedot ovat oikein ja että passi ei ole vioittunut. Myös nykyisin asiakasta pyydetään tarkastamaan tiedot passia luovutettaessa. Passinhaltija ohjeistettaisiin kääntymään poliisin tai Suomen edustuston puoleen mahdollisissa virhetilanteissa. Passin tai sen sirun mahdollisesta virheellisyydestä saattaisi aiheutua joissakin tilanteissa hakijalle haittaa, esimerkiksi rajanylitys saattaisi hidastua tai lennolle pääsy estyä. Tällaisia tilanteita saattaa esiintyä nykyisinkin. Niitä varten ovat olemassa vakiintuneet menettelytavat. Viranomaisen vastuulla olevasta virheellisyydestä mahdollisesti aiheutuneet ylimääräiset kustannukset korvattaisiin nykyisen käytännön mukaisesti tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Toimitusmenettelyn muutoksen myötä passikirjoja sisältävien lähetysten määrä lisääntyisi merkittävästi nykyisestä. Muutos saattaa johtaa siihen, että passeja katoaisi hieman nykyistä enemmän valmistajalta lähettämisen jälkeen ennen niiden hakijalle luovuttamista. Mahdollisten katoamisten ehkäisemiseksi ja asiakirjaturvallisuuden varmistamiseksi yksityiselle palveluntarjoajalle asetettaisiin laissa ja sopimuksessa asianmukaiset turvallisuusvaatimukset.

Hakijan kannalta ehdotettu muutos merkitsisi myös sitä, että hänen ei tarvitsisi palauttaa mahdollista aiempaa voimassaolevaa passiansa viranomaiselle. Aiemman passin voimassaolo päättyy uuden passin luovuttamisen myötä eikä rauennutta passia voisi käyttää matkustamiseen tai viranomaisen kanssa asioidessa.

Aiemman passin palauttamisvelvollisuudesta luopumisen johdosta voimassa olevia passeja jäisi palauttamatta viranomaisille nykyistä merkittävästi enemmän. Ehdotetulla muutoksella ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta sellaisten väärinkäyttötilanteiden lisääntymiseen, jossa passinhaltija tietoisesti mahdollistaisi passikirjansa väärinkäytön. Nykyiselläänkin on mahdollista, että passinhaltija ilmoittaa passinsa kadonneeksi, vaikka on tosiasiallisesti luovuttanut sen esimerkiksi toisen henkilön haltuun. Mahdollinen väärinkäytösriskin lisääntyminen liittyisi lähinnä siis rauenneiden passien käyttämiseen henkilöllisyyttä osoittavana asiakirjana esimerkiksi kaupassa asioidessa. On kuitenkin huomioitava, että passia ei sen suuren kokonsa vuoksi usein kanneta mukana ja käytetä henkilöllisyyden osoituksena. Uusi passi haetaan usein myös vasta siinä vaiheessa, kun uusimiseen on todellinen tarve, minkä vuoksi asiakkaiden haltuun jäävissä passeissa ei olisi paljon passikirjassa merkittyä voimassaoloaikaa jäljellä.

Identiteettivarkauksien lisääntymisen riskin voidaan arvioida kasvavan sen myötä, että passikirjoja on enemmän asiakkailla hallussaan. Hakija saisi uuden passin mukana mitätöimisohjeen, jonka avulla pyrittäisiin varmistamaan, ettei aiempaa passia tai sen sisältämiä tietoja voitaisi käyttää väärin. Passi mitätöitäisiin leikkaamalla passin henkilötietosivu kahtia ja hävittämällä passikirjan kappaleet. Vastaavankaltainen menettely on yleisesti käytössä rahalaitosten postittaessa pankki- ja luottokortteja asiakkailleen. Ohjeessa annettaisiin myös mahdollisimman kuvaava selvitys identiteetin väärinkäyttöä koskevista riskeistä siinä tapauksessa, jos passia ei ohjeiden mukaan mitätöidä ja se joutuisi muun kuin haltijansa haltuun. Ohjeessa voisi olla tarkoituksenmukaista muistuttaa asiakasta myös henkilötietojen väärinkäyttöön liittyvistä rikoksista, joita rikoslain (39/1889) mukaan rangaistavina ovat muun muassa väärän henkilötiedon antaminen viranomaiselle ja petos.

4.1Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Esitys on valmisteltu sisäasiainministeriön poliisiosastolla yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Myös ulkoasiainministeriö on osallistunut hankkeen valmisteluun. Hankkeen aikana on kuultu myös oikeusministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijoita.

4.2Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunto ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, sisäasiainministeriön maahanmuutto- ja rajavartio-osastoilta sekä oikeusyksiköltä, oikeuskanslerinvirastolta, eduskunnan oikeusasiamieheltä, tietosuojavaltuutetulta, Poliisihallitukselta, Maahanmuuttovirastolta, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Väestörekisterikeskukselta, Helsingin maistraatilta, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:ltä, ulkosuomalaisparlamentilta sekä Suomi-Seura ry:ltä. Kaikki tahot eivät lausuneet asiassa. Lausunnoista on laadittu yhteenveto.

Yleisesti ottaen esitysluonnoksen tavoitteita pidettiin kannatettavina ja perusteltuina. Eräissä lausunnoissa nostettiin esille erilaisia toimitusmenettelyn muutokseen liittyviä turvallisuus- ja väärinkäytösnäkökohtia ja pidettiin tärkeänä niiden huomioon ottamista lainsäädännön jatkovalmistelussa sekä uuden toimitusmenettelyn käyttöönotossa. Oikeusministeriöitä lukuun ottamatta kukaan lausunnonantajista ei kuitenkaan katsonut, että turvallisuuteen tai väärinkäytösriskeihin liittyvät seikat olisivat esteenä ehdotetuille muutoksille.

Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ehdotetussa toimitusmenettelyn muutoksessa on vastoin lausuntokierroksella olleessa esitysluonnoksessa omaksuttua näkemystä kyse perustuslain 124 §:n tarkoittaman julkisen hallintotehtävän siirtämisestä. Passin tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi valmiin passin luovuttamismenettely tulisi ensisijaisesti säilyttää viranomaisella. Jos tehtävä halutaan siirtää muulle kuin viranomaiselle, laissa tulisi säätää olennaisesti kattavammin muun muassa siirtämismahdollisuuden piiriin kuuluvista tehtävistä, siirtämisen edellytyksistä sekä tehtävien hoitamiseen liittyvistä vastuista. Säännösperusteisesti tulee myös huolehtia siitä, että yksityisellä palveluntarjoajalla on tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi sekä valmiudet huolehtia niiden edellyttämästä tietoturvasta.

Annetut lausunnot on pyritty ottamaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa. Esitykseen on lisätty julkisen hallintotehtävän siirtämistä koskevat säännökset.

1.1Laki passilain muuttamisesta

3 b §.Hätäpassi. Voimassa olevan 3 b §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Poliisihallitus päättäisi hätäpassien käyttöön ottamisesta Suomessa. Muutoin 3 b § säilyisi ennallaan. Hätäpassi voitaisiin myöntää vain silloin, kun väliaikaisen passin kirjoittaminen ei esimerkiksi henkilökortti- ja passijärjestelmässä ilmenneiden ongelmien vuoksi ole mahdollista. Yksittäisiä hätäpasseja ei voitaisi Suomessa myöntää, vaan käsin kirjoitettavat hätäpassit otettaisiin käyttöön tarvittaessa yhtäaikaisesti koko maassa. Hätäpassin käyttöönottamista koskeva päätös on poliisin toiminnallisiin tehtäviin kiinteästi liittyvä päätös, minkä vuoksi Poliisihallituksen tulisi olla toimivaltainen päätöksentekijä sisäasiainministeriön sijasta.

4 §.Diplomaattipassi ja virkapassi. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa, jossa säädetään diplomaattipassin myöntämisestä ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevan perheenjäsenelle, ehdotetaan muutettavaksi siten, että diplomaattipassi voitaisiin myöntää olosuhteiden edellyttäessä alle 20-vuotiaalle täysi-ikäiselle lapselle. Voimassa olevan säännöksen mukaan diplomaattipassi voidaan myöntää 18—20-vuotiaalle lapselle. Muutoksella yhdenmukaistettaisiin passilain säännökset ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain (596/2006) säännösten kanssa.

5 c §.Passin teknisen osan tietojen tietoturva. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Poliisihallitus huolehtisi passin tekniseen osaan talletettujen tietojen tietoturvasta. Pykälässä on kyse tietoturvallisuustoimenpiteitä koskevasta erityissäännöksestä, jonka tarkoituksena on varmistaa se, että passiin sisältyvän sirun tiedot eivät ole asiattomien tahojen saatavissa. Voimassa olevan säännöksen mukaan sisäasiainministeriön tulee huolehtia siitä, että passin tekniseen osaan talletetut tiedot suojataan tehokkaasti tunkeutumista, luvatonta lukemista, muuttamista, käyttöä ja muuta luvatonta käsittelyä vastaan. Poliisihallitus vastaa nykyisin passien valmistamista koskevan palvelun kilpailuttamisesta ja hankinnasta. Passin sirun tietoturva on yksi hankinnassa huomioitava asia. Koska kyseessä on kiinteästi poliisin toiminnallisiin tehtäviin perustuva vastuu, olisi Poliisihallitus sisäasiainministeriötä tarkoituksenmukaisempi vastuutaho. Poliisihallitus on myös henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 7 §:n mukaan rekisterinpitäjä passitietojen ja passin sormenjälkitietojen osalta ja se vastaa lain 10 a §:n mukaan henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvien tunnistetietojen tietoturvasta.

6 §.Passin hakeminen. Pykälästä siirrettäisiin valmiin passin noutamista ja luovuttamista koskevat säännökset 19 §:ään. Muutetussa 6 §:ssä säädettäisiin pykälän otsikon mukaisesti ainoastaan passin hakemisessa noudatettavasta menettelystä. Pykälän 1 ja 2 momentin asiasisältöön ei ehdoteta muilta osin muutoksia. Passihakemus jätettäisiin jatkossakin kirjallisesti joko poliisilaitokselle, Suomen ulkomaan edustustolle tai vielä toistaiseksi liikkuvalle poliisille Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Hakemukseen olisi liitettävä kasvokuva. Lisäksi hakijan olisi esitettävä tunnistamisasiakirja tai vaihtoehtoisesti viranomaisen olisi suoritettava tunnistaminen.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi diplomaatti- ja virkapassin hakupaikaksi myös Suomen edustusto. Pääsääntöisesti diplomaatti- ja virkapassia haettaisiin ulkoasiainministeriöltä, mutta erityisestä syystä passihakemuksen voisi jättää myös poliisilaitokselle tai ulkomailla sijaitsevaan Suomen edustustoon.

Pykälän 1 ja 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus käytöstä poistettuun käsitteeseen ”kihlakunta” laissa käytettävän käsitteistön yhtenäistämiseksi. Vastaavat muutokset on tehty passilain muuttamista koskevalla lailla (853/2011) , jonka voimaantuloajankohdaksi on vahvistettu 1 päivä tammikuuta 2014. Esityksessä ehdotetaan vuonna 2014 voimaantulevan muutoslain 6 §:n 1 momentin, 10 §:n 2 momentin, 22 §:n ja 25 §:n 4 momentin kumoamista ja vastaavien muutosten tekemistä tämän esityksen yhteydessä.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi kielellisiä muutoksia. Käsite ”passin antaminen” ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä ”passin myöntäminen” kun viitataan edustustoon, jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoasiainministeriö on oikeuttanut myöntämään passeja sekä tunnistamiseen, jonka suorittaa passin myöntävä viranomainen. Käsitteet ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi koko lain osalta. Lisäksi käsite ”oleva” ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä ”oleskeleva”.

10 §.Passin myöntäminen. Voimassa olevassa lain 10 §:n 3 momentin mukaan passin myöntävä viranomainen vastaa siitä, että passia annettaessa sen tiedot ovat hakemuksen mukaiset. Hakijaa koskevien passin teknisen osan tietojen on lisäksi oltava yhdenmukaiset vastaavien passissa visuaalisesti nähtävissä olevien tietojen kanssa. Hallituksen esityksen ( HE 234/2008 vp ) perusteluissa säännöksen on katsottu edellyttävän, että passin myöntävä viranomainen tarkastaisi ennen passin luovuttamista passin sirun tietojen ja passiasiakirjan visuaalisen vastaavuuden lisäksi myös sormenjälkien vastaavuuden passinhakijalta hakemushetkellä otettuihin sormenjälkiin.

Säännöksen asiasisältöä ei ehdoteta muutettavaksi. Toimitusmenettelyn muutoksesta johtuen passin myöntänyt viranomainen ei enää tarkastaisi jokaisen passin laatua ja oikeasisältöisyyttä ennen sen luovuttamista, mutta viranomainen vastaisi edelleen siitä, että valmista passia luovutettaessa passin tiedot ovat hakemuksen mukaiset ja että hakijaa koskevien passin teknisen osan tiedot olisivat yhdenmukaiset passissa visuaalisesti nähtävissä olevien tietojen kanssa. Vastuu tietojen oikeellisuudesta olisi passin myöntäneellä viranomaisella riippumatta siitä, luovuttaisiko valmiin passin viranomainen vai yksityinen palveluntuottaja.

Hakijoita kehotettaisiin uuden passin mukana saamassa ohjeessa tarkastamaan, että passin tiedot ovat oikein ja että passi ei ole vioittunut. Jos passissa olisi virheellisyyksiä, hakijan tulisi olla passin myöntäneeseen viranomaiseen yhteydessä. Jos passin tiedot poikkeaisivat hakemuksesta tai passin sirun tiedot eivät vastaisi passissa näkyvissä olevia tietoja ja passin virheellisyys johtuu viranomaisesta tai valmistajasta, hakijalle tilattaisiin nykyisen käytännön mukaisesti uusi passi asiakkaan ilman eri maksua.

Passinhaltija voisi myös aina halutessaan käydä passiviranomaisella tarkastuttamassa passin sirun toimivuus ja sen tietojen vastaavuus passissa näkyvissä olevien tietojen kanssa. Oikeus tietojen tarkistamiseen ja tarvittaessa korjauttamiseen turvataan myös EU:n passiasetuksessa.

Voimassa olevan pykälän sanamuotoon ehdotetaan tehtäväksi lisäksi teknisiä ja kielellisiä tarkistuksia. Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus kihlakuntaan. Lisäksi ehdotetaan korvattavaksi pykälän 2 momentissa käytetty käsite ”antamaan” käsitteellä ”myöntämään” ja käsite ”oleva" käsitteellä ”oleskeleva” sekä 3 momentissa käytetty käsite ”annettaessa” käsitteellä ”luovutettaessa”.

14 §.Passin voimassaoloaika. Pykälän 4 ja 5 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielellisiä muutoksia. Voimassa olevassa 4 momentissa käytetty käsite ”antaminen” ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä ”myöntäminen” ja 5 momentissa käytetty käsite ”antaa” käsitteellä myöntää.

15 §.Passin myöntämisen esteet. Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi kielellinen muutos. Voimassa olevassa pykälässä käytetty käsite ”antamiselle” ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä ”myöntämiselle”.

18 § . Passin myöntäminen voimassa olevaa passia peruuttamatta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännökset mahdollisen aiemman passin voimassaolosta ja uuden passin myöntämisestä diplomaattipassiin ja virkapassiin liittyvissä erityistilanteissa.

Käytännössä on yleistä, että diplomaatti- tai virkapassin haltijalla on myös tavallinen passi. Näissä tilanteissa henkilöllä voi siis esimerkiksi olla kaksi eriluonteista passia tai myös kaksi diplomaatti- tai virkapassia samanaikaisesti. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että henkilölle, jolla on ennestään diplomaatti- tai virkapassi, voitaisiin myöntää tavallinen passi erityispassia peruuttamatta. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan puolestaan säännöstä, jonka mukaan diplomaatti- tai virkapassin myöntäminen ei johtaisi aiemman tavallisen passin tai erityispassin peruuttamiseen.

19 § . Passin toimittaminen ja luovuttaminen. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin valmiin passin toimittamisesta ja luovuttamisesta hakijalle. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi pykälän uutta sisältöä vastaavaksi.

Valmis passi toimitettaisiin jatkossa suoraan valmistajalta hakijalle kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Toimittamistavan määrittelyllä olisi tarkoituksena varmistaa passilähetyksen eri vaiheiden seuranta, lähetyksen perillemeno ja luovuttaminen oikealle henkilölle. Säätämällä vaihtoehtoisista toimitustavoista mahdollistettaisiin passilähetyksen toimittaminen joko postiyrityksen tai vastaavankaltaisia jakelupalveluita tuottavan muun yrityksen välityksellä. Suomessa passit toimitettaisiin lähtökohtaisesti yhden Poliisihallituksen hyväksymän palveluntuottajan välityksellä, joka valittaisiin koko passivalmistussopimuksen ajaksi. Lain 35 §:ssä säädettäisiin muista passilähetysten toimittajana toimivaa palveluntuottajaa koskevista vaatimuksista.

Passin sisältävä suljettu kirjemuotoinen lähetys toimitettaisiin hakijan väestötietojärjestelmän mukaisen osoitteen mukaan määrittyvään palveluntuottajan toimipisteeseen, josta passi olisi noudettavissa. Passia noutavan tulisi osoittaa henkilöllisyytensä lähtökohtaisesti voimassa olevalla henkilökortilla tai passilla.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valmistajalta toimittamisen esteistä. Jos valmistajalta toimittamista ei olisi asiakirjaturvallisuuteen liittyvästä tai muusta erityisestä syystä mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää, passin myöntävä viranomainen voisi itse luovuttaa passin tai ohjata sen luovutettavaksi muun 10 §:ssä tarkoitetun passiviranomaisen toimesta tai sellaisen kunniakonsulin toimesta, jolle ulkoasiainministeriö on antanut valtuutuksen luovuttaa passeja.

Asiakirjaturvallisuudesta tulisi varmistua, koska passi on henkilöllisyyttä osoittava asiakirja, jossa on haltijansa biometriset tunnisteet. Passia ei olisi mahdollista lähettää tavallisessa postissa. Jos saatavilla ei olisi riittävän luotettavia ja turvallisia sekä seurannan mahdollistavia kuljetus- ja luovutuspalveluita, ei suoratoimitus valmistajalta olisi mahdollista. Säännöksen merkitys korostuisi erityisesti ulkomaille toimittamisen osalta. Oleskelumaan olosuhteiden ja saatavilla olevien posti- tai muiden vastaavien palvelujen olisi oltava sellaisia, ettei asiakirjaturvallisuus olisi uhattuna.

Passi voitaisiin suoratoimituksen sijasta luovuttaa viranomaiselta myös, jos siihen olisi muita erityisiä syitä tai jos suoratoimituksen järjestäminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Säännöksellä mahdollistettaisiin erilaisten tilanteiden huomioon ottaminen, jos suoraan valmistajalta toimittamisen järjestämiseen olisi jokin tilapäisluontoinen tai pysyvämpi este.

Erityisiä syitä voisivat olla esimerkiksi mahdolliset häiriöt jakelupalvelussa tai tilattavan passin kiireellisyysluokka. Express- tai pikapassin toimittaminen suoraan valmistajalta yksityisen palveluntuottajan välityksellä saattaisi joissakin tilanteissa osoittautua hankalaksi tai hidastaa passin saamista, jolloin viranomainen voisi harkintansa mukaan luovuttaa express- tai pikapassin. Muihinkin passityyppeihin saattaisi liittyä sellaisia erityispiirteitä, että niiden suoratoimitus ei olisi aina mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää. Esimerkiksi virka- ja diplomaattipassin osalta ulkoasiainministeriö on katsonut nykyisen käytännön olevan tarkoituksenmukainen ainakin tällä hetkellä.

Hakijalla ei olisi mahdollisuutta valita eri toimitusmenettelyjen välillä, vaan viranomaiselta noutaminen olisi tarkoitettu poikkeukselliseksi toimintatavaksi. Yksittäisessä tapauksessa passi tulisi kuitenkin voida luovuttaa viranomaisen toimesta esimerkiksi ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen uusiessa passinsa Suomessa käydessään. Koska tällöin väestötietojärjestelmän mukainen osoite olisi ulkomailla, tulisi passi voida tilata myös poliisille, jotta hakija voisi noutaa passin Suomessa ollessaan. Myös muunlaisia tilanteita voisi esiintyä, jolloin tulisi olla mahdollista luovuttaa valmis passi viranomaisen toimesta. Erityisen syyn olemassaolo arvioitaisiin kussakin tilanteessa tapauskohtaisesti.

Tarkoituksenmukaisuussyistä passit voitaisiin luovuttaa viranomaisen toimesta esimerkiksi silloin, jos jossakin maassa oleskeleville Suomen kansalaisille myönnettäisiin hyvin vähän passeja. Tällöin kokonaistaloudellisesti arvioituna ei olisi kannattavaa järjestää suoratoimitusta, vaikka tarjolla olisikin riittävän turvallisia jakelu- ja luovutuspalveluja. Myös Suomessa voisi esiintyä tilanteita, joissa viranomaisen olisi tarkoituksenmukaisempaa toimia passin luovuttajana. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, jos yksityisen palveluntarjoajan jakeluverkosto olisi puutteellinen harvaan asutulla alueella. Tarkoituksenmukaisuusharkinta ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että viranomainen harkitsisi jokaisessa yksittäisessä tilanteessa suoratoimituksen järjestäminen tarkoituksenmukaisuutta.

Myös ulkomailla suoratoimituksen järjestämisestä tulisi pääsääntöinen toimitustapa siellä, missä tämä olisi erilaiset suoratoimitusmahdollisuudet sekä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Ulkomailla kyseeseen voisi tulla paikallinen postilaitos tai esimerkiksi kuriiriyritys. Ulkoasiainhallinto auttaisi 35 §:n 3 momentissa tarkoitettua toimintaa järjestettäessä selvittämään paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, milloin passin suoratoimitus ei olisi asiakirjaturvallisuus tai muut erityiset syyt huomioon ottaen mahdollista.

Mikäli kyseessä olisi Suomessa haettu passi, jonka toimitus ulkomaille ei voisi 10 §:ssä tarkoitetun Suomessa toimivan viranomaisen näkemyksen mukaan tapahtua suoratoimituksena, saisi tämä Suomessa toimiva viranomainen ulkoasiainhallinnosta tiedot sen arvioimiseksi voidaanko käyttää suoratoimitusta.

Jos passin myöntävä viranomainen katsoisi, ettei valmistajalta toimittaminen ei ole mahdollista ulkomaille, se voisi ohjata passin ulkomailla Suomen edustuston lisäksi luovutettavaksi myös sellaisen kunniakonsulin toimesta, jolle ulkoasiainministeriö on antanut valtuutuksen passien luovuttamiseen. Koska kunniakonsulien toimintaa koskevat järjestelyt vaihtelevat, mahdollinen kunniakonsulin käyttö passien toimituskanavana Suomen ulkomaan edustustojen rinnalla tilanteissa, joissa suoratoimitus ei olisi asiakirjaturvallisuus tai muut erityiset syyt huomioon ottaen mahdollista, olisi mahdollista vain niissä tapauksissa, joissa ulkoasiainministeriö on antanut kunniakonsulille valtuutuksen passien luovuttamiseen.

Silloin, jos suoratoimitusta hakijalle ei olisi mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää, voisi kuitenkin joissakin tilanteissa tulla kyseeseen passin toimittaminen viranomaiselta hakijalle kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Pykälän 4 momenttiin ehdotetun valtuutussäännöksen nojalla voitaisiin asetuksessa säätää viranomaisen mahdollisuudesta luovuttaa passi lähettämällä se hakijalle. Passi toimitettaisiin tällöin ensin valmistajalta viranomaiselle, joka lähettäisi passin edelleen hakijalle.

Asiakkaalle toimitettaisiin passin mukana ohje, jossa häntä kehotettaisiin tarkastamaan, että passin tiedot ovat oikein ja että passi ei ole vioittunut. Ohje sisältäisi yksiselitteiset ohjeet passin kunnon ja sen sisältämien tietojen oikeellisuuden tarkastamiseen. Myös nykyisin asiakasta pyydetään tarkastamaan tiedot passia luovutettaessa.

Toimitusmenettelyn muutoksen toteuttamista valmisteltaessa on tarkasteltu passilähetysten säilytysaikoja turvallisuusvaatimusten ja toisaalta asiakkaan kannalta kohtuullisen ajan periaatteen näkökulmasta. Valmista passia on suunniteltu säilytettävän asiakkaalle luovutettavana yksityisen palveluntuottajan Suomessa olevassa jakelupisteessä 14 päivää, minkä jälkeen noutamaton passi palautettaisiin passivalmistajalle. Passivalmistajalta passit toimitettaisiin edelleen passin myöntäneelle poliisilaitokselle säilytettäväksi. Valmista passia säilytettäisiin voimassa olevan passilain 32 §:n mukaisesti yksi vuosi sen myöntämispäivästä ennen sen tuhoamista.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hakijalla mahdollisesti olevan aiemman voimassa olevan passin myöntämispäätöksen raukeamisesta ja passin voimassaolon päättymisestä uuden passin luovuttamisesta johdosta. Säännös vastaisi voimassa olevaa lakia. Passilähetyksen luovuttaminen hakijalle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle merkittäisiin passit luovuttajan palvelunharjoittajan tietojärjestelmään, josta tieto siirtyisi sanomanvaihdon välityksellä viranomaisten henkilökortti- ja passijärjestelmään. Viranomaisen luovuttaessa uuden passin hakijalle tehtäisiin nykyisen käytännön mukaan luovutusmerkintä suoraan henkilökortti- passitietojärjestelmään. Luovuttamista koskeva tietojärjestelmämerkintä rauettaisi automaattisesti aikaisempaa passia koskevan myöntämispäätöksen. Luovuttamistilanteeseen ei siis sisältyisi mitään aiemman passin voimassaolon päättymiseen liittyvää harkintaa.

Kuten voimassa olevassa pykälässä säädetään, uuden passin luovuttaminen ei vaikuttaisi hakijalla olevan 18 §:ssä tarkoitetun passin voimassaoloon. Henkilölle voitaisiin siis 18 §:ssä säädetyissä tilanteissa, joita tässä esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi, myöntää uusi passi aiempaa peruuttamatta.

Muutetussa 19 §:ssä ei enää säädettäisi velvollisuudesta luovuttaa viranomaiselle aiempi voimassa oleva passi. Hakija voisi siis jatkossa säilyttää uuden passin luovuttamisen jälkeen aiemman passinsa. Aiempaa passia ei kuitenkaan voisi käyttää enää matkustamiseen eikä muutoinkaan, koska sitä koskeva myöntämispäätös raukeaisi uuden passin luovuttamisen johdosta ja samalla passin voimassaolo päättyisi. Hakijalle toimitettaisiin uuden passin mukana ohje aiemman passin mitätöimiseksi ja kerrottaisiin niistä riskeistä, joita passin mitätöimättä jättämiseen saattaa liittyä. Passi mitätöitäisiin leikkaamalla passin henkilötietosivu kahtia ja hävittämällä passikirjan kappaleet. Vastaavankaltainen menettely on yleisesti käytössä rahalaitosten postittaessa pankki- ja luottokortteja asiakkailleen.

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi valtuutussäännös. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä toimittamisessa ja luovuttamisessa noudatettavasta menettelystä. Asetuksessa voitaisiin säätää esimerkiksi viranomaisen mahdollisuudesta luovuttaa passi lähettämällä se hakijalle. Asetuksessa voitaisiin säätää myös asiamiehen käyttämisestä passia noudettaessa. Hakijalla tulisi nykyisen käytännön mukaisesti olla mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö noutamaan valmis passi. Asiamiehellä tulisi olla yksilöity valtakirja passin noutamiseksi ja hänen tulisi osoittaa henkilöllisyytensä passilähetystä noutaessaan.

Asetuksessa voi olla tarpeen säätää myös hakijan vastaavan passin toimittamiseen liittyvistä kustannuksista niissä tilanteissa, joissa ulkomailla oleskeleva Suomen kansalainen hakee passia Suomessa, mutta passi toimitettaisiin ulkomaille. Ulkomaille toimittaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa eikä poliisin myöntämästä passista perittävässä maksussa ole huomioitu ulkomaille toimittamisen kustannuksia. Nykyisin, jos Suomessa vierailulla ollut hakija haluaa valmiin passinsa toimitettavaksi ulkomaille Suomen edustustoon, hänen tulee maksaa tästä aiheutuvat kustannukset noutaessaan passin edustustosta.

21 §.Passin peruuttamisen edellytykset. Voimassa oleva 1 momentin 3 kohdan säännös edellyttää passinhaltijan ilmoitusta passin katoamisesta tai anastamisesta. Ehdotetun toimitusmenettelyn muutoksen vuoksi olisi tarpeen säätää myös peruuttamisesta niissä tilanteissa, joissa valmis passi mahdollisesti katoaa toimitettaessa sitä valmistajalta hakijalle. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa muutettaisiin siten, että passi peruutettaisiin myös, jos se olisi kadonnut ennen hakijalle luovuttamista.

Passin myöntänyt viranomainen seuraisi aktiivisesti passin vaiheita hakemuksen jättämisestä aina passilähetyksen luovuttamiseen asiakkaalle tai passin palautumiseen takaisin viranomaiselle. Seurantaa toteutettaisiin henkilökortti- ja passijärjestelmässä. Passin valmistamisen ja toimittamisen kaikista vaiheista päivittyisi tilatieto reaaliaikaisesti sekä passivalmistajan että viranomaisen tietojärjestelmiin, ja molempien osapuolten järjestelmät seuraisivat niitä automaattisesti. Jos jokin tilatieto ei määräajassa päivittyisi, henkilökortti- ja passijärjestelmään tulisi asiasta hälytys passitoimituksia varten luotuun työjonoon, jossa ne olisivat viranomaisen tarkasteltavissa ja seurattavissa. Passivalmistajan velvollisuutena olisi tällöin ryhtyä pikaisesti selvittämään passin olinpaikkaa. Toimitusmenettelyn käyttöönottoa valmisteltaessa määriteltäväksi jää, milloin passi katsottaisiin kadonneeksi, jolloin se olisi ehdotetun säännöksen nojalla peruttavissa.

Pykälän 7 momenttiin lisättäisiin säännös passinhaltijan oikeudesta saada maksutta uusi passi peruutetun tilalle, jos passi peruutettaisiin 1 momentin 3 kohdan nojalla katoamisen johdosta ennen sen luovuttamista hakijalle.

22 §.Passin peruuttaminen. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi sana ”kihlakunnan”.

25 § . Passin ottaminen viranomaisen haltuun. Pykälän 4 momentista ehdotetaan poistettavaksi sana ”kihlakunnan”. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi kielellisiä tarkistuksia.

32 § . Passin hävittäminen. Passin myöntävän viranomaisen velvollisuutta hävittää sen hallussa oleva passi ehdotetaan täsmennettäväksi uuden toimitusmenettelyn mukaisesti. Pykälän 2 momentista poistettaisiin viittaus 19 §:n nojalla viranomaiselle luovutettuun passiin, koska ehdotuksen mukaan passinhaltijalla ei olisi enää velvollisuutta palauttaa aiempaa voimassa olevaa passiaan viranomaiselle. Passinhaltija voisi kuitenkin palauttaa viranomaiselle vapaaehtoisesti aiemman passinsa, jota koskeva myöntämispäätös on rauennut ja jonka voimassaolo on päättynyt uuden passin luovuttamisen myötä. Tällainen viranomaiselle palautettu passi tulisi hävittää kuten myös muut voimassaoloajaltaan päättyneet sekä 21 §:n nojalla peruutetut passit.

35 §.Passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamista sekä passin toimittamista koskeva tehtävä. Ehdotetun uuden toimitusmenettelyn johdosta lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 35 § laista aiemmin kumotun 35 §:n tilalle. Jatkossa valmiit passit toimitettaisiin lähtökohtaisesti valmistajalta hakijoille kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Uuden toimitusmenettelyn myötä viranomainen ei enää tarkastaisi valmiin passin laatua ja sen oikeasisältöisyyttä ennen sen luovuttamista hakijalle. Myös passilähetyksen luovuttajana toimisi pääsääntöisesti yksityinen palveluntuottaja.

Yksityiselle palveluntuottajalle siirrettäväksi ehdotettavat tehtävät eli passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastaminen sekä valmiin passin toimittaminen erottamattomina osina passimenettelyä voidaan katsoa perustuslain 124 §:n tarkoittamiksi julkisiksi hallintotehtäviksi. Tämän vuoksi niiden siirtämisestä muulle kuin viranomaiselle säädettäisiin ehdotetussa pykälässä perustuslain edellyttämällä tavalla.

Poliisihallitus vastaisi tarkastamista ja toimittamista koskevien tehtävien järjestämisestä. Poliisihallituksella olisi siis vastuu toiminnan järjestämisestä, mutta se voisi hankkia passin tarkastamista ja toimittamista koskevat palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. Passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastaminen sekä passilähetyksen toimittaminen ovat teknisiä ja rutiiniluontoisia viranomaista avustavia tehtäviä, jotka soveltuvat hyvin yksityisen palveluntuottajan hoidettavaksi.

Pykälässä säädettäisiin myös yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtävän sopimuksen sisällöstä. Poliisihallituksen olisi sovittava palveluntuottajan kanssa tehtävän sisällöstä, passin laatuun liittyvistä vaatimuksista, turvallisuusjärjestelyistä ja muista tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisista seikoista.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin palveluntuottajaa koskevista edellytyksistä. Passien laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastavan palveluntuottajan eli passivalmistajan tulisi olla luotettava ja asiantunteva. Lisäksi sillä olisi oltava tehtävän asianmukaisen hoitamisen edellyttämät tietoliikenneyhteydet ja tietojärjestelmän taso sekä muut tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet. Koska passien tarkastamisessa käsitellään biometriset tunnisteita ja henkilötietoja sisältäviä asiakirjoja, palveluntuottajan olisi huolehdittava asianmukaisesti asiakirjaturvallisuudesta, toimitilaturvallisuudesta ja tietosuojasta. Passien tuottamiseen ja yksilöintiin liittyvää hankintaa kilpailutettaessa huolehdittaisiin, että palveluntuottajalla olisi tehtävän asianmukaisen hoitamisen edellyttämät valmiudet.

Passien valmistus tapahtuisi käytännössä siten, että toimivaltaisen viranomaisen tehtyä päätöksen passin myöntämisestä, henkilökortti- ja passijärjestelmästä siirrettäisiin tietojen siirtoyhteyden kautta valmistajalle määrämuotoista tietoa, jotka siirtyisivät valmistettavaan passiin. Passin tuottamisen jälkeen valmistaja suorittaisi sopimuksessa määritellyn laadunvalvonnan, joka on luonteeltaan hyvin teknistä ja pitkälti automatisoitua. Laadunvalvontaa suoritettaisiin jokaisen työvaiheen yhteydessä sekä passikirjan valmistuksessa että yksilöinnissä, jolloin passiin sisällytetään henkilötiedot ja biometriset tunnisteet. Suomessa tapahtuvassa yksilöintivaiheessa valmistaja muun muassa tarkastaisi jokaisen passin visuaalisesti, että siinä on kaikki tieto ja että passin kannet, otsikkosivu ja viisumisivut ovat moitteettomat. Jokaisen passin ja sen sirun sisältämien tietojen vastaavuus passin myöntäneen viranomaisen tietojärjestelmän kautta lähettämän passihakemuksen kanssa tarkastettaisiin lisäksi sähköisesti.

Mahdollinen virheellinen passi raportoitaisiin valvontajärjestelmään ja tuhottaisiin. Uusi passitilaus syötettäisiin yksilöintijärjestelmään tämän jälkeen. Mahdollisiin virhetilanteisiin voitaisiin reagoida välittömästi, koska passin valmistamisen ja toimittamisen eri vaiheista päivittyisi tilatieto reaaliaikaisesti sekä passivalmistajan että viranomaisen tietojärjestelmiin, joista passin vaiheita seurattaisiin. Laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamisen jälkeen valmis passi toimitettaisiin pakattavaksi ja hakijalle edelleen toimitettavaksi tai poikkeuksellisesti viranomaiselle, jos kyseessä olisi viranomaiselta luovutettava passi.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että palveluntuottaja eli passivalmistaja, jolle Poliisihallitus siirtäisi tehtävät, voisi järjestää passien toimittamisen Poliisihallituksen hyväksymän palveluntuottajan välityksellä. Säännöksessä ei rajoitettaisi passin toimittajaa ainoastaan postiyritykseen, koska passi voitaisiin ehdotetun 19 §:n mukaisesti toimittaa joko kirjattuna kirjeenä tai vastaavana seurattavana lähetyksenä. Passivalmistajalla olisi siis mahdollisuus järjestää passien toimitus joko postiyrityksen tai muun palveluntuottajan välityksellä. Passilähetysten luovuttajana toimivaa palveluntuottajaa koskisivat samat edellytykset kuin passien laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastajana toimivaa passivalmistajaa. Toimittaja valittaisiin lähtökohtaisesti koko passivalmistussopimuskauden ajaksi ja sen tulisi olla Poliisihallituksen hyväksymä. Poliisihallituksen tulisi tiedottaa passien toimittajaksi valitusta palveluntuottajasta yleisesti ja huolehtia siitä, että passihakijoita neuvottaisiin passihakemusta jätettäessä selkeästi, mistä valmis passi olisi noudettavissa.

Toimittajan tulisi passivalmistajan tapaan huolehtia asiakirja- ja toimitilaturvallisuudesta sekä tietosuojasta. Passilähetyksen luovuttajan tulisi esimerkiksi huolehtia, että passilähetystä noutavan passinhaltijan tai hänen valtuuttamansa henkilön henkilöllisyys varmistettaisiin huolellisesti ja että passilähetyksiä säilytettäisiin siten, ettei syntyisi vaaraa niiden joutumisesta muiden kuin lähetysten käsittelyyn oikeutettujen haltuun. Palvelun saatavuuden turvaamiseksi edellytettäisiin myös, että passien toimittajaksi Suomessa valitulla palveluntuottajalla olisi riittävästi ja alueellisesti kattavasti toimipaikkoja. Passilähetysten luovuttaja ei suorittaisi mitään passin laadun tai oikeasisältöisyyteen liittyviä tarkastustoimenpiteitä eikä käsittelisi passikirjoja, vaan ainoastaan luovuttaisi passin sisältävän suljetun kirjelähetyksen henkilöllisyytensä osoittaneelle asiakkaalle.

Ehdotettu toimitusmenettelyn muutos on tarkoitus ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan myös ulkomailla oleville Suomen kansalaisille. Ulkomailla olevaa palveluntuottajaa koskisivat samat vaatimukset muun muassa luotettavuudesta ja tietoturvallisuudesta. Toimipisteiden kattavuutta ei kuitenkaan edellytettäisi, koska ulkomailla palvelun järjestäminen voitaisiin hoitaa eri tavoin. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kansainvälinen kuriiriyritys, jolla ei välttämättä olisi varsinaisia toimipaikkoja kattavasti, mutta voisi muuten huolehtia palvelun saatavuudesta. Edellytyksenä olisi, että toimittamisen tulee tapahtua seurattavalla tavalla. Niillä alueilla, joilla uusi toimitusmenettely otettaisiin käyttöön, ulkoasiainhallinnon tulisi huolehtia passihakijoiden riittävästä tiedottamisesta.

Perustuslain 124 §:n asettamista vaatimuksista johtuen ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin yksityisten palveluntuottajien toiminnan valvonnasta. Poliisihallitus valvoisi passit tarkastavan ja toimittavien palveluntuottajien toimintaa. Ulkoasiainhallinto avustaisi valvontatehtävässä tarvittaessa Poliisihallitusta. Valvontaa voitaisiin suorittaa erilaisin tavoin. Esimerkiksi voimassa olevassa passivalmistajan kanssa tehdyssä sopimuksessa on sovittu palvelun tuottamiseen liittyvää päätöksentekoa, ohjausta, seurantaa ja valvontaa varten perustettavasta ohjausryhmästä sekä passien ja palvelun laatua seuraavasta ja valvovasta laaturyhmästä.

Laissa ehdotetaan myös säädettäväksi, että palveluntuottajan olisi viipymättä ilmoitettava Poliisihallitukselle sellaisista omaa toimintaansa tai passien toimittajina toimivien muiden palveluntuottajien toimintaa koskevista muutoksista, joilla voisi olla olennaista vaikutusta passien valmistamisen tai luovuttamisen asianmukaiseen hoitamiseen. Myös sopimuksessa voisi olla ilmoitusvelvollisuutta koskevia täydentäviä määräyksiä.

Vaikka siirrettäväksi ehdotetuissa tehtävissä ei ole kyse julkisen vallan käytöstä, ehdotetaan lakiin sisällytettäväksi sääntelyn selkeyden vuoksi säännös, jonka mukaan yksityisen palveluntuottajan Suomessa palveluksessa oleva henkilö olisi rikosoikeudellisessa virkavastuussa hoitaessaan passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamiseen sekä passilähetyksen luovuttamiseen liittyviä tehtäviä. Rikosoikeudellisen virkavastuun ulottuvuudesta ja sen toteutumisen perusteena olevista virkarikoksista säädetään rikoslain 40 luvussa. Rikosoikeudellinen virkavastuu ei kuitenkaan ulottuisi ulkomailla passien toimittajana toimivan palveluntuottajan henkilöstöön.

Koska yksityinen palveluntarjoaja hoitaisi viranomaiselta siirrettyjä julkisia hallintotehtäviä, sovellettaisiin näihin tehtäviin hallinnon yleislakeja eli hallintolakia (434/2003) , julkisuuslakia, kielilakia ja saamen kielilakia (1086/2003) . Ulkomailla tapahtuvan passien toimittamisen osalta yleislakeja sovellettaisiin soveltuvin osin. Käytännössä ei esimerkiksi olisi aina mahdollista esimerkiksi tarjota passin luovutuspalvelua suomen tai ruotsin kielellä. Hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisesta ulkomailla huolehdittaisiin säätämällä palveluntuottajaa koskevista vaatimuksista ja toiminnan valvonnasta, sisällyttämällä sopimukseen asianmukaiset määräykset sekö ohjeistamalla hakijoita viranomaisten toimesta suomen tai ruotsin kielellä.

Yksityisen palveluntuottajan toimintaan tulisi myös sovellettavaksi henkilötietolaki (523/1999) , koska toiminnassa käsitellään henkilötietoja. Jos passien luovuttajana Suomessa toimisi postiyritys, sen toimintaan sovellettaisiin myös postilain (415/2011) säännöksiä. Postilaissa säädetään esimerkiksi postiyrityksen vastuusta.

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä passin laadun ja oikeasisältöisyyden tarkastamista ja passin luovuttamista koskevaa palvelua tuotettaessa noudatettavasta menettelystä ja sen vaatimuksista.

38 §.Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 ja 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi kielelliset muutokset siten, että 1 momentissa käsite ”annettaessa” ehdotetaan korvattavaksi käsitteellä ”myönnettäessä” ja 3 momentissa käsite ”antamisessa” käsitteellä ”myöntämisessä”. Valtuutussäännösten sisältöä ei ehdoteta muutettavaksi.

1.2Laki passilain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta

Passilain muuttamisesta annetun lain (853/2011) 6 §:n 1 momentti ja 3 momentti, 10 §:n 2 momentti, 22 § ja 25 §:n 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi. Kyseiset lainmuutokset eivät ole tulleet vielä voimaan, vaan voimaantuloajankohdaksi on vahvistettu 1 päivä tammikuuta 2014.

Lainmuutokset koskevat käytöstä poistetun käsitteen ”kihlakunta” poistamista. Nyt kumottavaksi ehdotettaviin lainkohtiin tehdyt tekniset muutokset ehdotetaan tehtäväksi tämän esityksen yhteydessä laissa käytettävän käsitteistön yhtenäistämiseksi. Mainitun passilain muuttamisesta annetun lain 15 §:n 2 momentti ja 24 §:n 3 momentti liittyvät uuteen 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tulevaan pakkokeinolakiin, joten niiden kumoamista ei ehdoteta.