HE 180/2012

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettu laki (240/2007) tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Laissa säädetään työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, siihen kuuluvasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yrityspalvelurekisteristä sekä asiakasta koskevien tietojen käsittelystä tarjottaessa asiakkaalle yrityspalveluja. Järjestelmällä on pyritty parantamaan valtionhallinnon ja eräiden muiden organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa palveluissa ja siten parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Lain tavoitteena oli myös yrityksille tarjottavien palvelujen yhteensovittaminen ja yritystukien valvonnan tehostaminen.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain säätämisen jälkeen on valtionhallinnon organisaatioissa ja yritysten toimintaedellytyksissä tapahtunut muutoksia, joita ei voitu ennakoida lakia säädettäessä. Lakia on viimeksi muutettu vuonna 2010 voimaan tulleella lailla 1039/2010. Muutos laajensi niiden tietojen piiriä, joita asiakastietojärjestelmässä voidaan välittää.

Esitettävät muutokset koskevat ensinnäkin yrityspalvelurekisterin muodostamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteiseksi rekisteriksi, työ- ja elinkeinotoimistojen oikeutta tallettaa tietoja yrityspalvelurekisteriin ja käsitellä niitä sekä saada salassapitosäännösten estämättä yrityspalvelurekisterin tietoja tehtäviensä hoitamista varten.

Toiseksi muutokset koskevat lain 6 §:n 2 momentin mukaan välitettävien tietojen ja niitä sisältävien asiakirjojen käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä siihen lain 10 §:ssä oikeutettujen osalta tallettamalla tiedot organisaation omiin tietojärjestelmiin tai muuntamalla asiakirjan muotoa tulostamalla se taikka jäljentämällä tiedot.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteinen yrityspalvelurekisteri, joka sisältää tietoja yrityspalvelujen toteuttamisen yhteydessä saaduista ja laadituista tiedoista. Yrityspalvelurekisteriin tietoja tallettanut tai niitä muutoin käsitellyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa tietojen oikeellisuudesta ja käsittelyn lainmukaisuudesta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valtion alueellisia palvelu- ja kehittämisorganisaatioita, joiden toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä Maaseutuvirasto, liikennevirasto ja Evira. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ovat ELY-keskusten alaisia paikallishallinnon viranomaisia. Sekä ELY-keskuksista että TE-toimistoista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) .

TE-toimistot ovat ELY-keskuksiin nähden itsenäisiä virastoja, ja niitä on tarkasteltu ELY-keskusten ohella erikseen yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 10 §:ssä.

TE-toimistojen ja ELY-keskusten palveluverkosto uudistuu vuoden 2013 alkuun mennessä. Jokaisen keskuksen alueella on yksi hallinnollinen TE-toimisto, jonka alaisuudessa on tarvittava määrä TE-toimipisteitä. TE-toimistot tarjoavat henkilö- ja yritysasiakkaille laajaa palvelukirjoa, johon kuuluu muun muassa työnhakuun, rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen, työyhteisön kehittämiseen, henkilöstön vähentämiseen sekä työllistymisen tukemiseen liittyviä palveluja. TE-toimistot kuuluvat seudulliseen yrityspalvelukokonaisuuteen, jossa eri viranomaiset ja organisaatiot yhteistyössä tarjoavat yrityspalvelujaan ja hyödyntävät valtakunnallisia asiantuntijoita. TE-toimistojen palvelu-uudistuksessa on korostettu yrityslähtöisyyttä.

TE-toimistot vastaanottavat toiminnallaan yrityspalvelujen tarjoamiselle olennaista tietoa, jonka sisällyttäminen yrityspalvelurekisteriin olisi tarkoituksenmukaista lain tavoitteiden kannalta. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 2 §:n mukaan yrityspalvelurekisteri on ELY-keskusten rekisteri. TE-toimistoja ei myöskään ole mainittu 4 §:n 2 momentissa ELY-keskusten ohella, joten niillä ei ole oikeutta tallettaa tietoja yrityspalvelurekisteriin tai muutoin käsitellä rekisterissä olevia tietoja. Lain tavoitteiden toteuttamiseksi lain toimeenpanoa on tarpeen tehostaa korjaamalla tämä puute.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 2 §:n 1 momenttia ja 4 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yrityspalvelurekisteristä muodostettaisiin ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen rekisteri. Jatkossa myös TE-toimistolla olisi oikeus tallettaa tietoja yrityspalvelurekisteriin sekä käsitellä rekisterissä olevia tietoja. Yrityspalvelurekisteriin tietoja tallettanut tai niitä muutoin käsitellyt TE-toimisto vastaisi myös tietojen oikeellisuudesta ja käsittelyn lainmukaisuudesta.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän lisäksi työ- ja elinkeinotoimistoilla on käytössään työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmä (ns. URA-tietojärjestelmä). Hallitus on antanut esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ( HE 133/2012 vp ), jonka 13 luvussa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä. Luvun 1 §:n mukaan julkisen työvoima- ja yrityspalvelun järjestämistä varten työ- ja elinkeinoviranomainen pitää yllä työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmää. Pykälässä on viittaus yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettuun lakiin.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 11 §:n mukaan, sellaisena kuin se on laissa 1532/2009, ELY-keskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ELY-keskusten yrityspalvelurekisterin tietoja sille kuuluvan tehtävän hoitamista varten. Ehdotetun muutoksen jälkeen myös TE-toimistot tulisivat yrityspalvelurekisterin omistajiksi. Lain 11 §:ää on tarpeen muuttaa siten, että pykälässä mainitaan myös TE-toimistojen oikeus saada yrityspalvelurekisterin tietoja.

Kaikkien yrityspalvelurekisteriin talletettavien ja sen kautta välitettävien tietojen tulee olla tarpeellisia yrityspalveluiden järjestämisen kannalta. Tarpeellisuusvaatimus koskee myös ELY-keskusten ja TE-toimistojen oikeutta salassapitosäännösten estämättä saada rekisterin tietoja tehtäviensä hoitamista varten.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 6 §, jota on muutettu lailla 1039/2010, jakaa tiedot kahteen ryhmään. Pykälän 1 momentissa tarkoitetut tiedot ovat yritystä koskevia perustietoja, joita voidaan lain sanamuodon mukaan käsitellä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta. Niitä voidaan luovuttaa 10 §:n 1 ja 2 momentissa mainituille toimijoille.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 2 momentissa on kyse muista tiedoista, jotka ovat tarpeen yrityspalvelujen toimeenpanossa ja joita 2 momentin sanamuodon mukaan voidaan välittää järjestelmän kautta. Näitä tietoja voidaan 10 §:n mukaan luovuttaa vain sen 1 momentissa mainituille toimijoille, eli työ- ja elinkeinoministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, ELY-keskukselle, TE-toimistolle, Tekes ― teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle, valtion erityisrahoitusyhtiölle ja Maaseutuvirastolle.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n 2 momentin sanamuoto poikkeaa 1 momentista siten, että 1 momentissa puhutaan tiedon käsittelystä, kun taas 2 momentissa tiedon välittämisestä. Ilmauksia ei ole määritelty asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa.

Lain 2 §:n 2 momentin mukaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan toissijaisesti henkilötietolakia (523/1999) . Henkilötietojen käsittely on määritelty henkilötietolain 3 §:n 2 kohdassa, jonka mukaan henkilötietojen käsittelyllä tarkoitetaan henkilötietojen keräämistä, tallettamista, järjestämistä, käyttöä, siirtämistä, luovuttamista, säilyttämistä, muuttamista, yhdistämistä, suojaamista, poistamista, tuhoamista sekä muita henkilötietoihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 10 §:n 4 momentissa on todettu, että tietoja saa luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Teknistä käyttöyhteyttä ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta sillä tarkoitetaan pääsyä yhteyden takana olevaan tietosisältöön ilman siitä vastaavan toimijan nimenomaista luovutustoimenpidettä, joka aina pitää sisällään suostumuksen tiedon luovutukseen. Tekninen käyttöyhteys merkitsee teknistä mahdollisuutta katsoa rekisteröidyn tietoja suoraan rekisteristä. Tekninen käyttöyhteys poikkeaa tavallisesta luovutuksesta siinä, että antaessaan käyttöyhteyden rekisterinpitäjä luovuttaa rekisterin hallinnan osittain toiselle, ja siksi kyse on tavallista luovutusta laajemmasta asiasta.

Kun tiedot voidaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain mukaan luovuttaa myös perinteisin asiakirjoin, jotka siirtyvät vastaanottajalle, ei voida ajatella, että sähköinen muoto olisi erityisasemassa siten, että vastaanottajalla olisi oikeus vain optisesti tarkastella tietoa ilman oikeutta tulostaa tai tallettaa sitä.

Oikeus tallettaa, tulostaa ja muuten jäljentää teknisen käyttöyhteyden avulla saatuja tietoja on tarpeen, jotta tietoja voidaan käyttää teknisen käyttöyhteyden välityksellä tiedot saaneen organisaation omassa toiminnassa ja sen tekemien päätösten perusteena. Lain tavoitteiden toteuttamiseksi luovutuksensaajalla tulisi olla oikeus tallettaa teknisen käyttöyhteyden välityksellä saamiaan tietoja organisaationsa omiin tietojärjestelmiin, tulostaa ja jäljentää tiedot.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettua lakia tulee sen 2 §:n 2 momentin nojalla lukea yhdessä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki, 621/1999) kanssa. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään sekä siihen talletettujen ja sen kautta välitettyjen tietojen julkisuuteen sovelletaan toissijaisesti julkisuuslakia. Julkisuuslaissa erotetaan viranomaisen henkilörekisteristä tapahtuva henkilötietojen nähtäväksi antaminen ja luovuttaminen. Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste.

Henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen henkilörekisteristä säädetään julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja.

Henkilötietojen luovuttamista koskeva julkisuuslain rajoitus koskee henkilötietojen antamista kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa. Rajoitus koskee manuaalisesti ylläpidetystä henkilörekisteristä annettavaa jäljennöstä ja automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidetystä rekisteristä annettavaa tulostetta. Rajoitus ei estä muistiinpanojen tekemistä rekisteriin merkityistä tiedoista. Henkilötietojen antaminen henkilörekisteristä nähtäväksi, jäljennettäväksi tai kuultavaksi ei julkisuuslain mukaan ole henkilötietojen luovuttamista.

Julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa säädettyjen luovutuksen edellytysten soveltuminen yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tietojen luovutukseen ei ole selvää. Tämän vuoksi 10 §:n 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi virke, jonka mukaan vastaanottajalla olisi oikeus tallettaa teknisen käyttöyhteyden avulla saamansa tiedot organisaationsa omiin tietojärjestelmiin, tulostaa ja jäljentää ne.

Ehdotetuilla muutoksilla ei ole tarkoitus laajentaa asiakastietojärjestelmän kautta lain 6 §:n mukaan saatavissa olevien tietojen piiriä.

Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 5 §:ssä säädetään erityisrahoitusyhtiön asiakkaita koskevien tietojen salassapidosta julkisuuslaista poiketen. Säännöksen mukaan, joka yhtiön tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa yhtiön yhtiökokoukselle.

Liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluu myös jo pelkkä asiakkuutta koskeva tieto. Finnvera Oyj ei saa paljastaa sivulliselle asiakkaidensa tai muiden sellaisten tahojen nimiä, joiden kanssa se on tai on ollut kanssakäymisissä.

Erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 5 §:n salassapitovelvollisuus koskee myös yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta välitettyjä tietoja. Säännöksessä mainittuja tietoja voi siten luovuttaa vain yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 10 §:ssä mainituille tahoille. Erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain salassapitosäännös koskee myös yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 10 §:n 4 momentin nojalla talletettuja, tulostettuja ja jäljennettyjä tietoja.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta välitettävien liike- ja ammattisalaisuuksien, henkilötietojen sekä muiden salassa pidettävien tietojen tehokas suojaaminen ja asiallinen käyttö on pyritty varmistamaan muun muassa lokitietojärjestelmällä, käyttöoikeuden myöntämismenettelyn ohjeistuksella sekä asiakastietojärjestelmän käyttäjien välisin turvallisuusjärjestelyjä koskevin sopimusjärjestelyin.

2Esityksen vaikutukset

Esityksellä on tarkoitus tehostaa lain tavoitteiden toteutumista korjaamalla lakiin jääneitä puutteita. Esityksellä ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia tai muita vaikutuksia.

3Asian valmistelu

Asia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osastolta sekä työllisyys- ja yrittäjyysosastolta, Finnvera Oyj:ltä, Finpro ry:ltä, Maaseutuvirastolta, Opetushallitukselta, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselta sekä tietosuojavaltuutetun toimistolta. Lisäksi lausunto on pyydetty ELY-keskuksilta, joita puolestaan pyydettiin toimittamaan lausuntopyyntö TE-toimistoille. Esityksestä lausuntokierroksella saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Saatu palaute on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon hallituksen esityksessä.

4Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2013.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tässä laissa säädetään työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, siihen kuuluvasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisestä yrityspalvelurekisteristä sekä asiakasta koskevien tietojen käsittelystä tarjottaessa asiakkaalle yrityspalveluja.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteinen yrityspalvelurekisteri , joka sisältää tietoja yrityspalvelujen toteuttamisen yhteydessä saaduista ja laadituista tiedoista. Yrityspalvelurekisteriin tietoja tallettanut tai niitä muutoin käsitellyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai työ- ja elinkeinotoimisto vastaa tietojen oikeellisuudesta ja käsittelyn lainmukaisuudesta.

Tietoja saa luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla. Vastaanottajalla on oikeus tallettaa, tulostaa ja jäljentää teknisen käyttöyhteyden avulla luovutetut tiedot.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä työ- ja elinkeinotoimistolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada yrityspalvelurekisterin tietoja tehtäviensä hoitamista varten.