HE 77/2011

2.1Taloudelliset vaikutukset

Seuraavasta taulukosta ilmenee perintöosuuksien jakautuminen perintöosuuksien suuruuden mukaan samoin kuin näistä maksettujen perintöverojen osuus veron kokonaiskertymästä. Tiedot perustuvat vuonna 2009 toimitettuja perintöverotuksia koskeviin tietoihin. Tiedot on saatu tulostustietojärjestelmästä, eikä aineiston perusteella voida tehdä tarkkoja johtopäätöksiä todellisista lopullisista verotuspäätöksistä.

Saadut perinnöt painottuvat pieniin perintöosuuksiin, kun taas perinnöistä maksetut verot painottuvat voimakkaasti suurempiin perintöosuuksiin. Perintöosuuksien mediaaniarvo oli runsaat 40 000 euroa ja perintöosuuksien keskiarvo puolestaan vajaat 88 000 euroa.

Ehdotetun muutoksen verotuottovaikutuksen arviointi on vaikeaa, koska erityisesti suurimmista perintöosuuksista kertyvän veron määrä vaihtelee merkittävästi vuosittain. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että suurissa kuolinpesissä arvopaperimarkkinoiden suhdannevaihteluille alttiin rahoitusvarallisuuden osuus on olennainen. Verotuksen toimittamisrytmi Verohallinnossa voi myös vaikuttaa merkittävästi verovuosikohtaisiin eroihin. Esimerkiksi vuonna 2009 pääkaupunkiseudun verotoimistossa toimitettujen verotusta koskevien tietojen mukaan alueella perittävän varallisuuden arvo I veroluokan 200 000 euroa suuremmissa perintöosuuksissa oli runsaat 67 prosenttia kaikkien perintöverotuksen piiriin kuuluvien perintöosuuksien yhteenlasketusta arvosta, kun vastaava osuus koko maan tasolla oli 37 prosenttia. Siten pelkästään yhden verotoimiston verotuksen toimittamisen ajoittumisella voi olla huomattava vaikutus suuremmista perinnöistä kertyvän veron osuuteen koko vuoden perintöverokertymästä. Lisäksi yksittäisilläkin erityisen vaurailla kuolinpesillä on suuri vaikutus perinnöistä kertyvän veron määrään.

Vuonna 2009 toimitettuja perintöverotuksia koskevien tietojen mukaan yli 200 000 euron määräisistä perintöosuuksista kertyvän veron osuus perintöveron tuotosta ensimmäisessä veroluokassa oli runsaat 62 prosenttia, kun vastaava osuus vuonna 2010 oli 30 prosenttia. Veron määrät on laskettu vuonna 2009 voimaan tulleiden perintöveroasteikkojen mukaan.

Vuoden 2012 perintövero- ja lahjaverokertymäksi ilman nyt ehdotettuja muutoksia on arvioitu 430 miljoonaa euroa, josta lahjaveron osuus on noin 50 miljoonaa euroa ja perintöveron osuus noin 380 miljoonaa euroa.

Veroprosentin korottaminen 3 prosenttiyksiköllä 200 000 euron ylittävien perintöosuuksien osalta lisäisi perintöverokertymää vuositasolla arviolta 31 miljoonalla eurolla, eli vajaalla 9 prosentilla. Arvio perustuu oletukseen, että perintöverokertymä ilman nyt ehdotettavia muutoksia olisi edellä mainittu 380 miljoonaa euroa ja että 200 000 euroa suurempien perintöosuuksien osuus perityistä varoista olisi sama kuin vuonna 2009 toimitetuissa perintöverotuksissa.

Lahjaveron kertymän arvioidaan lakimuutoksen vuoksi kasvavan 4 miljoonalla eurolla. Yhteensä lain muutos kasvattaisi perintöveron ja lahjaveron tuottoa vuositasolla 35 miljoonalla eurolla.

Perintöveron ja lahjaveron korotuksen tuotosta kuitenkin vain osa kertyisi vuonna 2012 perunkirjoituksen toimittamiselle säädetyn ajan, verotuksen toimittamisen ja maksuunpanon vaatiman ajan sekä veron maksuajan vuoksi. Veroprosentin nousun voidaan toisaalta olettaa johtavan kaavailtujen lahjoitusten aikaistamiseen, mikä lisäisi lahjoitusten määrää ennen muutoksen voimaantuloa ja johtaisi lahjoituksista suoritettavien verojen kertymän kasvuun vuoden 2012 aikana.

Mainittujen syiden takia perintöveron ja lahjaveron korotus kasvattaisi näiden verojen kertymää vuonna 2012 arviolta 10—15 miljoonalla eurolla.

Muutos kiristäisi sekä suhteellisesti että euromääräisesti eniten suurimpien perintöosuuksien verotusta, jolloin kiristys olisi enimmillään 23 prosenttia. Muutoksen euromääräinen ja suhteellinen vaikutus eräiden perintöosuuksien määrillä ilmenee alla olevasta taulukosta.

2.2Vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan

Perinnöt ja lahjat ovat vastikkeetonta tuloa saajalleen. Perintö- ja lahjaverotuksessa jakopoliittisilla tavoitteilla on ollut vahva rooli. Tämä ilmenee veroasteikon progressiivisuudessa. Perintö- ja lahjaverotuksen kiristäminen suurimpien perintöosuuksien ja lahjojen osalta vähentäisi perinnöistä ja lahjoista johtuvaa tulo- ja varallisuuserojen kasvua.

Tulonjaon näkökulmasta on lisäksi pantava merkille, että saatujen perintöjen ja lahjojen arvon sekä saajien tulotason ja varallisuustason välillä on selvä positiivinen korrelaatio. Perinnöt ja lahjat siten voimistavat saajien kesken muutoinkin vallitsevia varallisuuseroja.

Alla olevasta kuviosta ilmenee vuosien 2000—2004 aikana kotitalouksien saamien perintöjen jakautuminen eri tuloluokkiin Tilastokeskuksen vuoden 2004 varallisuustutkimuksen mukaan.

Yli 200 000 euron perintöjen osuus kaikista saaduista perinnöistä on eroteltu kunkin tuloluokan saamasta osuudesta. Lähes kaksi kolmasosaa saaduista perinnöistä ja lahjoituksista kohdistuu kolmeen ylimpään tulokymmenykseen. Euromäärältään suurimmat perinnöt kohdistuvat niin ikään ylempiin tuloluokkiin. Yli 200 000 euroa perinnöksi saaneista kotitalouksista 82 prosenttia kuuluu kolmeen ylimpään tulokymmenykseen.

Euromääräisesti suurimmat perinnöt kohdentuvat selvästi varallisuustasoltaan korkeimpiin tuloluokkiin. Alla olevassa kuviossa näkyy saatujen perintöjen suhteellinen osuus kotitalouksien omistaman varallisuuden mukaan järjestetyissä luokissa. Lähes 80 prosenttia yli 200 000 euron perinnöistä kohdentuu ylimpään varallisuusluokkaan.