HE 44/2011

1.1Takuueläkkeeseen vaikuttavien tulojen ja takuueläkkeen määrän pyöristäminen

Takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 34 §:n 1 momentin mukaan takuueläkkeen määrään vaikuttavien vuotuisten tuloerien yhteismäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon. Käytännössä tämä vuotuisten eläketulojen pyöristäminen euron tarkkuudella on johtanut siihen, että vähentämättömään takuueläkkeeseen oikeutetulle henkilölle maksettavan takuueläkkeen ja muiden eläkkeiden yhteismäärä on voinut olla laissa säädettyä täyden takuueläkkeen määrää suurempi tai pienempi. Ero ei kuitenkaan ole suurempi kuin enintään neljä senttiä ylös- tai alaspäin. Takuueläkkeessä huomioon otettavien vuotuisten eläketulojen ja korvausten pyöristämisestä tulisi luopua, jotta kaikilla vähentämättömään takuueläkkeeseen oikeutetuilla takuueläkkeen ja huomioon otettavien eläketulojen yhteismäärä vastaisi laissa säädettyä täyden takuueläkkeen määrää.

Takuueläkkeestä annetun lain 34 §:ssä säädetään takuueläkkeeseen vaikuttavien tuloerien pyöristämisen lisäksi myös maksettavan takuueläkkeen pyöristämisestä. Maksettava takuueläke pyöristetään 34 §:n 2 momentin mukaan lähimpään senttiin. Sekä täyden takuueläkkeen määrästä että pienimmän maksettavan takuueläkkeen määrästä säädetään laissa sentin tarkkuudella. Euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain (890/2000) mukaan tilisiirtona suoritettavat maksut maksetaan sentin tarkkuudella. Takuueläkkeestä annetussa laissa oleva maksettavan takuueläkkeen pyöristämissääntö tulisi kumota tarpeettomana.

1.2Työttömyyspäivärahan lisäpäivien jälkeen maksettava takuueläke

Jos henkilölle myönnetään takuueläke ennen kuin hän on täyttänyt 65 vuotta, eläkettä vähennetään takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n mukaan 0,4 prosenttia jokaiselta 65 ikävuotta edeltävältä kuukaudelta. Tätä varhennusvähennystä ei kuitenkaan tehdä takuueläkkeeseen, jos takuueläkkeen hakija saa takuueläkkeestä annetun lain 7 §:n 1 momentin 2—6 kohdan mukaista työkyvyttömyys-, työttömyys- tai tapaturmaeläkettä taikka korvausta tai jos takuueläke myönnetään maahanmuuttajalle mainitun 7 §:n 2 momentin perusteella.

Kansaneläkelain (568/2007) 11 §:n mukaan henkilöllä on oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä täyttäessään 62 vuotta, jos hän saa silloin työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:n 2 tai 3 momentin perusteella eli on niin sanotussa työttömyysputkessa. Työntekijän eläkelain (395/2006) 12 §:n 3 momentissa säädetään vastaavasti työeläkettä saavan oikeudesta vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen. Tällainen varhennusvähennyksellä vähentämätön vanhuuseläke voidaan myötää eläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alusta.

Jos työttömyyspäivärahan lisäpäivillä oleva henkilö jää vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ja hakee samalla myös takuueläkettä, vanhuuseläke maksetaan vähentämättömänä, mutta takuueläkkeeseen tehdään varhennusvähennys. Takuueläkkeeseen tehtävä varhennusvähennys on yhteensä 14,4 prosenttia, jos eläke alkaa silloin, kun henkilö täyttää 62 vuotta. Työttömyyspäivärahan lisäpäiväjärjestelmä tulee jatkossa kokonaan korvaamaan ennen vuotta 1950 syntyneitä koskevan työttömyyseläkejärjestelmän. Työttömyyseläkkeellä olevan takuueläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Siksi olisi perusteltua, ettei myöskään lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle siirtyvän takuueläkkeeseen tehtäisi varhennusvähennystä.

1.3Takuueläkkeen määräaikaistarkistus

Takuueläkkeestä annetun lain mukaan takuueläke tarkistetaan, kun takuueläkkeen saajalle myönnetään takuueläkkeen määrään vaikuttava eläke tai korvaus tai tällaisessa eläkkeessä tai korvauksessa tapahtuu muu kuin indeksitarkistuksesta aiheutuva muutos. Maahanmuuttajalle myönnettyä takuueläkettä tarkistetaan lisäksi määräajoin. Määräaikaistarkistus tehdään, kun takuueläkkeen alkamisesta tai sen edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Muiden kuin maahanmuuttajien osalta takuueläkkeestä annetussa laissa ei ole säännöstä määräajoin tehtävästä takuueläkkeen tarkistamisesta. Maahanmuuttajien osalta määräaikaistarkistus on peräisin maahanmuuttajan erityistuesta annetusta laista (1192/2002) . Myös muiden kuin maahanmuuttajien ulkomailta saamat eläkkeet ja korvaukset vaikuttavat takuueläkkeen määrään. Niiden määrä voi esimerkiksi valuuttakurssien muutoksen johdosta vaihdella usein. Ulkomaan eläkkeen myöntämisestä tai sen määrän muuttumisesta ei tule tietoa Kansaneläkelaitokselle automaattisesti.

Takuueläkkeen usein toistuva tarkistaminen vähäisten valuuttakurssimuutosten perusteella ei ole tarkoituksenmukaista. Takuueläkkeeseen tulisi kuitenkin tehdä määräaikaistarkistus kahden vuoden välein silloin, kun henkilö saa ulkomailta takuueläkkeen määrään vaikuttavaa eläkettä tai korvausta. Määräaikaistarkistus koskisi kaikkia ulkomaan eläkettä saavia. Erityisestä maahanmuuttajia koskevasta takuueläkkeen määräaikaistarkistuksesta tulisi samalla luopua.

1.4Selvitys oikeudesta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin

Kansaneläkelaissa ei ole säännöstä, joka velvoittaisi hakijaa ilmoittamaan oikeudestaan työttömyyspäivärahan lisäpäiviin. Työntekijän eläkelain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (874/2006) tällainen ilmoittamisvelvollisuus on asetettu henkilölle, joka hakee lisäpäivien perusteella työeläkelakien mukaista varhennusvähennyksellä vähentämätöntä vanhuuseläkettä. Työeläkettä hakevan tulee selvittää työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen antamalla todistuksella oikeutensa työttömyyspäivärahan lisäpäiviin.

Tiedoista, jotka kansaneläkettä hakevan tulee antaa, säädetään kansaneläkelaissa. Lakiin tulisi ottaa säännös, joka velvoittaisi vanhuuseläkettä hakevan ilmoittamaan oikeudestaan työttömyyspäivärahan lisäpäiviin, jos hän hakee kansaneläkelain 11 §:n mukaista varhennusvähennyksellä vähentämätöntä vanhuuseläkettä. Menettely olisi vastaava kuin työeläkejärjestelmässä.

1.5Eläkkeensaajan asumistuen maksaminen vuokranantajalle

Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukainen eläkkeensaajan asumistuki maksetaan kuukausittain tuensaajan ilmoittamalle kotimaisen rahalaitoksen tilille. Erityisestä syystä tuki voidaan maksaa tuensaajalle myös muullakin tavalla. Jos tuensaaja on kuollut, tuki maksetaan leskelle, pesänselvittäjälle tai kuolinpesän osakkaiden valtuutuksella pesän edustajalle.

Kansaneläkelaitoksen päätöksellä asumistuki voidaan maksaa myös tuensaajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle. Tällöin edellytetään, että tuen maksaminen tuensaajalle vaarantaisi tuensaajan tai hänen perheenjäsentensä toimeentulon. Kunnan toimielin ei saa vastoin tuensaajan suostumusta käyttää asumistukea muuhun tarkoitukseen kuin tuensaajan asumismenojen alentamiseen.

Asumistukilain (408/1975) mukainen yleinen asumistuki on mahdollista maksaa myös suoraan vuokranantajalle. Edellytyksenä on, että tuensaaja on jatkuvasti laiminlyönyt vuokran maksamisen. Käytännössä asumistuki on voitu maksaa vuokranantajalle, kun vuokrat ovat jääneet 2—3 kuukauden ajalta maksamatta. Kansaneläkelaitos maksaa asumistuen vuokranantajalle tämän aloitteesta kuultuaan sitä ennen vuokralaista. Vuokralaisen aloitteesta asumistuen maksaminen vuokranantajalle on ollut mahdollista myös silloin, kun vuokranmaksussa ei ole ollut viivästyksiä.

Eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa ei ole säännöstä, joka mahdollistaisi asumistuen maksamisen suoraan vuokranantajalle. Tämän mahdollisuuden puuttuminen on voinut käytännössä johtaa vuokrasuhteen purkamiseen vuokranmaksun laiminlyöntien perusteella. Myös eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa pitäisi säätää mahdollisuudesta maksaa asumistuki vuokranantajalle silloin, kun vuokranmaksu laiminlyödään toistuvasti. Säännöksen tulisi mahdollistaa asumistuen maksaminen vuokranantajalle myös silloin, kun vuokralainen itse haluaa ohjata tuen suoraan vuokranantajalleen.

1.6Yrittäjätoiminnasta saatu tulo eläkkeensaajan asumistuessa

Eläkkeensaajan asumistuessa otetaan tuloina huomioon hakijan ja hakijan avio- tai avopuolison jatkuvasti tai vuosittain toistuvasti saamat ansio- ja pääomatulot lukuun ottamatta eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa erikseen etuoikeutetuiksi tuloiksi säädettyjä tuloja. Henkilön yrittäjätoiminnasta saamien tulojen huomioon ottamisesta säädetään eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 12 §:n 2 momentin 1 kohdassa. Eläkkeensaajan asumistuessa tuensaajan yrittäjänä tai apurahansaajana saamana tulona otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen vahvistettu työtulo. Tätä työtuloa ei kuitenkaan vahvisteta henkilölle, joka ei mainittujen lakien mukaan ole velvollinen ottamaan yrittäjän eläkevakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuus ei koske eläkkeellä olevia henkilöitä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on yksittäisissä ratkaisuissaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 12 §:n voimassa olevan sanamuodon perusteella todennut, että eläkettä saavan henkilön omasta yrittäjätoiminnastaan saamaa tuloa ei vahvistetun työtulon puuttuessa voi ottaa huomioon eläkkeensaajan asumistukea määrättäessä. Eläkkeellä olevan henkilön yrittäjätoiminnasta saamaa tuloa ei kuitenkaan tulisi jättää kokonaan huomioon ottamatta asumistukea määrättäessä. Lakia tulisi muuttaa siten, että yrittäjätoiminnan tuloina voitaisiin ottaa huomioon edellä mainittujen eläkelakien mukainen vakuuttamisen alarajan suuruinen työtulo, jollei hakija itse esitä muuta selvitystä yrittäjätoimintansa tuloista.

1.7Vammaisetuudet ja tekninen käyttöyhteys

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004, jäljempänä perusasetus, voimaantuloon liittyen yhteisön jäsenvaltioiden on asteittain siirryttävä käyttämään sähköistä tiedonvaihtoa siirrettäessä sosiaaliturvalainsäädännön toimeenpanossa välttämättömiä tietoja jäsenvaltioiden välillä. Kansaneläkelaitos toimii Suomessa yhteyspisteenä, jonka kautta tiedot välitetään Suomesta muihin jäsenvaltioihin ja niistä Suomessa sosiaaliturvaa toimeenpaneville viranomaiselle ja laitoksille. Tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön tulee tehdä kahden vuoden kuluessa perusasetuksen voimaantulosta eli 1 päivään toukokuuta 2012 mennessä. Kansaneläkelakiin ja työeläkelakeihin tehtiin perusasetuksen voimaantulon yhteydessä muutokset, jotka mahdollistavat eläkkeiden toimeenpanossa välttämättömien tietojen siirtämisen teknistä käyttöyhteyttä käyttäen jäsenvaltioiden välillä. Sähköinen tiedonvaihto tehtiin mahdolliseksi myös sovellettaessa sosiaaliturvasopimuksia.

Vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 12 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen maksamaa vammaistukea ja hoitotukea vähentävät ulkomailta maksettavat vammais- ja hoitotukiin rinnastuvat etuudet sekä 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja korvauksia vastaavat ulkomailta maksettavat korvaukset. Vammaisetuuksien myöntämisessä tarvitaan siten tietoja ulkomailta maksettavista etuuksista. Vammaisetuuksista annetussa laissa ei ole perusasetuksen edellyttämiä säännöksiä, jotka mahdollistaisivat sähköisen tiedonvaihdon.

3.1Valtiontaloudelliset vaikutukset

Esityksen valtiontaloudelliset vaikutukset olisivat vähäiset. Takuueläkkeen määrään vaikuttavien muiden eläketulojen huomioon ottaminen sentin tarkkuudella ei lisäisi takuueläkkeistä aiheutuvia kokonaismenoja, sillä voimassa olevasta pyöristyssäännöstä aiheutuvat maksettavien etuuksien vähäiset poikkeamat ylös- tai alaspäin ovat käytännössä kumonneet toistensa kustannusvaikutuksen. Varhennusvähennyksen poistamisen niiltä takuueläkkeensaajilta, jotka siirtyvät takuueläkkeelle työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä, arvioidaan lisäävän takuueläkemenoja vuositasolla noin 0,2 miljoonaa euroa. Ensimmäisenä vuonna lisäkustannuksen arvioidaan jäävän noin puoleen edellisestä.

Yrittäjätoiminnasta tuloja saavia eläkeläisiä arvioidaan olevan niin vähän, että heidän tulokäsitteensä tarkennuksella ei olisi käytännössä vaikutusta eläkkeensaajan asumistuen menoihin.

3.2Vaikutukset tuensaajien asemaan

Varhennusvähennyksen poistaminen takuueläkkeensaajalta, joka siirtyy takuueläkkeelle työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä, lisäisi tällaisen eläkkeensaajan takuueläkettä enimmillään noin 100 euroa kuukaudessa. Ehdotettuun muutokseen perustuen arvioidaan vuonna 2012 myönnettävän noin 140 vähentämätöntä takuueläkettä.

Eläkkeensaajan asumistuen maksamisella suoraan vuokranantajalle varmistettaisiin tuen käyttäminen vuokran maksamiseen. Menettelyllä pyritään estämään vuokrasuhteiden purkamista maksamattomien vuokrien perusteella.

Ehdotettu tarkennus asumistuen tulokäsitteeseen toisi yrittäjätoiminnan tulot aina mukaan asumistuen määrään vaikuttaviin tuloihin. Vahvistetavan työtulon alaraja on yrittäjän eläkevakuutuksessa 6 896,69 euroa ja maatalousyrittäjillä sekä apurahansaajilla 3 448,34 euroa vuodessa (vuoden 2011 indeksitasossa). Eläkkeensaajan yrittäjätoiminnastaan saamat tulot otettaisiin kuitenkin ensisijaisesti huomioon hakijan oman ilmoituksen mukaisina. Huomioon otettavien tulojen kasvu pienentäisi myönnettävää asumistukea.

3.3Hallinnolliset vaikutukset

Esitetyt muutokset täsmentäisivät etuuslainsäädäntöä ja selkeyttäisivät sitä kautta etuuksien toimeenpanoa Kansaneläkelaitoksessa. Eläkkeensaajan asumistuen maksaminen suoraan vuokranantajalle olisi uusi tehtävä Kansaneläkelaitokselle, mutta laitoksella on käytännön kokemusta vastaavasta tehtävästä yleisessä asumistuessa. Kansaneläkelaitoksella on myös kokemusta tietojen hankkimisesta teknistä käyttöyhteyttä käyttäen ulkomailta.

1.1Laki takuueläkkeestä

8 §.Takuueläkkeen määrä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka saa työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä voi siirtyä varhentamattomalle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana vuoden 2012 alusta. Vanhuuseläkkeen perusteella myönnettyyn takuueläkkeeseen tulisi tehtäväksi varhennusvähennys. Lisäpäivien perusteella myönnetyn vanhuuseläkkeen on tarkoitus korvata työttömyyseläke, jonka perusteella myönnettyyn takuueläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Pykälän 2 momenttia ehdotetaankin muutettavaksi siten, että takuueläkkeeseen ei tehtäisi varhennusvähennystä, jos henkilö saa lisäpäivien perusteella myönnettyä vanhuuseläkettä alle 65-vuotiaana. Momenttiin lisättäisiin maininta kansaneläkelain 11 §:n tai työntekijän eläkelain 12 §:n 3 momentin mukaisesta vanhuuseläkkeestä.

10 §.Takuueläkkeen tarkistaminen. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi. Nykyisin määräaikaistarkistus tehdään vain maahanmuuttajalle maksettavaan takuueläkkeeseen. Määräaikaistarkistus ehdotetaan tehtäväksi kaikille niille takuueläkkeen saajille, jotka saavat takuueläkkeessä tulona huomioon otettavaa eläkettä tai korvausta ulkomailta. Tarkistus tulisi tehtäväksi edelleen ulkomailta eläkettä saavalle maahanmuuttajalle ja myös muille takuueläkkeen saajille, joille maksetaan takuueläkkeen määrään vaikuttavaa eläkettä ulkomailta. Määräaikaistarkistusta ei kuitenkaan nykyisestä poiketen tehtäisi maahanmuuttajalle, joka ei saa ulkomailta maksettavaa eläkettä.

23 §.Takuueläkkeen lakkaaminen. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin 10 §:n 4 momentin muutosta vastaavasti.

34 §.Rahamäärien pyöristäminen. Takuueläkettä laskettaessa muut eläkkeet ja korvaukset tulisi ottaa vuosituloksi sellaisena kuin ne maksetaan eli sentin tarkkuudella nykyisen täyteen euroon pyöristämisen sijasta. Tällä varmistetaan, että henkilön saamien eläkkeiden yhteismäärä vastaa vähentämättömän täyden takuueläkkeen määrää. Euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan senttimääriä ei pyöristetä, jos maksu suoritetaan tilien välisenä tilisiirtona, joten takuueläke maksetaan sentin tarkkuudella jo kyseisen säännöksen perusteella. Tämän vuoksi pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

1.2Kansaneläkelaki

56 §.Eläkkeen hakeminen ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyisivät 4 ja 5 momentiksi. Momentissa esitetään, että kansaneläkelain 11 §:n mukaista vanhuuseläkettä haettaessa, hakijan on esitettävä työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen antama todistus siitä, miltä ajalta hakijalle on maksettu ansioon suhteutettua päivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä työttömyysturvalain 6 luvun 9 §:n 2 ja 3 momentin perusteella.

1.3Laki eläkkeensaajan asumistuesta

12 §.Vuositulo. Pykälän 2 momenttia täsmennettäisiin yrittäjän, maatalousyrittäjän ja apurahansaajan yrittäjänä ja apurahansaajana saaman tulon osalta. Jos yrittäjä tai apurahansaaja on vakuuttamisvelvollinen, hänen yrittäjänä tai apurahansaajana saamansa tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain perusteella vahvistetun YEL-/MYEL-työtulon mukaisena. Eläkkeensaajat eivät ole vakuuttamisvelvollisia, vaikka he harjoittavat yrittäjätoimintaa, joten heillä ei näin ollen ole vahvistettua YEL-/MYEL-työtuloa. Tämän vuoksi pykälän 2 momentin 1 kohtaa täsmennettäisiin siltä osin kuin yrittäjä tai apurahansaaja ei ole vakuuttamisvelvollinen. Näissä tilanteissa tulona otettaisiin huomioon yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuuttamisen alarajan suuruinen työtulo. Jos henkilö esittää oman arvion mukaisen tulon, hänen yrittäjänä saamanaan tulona otettaisiin kuitenkin huomioon oman ilmoituksen mukainen tulo. Jos eläkkeensaaja on aloittanut yritystoiminnan, hänen tulonaan voitaisiin ottaa hänen saamansa starttiraha. Asiasta säädettäisiin pykälän 2 momentissa. Metsätalouden tulojen huomioon ottamisesta säädettäisiin 2 momentin 2 kohdan sijasta uudessa 3 momentissa, jolloin nykyinen 3—5 momentti siirtyisivät 4—6 momentiksi. Ehdotus vastaa nykyistä käytäntöä.

25 a §.Maksaminen vuokranantajalle. Pykälä on uusi. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että asumistuki voitaisiin maksaa vuokranantajalle asumistuen saajan valtuutuksella saajan niin halutessa. Valtuutuksen voisi antaa Kelan vahvistamalla hakemuslomakkeella asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa. Valtuutuksen voi antaa tai peruuttaa myös erikseen kirjallisesti.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen maksamisesta suoraan vuokranantajalle ilman tuen saajan valtuutusta silloin, kun tuensaaja on toistuvasti laiminlyönyt vuokranmaksun. Laiminlyöntiä voitaisiin pitää toistuvana, jos vuokralainen on jättänyt maksamatta 2—3 kuukauden vuokraa vastaavan määrän. Kansaneläkelaitos ratkaisee, maksetaanko asumistuki vuokranantajalle tämän pyynnöstä. Vuokranantajalle maksamisesta ei annettaisi erillistä valituskelpoista päätöstä, mutta ennen maksun siirtämistä tuen saajaa olisi kuitenkin kuultava. Menettelyllä varmistetaan asumistuen käyttäminen vuokran maksuun.

25 b §.Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä vuokranantajan ilmoitusvelvollisuudesta. Velvollisuus koskisi tilanteita, joissa asumistukea maksettaisiin tai on maksettu vuokranantajalle. Vuokranantajalla olisi velvollisuus ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle, jos tuensaajan oikeus pitää asuntoa hallinnassaan päättyy tai hän muuttaa pois asunnosta, johon asumistuki on myönnetty. Ilmoituksessa tulee mainita vuokralaisen hallinnassapito-oikeuden päättymisajankohta tai asunnosta pois muuton ajankohta. Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus ei poistaisi tuensaajan omaa ilmoitusvelvollisuutta. Kansaneläkelaitos kertoo vuokranantajalle tämän ilmoitusvelvollisuudesta, kun vuokranantajalta pyydetään tietoja asumistuen maksamista varten.

33 §.Takaisinperintä. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyisi uudeksi 5 momentiksi. Momentissa säädettäisiin siitä, että aiheettomasti maksettu asumistuki voidaan periä takaisin myös vuokranantajalta silloin, kun tuki on maksettu suoraan vuokranantajalle. Tällöin edellytetään, että vuokranantaja on laiminlyönyt 22 a §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa eikä vuokranantajalla olisi enää ollut oikeutta periä vuokraa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun tuensaaja on muuttanut pois asunnosta eikä vuokranantaja ole ilmoittanut asiasta, vaikka on ollut siitä tietoinen. Tällöin vuokranantajan oikeus periä asunnosta vuokraa on lakannut. Liikaa maksettu tuki voitaisiin aina periä kokonaan tuensaajalta, koska vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus ei poista tuensaajan ilmoitusvelvollisuutta.

1.4Laki vammaisetuuksista

45 §.Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös Kansaneläkelaitoksen oikeudesta luovuttaa tietoja ulkomaisille viranomaisille ja laitoksille. Tietoja voitaisiin luovuttaa sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71, perusasetuksen ja sosiaaliturvasopimusten täytäntöönpanoa varten. Toisen maan viranomainen tai laitos voi asetusten tai sosiaaliturvasopimuksen soveltamiseksi tarvita esimerkiksi tietoa siitä, maksetaanko kyseisessä maassa asuvalle henkilölle Suomesta eläkettä saavan hoitotukea. Asiasta säädettäisiin pykälän 1 kohdassa.

Pykälän 2 kohdassa säädettäisiin Kansaneläkelaitoksen oikeudesta antaa henkilön terveydentilaa, sairautta ja hoitotoimenpiteitä koskevia tietoja lääkärille, terveydenhuollon toimintayksikölle tai tutkimuslaitokselle. Säännös vastaa voimassa olevaa 45 §:n säännöstä.

Pykälässä mainittuja tietoja voitaisiin luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla siten kuin ehdotetussa 45 a §:ssä säädetään.

45 a §.Tekninen käyttöyhteys. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 45 a §, joka mahdollistaisi salassa pidettävien tietojen saamisen ja luovuttamisen teknisen käyttöyhteyden perusteella henkilön suostumuksesta riippumatta. Säännös vastaa kansaneläkelain teknistä käyttöyhteyttä koskevaa 94 §:ää.

Perusasetuksen 78 artikla velvoittaa jäsenvaltiot siirtymään asteittain käyttämään uusia teknologioita asetusten soveltamiseksi vaadittujen tietojen vaihdossa, käsittelyssä ja tietoihin pääsyssä. Sähköiseen tiedonvaihtoon siirtyminen tulee tarkoittamaan nopeampaa tiedonvaihtoa sekä tarkempaa ja laadultaan parempaa tietoa verrattuna aikaisempaan käsinkirjoitettuihin lomakkeisiin perustuvaan tiedonvaihtoon. Sähköinen tiedonvaihto edellyttää, että Kasaneläkelaitoksella olisi oikeus avata tekninen käyttöyhteys sellaisiin henkilörekisteriensä salassa pidettäviin tietoihin, jotka sillä on oikeus luovuttaa 45 §:n 1 kohdan nojalla pykälässä tarkoitetuille tiedonsaajille.

Pykälän 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi myös oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla 43 §:n 1 momentissa tarkoitettuja salassa pidettäviä henkilötietoja valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, Eläketurvakeskukselta, eläkelaitokselta, vakuutuslaitokselta sekä muulta korvauksen myöntäjältä tai maksajalta. Säännöksen perusteella Kansaneläkelaitos voisi saada tietoja myös ulkomailta sähköisesti.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vastaavasti kuin kansaneläkelaissa tietoja pyytävän velvollisuudesta selvittää tietojen asianmukaisesta suojauksesta.