HE 124/2011

1Nykytila

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) , jäljempänä tuotantotukilaki , nojalla kiinteää sähkön tuotantotukea on maksettu syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle jäävästä uusiutuvan energian sähkön tuotannosta. Tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetusta sähköstä on maksettu tukea 6,90 euroa megawattitunnilta. Biokaasulla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä tuki on ollut 4,20 euroa megawattitunnilta.

Oikeus kiinteään sähkön tuotantotukeen tuli voimaan 25 päivänä maaliskuuta 2011. Vastaavan suuruista tukea maksettiin vuoden 2010 loppuun saakka sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) , jäljempänä sähköverolaki , nojalla. Tämä tuki tuli voimaan tuulivoiman, pienvesivoiman sekä pienehköjen puuta tai polttoturvetta sähkön tuotannossa käyttävien lämmitysvoimalaitosten osalta 1 päivänä tammikuuta 1997. Tuen saajiksi hyväksyttyjä energialähteitä on muutettu useita kertoja, ja vuonna 2010 sähköverolain mukaista tukea maksettiin tuulivoimalla, pienvesivoimalla, metsähakkeella, biokaasulla ja kierrätyspolttoaineella tuotetusta sähköstä. Sähköverolain mukaiseen tukeen oikeutetuista voimalaitoksista osa on ehtinyt saada tätä tukea yli 10 vuotta.

Lokakuun alussa vuonna 2011 kiinteän sähkön tuotantotuen saajaksi on Energiamarkkinavirastossa rekisteröitynyt noin 20 tuulivoimalaa, noin 10 pienvesivoimalaa, 1 biokaasuvoimala ja noin 40 metsähakevoimalaa. Vuotta 2011 koskevan kiinteän sähkötuotantotuen rekisteröitymisaika päättyy vasta huhtikuussa 2012, joten rekisteröintien määrä saattaa vielä jonkin verran kasvaa. Rekisteröityneiden voimalaitosten arvioitu tukeen oikeuttava vuosituotanto on kuitenkin jo selvästi suurempi kuin vuosituotanto, jonka perusteella tulli on vuoden 2010 osalta maksanut sähköverolain mukaista tukea. Tähän on keskeisesti syynä metsähakkeen käytön arvioitu voimakas kasvu.

Suurin osa kiinteän sähkön tuotantotuen saajaksi rekisteröidyistä metsähakevoimaloista on siirtymässä tai siirtynyt syöttötariffijärjestelmään. Vuoden 2009 alun jälkeen käyttöön otetut tuulivoimalat ja biokaasuvoimalat ovat voineet siirtymäkautena, joka päättyi vuoden 2011 syyskuun lopussa, hakea syöttötariffijärjestelmään. Osa tuulivoimaloista on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta ja samoin yksi biokaasuvoimala.

Kiinteää sähkön tuotantotukea saavat voimalaitokset ovat voineet saada myös muuta valtiontukea, esimerkiksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1313/2007) tarkoitettua energiatukea.

2Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan, että oikeus kiinteään sähkön tuotantotukeen päättyy vuoden 2012 alussa. Tukea maksettaisiin viimeisen kerran vuonna 2011 tuotetusta sähköstä.

Esityksen nojalla tuotantotukilain 2 §:n soveltamisalaa rajattaisiin siten, että vesivoima ei kuuluisi enää lain soveltamisalaan. Lain 5 §:n vesivoiman määritelmää koskeva 10 kohta kumottaisiin. Samoin kumottaisiin 4 luku, joka sisältää kiinteää sähkön tuotantotukea koskevat aineelliset 30—37 §:n säännökset, sekä 53 §:n 3 momentin kiinteän sähkön tuotantotuen takaisinperinnän ja palauttamisen määräaikaa koskeva säännös.

Lisäksi esityksen nojalla tuotantotukilain 43 §:n 2 momentin 3 kohta, 48 §:n 1 momentti, 49 §:n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta, 50 §, 51 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta sekä 2 momentin johdantokappale, 55 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 momentti ja 60 §:n 1 momentti muutettaisiin siten, että niistä poistettaisiin kiinteään sähkön tuotantotukeen liittyvä viittaus.

3Esityksen vaikutukset

Vuodesta 2013 alkaen valtion talousarvion määrärahan tarpeen arvioidaan vähenevän 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä on otettu huomioon, että metsähakevoimalat ovat pääsääntöisesti syöttötariffijärjestelmässä eivätkä olisi saaneet kiinteää sähkön tuotantotukea.

Energiamarkkinavirasto maksaa voimalaitoksille kiinteän sähkön tuotantotuen vuoden 2011 tuotetun sähkön määrän mukaan vuonna 2012. Tulli on maksanut sähköverolain nojalla vastaavan suuruista tukea vuonna 2010 tuotetun sähkön määrän mukaan seuraavasti: tuulivoimaloille 1,9 miljoonaa euroa 0,28 terawattitunnin sähkön tuotannon määrän perusteella, pienvesivoimaloille 0,57 miljoonaa euroa 0,13 terawattitunnin sähkön tuotannon määrän perusteella, biokaasuvoimaloille 0,26 miljoonaa euroa 0,06 terawattitunnin sähkön tuotannon määrän perusteella ja metsähakevoimaloille 12,4 miljoonaa euroa 1,8 terawattitunnin sähkön tuotannon määrän perusteella eli yhteensä noin 15,2 miljoonaa euroa. Verrattuna vuoteen 2008 tuetun tuulivoimasähkön määrä on kasvanut jonkin verran, tuetun biokaasusähkön määrä lähes viisinkertaistunut, tuetun vesivoimasähkön määrä pienentynyt noin neljänneksen ja tuetun metsähakesähkön määrä kasvanut noin puolitoistakertaiseksi.

Sähköverolain mukaista tukea saaneet metsähakevoimalat tulevat pääsääntöisesti hakemaan osalta vuotta 2011 kiinteää sähkön tuotantotukea, mutta ovat jatkossa syöttötariffijärjestelmässä ja saavat tuotantotukilain mukaan maksettavaa syöttötariffia, joka muuttuu päästöoikeuden hinnan mukaan ja on korkeampi kuin kiinteä sähkön tuotantotuki.

Syöttötariffijärjestelmään on hyväksytty viisi tuulivoimalaa, joilla olisi myös ollut oikeus saada sähköverolain mukaista tukea. Lisäksi ehdotetun lain siirtymäsäännöksen nojalla yli puolet lokakuussa 2011 kiinteälle sähkön tuotantotuelle rekisteröityneestä tuulivoimaloiden arvioidusta vuosituotannosta (yli 0,1 terawattituntia) voisi siirtyä syöttötariffijärjestelmään. Tuulivoimasähkölle maksettava syöttötariffi muuttuu sähkön markkinahinnan mukaan ja on korkeampi kuin kiinteä sähkön tuotantotuki.

Sähköverolain mukaista tukea saaneita ja vastaavasti kiinteään sähkön tuotantotukeen oikeutettuja pienvesivoimaloita ei hyväksytä syöttötariffijärjestelmään. Myöskään sähköverolain mukaista tukea saaneet ja vastaavasti kiinteään sähkön tuotantotukeen oikeutetut biokaasuvoimalat eivät pääsääntöisesti täytä syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksiä.

Voimalaitosten siirtyminen syöttötariffijärjestelmään ei mainittavasti lisää Energiamarkkinaviraston työmäärää, koska siirtyminen oli jo lähtökohtaisesti oletuksena viraston resursoinnissa, ja vastaavasti kiinteän tuen lakkaaminen vähentäisi jossain määrin viraston työmäärää. Syöttötariffijärjestelmä edellyttää voimalaitoksilta enemmän hallintomenettelyitä verrattuna kiinteään sähkön tuotantotukeen, mutta vastaavasti syöttötariffijärjestelmän mukainen tukitaso on korkeampi.

Voimalaitosten siirtyminen syöttötariffijärjestelmään ei myöskään lisää järjestelmän määrärahan tarvetta, koska siirtyminen oli jo lähtökohtaisesti oletuksena arvioitaessa syöttötariffijärjestelmän mukaisen tuotantotuen kustannuksia valtion talousarvion kannalta.

Kiinteällä sähkön tuotantotuella ja sitä edeltäneellä sähköverolain mukaisella tuella ei voida juurikaan katsoa olevan suoranaisesti merkitystä Suomelle EU:ssa asetetun uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta. Tämä tavoite edellyttää, että uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on 38 prosenttia vuonna 2020, mikä arvion mukaan vaatisi 124 terawattituntia uusiutuvaa energiaa energian loppukulutuksessa.

Esitys heikentää kiinteään sähkön tuotantotukeen oikeutettujen voimalaitosten kannattavuutta. Merkitystä tällä on lähinnä voimalaitoksille, joita ei hyväksytä syöttötariffijärjestelmään, eli pienvesivoimaloille, pienille tai ennen vuotta 2009 kaupalliseen käyttöön otetuille tuulivoimaloille tai biokaasuvoimaloille sekä kaatopaikkakaasuja sähkön tuotannossa käyttäville biokaasuvoimaloille. Osa näistä on jo voinut saada yli 10 vuotta sähköverolain mukaista tukea.

4Asian valmistelu

Esitys on valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä. Valmistelun aloittamisesta tiedotettiin 11 päivänä lokakuuta 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö on 18 päivänä lokakuuta 2011 järjestänyt kuulemistilaisuuden, johon kutsuttiin valtiovarainministeriö, Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Suomen tuulivoimayhdistys ry, FINBIO – Suomen Bioenergiayhdistys ry, Suomen Biokaasuyhdistys ry ja Pienvesivoimayhdistys ry. Kuultaville on myös varattu mahdollisuus viimeistään 26 päivänä lokakuuta 2011 esittää kirjallisesti näkökohtia esityksestä. Energiateollisuus ry, Tuulivoimayhdistys ry, Suomen Biokaasuyhdistys ry, Pienvesivoimayhdistys ry ja eräät tuulivoimasähkön tuottajat ovat kirjallisesti ottaneet kantaa esitykseen.

Kuulemisessa on tullut esille erityisesti muutoksen yllätyksellisyys ja toteutuksen nopea aikataulu, ja tästä seuraava yleinen epävarmuus uusiutuvan energian politiikan jatkuvuudesta. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin edellyttävät vakaata ja investointeja suosivaa poliittista toimintaympäristöä. Kuulemisessa on myös pidetty tärkeänä, että voimalaitokset, jotka eivät tuotantotukilain siirtymäsäännöksen nojalla hyödyntäneet mahdollisuutta siirtyä syöttötariffijärjestelmään, saisivat uudestaan mahdollisuuden harkita asiaa. Kuulemisessa on lisäksi esitetty esityksen vaikutusten arviointien täydentämistä. Kuulemisen perusteella lakiehdotuksen siirtymäsääntelyä ja esityksen vaikutusten arviointia on täydennetty.

5Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Siirtymäsäännöksen nojalla vuonna 2011 tuotetusta sähköstä maksettavaan kiinteään sähkön tuotantotukeen sovellettaisiin lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tuotantotukilain 63 §:n siirtymäsäännöksen nojalla 1 päivänä tammikuuta 2009 jälkeen kaupalliseen käyttöön otetut tuulivoimalat, biokaasuvoimalat ja puupolttoainevoimalat on ollut mahdollista hyväksyä syöttötariffijärjestelmään, jos hakemus on tehty viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa lain voimaantulosta sekä saadut valtiontuet on palautettu korkoineen ja muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Käytännössä tämä on antanut osalle tuulivoima- ja biokaasusähkön tuottajista mahdollisuuden valita kiinteän sähkön tuotantotuen ja syöttötariffijärjestelmän välillä, ja suurin osa on valinnut syöttötariffijärjestelmän. Muutamien 1 päivänä tammikuuta 2009 jälkeen kaupalliseen käyttöön otettujen tuulivoimaloiden osalta sähkön tuottajat ovat kuitenkin valinneet kiinteän sähkön tuotantotuen, eikä tällöin ole ennakoitu tämän tuen päättymistä vuoden 2012 alussa. Näille sähkön tuottajille ja mahdollisesti vastaavassa tilanteessa oleville biokaasusähkön tuottajille on tarpeen varata vielä mahdollisuus harkita syöttötariffijärjestelmää koskevan hakemuksen tekemistä kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään maaliskuun lopussa vuonna 2012. EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvän ilmoittamisvelvollisuuden kannalta kyseessä on hallinnollinen muutos, josta ei ole tarpeen tehdä virallista ilmoitusta EU:n komissiolle. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin saattanut kyseisen hallinnollisen muutoksen EU:n komission tietoon.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tässä laissa säädetään valtion varoista tuulivoimalla, biokaasulla ja puupolttoaineella tuotetusta sähköstä maksettavasta tuotantotuesta.

Energiamarkkinavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muilta viranomaisilta tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömiä tietoja:

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, syöttötariffisäännösten rikkomisesta sakkoon.

Energiamarkkinavirasto voi päätöksellään keskeyttää syöttötariffin maksatuksen, jos:

Sähkön tuottajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa syöttötariffi tai sen osa. Jos palautettava määrä olisi enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta.

Energiamarkkinaviraston on päätöksellään määrättävä jo maksettu syöttötariffi perittäväksi takaisin, jos sähkön tuottaja:

Energiamarkkinavirasto voi määrätä jo maksetun syöttötariffin tai sen osan perittäväksi takaisin, jos sähkön tuottaja:

Energiamarkkinaviraston 17, 28, 49, 51 tai 54 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista Energiamarkkinavirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Sähkön tuottaja on velvollinen säilyttämään syöttötariffin maksamista varten laadittavaan selvitykseen liittyvän aineiston, kunnes kymmenen vuotta on kulunut hyväksymispäätöksen raukeamisesta tai peruuttamisesta.

Sähkön tuottajan tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle 28 §:ssä tarkoitettu hakemus sähköisesti.