HE 49/2010

1Nykytila

Laki Työvoimaopistosta (929/1973) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Työvoimaopistosta on annettu asetus (930/1973) tuli voimaan samana päivänä kuin laki. Työvoimaopistolla on myös työjärjestys, jossa on tarkempia määräyksiä opiston toimielimistä ja niiden toimivallasta.

Työvoimaopiston tehtävänä on Työministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön) hallinnonalan erikoiskoulutuksen hoitaminen.

Säännöksiin on tehty joitain pieniä organisaatiomuutoksista johtuvia teknisiä muutoksia, mutta tehtävä on perusteiltaan pysynyt samana. Opistolle on siirretty vastuuta työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisen koulutusohjelman suunnittelussa ja toimeenpanossa viime vuosina.

Voimassa olevan asetuksen mukaan Työvoimaopiston tehtävänä on

1) antaa työministeriön hallinnonalan palvelujen ja tehtävien toimeenpanoon, johtamiseen sekä niitä koskevaan yleiseen hallintoon liittyvää koulutusta;

2) tehdä selvityksiä ja tutkimuksia hallinnonalan henkilöstökoulutuksesta;

3) tehdä aloitteita ja ehdotuksia hallinnonalan henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi;

4) huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka on erikseen säädetty tai määrätty sen suoritettaviksi.

Vuonna 2009 opiston perustehtäväksi on määritelty:

1) valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen tuottaminen

2) koordinoida työ- ja elinkeinohallinnon toimialan valtakunnallisen henkilöstökoulutuksen suunnittelua ja toteutusta

3) henkilöstökoulutuksen kehittämisen asiantuntijatyö ja verkostoyhteistyö sekä vastata sähköisen oppimisympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä.

Henkilöstökoulutuksen tuottaminen on ollut joko työ- ja elinkeinoministeriön substanssivirkamiesten vastuulla tai opiston oman koulutushenkilöstön vastuulla. Viime vuosina toteutusvastuuta on siirtynyt enenevässä määrin opistolle. Opiston toteutusvastuulla on noin 60 % järjestetystä koulutuksesta.

Työvoimaopiston toiminnan volyymi on viime vuosina vaihdellut 9 000—10 000 opiskelijatyöpäivän välillä. Opiskelijatyöpäivien kokonaismäärästä on tuotettu vuonna 2009 verkkoa hyödyntäen noin 18 %. Opiskelijamäärät viime vuosilta näkyvät seuraavassa taulukossa.

Opiston toimintamenot ovat olleet noin miljoona euroa vuodessa. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu momentti, jolle on kertynyt tuloja noin 150 000 € vuodessa (v. 2009 tilanne). Tuloja saadaan mm. hallinnon ulkopuolisilta tilavuokrista ja vastaavasti hallinnon sisälle tehtävästä maksullisesta räätälöidyistä koulutuksista. Vuonna 2009 valtionhallinnon ulkopuolista tuloa oli em. summasta noin 40 %.

Työvoimaopistoa johtaa rehtori. Vuoden 2009 lopussa Opistolla on rehtorin lisäksi 7 vakituista ja 6 määräaikaista työntekijää. Vakinaisista 3 on koulutushenkilöitä, 3 tukipalveluista vastaavia ja yksi kiinteistönhoitaja. Määräaikaisista yksi oli koulutushenkilö, yksi projektityöntekijä, 3 projektihenkilöä (rakennerahastorahoitus) ja yksi työllistetty toimistosihteeri.

2Ehdotetut muutokset

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on tapahtunut organisatorisia muutoksia, joiden johdosta opiston tehtävää on tarpeen muuttaa. Työvoimatoimistoista on tullut työ- ja elinkeinotoimistoja. Työ- ja elinkeinokeskukset on vuoden 2010 alusta liitetty Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Kumpienkin virastojen toimintatapa on muuttunut mm. siten että ne toimivat tiiviisti yhteistyössä kumppaneiden kanssa erityisesti yritysneuvonnan kentällä. Työ- ja elinkeinotoimistojen ohella yritysneuvontaa antavat lukuisat seudulliset toimijat, jotka eivät kuulu valtion hallintoon. Näillä tulisi olla samaa osaamista kuin työ- ja elinkeinotoimistoilla ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla.

Koulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä olisi tuottaa, hankkia ja järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeinotoimistoille ja molempien edellisten yhteistyökumppaneille koulutus- ja kehittämispalveluja.

Kehittämiskeskuksen keskeiset tehtävät olisivat:

1) tuottaa, hankkia ja järjestää työ- ja elinkeinohallinnon alue- ja paikallishallinnolle työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa tukevaa koulutusta ja kehittämistoimintaa

2) tuottaa, hankkia ja järjestää johtamiseen, organisaation ja prosessien kehittämiseen sekä verkostoyhteistyöhön liittyvää organisaatioiden toimivuutta ja tuloksellisuutta lisäävää koulutusta ja kehittämistoimintaa ELY-keskuksille ja TE-toimistoille sekä mo-lempien edellisten kumppanuusverkostoille. Vuosittaisessa TEM:n tulosohjausprosessissa määritellään kumppanuusverkosto ja sille tarjottavat palvelut.

Keskuksen keskeisiä asiakkaita olisivat ELY-keskukset ja TE-toimistot. Asiakkaina voisivat olla virastojen yksittäiset henkilöt, työryhmät ja työyhteisöt sekä koulutuksesta ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden verkostot. Keskuksen asiakkaina voisivat olla ELYn kaikki vastuualueet ja muut yksiköt, mutta erityisenä tavoitteena olisi tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja niihin ELYn toimintoihin, jotka ovat viraston yhteisiä horisontaalisia toimintoja. Näitä toimintoja olisivat esimerkiksi strategia-, ennakointi- ja aluekehitystoiminnot, asiakkuusprosessit, viestintä, talous- ja henkilöstöhallinto.

Keskuksen toimintatapa olisi henkilöstön koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottaminen, hankinta ja järjestäminen sekä koulutus- ja kehittämiskonseptien kehitystyö. Keskus toimisi tiiviissä yhteistyössä sekä toimintaa ohjaavien tahojen että alue- ja paikallishallinnon henkilöstön kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Alueellisten kouluttajien ja kehittäjien verkosto on keskeinen resurssi ja kumppani.

Tehtäväkentän ja kohderyhmän laajennus aiheuttaa koulutuksen ja kehittämistoiminnan volyymin nostamista.

Keskuksen nimi olisi koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia. Keskus sijaitsee Jyväskylän Salmirannassa. Nimi perustuu ideakilpailussa tehtyyn esitykseen.

3Esityksen vaikutukset

Ehdotetulla muutoksella tuettaisiin ELYn ja TE-toimistojen edellytyksiä osaamisen ja työyhteisöjen toimivuuden parantamisessa ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämisessä.

Seurauksena tästä on organisaatioiden asiakkaiden palvelun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantuminen sekä virkailijoiden parempi työssä jaksaminen osaamisen kohentumisen ja työn hallinnan seurauksena.

Työvoimaopiston henkilöstö jatkaa koulutus- ja kehittämiskeskuksen henkilöstönä.

Toiminnan laajentumisen vuoksi keskuksessa tarvitaan kaksi uutta asiantuntijatehtävän tasoista virkaa, josta aiheutuu

n. 130 000 € lisämäärärahatarve. Lisäresurssointi on tarkoitus hoitaa hallinnonalan sisäisin siirroin.

4Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä ja Työvoimaopistossa. Opiston tulevaisuuden linjaamiseksi tehtiin opiston strategiaselvitys vuonna 2009, joka hyväksyttiin ministeriön johtoryhmässä. Sitä on käsitelty Työvoimaopiston johtokunnassa ja opiston yksikkökokouksessa.

5Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan syksyllä 2010.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksen tehtävänä on tuottaa, hankkia ja järjestää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä työ- ja elinkeinotoimistoille ja molempien edellisten yhteistyökumppaneille koulutus- ja kehittämispalveluja. Keskuksen nimi on Salmia.

Keskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Keskusta johtaa rehtori.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa keskukselle tulostavoitteet neuvoteltuaan keskuksen kanssa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa säännöksiä työjärjestyksestä, ratkaisuvallasta, henkilöstön nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan työvoimaopistosta 21 päivänä joulukuuta 1973 annettu laki (929/1973) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus jatkaa työvoimaopiston toimintaa.