HE 125/2010

1.1Rahapelitoiminnan arpajaisverotus

Arpajaisverolain (552/1992) mukaan arpajaisveroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Rahapelitoimintaa yksinoikeudella harjoittavat rahapeliyhteisöt Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy vastaavat valtaosasta Suomessa harjoitettua arpajaistoimintaa. Ahvenanmaan maakunnassa rahapelitoimintaa harjoittaa maakuntahallituksen myöntämän yksinoikeuden nojalla Ålands Penningautomatförening.

Arpajaisverolain 4 §:n 1 momentin mukaan arpajaisvero yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista on 9,5 prosenttia tuotosta. Raha-automaattien ja kasinopelien käytettävänä pitämisestä arpajaisvero on kuitenkin 8,25 prosenttia tuotosta. Tuotolla tarkoitetaan arpajaisiin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten ja pelaajille voittoina maksettujen määrien erotusta.

Yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen pelien erilaisen veroprosentin taustalla on ollut se, että arpajaistoiminnan verotus on ollut epäyhtenäistä erityisesti ennen nykyisen arpajaisverolain säätämistä. Tuolloin raha-automaattitoiminnan ja kasinopelien verotus tapahtui leimaverolain (662/1943) nojalla laitekohtaisena leimaverotuksena, kun muita pelitoiminnan harjoittajia verotettiin vuoden 1971 alussa voimaan tulleen arpajaisverolain (259/1970) nojalla arpajaisverolla. Raha-automaattitoiminnan ja kasinopelien verotuksen efektiivinen taso oli muita pelejä selvästi alempi.

Nykyisen arpajaisverolain voimassaoloaikana veron laskentaperuste on yhtenäistetty siten, että vero lasketaan kaikkien rahapelien osalta rahapanosten ja jaettujen voittojen erotuksesta. Raha-automaattitoiminnan ja kasinopelien veroastetta on samoin pyritty vähitellen saattamaan muihin rahapeleihin sovellettavan veroasteen tasolle. Veroaste nostettiin vuoden 2001 alusta 3 prosentista 5 prosenttiin, vuoden 2002 alusta 7 prosenttiin ja vuoden 2003 alusta nykyiseen 8,25 prosenttiin.

1.2Rahapeliyhteisöjen tuoton kehitys ja tuoton käyttäminen

Arpajaislain (1047/2001) 17 §:n nojalla Veikkaus Oy:n tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja totopelien tuotto hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Rahapeliyhteisöjen tuoton käytöstä tarkemmin säädetään raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetussa laissa (1054/2001) , raha-automaattiavustuksista annetussa laissa (1056/2001) sekä totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetussa laissa (1055/2001) .

Rahapeliyhteisöt tilittävät toiminnan tuotot asianomaiselle ministeriölle. Fintoto Oy:n harjoittaman totopelitoiminnan osalta tuloutetaan valtiolle tuottona yhtiölle myönnetyssä rahapeliluvassa määrätty osuus kokonaisvaihdosta, joka on pelistä riippuen 2,0—5,0 prosenttia. Yhtiölle jää hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen käytettäväksi pelaajan osuudella, arpajaisverolla ja valtion osuudella vähennetty osuus kokonaisvaihdosta.

Arvioitua tuottoa vastaavat määrärahat otetaan vuosittain valtion talousarvioon jaettavaksi edunsaajana oleville yhteisöille ja säätiöille. Avustusten jaosta päättää valtioneuvosto peliyhteisön ehdotuksen pohjalta. Maa- ja metsätalousministeriö päättää totopelien tuotoista jaettavien avustusten jaosta.

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla arpajaislainsäädäntö kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Arpajaistoiminnan verotus kuuluu kuitenkin valtakunnan lainsäädäntövaltaan, ja Ahvenanmaan maakunnassa harjoitetusta arpajaistoiminnasta suoritetaan arpajaisveroa arpajaisverolain nojalla. Rahapelitoiminnasta säädetään maakunnassa arpajaislailla (Landskapslag om lotterier 1966:10). Raha-automaattitoiminta, kasinopelien toimeenpaneminen ja vedonlyöntitoiminta on annettu yksinoikeudella Ålands Penningautomatföreningin hoidettavaksi. Yhdistyksen tarkoituksena on kerätä varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin Ahvenanmaalla.

Rahapeliyhteisöjen pelitoiminnan tuotto (rahapanokset vähennettynä jaetuilla voitoilla), tilinpäätöksen mukainen voitto ja valtiolle tilitetty tuotto ovat vuosina 2004—2009 kehittyneet alla esitetyllä tavalla.

Veikkaus Oy

Veikkaus Oy:lle on lisäksi kertynyt jakamattomia voittovaroja siltä osin kuin tilikauden voitto ylittää opetus- ja kulttuuriministeriölle luovutetun voitto-osuuden. Tilikauden 2009 päättyessä yhtiöllä oli jakamattomia voittovaroja 89,1 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaan jakamattomia voittovaroja voi kertyä enintään 150 miljoonaa euroa.

Raha-automaattiyhdistys

Raha-automaattiyhdistyksen aikaisempien vuosien voittoa jää jakamatta vuoden 2009

jälkeen 16,0 miljoonaa euroa.

Fintoto Oy

*Ei sisällä Veikkaus Oy:n suorittamia kohdekorvauksia

Fintoto Oy:n osalta esitetyt tiedot poikkeavat yhtiön tilinpäätösten mukaisista tiedoista siten, että tilikauden voittoa on oikaistu lisäämällä tuloslaskelmalla kuluna vähennetty maa- ja metsätalousministeriölle luovutettu määrä, joka on luonteeltaan voitonjakoa Veikkaus Oy:n ja Raha-automaattiyhdistyksen valtiolle luovuttaman tuoton tapaan. Yhtiön tilinpäätöksissä on kuluina vähennetty myös se osa tuotosta, jonka yhtiö on toimilupansa edellyttämällä tavalla käyttänyt hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Ålands Penningautomatföreningin liikevaihto ja voitto ovat kehittyneet vuosi/miljoonaa euroa seuraavasti:

Vähennetty arpajaisvero ja pelaajille jaetut voitot

2.1Veroprosenttien korotus

Valtioneuvoston 30 päivänä maaliskuuta 2010 tekemän, vuosia 2011—2014 koskevan kehyspäätöksen mukaisesti arpajaisveron tasoa korotetaan raha-automaatti- ja kasinopelien osalta vuoden 2011 alusta, josta lähtien Raha-automaattiyhdistyksen nyt hoitama lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus sisällytetään valtion talousarvioon uudelle yleiskatteiselle momentille 11,8 miljoonan euron tasoisena. Veroprosentti ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiin, jolloin Raha-automaattiyhdistyksen maksaman arpajaisveron määrä suuruusluokaltaan vastaa talousarviossa helikopteritoiminnalle osoitettavaa määrärahaa.

Veroprosenttien yhtenäistämiseksi ehdotetaan, että myös Veikkaus Oy:n harjoittamien rahapelimuotojen arpajaisveroprosentti korotetaan 9,5 prosentista 10 prosenttiin. Yhtiön pelitoiminnan kannattavuus on yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta kehittynyt suotuisasti, ja sen pelitoiminnan tuotoista kasvava osa on rahastoitu tai muutoin jätetty välittömästi jakamatta edunsaajatahoille. Toiminnasta yhteiskunnalle peliyhteisöjen tuottona ja arpajaisverona kertyvien määrien suhdetta voidaan tämän vuoksi tarkistaa edunsaajien toiminnan rahoituksen kärsimättä.

Totopelien osalta arpajaisvero ehdotetaan kuitenkin säilytettäväksi toistaiseksi nykyisellä tasolla. Vallitseva taloudellinen tilanne vaikuttaa totopelitoiminnan kannattavuuteen muita rahapelejä olennaisesti enemmän. Edellisen, 1990-luvun taloudellisen laskusuhdanteen aikana totopelien kokonaisvaihto lähes puolittui vuodesta 1990 vuoteen 1994. Arpajaisveron korottaminen totopelien osalta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vähentäisi pelitoiminnan tuotoista hevostaloudelle tulevaa määrää.

Arpajaisverolain 4 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että veroaste muista yksinoikeudella toimeenpannuista arpajaisista kuin totopelistä korotettaisiin 10 prosenttiin. Muutos koskisi vastaavasti Ålands Penningautomatföreningin vastaavia rahapelejä. Totopelin osalta arpajaisvero säilyisi nykyisessä 9,5 prosentissa.

Ilmaisulla totopeli olisi sama sisältö kuin arpajaislain vastaavalla määritelmällä.

2.2Arpajaisverolain maksuunpano

Oma-aloitteisten verojen ilmoittamis-, maksamis- ja kantomenettely uudistettiin vuoden 2010 alusta siirryttäessä verotili-järjestelmään. Verotililain (604/2009) säätämisen yhteydessä arpajaisverolaista kumottiin yhdenmukaisesti muiden verotilimenettelyn piiriin kuuluvien verolakeihin ehdotettujen muutosten kanssa, veron maksuunpanoa koskeva 10 §, joka mahdollisti veron maksuunpanon, jos veroa ei ole suoritettu määräajassa. Maksuunpanomahdollisuus jäi lain 11 §:n arviomaksuunpanoa koskevan säännöksen varaan.

Eri verolakien menettelysäännöksissä olevien erojen vuoksi erilliset maksuunpanosäännökset ovat kuitenkin arpajaisverotuksessa edelleen tarpeen erityistilanteissa, kuten verotarkastuksessa, jos veroa on kausiveroilmoituksessa ilmoitettu maksettavaksi liian vähän. Tämän vuoksi maksuunpanoa koskevat, verotilimenettelyyn soveltuvat säännökset lisättäisiin lakiin. Säännökset sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen tapahtuviin maksuunpanoihin.