HE 80/2009

1.1YTV:tä koskeva lainsäädäntö ja käytäntö

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (jäljempänä YTV) säädetään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetussa laissa (1269/1996) . Lisäksi viittauksia YTV:n asemaan on useassa laissa muun muassa jätelaissa (1072/1993) , luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetussa laissa (343/1991) , joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetussa laissa (469/1979) ja arvonlisäverolaissa (1501/1993) .

YTV on lakiin perustuva julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jonka jäseniä ovat lain perusteella Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit (pääkaupunkiseudun kunnat) ja joka on perustettu hoitamaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteisiä asioita.

YTV:n toimielimet ja kuntien pääomaosuudet

YTV:ssä ylintä päätösvaltaa käyttää seutukokous. Seutukokouksessa on Helsingillä 11, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi sekä Kauniaisilla yksi kunnan valitsema edustaja. Seutukokousedustajan esteellisyydestä ja seutukokouksen julkisuudesta on voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä ja kunnanvaltuuston kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalain 52 §:n 1 momentissa ja 57 §:n 1 momentissa.

Seutukokouksen tehtävänä on:

1. hyväksyä talousarvio ja taloussuunnitelma;

2. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta;

3. valita jäsenet yhteistyövaltuuskunnan toimielimiin, ellei laissa toisin säädetä;

4. valita tilintarkastaja;

5. hyväksyä johtosäännöt; sekä

6. päättää muista tämän lain mukaan seutukokoukselle kuuluvista tehtävistä.

Seutukokousedustajat valitaan erikseen jokaista kokousta varten. Jäsenkaupunkien johtosääntöjen mukaan kaupunginhallitukset valitsevat seutukokousedustajat. Seutukokouksia on vuodessa vähintään kaksi.

YTV:n muut toimielimet ovat 14-jäseninen hallitus ja 5-jäseninen tarkastuslautakunta. YTV:tä johtaa yhteistyöjohtaja, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään kunnanjohtajasta. Yhteistyövaltuuskunnan muusta henkilöstöstä on voimassa, mitä säädetään kuntien viranhaltijoista ja työntekijöistä.

Lain mukaan jäsenkunnat maksavat yhteistyövaltuuskunnan eri tehtävistä aiheutuvat kulut palvelujen käytön mukaisesti. Muista kuin palvelujen käytöstä aiheutuvista kuluista Helsingin kaupungin osuus on puolet ja muiden jäsenkuntien osuus on yhteensä puolet jakautuen asianomaisen vuoden tammikuun 1 päivän mukaisen kuntien asukkaiden lukumäärän suhteessa. Kunkin kunnan osuus on kuitenkin vähintään kolme prosenttia. Jäsenkuntien osuudet yhteistyövaltuuskunnan varoihin ja velkoihin määräytyvät edellä mainitulla tavalla viideltä edelliseltä vuodelta laskettujen suhteiden mukaan.

YTV ei ole kuntalain mukainen kuntayhtymä ja siihen sovelletaan kuntayhtymää koskevia kuntalain säännöksiä vain osittain. YTV:hen sovelletaan lain viittaussäännöksen mukaan, mitä säädetään kuntalain 14 §:ssä (toimivallan siirto), 16 §:n 1 momentissa (johtosäännöt), 17 §:ssä (kunnan toimielimet), 18 §:n 2—5 momentissa (toimielimen kokoonpano), 19 §:n 1 momentissa (jäsenten toimikausi), 20—25 §:ssä (puheenjohtaja, erottaminen, tilapäinen valiokunta, kunnanhallitus, kunnanjohtaja, kunnanjohtajan irtisanominen), 27—29 §:ssä (osallistumismahdollisuudet, aloiteoikeus ja tiedottaminen), 32 §:ssä (luottamushenkilöt), 33 §:ssä (vaalikelpoisuus) ja 37—43 §:ssä (vaalikelpoisuuden menettäminen, kieltäytyminen ja ero, virheellinen menettely luottamustoimessa, rikollinen menettely, palkkiot ja korvaukset, tietojensaanti), 44—52 §:ssä (henkilöstö, hallintosääntö, otto-oikeus, esteellisyys), 57 §:ssä (kokouksen julkisuus), 58—62 §:ssä (päätöksentekomenettely), 64—65 §:ssä (talousarvio ja ilmoitukset), 67—75 §:ssä (kirjanpito, tilinpäätös, hallinnon ja talouden tarkastus), 81 §:n 4 momentissa (poliittinen suhteellisuus), 82 §:n 1 ja 2 momentissa (vaalikelpoisuus), 85 §:ssä (pöytäkirjan nähtävillepano) ja 11 luvussa (muutoksenhaku) säädetään.

YTV:n tehtävät

YTV:n tehtävänä on lain 2 §:n mukaan

1. hoitaa jäsenkuntien jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta;

2. järjestää seudullinen joukkoliikenne ja hankkia seudulliset liikennepalvelut sekä hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskeva jäsenkuntien yhteistyö;

3. laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevia suunnitelmia ja edistää niiden täytäntöönpanoa;

4. hyväksyä pääkaupunkiseudulla noudatettava joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä ja seudullisen liikenteen taksat;

5. huolehtia jäsenkuntien ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävistä; sekä

6. huolehtia pääkaupunkiseudun aluetta ja jäsenkuntien yhteisten asioiden hoitamista palvelevasta selvitys-, tutkimus-, suunnittelu- ja valmistelutyöstä sekä antaa lausuntoja yhteistyötä koskevista asioista.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt YTV:lle oikeuden periä tarkastusmaksun ilman asianmukaista matkalippua joukkoliikenteessä matkustavalta. YTV hoitaa lisäksi lain mahdollistamalla tavalla VR:n kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella valtakunnallisen junaliikenteen tarkastustoiminnan.

YTV:n jäsenkunnat voivat antaa yhdessä YTV:lle uusia tehtäviä, mutta niiden on oltava edellä mainittuihin lakisääteisiin tehtäviin rinnastuvia tehtäviä. YTV voi sopimuksen perusteella ottaa hoidettavakseen muulle kunnalle tai kuntayhtymälle kuuluvan lain mukaiseen toimialaansa liittyvän tehtävän. YTV vastaakin sopimuksen perusteella Kirkkonummen kunnan jätehuollon järjestämisestä sekä osittain joukkoliikenteen järjestämisestä Keravan kaupungin ja Kirkkonummen kunnan puolesta. Sopimuksien perusteella YTV vastaa lisäksi paikkatietojärjestelmästä, liikenneneuvonnasta, matkakortti- ja lippu-yhteistyöstä, junakalustoyhteistyöstä sekä tiedotuksesta, markkinoinnista ja asiakasyhteistyöstä.

Jätehuoltotehtävänsä perusteella YTV vastaa pääkaupunkiseudun kuntien puolesta asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta julkisessa toiminnassa syntyvän jätteen keräämisestä, hyödyntämisestä ja käsittelystä siten kuin jätelaissa säädetään. YTV päättää myös alueen jätehuoltomääräyksistä sekä vahvistaa jätehuollon taksat.

YTV:llä on jätteen vastaanottoa varten Ämmässuon jätekeskus ja kolme jäteasemaa. Ämmässuolla läjitetään sekajätettä kaatopaikalle, käsitellään biojätettä kompostointilaitoksessa sekä vastaanotetaan erilaisia hyötyjätejakeita. Ämmässuo on ainoa pääkaupunkiseudulla käytössä oleva sekajätteen läjitykseen käytetty kaatopaikka ja siellä käsitellään vuodessa lähes 300 000 tonnia sekajätettä. Vuodesta 2014 lähtien poltetaan pääosa sekajätteestä Vantaan Energian omistamassa arinapolttolaitoksessa, jolla tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Jätteenkuljetuksen järjestäminen kilpailutetaan joka viides vuosi erikseen jaetuilla alueilla. Lisäksi YTV Jätehuolto kerää erilaisia ongelmajätteitä ja sopimusperusteisesti tuottajavastuun piirissä olevia jätejakeita sekä harjoittaa opastus- ja valistustoimintaa erityisesti jätteen synnyn ehkäisemisestä.

Joukkoliikennetehtävän perusteella YTV vastaa seutuliikenteen järjestämisestä. Se käsittää reittien ja aikataulujen suunnittelun sekä liikennepalvelujen hankinnan ostamalla liikennepalvelut kilpailutetuilta urakoitsijoilta. Seutuliikenne koostuu kuntarajat ylittävästä linja-autoliikenteestä ja rautatieliikenteestä pääkaupunkiseudulla. Seutuliikenteeseen kuuluu myös sopimusten perusteella osa seudun ulkopuolelta seudulle ulottuvasta linjaliikenteestä (ns. U-liikenne). YTV hankkii linja-autoliikennepalvelut hankintalain mukaisesti kilpailuttamalla ostopalveluna ja lähijunapalvelut VR:ltä. Sopimusperusteisesti YTV järjestää lisäksi Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen sekä osan Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteestä.

Vuonna 2007 YTV:n joukkoliikennettä koskevat toimintatulot olivat 199,5 milj. euroa, josta lipputulojen osuus oli 110,6 milj. euroa ja kuntien maksuosuus yhteensä 83,6 milj. euroa.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on vastannut Helsingin sisäisen joukkoliikenteen järjestämisestä. Se tuottaa itse metro- ja raitiovaunupalvelut ja hankkii linja-autoliikennepalvelut kilpailuttamalla ostopalveluna.

YTV huolehtii koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja alueensa joukkoliikenteen suunnittelusta. YTV ja sen jäsenkunnat vastaavat yhdessä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta. Lisäksi YTV määrittelee alueen liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita ja suuntaa liikennepolitiikkaa pidemmällä aikavälillä laatimalla pitkän aikavälin suunnitelmia. YTV laatii myös seudun joukkoliikennesuunnitelman, joka on useamman vuoden ajanjaksolle ulottuva joukkoliikenteen palvelutasoa koskeva suunnitelma. Sopimuksen perusteella YTV laatii myös Espoon ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen suunnitelmat. YTV suunnittelee järjestämänsä liikenteen reitit ja aikataulut suunnitelmien perusteella.

YTV päättää lain perusteella pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä seudullisen liikenteen lippujen hinnoista. Sopimuksen perusteella YTV päättää myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan sisäisen liikenteen lippujen hinnoista.

Helsingin kaupunki päättää Helsingin sisäisen liikenteen lippujen hinnoista.

YTV seuraa ja tutkii YTV-lain ja ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesti ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla ja sopimuksen perusteella myös Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella. Lisäksi YTV on ottanut sopimusperusteisesti hoitaakseen pääkaupunkiseudun energialaitoksien ja Helsingin sataman ympäristölupien edellyttämän ilmanlaadun tarkkailun. YTV tiedottaa päivittäin ilmanlaadusta tiedotusvälineille ja omilla verkkosivuillaan. Ilmanlaadun nopeasta heikkenemisestä tiedotetaan ilmansuojelun varautumistoimia varten viranomaisille.

Pääkaupunkiseudun aluetta koskevan selvitys-, tutkimus-, suunnittelu- ja valmistelutehtävän perusteella YTV:n painopisteenä on ollut ilmanlaadun seuranta, ilmansuojelu, ilmastomuutoksen hillintä, asumisen ja maankäytön yhteistyön kehittäminen, seudullisen perusrekisteriin pohjautuvan tietopalvelun kehittäminen ja materiaalivirtojen seuranta. Tehtävien hoito on perustunut kuntien kanssa tehtyihin sopimuksiin tai kuntien päätöksiin. YTV tuottaa muun muassa tietoa seudun asumisesta, työpaikkakehityksestä, työ-paikkaliikenteestä, asuntomarkkinoista ja rakennusmaavarannoista.

Pääkaupunkiseudun kuntien päätökset YTV:n toiminnan jakamisesta

Espoo, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit ovat sopineet osaltaan YTV:n jakamisesta kahdeksi kuntayhtymäksi. YTV:n joukkoliikenteeseen liittyvät tehtävät olisi tarkoitus siirtää perustettavalle uudelle Helsingin seudun liikennekuntayhtymä- nimiselle kuntayhtymälle, jolle Helsingin kaupunki siirtää HKL:n joukkoliikenteen suunnittelua ja palvelujen hankkimista koskevan toiminnan. Helsingin kaupungin omistukseen jää edelleen metro- ja raitiovaunutoiminta.

YTV:n jätehuoltoa sekä ilmansuojelua ja Helsingin seutua ja ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen, seuranta ja tutkimusta koskevat tehtävät siirretään toiselle kuntayhtymälle, jolle Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Helsingin kaupungit siirtävät vesihuollon järjestämisen. Kuntien omistuksessa oleva vesihuolto-omaisuus, joka käsittää vesi- ja viemäriverkoston niihin liittyvine laitoksineen (vedenpuhdistamot, pumppaamot, vesitornit, paineenkorotusasemat, viemärivesipumppaamot, puhdistamot ja meriviemäri) sekä Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeet (Päijännetunneli) siirretään liiketoimintakaupalla uudelle kuntayhtymälle.

1.2Kansainvälinen vertailu

Kansainvälinen vertailu on tehty sillä perusteella, millaista sääntelyä suurilla kaupunkiseuduilla on jätehuollon ja joukkoliikenteen järjestämisestä.

Ruotsi

Ruotsissa julkisen liikenteen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä vastaavat maakäräjät, joita on 18. Maakäräjien valtuustot valitaan suorilla vaaleilla. Niiden vastuulla on julkisen liikenteen lisäksi muun muassa terveyden- ja sairaanhoito.

Maakäräjät vastaavat myös Tukholman seudun joukkoliikenteen järjestämisestä. Tukholman läänin maakäräjien seutusuunnittelu- ja liikennetoimisto RTK (Stockholms läns landsting, Regionplane- och trafikkontoret) vastaa läänin alueella seutusuunnittelusta, yleispiirteisestä liikennesuunnittelusta ja seudullisesta kehittämisestä ja seudun ympäristökysymyksistä, luonnonsuojelusta ja energiahuoltoa koskevista kehittämisasioista.

Tukholman seudun julkinen liikenne rahoitetaan puoliksi verovaroilla ja puoliksi lipputuloilla. Maakäräjät omistaa liikenneyhtiöt Storstockholms Lokaltrafik Ab:n (SL) ja Wax-holmsbolaget Ab:n. SL päättää liikenteen laajuudesta ja se omistaa joukkoliikenteen infrastruktuurin, kuten pysäkit ja metroasemat. Varsinaista liikennettä hoitavat yksityiset yritykset. Waxholmsbolaget Ab vastaa lähinnä saaristoliikenteestä.

Ruotsissa on käynnissä läänien ja maakäräjien tehtäviin liittyviä kokeiluja (Skånessa ja Länsi-Götanmaalla), jotka koskevat myös joukkoliikennettä. Kokeilulainsäädäntö on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Näillä alueilla joukkoliikenteen järjestämisvastuu jakautuu puoliksi kuntien ja valtion kesken. Esimerkiksi Länsi-Götanmaan seutuorganisaatio (Västra Götalandsregionen) päättää muun muassa myös seudun liikenneinvestoinneista. Sen ja Länsi-Götanmaan kuntien omistama Västtrafik järjestää joukkoliikenteen, päättää taksoista ja lipuista ja kehittää informaatiojärjestelmiä. Liikenne järjestetään kilpailutuksen kautta ostopalveluina. Västtrafik on Ruotsin toiseksi suurin joukkoliikenneorganisaatio.

Tanska

Kööpenhaminan metropolialueeseen kuuluu 1,6 miljoonaa asukasta. Pääkaupunkiseudun ja Själlannin seutujen liikennettä koskee liikenneyhtiöistä annettu laki (Lov om Trafikselskaber). Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen hoitaa liikenneyhtymä Trafikselskabet Movia. Movian vastuulla ovat julkinen bussiliikenne, taksojen ja lippujärjestelmän vahvistaminen, julkisen liikenteen koordinointi ja suunnittelu, vammaisten palveluliikenteen järjestäminen ja yksityiset radat. Lain perusteella liikenne- ja energiaministeriö voi vahvistaa periaatteet julkisen liikenteen lipputulojen jakamisesta liikenneyhtiöiden ja raideliikenteen harjoittajien välillä, silloin kun raideliikenne perustuu valtion kanssa tehtyyn sopimukseen.

Movian seutuliikenteen bussireittien ja yksityisten raideyhteyksien käyttö- ja hallintokustannukset katetaan kuntien ja seutujen tuella ja vajaa puolet lipputuloilla. Movian lisäksi joukkoliikennettä hoitavat Kööpenhaminan alueella Metroselskapet I/S, joka vastaa metron rakentamisesta ja liikenteen tilaamisesta ja valvonnasta ja lisäksi liikennettä hoitaa valtion rautatieyhtiö DSB. Metroyhtiöstä Kööpenhaminan kaupunki omistaa 50 prosenttia ja valtio 41,7 prosenttia ja Frederiksbergin kunta 8,3 prosenttia. Metron liikennöinnistä ja kunnossapidosta vastaa Metro Service A/S, jonka omistavat kaksi kansainvälistä joukkoliikenteen operaattoriyritystä.

Norja

Suur-Oslon alueeseen kuuluu 43 kuntaa ja alueella asuu 1,3 miljoonaa asukasta, joista Oslossa 0,57 miljoonaa asukasta. Oslon kaupunki on sekä kunta että hoitaa maakäräjille (fylkeskommun) kuuluvat tehtävät. Muut Suur-Oslon alueeseen kuuluvat kunnat kuuluvat Akershusin maakäräjien alueeseen.

Joukkoliikenteen tarjontavelvoite on lakisääteinen (Lov om samferdselstjenester). Suur-Oslon alueella joukkoliikennepalveluiden kilpailutuksen ja lähijunaliikenteen sopimuksista vastaa Ruter AS-niminen yhtiö, jonka omistavat Oslon kaupunki 60 prosenttia ja Akershusin maakäräjät 40 prosenttia.

Maakäräjät on vastuussa toisen asteen koulutuksesta, hammashoidosta, alueellisesta liikenneinfrastruktuurista ja joukkoliikenteen järjestämisestä. Akershus on ottanut lisäksi vastuulleen alueen ilmastomuutoksen torjuntaan liittyvät tehtävät. Kaupungin joukkoliikenteen tarjonta on laajempi kuin lakisääteisesti on määritelty.

Norjassa jätteenkäsittely on jätelain (Lov om vern mot forurensninger og om avfall) mukaan kuntien tehtävä. Kuntien yhteistoiminta jätteen käsittelyssä perustuu sopimuksiin.

Yhdistynyt kuningaskunta

Suur-Lontoon alueen yhteistyöstä säädetään lailla (Greater London Authority Act). Suur-Lontoon alue koostuu 32 kunnasta (borough) sekä Lontoon Citystä (City of London).

Lontoolla on kaksitasoinen hallinto. Suur-Lontoon yhteinen hallintoelin on Greater London Authority (GLA) ja sen ylintä päätösvaltaa käyttää 25-jäseninen valtuusto (London Assembly). GLA:n toimintaa johtaa vaaleilla valittu pormestari.

GLA:n tehtävät ovat liikenne, poliisi ja palotoimi, elinkeinopolitiikka, strateginen maankäytön suunnittelu, terveydenhuolto, ympäristö ja kulttuuri. Vuodesta 2007 lähtien GLA:n tehtävänä ovat ilmastonmuutoksen torjuntaa ja energiaa koskevat tehtävät. GLA:n tehtävänä on muun muassa Suur-Lontoon ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisen strategiatyö. Ympäristötehtäviin kuuluvat mm. erilliset ilmanlaatu-, jätehuolto-, melu-, luonnon monimuotoisuus- ja energiastrategiat.

Vuonna 2000 perustettu liikenneorganisaatio Transport for London (TfL) vastaa kaupunkiseudun liikennejärjestelmästä. TfL:n tehtävänä on toteuttaa Lontoon liikennestrategia ja järjestää liikennepalvelut koko pääkaupunkiseudulle. Se vastaa linja-autoliikenteestä ja paikallisesta raide- ja metroliikenteestä. TfL on myös vastuussa ruuhkamaksujen järjestämisestä, pääväylien ylläpidosta, liikennevaloista, takseja koskevasta sääntelystä, esteettömyyden parantamisesta liikuntarajoitteisille käyttäjille ja kevyen liikenteen ja pyöräilyn edellytysten parantamisesta. TfL hallinto perustuu Suur-Lontoota koskevaan lainsäädäntöön (GLA Act) ja tytäryhtiöitä koskevaan lainsäädäntöön (Companies Act 2006).

1.3Nykytilan arviointi

YTV:n hallintorakenteesta sekä kuntien osuuksista sen varoihin ja vastuisiin on säädetty lailla ja hallintorakennemuutokset edellyttävät aina lain muuttamista. Uusien jäsenkuntien mukaantulo on vaikeaa, koska se edellyttää lainmuutosta ja sitoutumista lakisääteiseen yhteistoimintaan. YTV on sopimusperusteisesti laajentanut toimintaansa uusiin kuntiin. Näillä kunnilla ei ole edustusta YTV:n toimielimissä.

Pääkaupunkiseudun kuntien sovittua YTV:n toiminnan jakamisesta sekä uusien kuntayhtymien perussopimuksissa noudatettavista periaatteista ja kuntayhtymille annettavista uusista tehtävistä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annettua lakia tulee muuttaa. Samalla voidaan arvioida, voitaisiinko nykyistä sääntelyä purkaa ja mahdollistaa uusien kuntien liittyminen yhteistoimintaan.

Joukkoliikenteen suunnittelu erikseen kuntien sisäisessä liikenteessä ja seutuliikenteessä ei ole tarkoituksenmukaista. Alueen joukkoliikennepalveluja tulee kehittää ja suunnitella kokonaisuutena. Muille kunnille tulisi mahdollistaa kuntayhtymien jäsenyys vapaaehtoiselta pohjalta. Varsinkin Helsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelussa olisi tarvetta saada mukaan uusia kuntia.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2007 (PLJ 2007) jälkiarvioinnissa on todettu, että liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisaluetta olisi tarvetta laajentaa koko Helsingin seudun 14 kuntaan, koska seudulla käydään työssä yhä kauempaa.

3.1Taloudelliset vaikutukset

Erillisen joukkoliikenneviranomaisen perustaminen mahdollistaa käytännössä alueen muiden kuntien liittymisen kuntayhtymään. Tämä tehostaa alueen liikennejärjestelyjen suunnittelua ja kustannustehokkaiden joukkoliikennepalvelujen järjestämistä. Ýhteistoiminta vähentää päällekkäistä suunnittelua ja edesauttaa sisäisten linjojen ja seutulinjojen yhteensovittamista ja muuta liikennepalveluyhteistyötä.

Ehdotettu varainsiirtoverovapautta koskeva siirtymäsäännös merkitsee, että valtio luopuu arviolta 400 000 euron määräisestä verotuotosta. Vastaanottavien kuntayhtymien rahoitusasema paranisi vastaavasti. Esityksellä ei olisi muita valtiontaloudellisia vaikutuksia.

YTV:n tehtävien jakaminen kahdelle kuntayhtymälle edellyttää YTV:n omaisuuden jakamista. Esityksessä ehdotetaan, että YTV:n seutukokous päättäisi loppuselvityksessä omaisuusjaosta.

Suurin osa jätehuollon YTV:n omaisuudesta koostuu jätehuoltoa palvelevasta omaisuudesta, josta pääosa on kiinteistöjä tai vuokrattuja alueita sekä niillä olevia rakennuksia, rakennelmia, laitteistoja ja laitteita. Vähäinen osa kiinteistöistä on vuokrattu muille toiminnanharjoittajille. Lisäksi YTV:llä on jätehuoltoon liittyvää irtainta omaisuutta kuten ajoneuvoja ja työkoneita, jätteenkeräysastioita ja kalustoa, vaakalaitteistoja, kaasunkeräyslaitteistoja ja soihtupolttimia, mittalaitteita ja -putkistoja, työkaluja, toimistokalusteita sekä jätehuoltoa palvelevia tietotekniikkajärjestelmiä ja laitteita. Jätehuolto-omaisuuden tasearvo on noin 150 miljoonaa euroa ja uushankinta-arvo kiinteistöineen 250 – 350 miljoonaa euroa. Tämän omaisuuden osalta on selvää, että se siirtyy jätehuollosta vastaavalle kuntayhtymälle.

Liikenteen hoitoa palvelevan omaisuuden pääosa koostuu tietotekniikkajärjestelmistä ja -laitteista, joista merkittävin on matkakorttijärjestelmä ajoneuvolaitteineen. Liikenteen omaisuuden tasearvo on noin 8 miljoonaa euroa ja uushankinta-arvo ilman käytössä olevia matkakortteja noin 30 miljoonaa euroa. Tämä omaisuus siirtyy joukkoliikenteestä vastaavalle kuntayhtymälle.

Seutu- ja ympäristötietoa palveleva omaisuus koostuu ilmanlaadun mittauslaitteistoista sekä tietotekniikkajärjestelmistä. Omaisuuden arvo taseessa on noin 0,3 miljoonaa euroa ja uushankinta-arvo 1,7 miljoonaa euroa. Tämä omaisuus siirtyy jätehuollosta vastaavalle kuntayhtymälle.

YTV:n keskushallinnon omaisuuden tasearvo on noin 12 miljoonaa euroa. Omaisuus koostuu toimistokalusteiden ja -laitteiden lisäksi päätoimipisteen toimitiloista (kiinteistö-osakeyhtiön osakkeet) sekä tietotekniikkalaitteistoista ja ohjelmista. Lisäksi YTV:llä on noin 10 prosentin osuus Ekokem Oy Ab:n osakekannasta. Tämä omaisuus palvelee kaikkea toimintaa, eikä omaisuuden jakoa voida määritellä tehtäväsiirron perusteella. Ekokem Oy Ab:n osakkeet siirtyvät jätehuollosta vastaavalle kuntayhtymälle. Muutoin jaosta on päätettävä loppuselvityksessä.

Mahdollisuus antaa raitiovaunu- sekä metroliikenteen osalta liikenteenharjoittajalle yksinoikeus 15 vuoden ajaksi turvaa meneillään olevien suurten raitiovaunukalustohankintojen ja metron automatisoinnin rahoituksen.

3.2Vaikutukset hallintoon

YTV:tä koskevan lain kumoaminen ja uuden lain säätäminen siltä pohjalta, että uusien kuntayhtymien hallinnon ja talouden järjestäminen jää kuntien sopimuksien ja kuntalain varaan, mahdollistaa kuntayhtymän hallinnon järjestämisen monella eri tavalla. Uusien jäsenkuntien mukaantulosta voidaan sopia ilman lainmuutoksia.

Kunnat ovat päättäneet kuntayhtymien hallinnon järjestämisestä siten, että kuntayhtymien ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kunnat voisivat sopia jatkossakin kuntayhtymien hallinnon järjestämisestä kuntalain mukaisesti.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet, että jätehuollosta vastaavaan kuntayhtymään liitetään kaupunkien vesihuoltolaitosten toiminta ja vesihuolto-omaisuus. Kuntayhtymä hoitaa edelleen sopimusperusteisesti koko Kirkkonummen kunnan jätehuollon. Lisäksi sen vastattavaksi siirtyvät muun muassa Espoon kaupungin kanssa tehdyt sopimukset käyttöveden toimittamisesta ja jätevesien käsittelystä. Kirkkonummen kunta on ilmoittanut halukkuutensa liittyä kuntayhtymän jäseneksi. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat ilmoittaneet, että kuntayhtymän jäsenpohjan laajentaminen selvitetään sen jälkeen, kun uuden kuntayhtymän toiminta on saatu vakiinnutetuksi.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet Keravan ja Kirkkonummen kuntien kanssa, että ne liittyvät perustettavan liikennekuntayhtymän jäseniksi vuoden 2010 alusta lukien. Muiden Helsingin seudun kuntien mukaantuloa kuntayhtymän jäseneksi selvitetään myöhemmin kuntayhtymän toiminnan käynnistyttyä.

3.3Ympäristövaikutukset

Uuden joukkoliikenneorganisaation perustaminen tarkoittaa, että seudun liikenteen suunnittelu tapahtuu yhdessä organisaatiossa. Joukkoliikenteen yhtenäinen suunnittelu auttaa tehostamaan linjastojen käyttöä ja toimivuutta, mikä osaltaan kasvattaa joukkoliikenteen osuutta kokonaisliikenteestä ja siten vähentää henkilöautoliikenteen suhteellista osuutta. Tällä on suoria positiivisia vaikutuksia liikenteen päästöihin.

Tehtävien siirto ei vaikuttaisi YTV:n vastuisiin tai esimerkiksi ympäristölupien ehtojen täyttämisvelvoitteisiin. YTV:n vastuut ja ympäristöluvat siirtyvät lailla tehtävää hoitavalle kuntayhtymälle. Siirtyvän omaisuuden ja vastuiden jako määräytyisi esityksen perusteella samalla tavoin kuin kuntien vastuu YTV:n toiminnasta. Kunnat voisivat sopia asiasta toisinkin. Kuntalain perusteella kunnat vastaavat kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuksi.

3.4Yritysvaikutukset

Tarkoitus on, että YTV:n ja HKL:n nykyiset sopimukset siirretään uusille kuntayhtymille sopimuksien siirtolausekkeiden tai erillisten neuvottelujen perusteella.

Joukkoliikenteestä tai jätehuollosta vastaavalla kuntayhtymällä ei tule olemaan omaa kuljetuskalustoa, vaan se hankkii palvelut julkisista hankinnoista annettujen lakien mukaisesti kilpailuttamalla.

Joukkoliikenteen osalta metro- ja raideliikenne jää edelleen Helsingin kaupungin hoidettavaksi. Esityksen mukaan kuntayhtymä voisi hankkia metro- ja raitiovaunuliikennepalvelut myöntämällä liikenteenharjoittajalle yksinoikeuden harjoittaa liikennettä 15 vuoden ajaksi. Tämä ei aiheuta kilpailuneutraliteettiongelmaa, koska näissä palveluissa ei ole markkinoita.

Junaraideliikenne jäisi VR Osakeyhtiön hoidettavaksi. Näissä palveluissa ei ole tällä hetkellä muita tarjoajia. Joukkoliikenteestä vastaavan kuntayhtymän on sovittava Helsingin kaupungin ja VR:n kanssa näiden palvelujen järjestämisestä. Tulevaisuudessa tämän osalta voi tulla muutoksia, jos hallitusohjelman mukaisesti tehtävä selvitys mahdollisuuksista kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella muuttaa tilannetta.

Koko aluetta koskevan joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaavan kuntayhtymän perustaminen merkitsee aikaisempaa suuremman tilaajan syntymistä, jolla voi olla vaikutusta linja-autoliikennemarkkinoihin. Linja-autoliikenne on toimialana varsin keskittynyt. Käytännössä kilpailuttamisella voi olla vaikutuksia pienten yritysten mahdollisuuksiin tuottaa palveluja.

YTV on jakanut toiminta-alueensa urakka-alueisiin, joilla jätteiden kuljetus kilpailutetaan viiden vuoden välein. Lisäksi kaatopaikka-alueella YTV on hankkinut tarvittavat konepalvelut pääosin kilpailuttamalla ne yksityisten koneurakoitsijoiden kesken. Käytäntöihin ei ole tarkoitus tehdä muutoksia.

3.5Vaikutukset henkilöstön asemaan

YTV:n palveluksessa on noin 350 henkilöä. Tarkoitus on, että YTV:n liikenteen tulosalueella työskentelevät henkilöt ja osa yleishallinnossa työskentelevistä henkilöistä siirtyisivät uuden joukkoliikenteestä vastaavan kuntayhtymän palvelukseen. YTV:n jäte-huollon ja seutu- ja ympäristötiedon tulosalueilla työskentelevät henkilöt sekä muut yleishallinnon työntekijät siirtyisivät jätehuollosta vastaavan kuntayhtymän palvelukseen. Joukkoliikenteestä vastaavan kuntayhtymän palvelukseen siirtyy arvion mukaan YTV:stä 160 henkilöä ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksesta 160 henkilöä. Liikennelaitoksen palvelukseen jää noin 1 000 henkilöä.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi, että henkilöstö siirtyy uusien kuntayhtymien palvelukseen tehtäväsiirron mukaisesti. Tehtäväsiirto katsottaisiin työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 10 §:n ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 25 §:n mukaiseksi liikkeen luovutukseksi. Henkilöstö siirtyisi siten niin sanottuina vanhoina työntekijöinä uusien kuntayhtymien palvelukseen eikä työnantajalla olisi oikeutta irtisanoa palvelus-suhdetta siirron perusteella. Työnantajan vaihtuminen ei vaikuttaisi henkilöstön palkka-, loma- tai eläke-etuuksiin.

Henkilöstön siirtoa koskevat asiat tulee käsitellä henkilöstön kanssa yhteistoimintamenettelyssä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) mukaan.

1.1Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta

1 §.Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin yhteistoimintavelvoitteesta ja lain alueellisesta soveltamisesta. Lakia sovellettaisiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien velvollisuuteen hoitaa tehtäviä yhteistoiminnassa. Tältä osin se vastaisi velvoittavuudeltaan nykyistä YTV-lakia. Muiden kuntien mahdollisuudesta tulla vapaaehtoisesti mukaan säädettäisiin 5 §:ssä.

Keravan kaupunki sekä Kirkkonummen kunta ovat jo osaltaan hyväksyneet Helsingin seudun liikennekuntayhtymän perussopimuksen, joten ainakin nämä kunnat tulevat mukaan tähän kuntayhtymään. Näiden kuntien osalta ei kuitenkaan ole samanlaista tarvetta säätää yhteistoimintavelvoitteesta kuin muille Pääkaupunkiseudun kunnille. Keravan kaupungin toivetta tulla velvoitetuksi kuntayhtymän jäseneksi on käsitelty aiemmin tässä esityksessä valmistelua kuvaavassa kohdassa.

2 §.Jätehuoltotehtävä. Pykälässä säädettäisiin nykyistä YTV-lakia vastaavasti, että pää-kaupunkiseudun kuntien tulisi yhteistoiminnassa järjestää alueen jätehuolto. Jätehuollon järjestämisellä tarkoitettaisiin jätelaissa kunnille säädettyjä tehtäviä lukuun ottamatta valvontaa koskevia ympäristönsuojelutehtäviä. Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetus sekä tällaisten jätteiden hyödyntäminen ja käsittely sekä päätettävä jätehuoltomääräyksistä.

Jätehuollon järjestämiseksi kuntien tulisi perustaa kuntayhtymä, jonka hallinnon ja talouden järjestämisessä olisi voimassa, mitä säädetään kuntalaissa kuntayhtymästä. YTV on ollut erityinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, johon on sovellettu vain osittain kuntayhtymää koskevia säännöksiä. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet hallinnon järjestämisestä perussopimuksessa eikä siitä ole tarvetta säätää kuntalaista poikkeavasti.

Kuntalain 78 §:n mukaan kuntien on kuntayhtymän perussopimuksessa sovittava muun muassa seuraavista asioista:

1) kuntayhtymän päätöksenteon järjestämisestä;

2) kuntayhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista;

3) mahdollisen yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta;

4) kuntayhtymää edustavasta ja edunvalvonnasta vastaavasta toimielimestä ja nimenkirjoittajista;

5) jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista;

6) kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta;

7) kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; sekä

8)kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta.

Jätehuollosta vastaava kuntayhtymä toimisi ehdotetun 8 §:n mukaan YTV:n seuraajaorganisaationa.

3 §.Joukkoliikenne. Pykälässä säädettäisiin pääkaupunkiseudun kuntien joukkoliikennettä koskevasta yhteistoimintavelvollisuudesta. Yhteistoimintavelvoitteeseen kuuluisi vastata pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän (PLJ) ja joukkoliikennettä koskevien suunnitelmien laadinnasta, joukkoliikenteen liikennepalveluiden suunnittelusta ja hankinnasta ja joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä taksoista.

Valmisteilla olevan joukkoliikennelain mukaan joukkoliikenteestä vastaavan kuntayhtymän tehtävänä olisi tehdä joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma ja se toimisi toimialueellaan reitti- ja kutsuliikennelupaviranomaisena, jolla olisi oikeus päättää alueen sisäisestä reitityksestä. Muulla alueella toimivaltaisena viranomaisena toimisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Siltä osin kuin kuntayhtymään liittyy vapaaehtoiselta pohjalta uusia kuntia, kuntayhtymän jäsenyys ei vielä merkitsisi joukkoliikennelain mukaisten viranomaistehtävien siirtymistä.

Esitys muuttaisi nykytilannetta siten, että kuntayhtymällä olisi suoraan lain perusteella joukkoliikennetehtävä eikä sen tarvitsi sopia kuntien kanssa erikseen yksinomaan sen kunnan alueella tapahtuvasta joukkoliikenteestä. Enää ei tehtäisi eroa kunnan sisäisen ja seudullisen liikenteen suunnittelussa, vaan molempien osalta vastuu kuuluisi kuntayhtymälle. Lisäksi Helsingin kaupungin alueella tapahtuvasta joukkoliikenteestä suunnittelu- ja hankkimisvastuu siirtyisi Helsingin kaupungin liikennelaitokselta kyseiselle kuntayhtymälle. Kuntayhtymällä olisi oikeus päättää myös taksoista kokonaisuudessaan eikä ainoastaan seutuliikenteen osalta.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, mitä lakia sovelletaan kuntayhtymän hankkiessa palveluja. Esityksessä esitetään, että kuntayhtymän toimintaan sovellettaisiin lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007,jäljempänä erityisalojen hankintalaki).

Säännöksen tarkoituksena on selkeyttää nykyistä oikeustilaa, jossa YTV on soveltanut hankintoihin hankintalakia ja HKL erityisalojen hankintalakia. Erityisalojen hankintalain 8 §:n mukaan tätä lakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamikseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita muun muassa raitioteitse, linja-autolla tai metrolla. Kuljetuspalvelujenverkolla tarkoitetaan palvelua, jota tarjotaan viranomaisten toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskeva liikennöitäviä reittejä, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettiä tai vuorotiheyttä. Kuntayhtymä tarjoaa kuljetuspalveluja suunnittelemallaan joukkoliikenteen reittiverkolla, joten sen toimintaan voidaan soveltaa eritysalojen hankintalakia.

Sovellettavan lain valinnalla on merkitystä hankintamenettelyn valinnassa ja sidosyksikkösäännöksen soveltamisessa. Eritysalojen hankintalain mukaan voidaan käyttää hankinnassa neuvottelumenettelyä ilman erityisiä perusteita.

Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että kuntayhtymä voisi antaa toimialueellaan liikenteenharjoittajalla yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metroliikennettä 15 vuoden ajaksi. Käytännössä tämä ei muuttaisi nykytilaa, jossa palveluja tarjoaa vain HKL. Markkinoita ei tällä alueella ole olemassa.

HKL on investoinut merkittävästi uuteen kalustoon sekä on automatisoimassa metroliikennettä. Toteutettavan investoinnin tehokkaanhyödyntämisen kannalta on perusteltua, että kuntayhtymä voi pitkäjänteisesti sopia raitiovaunu- ja metroliikennepalveluista. Yksinoikeus on mahdollista myöntää hankintalainsäädännönkin perusteella.

Pykälän 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi nykytilaa vastaavasti, että kuntayhtymä voisi ottaa sopimuksella hoitaakseen joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun tarkastusmaksun perimisen myös muussa kuin alueen joukkoliikenteessä. Tämä mahdollistaisi nykykäytännön, jossa YTV on huolehtinut matkalippujen tarkastamisen VR:n kaukojunaliikenteessä.

4 § . Muut tehtävät. Pykälässä selvennettäisiin, että laissa tarkoitetut kuntayhtymät voisivat hoitaa muitakin tehtäviä, jos asiasta on sovittu sen perussopimuksessa. Kuntayhtymä voisi hoitaa myös jätehuoltotehtävän ja joukkoliikenteeseen liittyviä tehtäviä muiden kuntien puolesta, jos muu kunta olisi siirtänyt tehtävän hoidon kuntayhtymälle perussopimuksen mukaisesti. Tällöinkin muu kuin pääkaupunkiseudun kunta voisi perussopimuksen mukaisesti erota kuntayhtymästä eikä lakisääteinen yhteistoimintavelvollisuus koskisi kuntaa.

5 §.Muut kunnat. Pykälässä selvennettäisiin, että kuntayhtymään voisi liittyä vapaaehtoisesti myös muita kuntia. Muilla kunnilla ei kuitenkaan olisi säädettyä velvollisuutta olla kuntayhtymän jäsenenä ja ne voisivat erota kuntayhtymästä kuntayhtymän perussopimuksessa sovittujen ehtojen mukaisesti.

6 § . Voimaantulo. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen syksyllä 2009 kuitenkin siten, että lain muita säännöksiä kuin loppuselvityksen laatimista koskevaa säännöstä sovellettaisiin vuoden 2010 alusta.

7 § . Kumottava laki.. Lailla kumottaisiin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuus-kunnasta annettu laki kuitenkin siten, että lakia sovellettaisiin YTV:hen vuoden 2009 loppuun saakka sekä vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämistä koskevan asian valmisteluun ja päätöksentekoon, kunnes tilinpäätöksestä ja vastuuvapaudesta on päätetty.

Lain valmistelussa selvitettiin myös vaihtoehtoisesti, että nykyinen YTV olisi jatkanut toimintaansa nykyisellään jätehuoltotehtävän osalta. Koska kuntien tarkoitus on siirtää tälle myös vesihuollon järjestäminen ja tällä on vaikutusta kuntien pääomaosuuksiin sekä hallintoon, valmistelussa päädyttiin lain kumoamiseen. Kuntayhtymämuoto mahdollistaa toiminnan uudelleenjärjestelyn sopimuspohjaisesti, kun YTV:tä koskevat muutokset ovat edellyttäneet lainmuutosta.

8 § . Siirtymäsäännökset. Pykälässä säädettäisiin YTV:n omaisuuden jaosta ja siirrosta uusiin kuntayhtymiin.

YTV:n lain kumoaminen edellyttää YTV:n omaisuuden, varojen, velkojen ja vastuiden selvittämistä. YTV:n olisi laadittava omaisuudesta, varoista, veloista ja vastuista loppuselvitys viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. Loppuselvityksessä olisi myös päätettävä, kummalle kuntayhtymälle omaisuus, varat, velat ja vastuut siirtyisivät. Loppuselvityksen muodosta ei säädettäisi laissa, vaan YTV voisi päättää muodosta itse. Loppuselvitys toimisi omaisuuden saantokirjana. Tarkoitus olisi, että esimerkiksi siirtyvät kiinteistöt eriteltäisiin tarkoin siten, että loppuselvitystä voitaisiin käyttää lainhuudon perusteena.

Omaisuutta ei jaettaisi YTV:n jäsenkunnille, vaan omaisuus, varat, velat ja vastuut siirtyisivät vuoden 2010 alusta suoraan lain perusteella uusille tehtävää hoitaville kuntayhtymille. Omaisuus ja varat ja velat jaettaisiin tehtäväsiirron mukaisesti. Siltä osin kuin omaisuus, varat ja velat eivät olisi jaettavissa tehtäväsiirron mukaisesti, laissa säädettäisiin, että ne siirtyisivät jätehuoltotehtävästä vastaavalle kuntayhtymälle. Loppuselvityksestä päättäisi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan ylin toimielin eli seutukokous.

Siltä varalta, että loppuselvityksen laatimisen jälkeen syntyisi epäselvyyttä omaisuuden, varojen, velkojen ja vastuiden siirtymisestä, ehdotetaan säädettäväksi, että ne siirtyisivät jätehuollosta vastaavalle kuntayhtymälle.

Siirtyvän omaisuuden, varojen ja velkojen osalta pääkaupunkiseudun kuntien osuudet uusien kuntayhtymien varoihin ja vastuisiin määräytyisivät lähtökohtaisesti YTV-lain 7 §:n 2 momentin ja 9 §:n mukaisesti. YTV-lain 9 §:n mukaan jäsenkuntien osuudet yhteistyövaltuuskunnan varoihin ja velkoihin määräytyvät 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen viideltä edelliseltä vuodelta laskettujen suhteiden mukaan. Lain 7 §:n 2 momentin mukaan Helsingin kaupungin osuus on puolet ja muut jäsenkuntien osuus on yhteensä puolet. Muiden kuntien puolikas jaetaan asianomaisen vuoden tammikuun 1 päivän mukaisen kuntien asukkaiden lukumäärän suhteessa, kunkin osuus on kuitenkin vähintään kolme prosenttia. Kunnat voisivat kuitenkin tältäkin osin sopia kuntien osuuksista kuntayhtymien varoihin ja vastuisiin toisella tavalla.

Pykälän 1 momentissa tarkoitettu loppuselvitys ei korvaisi YTV:n tilinpäätöstä, vaan YTV:n nykyisten toimielinten tulisi päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Samoin YTV:n tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tulisi jatkaa toimessaan, kunnes vuoden 2009 tilinpäätös olisi hyväksytty ja vastuuvapaus myönnetty. Toimintaan sovellettaisiin YTV-lakia.

Pykälän 5 momenttiin otettaisiin säännös vastaanottavien kuntayhtymien varainsiirtoverovapaudesta. Verovapaus koskisi tässä pykälässä tarkoitettuja luovutuksia. Käytännössä verovapaus koskisi lähinnä Ekokem Oy:n osakkeita sekä yhteistyövaltuuskunnan omistamia osakkeita kiinteistöosakeyhtiössä, jonka toimitiloissa yhteistyövaltuuskunta toimii.

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin lupien siirtymisestä uusille kuntayhtymille tehtävä-siirron mukaisesti. YTV:llä on useita ympäristölupia sekä muita viranomaislupia, joita ei ole tarkoituksenmukaista hakea uudelleen, vaan siirtää lailla tehtäväsiirron mukaisesti. Esimerkiksi Ämmässuon kaatopaikan ympäristölupa vastuineen ja velvoitteineen siirtyisi jätehuollon järjestämisestä vastaavalle kuntayhtymälle.

Pykälän 7 momentissa säädettäisiin, että YTV:n henkilöstö siirtyy tehtäväjaon mukaisesti uusien kuntayhtymien palvelukseen. Siirrosta päättäisi YTV työnantajana yhteistyössä uuden kuntayhtymän kanssa. Siirrosta on käytävä yhteistoimintaneuvottelut. YTV:n henkilöstön siirtyminen uusien kuntayhtymien palvelukseen katsottaisiin työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaiseksi liikkeen luovutukseksi. YTV:llä ei olisi siten oikeutta irtisanoa työ- tai virkasuhdetta sillä perusteella, että tehtävän hoitaminen siirtyy uudelle kuntayhtymälle. Liikkeen luovutusta koskevien säännöksien mukaan henkilöstön erääntyneet palkkaetuudet ja muut etuudet, esimerkiksi oikeus vuosilomaan, sitoisivat uutta työnantajaa työnantajan vaihtumisesta huolimatta.

Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

1.2Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta

1 § . Soveltamisala. Pykälän 1 momenttia esitetään muutettavaksi vain teknisesti siten, että viittaus Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntamaininta korvataan viittauksella tehtävää hoitavaan pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain 3 §:n mukaiseen kuntayhtymään.

2 § . Tarkastusmaksun perimisoikeuden saaneiden tahojen välinen yhteistoiminta. Pykälää esitetään muutettavaksi vain teknisesti korvaamalla YTV viittauksella uuden lain mukaiseen kuntayhtymään.

1.3Laki jätelain 3 §:n muuttamisesta

3 § . Määritelmät. Pykälää esitetään muutettavaksi vain teknisesti korvaamalla YTV viittauksella uuden lain mukaiseen kuntayhtymään.