HE 233/2009

1Nykytila

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003—2009 annettu laki (1200/2002, jäljempänä maksuvapautuslaki ) on ollut voimassa Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä niin sanotuissa A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa (jäljempänä kokeilualue ) vuoden 2003 alusta lukien. Lisäksi vuodesta 2007 alkaen kokeilualueeseen ovat kuuluneet Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen, Rautavaaran ja Valtimon kunnat. Laki on määräaikaisena voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 2008 lakkauttaa Velkuan kunnan ja siirtää sen alueen osaksi Naantalin kaupunkia vuoden 2009 alusta lukien. Kuntajaon muutos koski lisäksi Merimaskun ja Rymättylän kuntia. Vuoden 2009 alusta lukien Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon kunnat muodostavat valtioneuvoston kesäkuussa 2008 tekemän päätöksen mukaan kokeiluun kuulumattoman Paraisten kaupungin kanssa uuden Länsi-Turunmaan kaupungin. Maksuvapautuslakia muutettiin työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003—2009 annetun lain 3§:n muuttamisesta annetulla lailla 1034/2008 niin, että edellä mainittujen A-saaristokuntien entiset alueet kuuluvat edelleen kokeilualueeseen.

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa vuosina 2005—2009 annettu laki (1094/2004) (jäljempänä Kainuun maksuvapautuslaki ) on ollut puolestaan voimassa Kainuun maakunnan alueella vuoden 2005 alusta lukien.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan kokeilua työnantajien vapauttamisesta sosiaaliturvamaksusta jatketaan. Lisäksi hallitus valmistelee Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana.

Maksuvapautuslakia sovelletaan kokeilualueella ja Kainuun maksuvapautuslakia Kainuun maakunnassa yksityisiin työnantajiin, valtion liikelaitoksiin, kuntiin, kunnissa sijaitseviin kuntayhtymiin, Kainuun maakuntahallintoon sekä evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen seurakuntaan ja seurakuntayhtymään sekä ortodoksiseen kirkkokuntaan ja sen seurakuntaan. Sosiaaliturvamaksuvapautukseen on oikeutettu työnantaja, jolla on tuloverolain (1535/1992) 13 a §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka kokeilualueella tai Kainuun maakunnassa. Maksuvapautus koskee vain kokeilualueella tai Kainuun maakunnassa sijaitsevan toimipaikan työntekijöille maksettujen palkkojen perusteella määräytyvää työnantajan sosiaaliturvamaksua. Lisäksi edellä mainittujen A-saaristokuntien alueiden osalta edellytetään, että työnantaja on tehnyt maksuvapautuslain 6 §:ssä tarkoitetun aloittamisilmoituksen verovirastolle ja käyttänyt maksuvapautusta vuoden 2008 loppuun mennessä.

Maksuvapautuksen enimmäismäärä on työnantajaa kohden 30 000 euroa vuodessa. Tukien yhteismäärä ei saa ylittää kolmen vuoden ajanjaksolla 100 000 euroa. Vapautuksen enimmäismäärät perustuivat alun perin EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettuun komission asetukseen (EY) 69/2001 ja sen de minimis -tukisäännöksiin. Mainittua komission asetusta on sittemmin muutettu ja de minimis -tuen enimmäismääriä korotettu, mutta lakia ei ole tältä osin muutettu.

Lain mukaan työnantajan on tehtävä aloittamisilmoitus kotipaikkansa verovirastolle. Työnantaja on tämän jälkeen voinut oma-aloitteisesti tehdä vähennyksen maksamiinsa sosiaaliturvamaksuihin. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava verovirastolle maksuvapautusvähennyksien määrä.

Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen sekä Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat olleet velvollisia antamaan pyynnöstä Verohallitukselle sekä työnantajien kotipaikan verovirastoille tietoja lakien soveltamisen perusteista sekä avustamaan maksuvapautusta koskevan kokeilun tiedottamisessa kokeilun piiriin kuuluville työnantajille.

Edellä kerrottujen kokeilujen rahoittamiseksi muiden työnantajien sosiaaliturvamaksuja on korotettu väliaikaisesti. Voimassa olevia työnantajan kansaneläkemaksuja on maksuvapautusten vuoksi korotettu 0,011 prosenttiyksikköä. Sairausvakuutusrahaston osalta sairausvakuutusetuudet on rahoitettu vuoden 2006 alusta lukien kokonaisuudessaan laissa säädettyjen rahoittajatahojen kesken. Sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentit tarkistetaan siten, että vakuutusmaksuilla katettava osuus rahoitetaan tarkistamalla palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävän päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentteja yhtä monella prosenttiyksiköllä.

Kokeilujen tarkoituksena on selvittää työnantajille annettavan maksuvapautuksen vaikutusta työllisyyteen ja työnantajien työllistämisedellytyksiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi SOTU-kokeilun vaikutuksia raportissaan vuonna 2007 (153/2007) ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioi jo vuonna 2005 sosiaaliturvamaksukokeilun vaikutuksia työllisyyteen (Sosiaaliturvamaksukokeilun vaikutus työllisyyteen, STM monisteita 2005:7). Molempien arviointien tulokset ja johtopäätökset olivat samat.

Kokeilulla ei ollut selviä työllisyysvaikutuksia. Lapin kokeilualueen keskimääräisen työttömyysasteen aleneminen vastasi koko maan yleistä kehitystä ja saaristokunnissa työttömyysaste oli kokeilun aikana jopa korkeampi kuin ennen sitä. Kokeilulla ei myöskään ollut selvää vaikutusta Lapin kokeilualueen poismuuttoon.

Tilastojen perusteella ei voitu tehdä päätelmiä kokeilun mahdollisista yritysvaikutuksista yksittäisissä yrityksissä tai yksittäisten yritysten kilpailuaseman vahvistumisesta. Kokeilualueelle kohdistettiin myös muita yritystoimintaa tukevia toimenpiteitä, joiden vaikutuksen erottaminen on ongelmallista. Työllisyyden muutoksiin vaikuttivat lähinnä yleiset taloudelliset tekijät ja muuttoliike.

Sen sijaan sosiaaliturvamaksun alennuksella havaittiin olleen pieni nostava vaikutus yritysten palkkatasoon. Palkkojen nousun katsottiin parantaneen osaavan työvoiman pysymistä yrityksissä ja täten yritysten kilpailuasemaa. Haastattelujen perusteella kokeilun myönteisinä vaikutuksina pidettiin lisäksi kokeiluun osallistuneiden yritysten työpaikkojen säilymistä. Tutkimusten tulokset olivat samansuuntaisia kuin vastaavan Pohjois-Ruotsissa toteutetun alueellisen työnantajamaksualennusta koskeneen kokeilun tulokset.

Maksuvapautuskokeilujen lopulliset tulokset selvitetään, kun kokeilut päättyvät.

Vaikka kokeilujen vaikutuksista ei vielä voida tehdä laaja-alaista selvitystä, hallitus katsoo, että niiden jatkaminen on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltua.

Hallitus päätti 30 päivänä tammikuuta 2009 poistaa työnantajan kansaneläkemaksun vuoden 2010 alusta. Samalla päätettiin alentaa työnantajan kansaneläkemaksua 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009. Maksun alentaminen poisti käytännössä työnantajan kansaneläkemaksun ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta työnantajilta. Maksun alentaminen toteutettiin määräaikaisella, vuoden 2009 loppuun voimassa olevalla sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (193/2009) . Työnantajan kansaneläkemaksun pysyvästä poistamisesta vuoden 2010 alusta hallitus on antanut eduskunnalle erillisen esityksen ( HE 147/2009 vp ).

2Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun maakunnassa vuosina 2005—2009 annetun lain sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003—2009 annetun lain muuttamista niin, että niiden voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2011 loppuun. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi lakeihin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten perustamisesta sekä tästä esityksestä aiheutuvat tekniset muutokset.

3Esityksen vaikutukset

Esitys ei merkitse kokeilujen laajentamista, vaan mahdollistaa vain niiden jatkamisen vuoden 2011 loppuun. Tämä on perusteltua, koska kokeilun jatkamisella voidaan säilyttää olemassa olevia työpaikkoja ja vahvistaa kokeiluun osallistuvien yritysten kilpailukykyä ja -asemaa.

Ehdotetun maksuvapautuksen vuosittaiset kustannukset vuosina 2010—2011 olisivat noin 10 miljoonaa euroa, Vajaus tulee katettavaksi palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määräämisen yhteydessä vuodelle 2010. Maksuvapautuksen vaikutus mainittujen maksujen maksuprosentteihin on vajaa 0,01 prosenttiyksikköä.

Käsitellessään hallituksen esitystä HE 195/2008 vp , jolla maksuvapautuslain soveltamista säädettiin jatkettavaksi vuonna 2009 lakkautettujen saaristokuntien alueella, eduskunnan hallintovaliokunta katsoi, että erityisesti nykyisessä taloustilanteessa yrityksillä on kokeilun avulla paremmat edellytykset säilyttää nykyiset työpaikat ja myös palkata uusia työntekijöitä. Samalla valiokunta tähdentää, että kokeilun vaikutukset tulee selvittää laaja-alaisesti. Tämä merkitsee tilastollisen tarkastelun ohella ainakin aluetaloudellisten ja yrityskohtaisten vaikutusten analysointia eri näkökulmista.

Hallitus on esittänyt työnantajan kansaneläkemaksun poistamista vuoden 2010 alusta. Yksityisten työnantajien kansaeläkemaksun maksuprosentti oli vuoden 2009 alussa ensimmäisessä maksuluokassa 0,801 %, toisessa maksuluokassa 3,001 % ja kolmannessa maksuluokassa 3,901 %. Julkisen alan työnantajien — valtion, kuntien ja seurakuntien — maksuprosentti oli 1,851 %. Kansaneläkemaksun poistaminen pienentää merkittävästi työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuvapautuksen taloudellista merkitystä työnantajille. Työnantajan sairausvakuutusmaksun on vuonna 2010 ennakoitu olevan 2,27 % palkoista.

4Asian valmistelu

Valmistelu on tehty työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

5Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2010 alusta. Lakia sovellettaisiin viimeisen kerran maksuvapautukseen joulukuussa 2011 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvään tammikuussa 2012 suoritettavaksi tulevaan sosiaaliturvamaksuun.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

6Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion aluehallinnon uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen HE 59/2009 ja on tarkoitettu käsiteltäväksi yhdessä sen kanssa.

Työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta on annettu erikseen hallituksen esitys ( HE 147/2009 vp ).

7Säätämisjärjestys

Perustuslakivaliokunta on aiemmin kokeilulakia koskevassa lausunnossaan PeVL 39/2002 vp katsonut, että laki voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Ehdotettu muutos on osa määräaikaista kokeilua, jonka tavoitteena on saada jatkokokemuksia maksuvapautuksen vaikutuksista työllisyyteen ja työnantajien työllistämisedellytyksiin.

Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

4 §

7 §

17 §

4 §

7 §

17 §