HE 157/2009

1.1.Osittainen hoitoraha

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 13 §:n 1 momentin mukaan virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osittaista hoitorahaa. Vuoden 2004 elokuun alusta lukien oikeutta osittaiseen hoitorahaan laajennettiin koskemaan myös lapsen perusopetuksen ensimmäistä ja toista lukuvuotta.

Osittaista hoitorahaa maksetaan alle kolmevuotiaasta lapsesta. Lisäksi sitä maksetaan peruskoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla olevasta lapsesta sekä esiopetuksessa olevasta lapsesta, jos hän osallistuu oppivelvollisena esiopetukseen oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävänä vuonna.

Osittaista hoitorahaa maksetaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvasta lapsesta kunnes hänen kolmas lukuvuotensa perusopetuksessa päättyy. Lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kun hänen oppivelvollisuutensa alkaa kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta.

Oppivelvollisuus alkaa tavallisesti sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollisuus voi alkaa poikkeuksellisesti jo vuotta tätä aiemmin, jos lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei ilmeisesti saavuteta yhdeksässä vuodessa. Toisaalta perusopetuslain 27 §:n nojalla lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin, jos psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella todetaan, että lapsella ei vielä seitsemänvuotiaana ole riittäviä edellytyksiä aloittaa koulunkäyntiä. Perusopetuslain 26 a §:n mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella ja sellaisella lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna.

Osittaisen hoitorahan maksaminen perustuu lapsen vanhemmalla voimassa olevaan virka- tai työsuhteeseen. Oleellista tuen määräytymisessä on työajan määrittely. Osittaiseen hoitorahaan on oikeus, jos vanhemman työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa.

Osittaista hoitorahaa ei makseta, kun lapsen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. Osittaista hoitorahaa ei makseta ajalta, jolta perheellä on oikeus saada äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oikeutta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka osittaiseen vanhempainrahaan, tukea ei kuitenkaan makseta ennen kuin sairausvakuutuslain (1224/2004) mukainen edellä tarkoitettu aika on päättynyt. Tukea ei myöskään makseta eritysäitiysrahan maksamisajalta.

Osittainen hoitoraha on kalenterikuukaudessa 70 euroa. Tuki on maksettu sille vanhemmalle, joka lasta pääasiallisesti hoitaa. Molemmille vanhemmille voidaan maksaa tukea saman kalenterikuukauden ajalta, jos he hoitavat lasta eri aikoina. Tukea maksetaan vain yhdestä lapsesta kerrallaan, vaikka perheessä olisi useampi tukeen oikeutettu lapsi.

Osittaista hoitorahaa voi saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tuen tai kotihoidon tuen kanssa, jos lasta hoitaa muu henkilö kuin vanhemmat tai muu huoltaja. Kunnan järjestämä päivähoito ei estä osittaisen hoitorahan saamista.

Jotta tukea voitaisiin myöntää, vanhemman on pystyttävä todentamaan, että hänen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Työntekijän tulee osittaista hoitorahaa hakiessaan esittää työantajan selvitys keskimääräisestä viikoittaisesta työtuntimäärästä. Hakijan tulee myös esittää selvitys, mistä kokoaikaista työaikaa lyhyempi työaika johtuu. Osittaisen hoitorahan saaminen ei välttämättä edellytä säännöllisen työajan nimenomaista lyhentämistä, vaan työajan keskimääräinen pituus ja se, ettei hakija aktiivisesti hae kokoaikatyötä, saattavat olla riittäviä selvityksiä siitä, että lyhyempi työaika johtuu lapsen hoidosta.

Osittaisen hoitorahan menot vuonna 2008 olivat 8,8, miljoonaa euroa, josta koululaisten osuus oli 5,8 miljoonaa euroa. Kokonaismenoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 2005—2008 välisenä aikana. Osittaisen hoitorahan käyttö on ollut melko vähäistä. Osittaista hoitorahaa maksettiin vuoden 2008 lopussa 10 428 perheelle, joiden lapsista esiopetus- ja kouluikäisiä oli 7 066 ja sitä nuorempia 3 362.

1.2.Yrittäjien perhe-etuudet

Yrittäjällä on tällä hetkellä oikeus lasten kotihoidon tukeen samoin kuin sairausvakuutuslain mukaisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan sekä osittaiseen vanhempainrahaan. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen osittaiseen vanhempainrahaan yrittäjällä on silloin, kun omassa yrityksessä tehty työ vähenee 40—60 prosenttiin aiemmasta vähintään kahden kuukauden ajaksi.

Yrittäjillä ei ole nykyisen lain mukaan oikeutta osittaiseen hoitorahaan. Näin ollen yrittäjävanhemmilla ei ole mahdollisuutta tehdä lapsen hoitojärjestelyjä osittaisen hoitorahan turvin toisin kuin palkansaajan asemassa olevilla vanhemmilla.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on yrittäjällä usein palkansaajaa hankalampaa, ja se vaikuttaa myös nuorten ihmisten ja erityisesti naisten halukkuuteen ryhtyä yrittäjäksi. Erityisen hankalaksi yrittäjävanhempien perhe- ja työelämän yhteensovittamisen tekee se, että yrittäjien työaika on usein epäsäännöllinen ja työtehtävät osuvat usein tavanomaisten työaikojen ulkopuolelle. Lisäksi yrittäjät pitävät keskimääräistä vähemmän lomaa. Etenkin naisyrittäjien ongelmat kulminoituvat usein äitiyden, vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamiseen.

Esityksen jatkovalmistelun yhteydessä on arvioitu, että asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun vuoksi osittaisen hoitorahan edellytykset tulisi määritellä yhdenmukaisesti palkansaaja- ja yrittäjävanhempien kohdalla. Myös viranomaisten toiminnan kannalta tämä olisi selkeämpää. Näin ollen myös yrittäjävanhempien oikeus osittaiseen hoitorahaan tulisi määritellä keskimääräisen viikoittaisen työtuntimäärän perusteella eikä työajan lyhenemisen perusteella.

3.1.Taloudelliset vaikutukset

Osittaisen hoitorahan saajia on noin 10 000. Osittaisen hoitorahan korottaminen 70 eurosta 90 euroon kalenterikuukaudessa lisää kuntien kustannuksia vuodessa 2,6 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on 1,3 miljoonaa euroa. Osittaisen hoitorahan laajentaminen yrittäjiin lisää kuntien kustannuksia noin 0,5 miljoonalla eurolla, josta valtionosuus on 0,25 miljoonaa euroa vuodessa. Yrittäjiä arvioidaan tulevan osittaisen hoitorahan piiriin noin 500. Yhteensä lainmuutoksen aiheuttamat kustannukset kunnille vuonna 2010 ovat noin 3,1 miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 1,55 miljoonaa euroa. Kustannusten lisäys on otettu huomioon valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2010 momentilla 28.90.30.

3.2.Vaikutukset perheiden asemaan

Osittaisen hoitorahan tason korottaminen luo paremmat mahdollisuudet perheille hyödyntää kyseistä etua ja siten esitys edistää työn ja perheen yhteensovittamista. Siten kumpikin vanhemmista voi omalta osaltaan kantaa vastuuta lapsen hoitamisesta ja kuitenkin osallistua työelämään.

Tuen laajentaminen yrittäjiin parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa yhdenmukaistamalla yrittäjäasemassa olevien pienten lasten vanhempien oikeudet palkansaajavanhempien oikeuksiin. Uudistus parantaa erityisesti nuorten naisyrittäjien asemaa. Myös yrittäjäperheet voisivat nykyistä joustavammin tulevaisuudessa tehdä työelämää koskevia henkilökohtaisia ratkaisujaan lasten ehdoilla, lasten tarpeista käsin.

Työn ja vanhemmuuden nykyistä parempi yhteensovittaminen vaikuttaa suotuisasti työllisyysasteen kohottamiseen, väestöpoliittiseen kehitykseen sekä lapsen edun toteutumiseen arjessa.

Virka- tai työsuhteessa olevalla Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, jonka keskimääräinen viikoittainen työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia, on oikeus saada osittaista hoitorahaa. Oikeus osittaiseen hoitorahaan on samoin edellytyksin myös lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka toimii yrittäjänä ja jolla on yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) tarkoitettu vakuutus tai joka toimii maatalousyrittäjänä ja jolla on maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:ssä tarkoitettu vakuutus. Molemmilla vanhemmilla tai huoltajilla on oikeus saada osittaista hoitorahaa saman kalenterikuukauden ajalta, jos he eivät ole yhtäaikaisesti poissa työstä lapsen hoidon vuoksi.

Lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla on oikeus osittaiseen hoitorahaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitorahaa on kuitenkin oikeus saada siihen saakka kunnes lapsen kolmas lukuvuosi perusopetuksessa päättyy.

Osittainen hoitoraha on 90 euroa kalenterikuukaudessa.

Osittaista hoitorahaa ei makseta, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja itse hoitaa lasta saaden kotihoidon tukea. Osittaista hoitorahaa ei myöskään makseta ajalta, jolta perheellä on oikeus saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Jos perheellä ei ole oikeutta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan taikka osittaiseen vanhempainrahaan, osittaista hoitorahaa ei kuitenkaan makseta ennen kuin etuuksien maksamiselle sairausvakuutuslaissa säädetty aika on päättynyt.