Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Opetus- ja kulttuuriministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 117/2008
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehdotetaan luovuttavaksi puolison tulojen huomioon ottamisesta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
PERUSTELUT
1Nykytila ja ehdotetut muutokset
Opintotuen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään opintotukilain (65/1994) 5 §:ssä. Sen mukaan opintotuen myöntämisen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat ja hänen vanhempiensa tulot sekä asumislisää myönnettäessä hakijan puolison tulot.
Asumislisää myönnettäessä otetaan huomioon opiskelijan kanssa samassa asunnossa asuvan puolison tulot. Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan puolisoiksi, jos hakija ei toisin todista.
Puolison tuloina otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen mukaiset tuloverolain (1535/1992) 30 §:ssä tarkoitetut puhtaat ansio- ja pääomatulot. Jos tulot ovat olennaisesti muuttuneet verotustietoihin verrattuna, tuki voidaan myöntää tai tarkistaa nykyisten tulojen perusteella. Olennaisena pidetään vähintään 20 prosentin muutosta.
Täysimääräisen tuen saa, jos puolison tulot ovat enintään 15 200 euroa vuodessa. Asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 680 euroa kohden 10 prosenttia. Asumislisää ei makseta, kun puolison tulot ovat 22 000 euroa vuodessa tai enemmän.
Puolison tulojen vaikutus asumislisään
Vuositulot (euroa) | Asumislisä % täydestä | Vuositulot (euroa) | Asumislisä % täydestä |
- 15 879 | 100 | 19 280 - 19 959 | 40 |
15 880 - 16 559 | 90 | 19 960 - 20 639 | 30 |
16 560 - 17 239 | 80 | 20 640 - 21 319 | 20 |
17 240 - 17 919 | 70 | 21 320 - 21 999 | 10 |
17 920 - 18 599 | 60 | 22 000 | 0 |
18 600 - 19 279 | 50 |
Puolison tulojen huomioon ottamisesta opintotukea myönnettäessä luovuttiin kokonaan 1990-luvun opintotukiuudistuksen yhteydessä. Vuoteen 2000 asti asumislisä myönnettiin vain yksin asuville opiskelijoille. Asumislisän ja asumistukilain (408/1975) mukaisen asumistuen yhteensovitusta muutettiin tällöin siten, että kaikki lapsettomat vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät opintotuen asumislisän piiriin ja opiskelijan puolison tulot otetaan huomioon asumislisää myönnettäessä. Puolison tulorajoja ei ole tarkistettu sen jälkeen. Ansiotason noususta johtuen puolison tuloihin perustuva tarveharkinta on kiristynyt.
Puolisolla tarkoitetaan opintotukilaissa aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä. Opintotukilaissa ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, mitä avioliitonomaisilla olosuhteilla tarkoitetaan, joten ratkaisuissa joudutaan käyttämään tapauskohtaista harkintaa. Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan puolisoiksi, jos asumislisän hakija ei toisin todista. Selvityksenä asumisolosuhteistaan hakija voi esittää esimerkiksi asunnon pohjapiirustuksen tai kolmannen osapuolen selvityksen asiasta. Hakijat kokevat asumisjärjestelyjensä selvittämisen usein kuitenkin hankalaksi ja kiusalliseksi. Erityisesti nuoret vastakkaista sukupuolta olevat opiskelijat voivat asua samassa asunnossa, vaikka heidän välillään ei olisi seurustelusuhdetta. Samassa asunnossa yhdessä asuvat nuoret eivät myöskään yleensä avusta toisiaan taloudellisesti, joten heidän on vaikea ymmärtää, että yhteisesti vuokratussa asunnossa asumisesta voi seurata velvollisuus osallistua toisen asumiskustannuksiin. Asuinkumppanin tulojen huomioon ottaminen koetaan tällöin epäoikeudenmukaiseksi.
Puolison tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta luopuminen olisi perusteltua myös verrattaessa asumisolosuhteiden selvittämiseen käytettävän hallinnollisen työn määrää tarveharkinnalla saavutettavaan valtiontaloudelliseen säästöön. Avioliitonomaisten olosuhteiden selvittelystä aiheutuva hallinnollisen työn määrä on suuri, ja avopuolisoa koskevista asumislisäratkaisuista valitetaan usein myös muutoksenhakuasteisiin.
Koulutuksen ja tutkimuksen vuosia 2007—2012 koskevassa kehittämissuunnitelman mukaan luovutaan puolison tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta. Puolison tulojen perusteella tehtävästä asumislisän tarveharkinnasta ehdotetaan luovuttavaksi vuoden 2009 alusta lukien.
2Esityksen vaikutukset
2.1Vaikutukset opintotuen saajan talouteen
Puolison tulojen perusteella tehtävän tarveharkinnan poistaminen parantaa niiden noin 2 000 vuokralla asuvan opiskelijan toimeentuloedellytyksiä, joiden asumislisän määrää on alennettu tai asumislisä kokonaan evätty puolison tulojen perusteella. Keskimäärin heidän opintotukensa paranisi noin 100 eurolla kuukaudessa lukuvuoden opiskelukuukausien aikana.
2.2Valtiontaloudelliset vaikutukset
Hallituksen esityksessä Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2009 on esitetty momentille 29.70.55 Opintoraha ja asumislisä yhteensä 776 394 000 euroa, josta asumislisän osuus on 270 700 000 euroa.
Puolison tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta luopuminen lisäisi asumislisämenoja arviolta 1,8 miljoonalla eurolla. Asumislisän piiriin tulisi arviolta noin 1 000 uutta asumislisän saajaa ja täyden asumislisän saisi arviolta vajaa 1 000 opiskelijaa, joiden asumislisää olisi alennettu puolison tulojen perusteella.
2.3Vaikutukset opintotuen toimeenpanoon
Puolison tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta luopuminen vähentäisi huomattavasti hallinnollista työtä, koska opintotukihakemusten ratkaisemisen yhteydessä ei enää olisi tarpeellista arvioida, onko samassa asunnossa asuvia henkilöitä pidettävä puolisoina. Tämä arviointi joudutaan tekemään myös silloin, kun puolison tuloilla ei ole vaikutusta hakijan opintotukeen. Puolison tulojen huomioonottaminen ja erityisesti sen arviointi, onko asuinkumppaneita pidettävä puolisoina, aiheuttaa runsaasti tiedusteluja jo opintotukihakemuksen täyttövaiheessa ja hidastaa hakemusten käsittelyä. Monet opiskelijat kokevat asuinkumppaneiden välistä suhdetta koskevat tiedustelut kiusallisiksi.
3Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu opetusministeriössä.
4Voimaantulo
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 19 a §,
sellaisena kuin sen ruotsinkielinen sanamuoto on laissa 734/2001 ja suomenkielinen sanamuoto laissa 1427/2001, ja
muutetaan 5 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 25 a §:n 1 momentti ja 25 b §,
sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 41/2001 ja suomenkielinen sanamuoto laissa 1427/2001, 22 §:n 2 momentti ja 25 b § laissa 345/2004 sekä 25 a §:n 1 momentti laissa 204/2003, seuraavasti:
5 §Opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset
Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat ja hänen vanhempiensa tulot siten kuin tässä laissa säädetään.
22 §Veronalaiset tulot
Opiskelijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä tarkoitetut tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jälkeen seuraavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Ulkomailla saatu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä opintotuen hakemista edeltäneeltä ajalta. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodelta, jonka verotustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tarkistettaessa. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä.
25 a §Opintotuen tarkistaminen ilman hakemusta
Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan ilman hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa verotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotustietojen perusteella. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos opintotuki on edeltävän syyslukukauden aikana tarkistettu vanhempien taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.
25 b §Opintotuen tarkistaminen vanhempien tulojen muuttuessa
Opiskelijan vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden tulojen perusteella kevätlukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella saman vuoden loppuun. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella seuraavan kalenterivuoden loppuun.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2008
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENKulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin