HE 181/2007

1Johdanto

Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehty yleissopimus, jäljempänä Århusin yleissopimus tai yleissopimus, hyväksyttiin 25 päivänä kesäkuuta 1998 Århusissa, Tanskassa. Yleissopimus tuli voimaan 30 päivänä lokakuuta 2001 ja käsillä olevan hallituksen esityksen kirjoitushetkellä sopimuksen on ratifioinut tai hyväksynyt tai siihen on liittynyt 41 sopimuspuolta. Suomi talletti yleissopimuksen hyväksymistä koskevan ratifioimisasiakirjansa 1 päivänä syyskuuta 2004. Euroopan yhteisö hyväksyi yleissopimuksen oman toimivaltansa osalta 17 päivänä helmikuuta 2005 (neuvoston päätös 2005/370/EY). Euroopan unionin jäsenvaltioista yleissopimuksen ovat ratifioineet kaikki valtiot lukuun ottamatta Irlantia.

Suomessa yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatettiin voimaan lailla tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (SopS 121/2004). Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatettiin voimaan asetuksella (SopS 122/2004).

Yleissopimus sisältää määräyksiä, jotka voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmään: ympäristöä koskevan tiedon saanti (4 ja 5 artikla), yleisön osallistumisoikeus ympäristöä koskevaan päätöksentekoon (6, 7 ja 8 artikla) sekä muutoksenhakuoikeus (9 artikla).

Århusin yleissopimusta laadittaessa ei päästy yhteisymmärrykseen yksityiskohtaisista määräyksistä koskien yleisön osallistumista muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevaan päätöksentekoon. Tämän vuoksi tätä toimintaa koskeva yleissopimuksen 6 artiklan 11 kappale jätettiin muotoilultaan varsin yleisluontoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Sopimuspuolten kesken oltiin kuitenkin yksimielisiä siitä, että jatkossa oli tarpeen tutkia yleissopimuksen määräysten kehittämistä tältä osin yksityiskohtaisemmiksi.

Yleissopimuksen sopimuspuolten ensimmäinen kokous Luccassa, Italiassa lokakuussa 2002 hyväksyi yksityiskohtaiset, vapaaehtoisesti sovellettavat ohjeet muuntogeenisistä organismeista sekä perusti niin kutsutun GMO-työryhmän tutkimaan vaihtoehtoja mahdollisiksi yleissopimuksen muutoksiksi ja laillisesti sitoviksi määräyksiksi yleisön kuulemisesta muuntogeenisiä organismeja koskevassa päätöksenteossa. Sopimuspuolten toinen kokous Almatyssa, Kazakstanissa hyväksyi toukokuussa 2005 GMO-työryhmän valmistelun pohjalta laaditun yleissopimuksen muuntogeenisiä organismeja koskevan muutoksen, jonka tarkoituksena on täsmentää sopimuspuolille asetettuja velvoitteita yleisön osallistumisesta päätöksiin muuntogeenisten organismien päästämisestä ympäristöön ja saattamisesta markkinoille. Yleissopimuksen määräyksiä ei muutoksen jälkeenkään sovelleta muuntogeenisten organismien suljettuun käyttöön.

Tämä hallituksen esitys koskee edellä mainittua yleissopimuksen muutosta. Muutoksen jälkeen yleissopimuksen 6 artiklan 11 kappaleessa ilmaistaan nimenomaisesti, ettei yleissopimuksen 6 artiklaa sovelleta päätöksiin siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien ympäristöön päästäminen tai markkinoille saattaminen Yleissopimukseen on lisätty uusi 6 a artikla ja uusi liite I a, jotka koskevat yleisön osallistumista edellä mainittuihin päätöksiin. Uuden 6 a artiklan mukaan kunkin sopimuspuolen tulee huolehtia liitteessä I a esitettyjen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti varhaisesta ja tehokkaasta tiedottamisesta ja mahdollistaa yleisön osallistuminen, ennen kuin tehdään päätöksiä siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön tai saattaminen markkinoille. Artiklassa 6 a todetaan edelleen, että sopimuspuolten asettamien vaatimusten tulisi olla Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan (SopS 130/2004) tavoitteiden mukaisesti kansallisen bioturvallisuusjärjestelmän säännöksiä täydentäviä ja niitä vastavuoroisesti tukevia. Yleissopimuksen artiklaa 9, joka koskee muutoksenhakuoikeuksia, ei ole tässä yhteydessä muutettu eikä se sisällä viittauksia uuteen 6 a artiklaan.

Yleissopimukseen tehtävä muutos on ollut sopimuspuolten ratifioitavissa tai hyväksyttävissä 27 päivästä syyskuuta 2005 alkaen. EU:n jäsenvaltioista yleissopimuksen muuntogeenisiä organismeja koskevan muutoksen on tämän hallituksen esityksen kirjoitushetkellä ratifioinut Bulgaria, Liettua, Luxemburg ja Tanska.

2Nykytila

3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on edistää yleisön osallistumisoikeutta muuntogeenisiä organismeja koskevassa päätöksenteossa hyväksymällä Århusin yleissopimuksen muutos ja sen edellyttämät lainsäädäntötoimet.

Yleissopimuksen muutoksen keskeisenä tavoitteena on asettaa sopimuspuolille yksityiskohtaisia määräyksiä yleisön osallistumisesta päätöksiin siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön tai saattaminen markkinoille tuotteina. Kyseisten määräysten olisi oltava Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tavoitteiden mukaisesti sopimuspuolten kansallisten bioturvallisuusjärjestelmien säännöksiä täydentäviä ja tukevia.

Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan yleissopimuksen muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

4Esityksen vaikutukset

Suomen lainsäädännössä on jo nykyisellään taattu yleissopimuksen muutoksessa tarkoitetut osallistumisoikeudet ja tietojen julkisuus. Julkisen vallan velvollisuus taata mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon johtuu jo suoraan perustuslaista. Näin ollen yleissopimuksen muutos ei edellytä Suomen voimassa olevan lainsäädännön muuttamista.

Esityksellä ei ole merkittäviä julkistaloudellisia vaikutuksia tai taloudellisia vaikutuksia elinkeinonharjoittajien toimintaan.

Yleissopimuksen muutos turvaa osaltaan yksilöiden ja yhteisöjen osallistumista päätöksentekoon koskien muuntogeenisten organismien päästämistä ympäristöön tai saattamista markkinoille. Näiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttaminen ei vaikuta merkittävällä tavalla viranomaisten työmäärään, koska yleissopimuksen muutoksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet on kattavasti jo toteutettu Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä.

Esityksen tavoitteena on edistää välillisesti ympäristönsuojelua turvaamalla yleisön osallistumisoikeuden toteutuminen muuntogeenisiä organismeja koskevassa päätöksenteossa.

Yleissopimuksen muutoksella pyritään edistämään luonnollisten henkilöiden ja valtiosta riippumattomien järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia muuntogeenisiä organismeja koskevassa päätöksenteossa. Suomen lainsäädäntö vastaa jo nykyisellään yleissopimuksen muutoksen vaatimuksia. Muutos tukee näiden Suomen lainsäädäntöön sisältyvien oikeuksien toteutumista.

Yleissopimuksen muutoksen sisältämät yksilöiden ja järjestöjen oikeudet ja vastaavasti niistä viranomaisille aiheutuvat velvoitteet ja vaikutukset toiminnanharjoittajien toimintaan kohdistuvat samalla tavalla kaikkiin alueisiin. Esityksellä ei ole siten aluepoliittisia vaikutuksia.

5Asian valmistelu

1Århusin yleissopimuksen muuntogeenisiä organismeja koskeva muutos ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

6 artikla 11 kappale. Yleissopimuksen 6 artiklan 11 kappaleen muutoksella kumotaan aiempi muotoilu kansallisten määräysten soveltamisesta yleisön osallistumiseksi muuntogeenisiä organismeja koskevaan päätöksentekoon. Muutoksen jälkeen 6 artiklan 11 kappaleessa määrätään nimenomaisesti, ettei 6 artiklan määräyksiä sovelleta päätöksiin siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön ja saattaminen markkinoille. Artiklaan sisältyy myös määräys, jonka mukaan edellä sanotulla ei rajoiteta yleissopimuksen 3 artiklan 5 kappaleen mukaista sopimuspuolen oikeutta ylläpitää ja toteuttaa yleissopimuksen velvoitteita pidemmälle meneviä määräyksiä muun muassa koskien yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon. Muutoksella on haluttu selventää yleissopimuksen rakennetta ja koota kaikki muuntogeenisiä organismeja koskevat yleisön kuulemisen määräykset uuden 6 a artiklan alle.

Yleissopimuksen 6 artiklan 11 kappaleen muutoksella ei ole liityntää Suomen lainsäädäntöön.

6 a artikla. Yleisön osallistuminen päätöksiin muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta päästämisestä ympäristöön ja saattamisesta markkinoille. Yleissopimuksen uuden 6 a artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuolet huolehtivat liitteessä I a esitettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti varhaisesta ja tehokkaasta tiedottamisesta sekä järjestävät yleisön osallistumisen, ennen kuin tehdään päätöksiä siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen päästäminen ympäristöön tai saattaminen markkinoille.

Yleissopimuksen 6 a artiklan 2 kappaleen mukaan sopimuspuolten asettamien vaatimusten tulisi olla Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan tavoitteiden mukaisesti kansallisen bioturvallisuusjärjestelmän säännöksiä täydentäviä ja niitä vastavuoroisesti tukevia. Tällä määräyksellä on haluttu varmistaa se, että kansainvälisten sopimusten säännökset olisivat keskenään yhteensopivia ja ristiriidattomia.

Euroopan yhteisön oikeuden mukaan toimivalta yleisön kuulemisesta päätettäessä muuntogeenisten organismien tarkoituksellisesta päästämisestä ympäristöön ja saattamisesta markkinoille on jaettu Euroopan yhteisön ja EU:n jäsenvaltioiden kesken. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/18/EY geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 muuntogeenisestä ruuasta ja rehusta todetaan, että EY:n komissio huolehtii yleisön kuulemisesta päätettäessä muuntogeenisten organismien saattamisesta markkinoille (2001/18/EY:n 24 artikla sekä 1829/2003:n 6 artiklan 7 kohta ja 18 artiklan 7 kohta).

Jäsenvaltiot huolehtivat kansallisesti yleisön kuulemisesta päätettäessä muuntogeenisten organismien levittämisestä ympäristöön muussa kuin markkinoille saattamistarkoituksessa (2001/18/EY:n 9 artikla). EU:n jäsenvaltioissa ei ole muodostunut yhtenäisiä käytäntöjä tällaisesta tutkimus- ja kehittämiskokeita tai kenttäkokeita koskevasta yleisön kuulemisesta. Suomessa asiasta on säädetty geenitekniikkalain (377/1995) 36 b §:ssä.

Liite I a. 6 a artiklassa tarkoitetut yksityiskohtaiset säännöt. Yleissopimuksen liite I a pitää sisällään yleissopimuksen 6 a artiklassa tarkoitetut tiedottamista ja osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt (kappaleet 1-8).

Tämän hallituksen esityksen kannalta merkityksellisiä ovat liitteen I a kappaleiden 1-8 määräykset siltä osin, kun niissä käsitellään muuntogeenisten organismien tarkoituksellista ympäristöön päästämistä (tutkimus- ja kehittämiskokeet tai kenttäkokeet), koska mainittu osa liitteen vaatimuksista kuuluu EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaan. Yhteisön toimivaltaan kuuluu puolestaan muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista koskevaan päätöksentekoon liittyvä yleisön kuuleminen.

Liitteen I a kappaleen 1 mukaan sopimuspuolten tulee vahvistaa 6 a artiklan mukaisten päätösten osalta tehokasta tiedottamista ja yleisön osallistumista koskevat kohtuulliset aikarajat sisältävät järjestelyt, joiden nojalla yleisölle turvataan riittävä mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotetuista päätöksistä.

Kappaleessa 2 sopimuspuolelle taataan mahdollisuus säätää tarvittaessa poikkeuksia yleisön osallistumismenettelystä. Tutkimus- ja kehittämiskokeiden tai kenttäkokeiden kohdalla menettelystä voidaan poiketa kappaleessa mainituin ehdoin.

Kappaleen 3 mukaan sopimuspuolet saattavat lupailmoituksen tiivistelmän sekä mahdollisen arviointikertomuksen yleisön saataville hyvissä ajoin ja asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta luottamuksellisuutta koskevan lainsäädännön soveltamista yleissopimuksen 4 artiklan mukaisesti.

Kappaleessa 4 luetellaan ne tiedot, joita sopimuspuolet eivät missään tapauksessa pidä luottamuksellisina.

Kappaleen 5 mukaan sopimuspuolet varmistavat päätöksentekomenettelyjen avoimuuden ja tarjoavat yleisölle mahdollisuuden saada asiaankuuluvaa tietoa menettelystä. Kappaleessa on esitetty esimerkkejä siitä, mitä tiedot voivat koskea.

Kappaleen 6 mukaan yleisöllä on mahdollisuus esittää kaikilla asianmukaisilla tavoilla huomautuksia, tietoja, analyysejä tai mielipiteitä, joita se pitää ehdotetun tarkoituksellisen päästämisen kannalta merkityksellisinä.

Kappaleen 7 mukaan sopimuspuolten tulee pyrkiä varmistamaan, että päätöksiä tehtäessä yleisön osallistumismenettelyn tulokset otetaan asianmukaisesti huomioon.

Kappaleen 8 mukaan sopimuspuoli huolehtii siitä, että viranomaisen tehtyä päätöksen teksti ja sen perustelut ja taustat saatetaan yleisön saataville.

Suomen geenitekniikkalain säännökset täyttävät sellaisenaan yleissopimuksen uuden liitteen I a kappaleiden 1-8 vaatimukset. Geenitekniikkalain 36 b §:n mukaan geenitekniikan lautakunnan on kuultava yleisöä suunnitellusta tarkoituksellisesta levittämisestä muussa kuin markkinoille saattamistarkoituksessa ja että geenitekniikan lautakunnan tulee julkaista tieto tällaisen hakemuksen vastaanottamisesta ainakin Virallisessa lehdessä. Kyseisessä pykälässä säädetään, että Virallisessa lehdessä tai muussa tiedotusvälineessä on ainakin kerrottava: 1) yleisön oikeudesta tutustua tarkoituksellista levittämistä muussa kuin markkinoille saattamistarkoitusta koskeviin asiakirjoihin; 2) missä viranomaisessa ja millä tavoin asiakirjoihin tutustuminen on järjestetty; 3) mahdollisuudesta saada jäljennös hakemusasiakirjasta; 4) mille viranomaiselle kirjalliset mielipiteet tulee osoittaa; sekä 5) 60 päivän määräajasta kuulemiselle ja siitä, koska määräaika loppuu. Geenitekniikan lautakunta voi halutessaan järjestää myös kuulemistilaisuuksia. Geenitekniikkalaissa tarkoitettuun yleisöön ajatellaan sisältyvän myös erityiset ryhmät, kuten esimerkiksi naapurusto tai kuluttaja- ja luonnonsuojelujärjestöt.

Kuulemisessa ja asiakirjoja luovutettaessa tulee ottaa huomioon, mitä geenitekniikkalain 32 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta. Lain 32 §:n mukaan geenitekniikkalaissa säädettyjä tehtäviä hoidettaessa saatujen ja laadittujen asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Salassa pidettävinä tietoina ei pidetä: 1) asiakirjan päivämäärää; 2) toiminnanharjoittajan nimeä ja osoitetta; 3) muuntogeenisten organismien yleistä kuvausta; 4) muuntogeenisten organismien käytön paikkaa, tarkoitusta, laajuutta sekä suunniteltua käyttöä ja seurantaa koskevia tietoja; 5) suljetun käytön luokkaa ja eristämistoimenpiteitä (ei relevantti tässä yhteydessä); 6) hätätilanteita varten tarkoitettuja menetelmiä ja suunnitelmia; 7) riskinarviointia; eikä 8) geenitekniikkalain mukaisia lupa-asiakirjoja. Toiminnanharjoittajan tulee yksilöidä ne tiedot, joita se pitää salassa pidettävinä. Toiminnanharjoittajan on perusteltava käsityksensä. Geenitekniikan lautakunta päättää toiminnanharjoittajaa kuultuaan, mitä tietoja tulee pitää salassa.

2Lakiehdotuksen perustelut

1 § . Lakiehdotuksen 1 §:n säännöksellä saatetaan voimaan yleissopimuksen muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 § . Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kuin yleissopimuksen muutos tulee Suomen osalta voimaan.

3Voimaantulo

Yleissopimuksen muutos tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin kolme neljäsosaa yleissopimuksen osapuolista on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan. Yleissopimuksen muutoksen on hallituksen esityksen antamiseen mennessä ratifioinut tai hyväksynyt Bulgaria, Liettua, Luxemburg ja Tanska. Lisäksi Euroopan yhteisö on asiallisesti hyväksynyt muutoksen ympäristöneuvoston kokouksessa 18 päivänä joulukuuta 2006, mutta muutosta ei ole vielä ratifioitu tämän hallituksen esityksen kirjoitushetkellä. Ehdotukseen sisältyvä lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kun muutos tulee voimaan.

Yleissopimus ja sen muutos sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Esitykseen sisältyvän voimaansaattamislakiehdotuksen voimaantulemiselle Ahvenanmaan maakunnassa on siten saatava itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen.

4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Yleissopimuksen muutoksella täsmennetään sopimuspuolille asetettuja velvoitteita yleisön osallistumisesta päätöksiin siitä, sallitaanko muuntogeenisten organismien ympäristöön päästäminen tai markkinoille saattaminen tuotteina. Yleissopimuksen 6 artiklan 11 kappaleessa ilmaistaan nyt nimenomaisesti, ettei yleissopimuksen 6 artiklaa sovelleta kyseisiin päätöksiin. Yleissopimukseen on lisäksi lisätty uusi 6 a artikla ja uusi liite I a, jotka koskevat yleisön osallistumista edellä mainittuihin päätöksiin.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos se koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksessä tarkoitetusta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (esimerkiksi PeVL 11/2000 vp, 12/2000 vp ja 45/2000 vp).

Perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan kansainvälisen velvoitteen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä paitsi milloin velvoite koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, jolloin sen hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan äänten enemmistö.

Yleissopimus sisältää määräyksiä yleisön oikeuksista ympäristöasioissa. Tiedon saanti, osallistumisoikeus sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus liittyvät perustuslailla turvattuihin perusoikeuksiin sekä hyvän hallinnon vaatimuksiin. Muuntogeenisiä organismeja koskevat määräykset pyrkivät turvaamaan yleisön osallistumisoikeuden päätöksentekoon. Yleissopimuksen muuntogeenisiä organismeja koskeva muutos koskee 6 artiklan 11 kohtaa ja uusia 6 a artiklaa ja liitettä I a.

Århusin yleissopimusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 165/2003 vp) selvitetään laajasti osallistumisoikeuden perustuslaillista kytköstä. Perustuslain 20 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Myös perustuslain 14 §:n 3 momentti on tässä yhteydessä merkityksellinen ja sen mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännöksen perusteluissa (HE 309/1993 vp , s. 62) on nimenomaisesti viitattu muun muassa erilaisten osallistumisjärjestelmien kehittämiseen sekä vapaan kansalaistoiminnan merkitykseen vaikutusmahdollisuuksien toteutumisessa. Viime kädessä yleissopimuksen kaltainen osallistumisoikeus on Århusin yleissopimusta koskevassa hallituksen esityksessä kiinnitetty perustuslain 2 §:n 2 momentin säännökseen, jonka mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Muuntogeenisiä organismeja koskeva yleissopimuksen muutos liittyy myös perustuslain 12 §:n 2 momentissa ilmaistuun julkisuusperiaatteeseen. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on mainitun säännöksen nojalla oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Julkisuus- ja salassapitolainsäädäntö on uudistettu lailla viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja siihen liittyvillä säädöksillä (622—699/1999). Näiden lisäksi on annettu asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tietohallintatavasta (1030/1999) .

Edellä mainituin perustein voidaan todeta, että yleissopimuksen uusi 6 a artikla ja uusi liite I a sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Århusin yleissopimus on niin sanottu jaetun toimivallan sopimus, jonka Euroopan yhteisö on hyväksynyt 17 päivänä helmikuuta 2005. Euroopan yhteisö on hyväksynyt direktiivejä yleissopimuksen tiedonsaantia ja osallistumisoikeutta koskevien määräysten alalla sekä antanut direktiivi- ja asetusehdotukset, joita vielä tarvitaan yhteisön lainsäädännön täydentämiseksi. Hyväksyttyjen säädösten ja annettujen ehdotusten oikeusperustana on EY:n perustamissopimuksen 175 artikla. Yleissopimuksen hyväksymistä yhteisön puolesta koskenut komission ehdotus sisälsi ehdotuksen toimivaltajulistukseksi. Ehdotuksen mukaan Euroopan yhteisö ilmoitti, että sillä on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan mukaan toimivalta tehdä kansainvälisiä sopimuksia ja täyttää niistä aiheutuvat velvoitteet, jotka myötävaikuttavat seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö ja sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. Lisäksi Euroopan yhteisö ilmoitti, että se on antanut jäsenvaltioitansa sitovat säädökset yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

Yhteisön oikeuden nykyisessä kehitysvaiheessa jäsenvaltioilla on toimivaltaa Århusin yleissopimuksen muuntogeenisiä organismeja koskevien määräysten osalta, mutta toimivalta on osin jaettua ja rinnakkaista yhteisön toimivallan kanssa. Sen vuoksi ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi yleissopimuksen muutoksen siltä osin kuin sopimusmuutos kuuluu Suomen toimivaltaan.

5Käsittelyjärjestys

Alkuperäisen sopimuksen muutosta koskevaa sopimusta pidetään itsenäisenä sopimuksena ja se saatetaan kansallisesti voimaan sen määräysten edellyttämässä järjestyksessä.

Muuntogeenisiä organismeja koskeva Århusin yleissopimuksen muutos vaatii eduskunnan hyväksynnän ja sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset vaativat laintasoisen voimaansaattamisen. Muutos ei sisällä sellaisia määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yleissopimuksen muutoksesta voidaan siten päättää äänten enemmistöllä ja ehdotus muutoksen voimaansaattamiseksi voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen muutoksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.

Koska kysymyksessä oleva sopimuksen muutos sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen Almatyssa, Kazakstanissa 27 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.