HE 84/2003

1.Johdanto

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti valtakunnallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän kehittämisen vuonna 1999, jolloin esiselvityshankkeessa kartoitettiin liikenteen tieto- ja tietoliikennesovellusten ja väylänpidon toimintojen tarpeet ja kuvattiin eri toiminnoissa tarvittavat tie- ja katuverkon tiedot. Hankkeessa ovat olleet keskeisesti mukana maanmittauslaitos ja alan muut keskeiset toimijat. Lisäksi selvitettiin eri organisaatioiden nykyisiä paikkatietojärjestelmiä ja niiden sisältöä. Tarve- ja nykytilakuvausten perusteella määriteltiin, mitä tietoja valtakunnallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä tulisi olla. Määrittely noudattaa kansainvälisiä standardeja, joiden selvittäminen oli myös yksi esiselvityksen osatehtävä. Esiselvitysvaiheessa tehtiin lisäksi ensimmäinen luonnos periaatteista, joilla järjestelmä toimii ja arvioitiin tietojen laatuvaatimuksia.

Vuoden 2000 aikana kokeiltiin eräitä tietojärjestelmän osia. Kokeilussa olivat mukana kaksi suurta kaupunkia ja yksi maaseutukaupunki sekä kolme maaseutukuntaa. Kokeilussa näiltä alueilta kerättiin järjestelmässä tarvittavat tiedot jo olemassa olevista aineistoista. Tiedot yhdistettiin kokeilutietokantaan. Kokeilun tavoitteena oli erityisesti selvittää tietojen keräämistä eri organisaatioilta ja yhdistämistä järjestelmän määrittelyjen mukaiseksi aineistoksi. Lisäksi saatiin tietoa tietojärjestelmän teknisestä toteutuksesta sekä järjestelmän kustannuksista valtakunnallisen järjestelmän suunnittelua varten. Lisäksi kokeilussa kerättiin tietoa nykyaineistojen laatutasosta, kuten tietojen oikeellisuudesta ja aineistojen maantieteellisestä tarkkuudesta.

Valmistelun pohjalta on kehitetty tie- ja katuverkon tietojärjestelmä Digiroad. Digiroad-tietojärjestelmä sisältää digitaalisessa muodossa koko Suomen tie- ja katuverkon sekä verkon tärkeimmät ominaisuustiedot. Lisäksi tietojärjestelmä tarjoaa välineet tietojen välittämiseen, hallintaan ja ylläpitoon. Digiroad-järjestelmän arvioidaan valmistuvan vuoden 2003 loppuun mennessä.

Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä olisi tärkeä koko maan kattavan tie- ja katuverkkoaineiston saamiseksi yhteen yhdenmukaiseen ja helposti hyödynnettävään tietokantaan. Järjestelmä tukisi pyrkimyksiä alueelliseen tasa-arvoon. Järjestelmästä luovutettavien tietojen käyttäjiä olisivat valtion ja kuntien viranomaiset sekä yksityiset yritykset, joiden tuottamia sijaintiin perustuvia palveluita tultaisiin käyttämään lukuisissa jo olemassa olevissa ja myöhemmin kehitettävissä sellaisissa palveluissa ja sovelluksissa, joita ei voitaisi toteuttaa ilman kattavaa valtakunnallista aineistoa.

2.Nykytila

3.Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

4.Esityksen vaikutukset

5.Asian valmistelu

1.Lakiehdotuksen perustelut

1§. Lain tarkoitus. Pykälässä säädettäisiin ehdotetun lain tarkoituksesta. Lain tarkoituksena olisi järjestää yleisiä teitä ja yksityisiä teitä sekä katuja koskevat tiedot käsittävä valtakunnallinen tietojärjestelmä ja tietopalvelu. Järjestelmä olisi tarkoitettu palvelemaan erityisesti tieliikenteen tarpeita.

Tietojärjestelmän sisältämät yleiset tiet, yksityiset tiet ja kadut ovat osa liikennejärjestelmää, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneinfrastruktuurista ja sitä käyttävästä liikenteestä.

Liikenteen ja kuljetusten suunnittelussa, hallinnassa sekä nykyaikaisissa tieto- ja tietoliikennetekniikkaan perustuvissa palveluissa tarvitaan tarkkaa ja luotettavaa tietoa, jonka on täytettävä eri käyttäjäryhmien tarpeet. Yhteistä useimmille palveluille on se, että niissä tarvitaan tietoa liikenneverkosta ja muista liikennejärjestelmän paikoista. Tällä hetkellä on saatavilla useita aineistoja tie- ja katuverkon tiedoista, mutta aineistoista puuttuu tärkeitä tietoja. Eri organisaatioiden aineistojen tietosisältö ja luokittelut poikkeavat toisistaan siten, että aineistojen yhdistely vaatii runsaasti työtä tai on käytännössä mahdotonta. Yhtenäistä liikenteen tarpeet täyttävää Suomen kattavaa aineistoa ei ole. Tämä estää monien tietopalvelujen kehityksen.

Laissa perustettavaksi ehdotettavan valtakunnallisen ja yhtenäisen järjestelmän tietoja tarvitaan erityisesti toteutettaessa tieto- ja tietoliikennetekniikkaan perustuvia palveluja, kuten liikenteen hallintaa, tiedotuspalveluja, kuljetusten suunnittelua ja hallintaa sekä kuljettajan tukijärjestelmiä. Eri viranomaiset ja kunnat hyödyntävät tietoja muun muassa liikenteen ohjauksessa, tien- ja kadunpidossa tai pelastustoimen tehtävissä. Järjestelmän aineistoa tarvitaan yleisesti kaikissa liikenteeseen liittyvissä paikkasidonnaisissa tai matkapuhelin- tai muuta automaattista paikannusta hyödyntävissä palveluissa. Uusista palveluista hyötyvät kansalaiset, yritykset ja viranomaiset. Järjestelmän tiedot mahdollistavat esimerkiksi kuljetusten suunnittelun ennen matkaa ja reitin opastuksen ajoneuvossa, paikannukseen perustuvan autonavigoinnin, karttapohjaisen tiedotuksen liikenteestä, säästä ja kelistä, joukkoliikenteen reiteistä ja matkailupalvelujen sijainnista, avun ohjaamisen paikalle liikenneonnettomuuden tai ajoneuvorikon jälkeen, luotettavammat liikennettä ja kuljetuksia koskevat tutkimukset ja analyysit sekä tarkkaan ja ajan tasalla olevaan tieverkon digitaaliseen paikka- ja ominaisuustietoon perustuvan tehokkaan väylästön suunnittelun ja kunnossapidon.

Liikenteen tieto- ja tietoliikennetekniikkaan perustuvien palvelujen ja väylänpidon toimintojen suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu olennaisesti, kun sekä yleiset tiet ja kadut että yksityistiet saadaan samaan yhtenäiseen järjestelmään. Valtakunnallisen järjestelmän avulla eri organisaatioiden keräämät tiedot saadaan helpommin hyödynnettyä ja tietojen kerääminen järkiperäistyy, kun käytetään yhteistä luokittelua eri tahoilla kerättävälle tiedolle. Järjestelmä tarjoaa viranomaisille ja yrityksille entistä paremman mahdollisuuden tehdä hakuja yksittäisten teiden ja katujen tai koko tie- ja katuverkon tiedoista.

2 §. Lain soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Lakia sovellettaisiin tie- ja katuverkon tietojärjestelmän perustamiseen, ylläpitämiseen, kehittämiseen ja järjestelmään sisältyvien tietojen luovuttamiseen.

Tietojärjestelmän perustaminen edellyttäisi, että järjestelmän sisältömäärittelyn mukaiset aineistot ja oikeudet aineistojen käyttämiseen hankittaisiin aineistojen omistajilta ja että ne tiedot, joita muuten ei saada, kerättäisiin maastomittauksin. Perustamisvaiheen aineistot muokattaisiin yhdenmukaiseen, sisältömäärittelyn mukaiseen muotoon ja tallennettaisiin järjestelmän tietokantaan.

Tietojärjestelmän ylläpito käsittäisi järjestelmän kohteita koskevien muutostietojen ilmoittamisen, toimittamisen ja aineiston päivittämisen. Ylläpito sisältäisi myös maastomittaukset ja laaduntarkkailun.

Tietojärjestelmän kehittäminen käsittäisi tietojärjestelmän tietosisällön kehittämisen, tarvittaessa uusien käyttäjätahojen määrittämisen ja toteuttamisen, aineiston toimitusmuotojen kehittämisen sekä tietojärjestelmän tietoteknisen toiminnan tehostamisen.

Tietojen luovutus perustuisi järjestelmää hallinnoivan organisaation ja aineistoa hyödyntävän osapuolen väliseen sopimukseen, jossa määritettäisiin esimerkiksi luovutettavat tietolajit ja aineiston hyödyntäjän oikeudet.

3 §. Tietojärjestelmän sisältö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tietojärjestelmän sisällöstä. Tietojärjestelmä sisältäisi tiedot yleisistä ja yksityisistä teistä sekä kaduista osana liikennejärjestelmää, joka muodostuu tie- ja rataverkosta, lentokentistä, satamista, maaliikenneasemista, matkakeskuksista ja liikenteenohjausjärjestelmästä sekä niitä käyttävästä liikenteestä. Tietojärjestelmä sisältäisi myös tiedot teiden ja katujen nimistä, pituudesta, leveydestä, päällystetyypistä, nopeus- ja kulkurajoituksista, linja-autopysäkeistä sekä näitä liikenneväyliä koskevista muista tärkeimmistä ominaisuuksista.

Tiedot koostuisivat liikennejärjestelmän kohteista, kohteiden ominaisuuksista muun muassa tien leveydestä ja pituudesta ja tietyistä eri kohteiden välisistä keskinäisistä yhteyksistä. Kohteiden sijainti kuvattaisiin alueellisesti pienten kohteiden kohdalla pisteellä, nauhamaisten kohteiden osalta keskiviivaa kuvaavana viivana ja aluemaisten kohteiden osalta kyseessä olevien alueiden reunaviivana. Liikenneverkon tärkein kohde olisi liikenneväylien keskilinjaa kuvaava tieto. Pistemäiset kohteet ja liikenneväylien keskilinjat kuvattaisiin kolmiulotteisina.

Tieverkko jaettaisiin liikenneväylien liikenteellisen merkityksen mukaisiin hierarkkisiin toiminnallisiin luokkiin. Ne olisivat kuntien katuverkolla seudullinen ja alueellinen pääkatu, kokoojakatu, liityntäkatu, yleisillä teillä valta-, kanta-, seutu- ja yhdystie sekä tärkeä yksityistie ja muu yksityistie. Lisäksi järjestelmään kuuluisivat omana luokkanaan kevyen liikenteen väylät.

Ominaisuustietojen määrä olisi suurin ylimmissä toiminnallisissa luokissa. Alemmissa luokissa ei olisi tarpeen kerätä ja ylläpitää kaikkia tietosisällön määrittelyn mukaisia ominaisuustietoja.

Muita liikenneverkon kohteita olisivat linja-autopysäkit, lentokentät, satamat, maaliikenneasemat ja matkakeskukset ja tietyt liikenneverkkoon liittyvät palvelut sekä tämän lain kannalta keskeiset hallinnolliset rajat, kuten kuntarajat ja tiepiirien rajat.

Teiden ja katujen keskilinjan sijainnin tarkkuuden tavoitetasoksi asetettaisiin muutama metri. Tärkeimpien kohteiden ja ominaisuuksien päivitys tapahtuisi muutaman kuukauden välein, ja muiden kohteiden ja ominaisuuksien osalta harvemmin.

Pykälän 2 momentin mukaan tarkemmat säännökset järjestelmään tallennettavista muista ominaisuustiedoista annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa lueteltaisiin tyhjentävästi järjestelmään tallennettavat tiedot ryhmittäin.

4 §. Tietojärjestelmän hallinto. Pykälässä säädettäisiin tietojärjestelmän hallinnosta. Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän perustamisesta, hallinnosta, ylläpitämisestä, tietopalveluista ja tietojen luovuttamisesta sekä järjestelmän kehittämisestä huolehtisi Tiehallinto.

Tiehallinto vastaa yleisten teiden tienpidosta. Sen tehtävänä on hallinnoida, ylläpitää ja kehittää koko maassa yleisiä teitä ja niiden liikenneoloja sekä tieliikenteen palveluja osana liikennejärjestelmää. Tämän takia on tarkoituksenmukaista, että Tiehallinto vastaisi järjestelmän teknisestä kehittämisestä ja ylläpidosta.

5 §. Tietojärjestelmän perustaminen. Pykälässä säädettäisiin tietojärjestelmän perustamisesta. Tiehallinto vastaa yleisten teiden rekisteristä ja sen ylläpitämisestä. Tiehallinto toimittaisi käytössään olevat yleisiä teitä koskevat ominaisuustiedot. Tiehallinto toimittaisi yleisiä teitä koskevat ominaisuustiedot kerran ennen tietojärjestelmän käyttöönottoa. Tarvittaessa Tiehallinto keräisi puuttuvia tietoja maastomittauksin tai hankkimalla tietoja muista lähteistä.

Maanmittauslaitoksen lakisääteisiin velvoitteisiin kuuluu huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä edistää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa. Lisäksi maanmittauslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia kiinteistöjä ja paikkatietoja koskevien rekisterien pitämisestä ja edistää tällaisten rekisterien yhteiskäyttöä. Maanmittauslaitos toimittaisi Tiehallinnon kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti koko maan alueelta tietojärjestelmään tallennettavaksi laissa tarkoitettuja liikenneväyliä koskevat sijaintitiedot ja osoiteaineiston sekä niihin läheisesti liittyvät tietolajit sekä eräitä muita tietoja.

Maanmittauslaitoksen maastoaineiston kohdemallin mukaiset tiedot toimitettaisiin kerran perustamisvaiheen tietokantaan ja ajantasaistettuina uudestaan ennen tietojärjestelmän ottoa tuotantokäyttöön. Aineisto toimitettaisiin maastotietojärjestelmästä saatavina tulostustiedostoina.

Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteet kadulle. Kunnan suostumus tarvitaan myös tienpitäjän yksityisteille asettamille liikenteenohjauslaitteille.

Kunnilla on eri muodoissa tallennettuna eritasoisia tietoja kaduista ja hoitamistaan yksityisteistä. Tiehallinto ja kunnat voisivat erikseen sopia näiden tietojen toimittamisesta tietojärjestelmään sen perustamisvaiheessa. Sopimuksessa voitaisiin määritellä tiedon toimittamistavat sekä maksettavat korvaukset tiedon keruusta ja toimittamisesta. Laissa ei kuitenkaan asetettaisi kunnille pakottavaa velvoitetta toimittaa tietoja järjestelmään.

Olennainen hyöty järjestelmästä kunnille on yhtenäinen valtakunnallinen tie- ja katuverkon perustietoaineisto. Tietojärjestelmä mahdollistaa muun muassa palo- ja pelastustoimen seudullisesti yhtenäisen tie- ja katuaineiston käytön, joukkoliikenteen palvelujen kehittämisen kunnassa, liikenteen ohjauksen kehittämisen, reitinsuunnittelu- ja logistiikkaohjelmistojen käytön sekä ajoneuvonavigointimahdollisuuden kunnan alueella.

6 §. Tietojärjestelmän ylläpito. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tietojärjestelmän ylläpidosta. Kun 5 §:ssä tarkoitetut tiedot olisi toimitettu ja järjestelmä olisi otettu käyttöön, toimitettaisiin järjestelmän ylläpidon vaatimat tiedot tietojärjestelmään siten kuin 6 §:ssä säädetään.

Tietojärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on ollut, että muuttunut tieto rekisteröidään siellä, missä muutos tapahtuu. Kun muutoksen ilmoittaminen olisi sen viranomaisen tai muun organisaation tehtävänä, joka on muutoksesta vastuussa tai jonka toimialaan kyseisen tiedon ylläpitäminen kuuluu, saataisiin tieto ilmoitetuksi tietojärjestelmään sisällöltään oikeana ja mahdollisimman ajantasaisena. Ajantasaisuus vaikuttaa oleellisesti tietojärjestelmään tallennettujen tietojen laatuun. Teiden ja katujen muutokset olisi saatava mahdollisimman nopeasti jaetuiksi erityisesti niille käyttäjille, jotka tarvitsevat tietoja ajoneuvojen reitinsuunnitteluun ja reitinopastukseen. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ajoyhteyden sulkeminen, uuden avaaminen tai ajorajoitusten muuttuminen. Kun ilmoituksen tekisi muutoksesta vastuussa oleva organisaatio, olisi tiedonsiirtoketju mahdollisimman lyhyt.

Pykälän 2 momentin mukaan Tiehallinto toimittaisi yleisiä teitä koskevat muutostiedot ja maanmittauslaitos toimittaisi yleisten ja yksityisten teiden ja katujen sijaintia ja osoiteaineistoa sekä yksityisten teiden ominaisuuksia koskevat muutostiedot. Kuntien tehtävänä olisi ilmoittaa kaduilla ja hoitamillaan yksityisteillä tapahtuvista muutoksista.

Kun tiedoissa tapahtuu muutoksia, kunta tekisi järjestelmän ylläpitäjälle ilmoituksen muutoksista. Muutosilmoitukset annettaisiin ennakkotietona ennen muutoksen tapahtumista tai mahdollisimman pian muutoksen tapahtumisen jälkeen. Muutosilmoitukset voitaisiin tehdä joko yksittäin tai sovituin aikavälein koottuina. Ilmoittamisessa voitaisiin hyödyntää myös Tiehallinnon tarjoamaa Internet-selaimeen perustuvaa suoraa käyttöliittymää. Tiehallinto järjestelmän ylläpitäjänä kirjaisi muutosilmoitukset tiedonkeruusuunnitelmaansa ja keräisi muuttuneet tiedot myöhemmin keruujärjestelmänsä mukaisesti. Suurin osa kunnista toimisi tämän ilmoitusmenettelyn mukaisesti.

Muutostiedot ilmoitettaisiin tietojärjestelmän tietosisältöön kuuluvan kohteen, sen ominaisuuksien tai kohteiden välisten yhteyksien muuttuessa. Muutos voi olla kohteen rakentaminen, kohteen poistaminen tai kohteen sijainnin tai sen ominaisuuden muutos.

Tiedon tuottajien ja Tiehallinnon välisin sopimuksin varmistettaisiin, että tietojärjestelmän jokaiselle tietolajille olisi määritelty vastuullinen ylläpitäjä.

Tiehallinto voisi sopia maanmittauslaitoksen ja kunnan kanssa muutostietojen toimittamisesta toisin. Tarkoituksena on luoda joustava ja hyvin toimiva ratkaisu tietojen toimittamiselle. Ne kunnat, joilla muutostietoja on runsaasti ja joilla on mahdollisuudet toimittaa muutostietoja suoraan omista tietojärjestelmistään tie- ja katuverkon tietojärjestelmään, voisivat sopia erikseen järjestelmän ylläpidosta Tiehallinnon kanssa. Sopimuksessa määriteltäisiin muun muassa ylläpitomenettelyt ja tarvittaessa maksettavat korvaukset tiedon ylläpidon aiheuttamista kustannuksista.

Tietojärjestelmän muutostietojen tekemisestä aiheutuvista kustannuksista vastaisivat ilmoittamisesta vastuussa olevat organisaatiot. Tiehallinto voisi tarvittaessa toteuttaa rajoitettua tiedonkeruuta täydentämään muiden organisaatioiden ylläpitoa.

7 §. Tietojen luovuttaminen tietojärjestelmästä. Pykälässä kuvattaisiin tietojen luovuttaminen tietojärjestelmästä. Tiehallinto voisi luovuttaa tietojärjestelmän tietoja sellaisenaan sopimuksen tehneen asiakkaan omaan käyttöön, viranomaisille tai sopimuksen tehneen asiakkaan kaupalliseen toimintaan tai palvelujen tuottamiseen tähtäävään liiketoimintaan. Tiedon käyttötarkoitus ratkaisisi tiedon tai palvelun toimittamisesta perittävän maksun suuruuden.

Tiehallinto voisi luovuttaa sopimuksen mukaiset tai pyydetyt tiedot kirjallisena poimintana, teknisen käyttöyhteyden avulla tai muussa koneellisesti käsiteltävässä muodossa.

Tietojärjestelmä ja tietopalvelu olisi ensisijaisesti suunniteltu liikennejärjestelmän tarpeisiin. Järjestelmän tietoja voisivat kuitenkin hyödyntää myös esimerkiksi teleoperaattorit mobiilipaikannuslaitteiden sijaintiin perustuvissa palveluissa.

Tietopalvelun toiminta perustuisi Tiehallinnon ja sen asiakkaiden välisiin sopimuksiin. Sopimus sisältäisi asiakkaan tiedot, asiakkaan tilaamat tiedot alueittain ja tietolajeittain, toimitusmuodon, sopimuksen voimassaoloajan, päivitystavan ja päivitystiheyden, käyttötarkoituksen, hinnan sekä käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset.

Tietojen käytöllä sellaisenaan tarkoitettaisiin toimintaa, jossa järjestelmän tietoja käytettäisiin asiakkaan omien toimintojen kehittämiseen tai olemassa olevien toimintojen tehostamiseen. Tiedot jäisivät asiakkaan omaan tietojärjestelmään eikä niitä välitettäisi eteenpäin tai käytettäisi osana kaupallista tuotetta. Esimerkkinä tämänlaatuisesta käytöstä on järjestelmän tietojen hyödyntäminen viranomaisten ja kuntien tietojärjestelmissä sekä yritysten sisäisten toimintojen tehostamisessa.

Tietojen käyttö kaupallisten palvelujen tuottamiseen tarkoittaisi toimintaa, jossa asiakas palvelujen tai liikevoiton tuottamiseksi välittäisi järjestelmän tietoja eteenpäin muuttumattomina tai muokattuina tai liitettyinä johonkin muuhun asiakkaan tai jonkun tai joidenkin kolmansien osapuolien omistamaan tietoon.

Yksityishenkilöt voisivat puolestaan saada tarvitsemiaan tietoja palvelun tarjoajalta, joka hankkisi tiedot järjestelmästä Tiehallinnolta.

8 §. Maksut.Pykälässä säädettäisiin maksuista. Pykälän 1 momentin mukaan tie- ja katuverkon tietojärjestelmän suoritteista ja tietopalveluista perittäisiin valtiolle maksuja, joihin sovellettaisiin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. Maksun suuruus määrättäisiin Tiehallinnon maksuja koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa.

Tietojärjestelmästä luovutettujen suoritteiden tai tietopalvelujen kaupallisesta käytöstä perittäisiin irrottamiskustannusten lisäksi royalty-perusteinen vuosimaksu. Maksu laskettaisiin prosentteina sopimuksessa sovitun toiminnan liikevaihdosta ja se perustuisi käyttäjän ilmoitukseen. Aineiston käyttötavasta riippuen maksu olisi kaksi, neljä tai kahdeksan prosenttia palvelun liikevaihdosta. Myynnistä saatuja tuloja käytettäisiin muun muassa järjestelmän kehittämiseen ja tietojen laadun parantamiseen.

Tietojärjestelmän suoritteiden tai tietopalvelujen luovuttamisesta muuhun kuin kaupallisiin tarkoituksiin perittäisiin ainoastaan irrottamiskustannukset, jotka kattaisivat luovutuksesta Tiehallinnolle aiheutuvat työ- ja materiaalikustannukset sekä välitys- ja yhteydenpitokustannukset. Esimerkkejä tällaisesta ei-kaupallisesta käytöstä olisivat viranomaiskäyttö tai viranomaisten palvelut, kunnan sisäinen käyttö tai kunnan tuottamat palvelut, yritysten tai järjestöjen sisäinen käyttö esimerkiksi kuljetusten tai logistiikan suunnitteluun, liikennejärjestelmään liittyvä suunnittelu, joukkoliikennepalvelut sekä poliisi-, palo- ja pelastustoimi.

Viranomaisille, jotka toimittaisivat 6 §:ssä tarkoitetut muutostiedot ja ilmoitukset tietojärjestelmään, sekä kuntayhtymille tai vastaaville kuntien yhteistyöelimille, kuten Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle, annettaisiin omaa toimialaansa tai aluettaan koskevat tiedot muuta kuin kaupallista toimintaa varten maksutta.

Maksuilla on tarkoitus kattaa osa järjestelmän ylläpitokustannuksista. Järjestelmän vaatimat investoinnit on toteutettu valtion talousarviossa osoitetuin varoin eikä niitä ole tarkoitus kattaa maksuilla.

9 §. Vastuu tiedoista. Tiehallinto ei vastaisi vahingosta, joka mahdollisesti aiheutuisi tietojärjestelmästä luovutun tiedon sisällön puutteellisuuden tai virheen vuoksi. Rajoitus koskisi maanmittauslaitoksen tai kunnan sille toimittamaa tietoa. Tämä on välttämätöntä sen vuoksi, että Tiehallinnolla ei käytännössä ole mahdollisuutta tarkastaa sille toimitetun tiedon oikeellisuutta tai ajantasaisuutta. Mahdollinen vastuu Tiehallinnon vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisista vahingoista olisi viraston kannalta kohtuuton. Tiehallinto kuitenkin vastaisi järjestelmään itse toimittamiensa tietojen oikeellisuudesta. Vastuu näissä tiedoissa olevista virheistä ja puutteista aiheutuvista vahingoista olisi yleisen vahingonkorvauslainsäädännön mukainen.

Tiehallinto vastaisi kerättyjen aineistojen yhdistämisestä. Tietojärjestelmän mahdolliset virheet tai puutteellisuudet Tiehallinto korjaisi viipymättä ja korvauksetta. Tietojen korjaaminen tai täydentäminen perustuisi tietojen tuottajien kanssa tehtyihin sopimuksiin.

10 §. Ohjaus ja kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtisi laissa tarkoitetun toiminnan yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä apunaan 11 §:ssä mainittu neuvottelukunta.

11 §. Neuvottelukunta. Tarkoituksena olisi, että liikenne- ja viestintäministeriö asettaisi ministeriön avuksi tie- ja katuverkon tietojärjestelmän neuvottelukunnan, jonka tehtävänä olisi seurata järjestelmän perustamista, kehittämistä ja ylläpitämistä sekä tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja. Neuvottelukunnassa olisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään 10 jäsentä, jotka liikenne- ja viestintäministeriö määräisi kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin jäsenelle olisi määrättävä henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnassa voisivat olla edustettuina ainakin liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tiehallinto, maanmittauslaitos, Kuntaliitto sekä palvelujen tarjoajat ja käyttäjäryhmät. Puheenjohtajana toimisi liikenne- ja viestintäministeriön edustaja.

12 §. Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

2.Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset tietojärjestelmän sisältämistä ominaisuustiedoista. Säännökset olisivat yksityiskohtaisia ja teknisluonteisia, eivätkä ne sisältäisi yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia säännöksiä tai muiden perusoikeuksien rajoituksia.

3.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Tämän lain tarkoituksena on järjestää yleisiä ja yksityisiä teitä sekä katuja koskevat tiedot käsittävä valtakunnallinen tietojärjestelmä ja tietopalvelu.

Tätä lakia sovelletaan tie- ja katuverkon tietojärjestelmän perustamiseen, ylläpitämiseen, kehittämiseen ja järjestelmään sisältyvien tietojen luovuttamiseen.

Tie- ja katuverkon tietojärjestelmä sisältää saatavilla olevat tiedot yleisten ja yksityisten teiden sekä katujen sijainnista osana liikennejärjestelmää, tiedot teiden ja katujen nimistä, pituudesta, leveydestä, päällystetyypistä, nopeus- ja kulkurajoituksista ja linja-autopysäkeistä sekä näitä väyliä koskevista muista tärkeimmistä ominaisuuksista.

Tarkemmat säännökset järjestelmään tallennettavista muista ominaisuustiedoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tie- ja katuverkon tietojärjestelmän perustamisesta, hallinnosta, ylläpitämisestä, tietopalveluista ja tietojen luovuttamisesta sekä järjestelmän teknisestä kehittämisestä huolehtii Tiehallinto.

Tiehallinto toimittaa tie- ja katuverkon tietojärjestelmään tallennettaviksi käytössään olevat yleisiä teitä koskevat ominaisuustiedot. Maanmittauslaitos toimittaa järjestelmään tallennettaviksi tässä laissa tarkoitettuja liikenneväyliä koskevat sijaintitiedot ja käytössään olevat väyliä koskevat ominaisuustiedot Tiehallinnon kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Kunta voi toimittaa tie- ja katuverkon tietojärjestelmään tallennettavaksi katuja ja hoitamiensa yksityisiä teitä koskevat tiedot Tiehallinnon kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Kun 5 §:ssä tarkoitetut perustiedot on toimitettu tie- ja katuverkon tietojärjestelmään ja järjestelmä on otettu käyttöön, Tiehallinto, maanmittauslaitos sekä kunta vastaavat tietojärjestelmän ylläpitoa varten tarpeellisten tietojen toimittamisesta järjestelmään.

Tiehallinto toimittaa järjestelmään yleisiä teitä koskevat muutostiedot. Maanmittauslaitos toimittaa järjestelmään yleisten ja yksityisten teiden ja katujen sijaintia sekä yksityisten teiden ominaisuuksia koskevat muutostiedot Tiehallinnon kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Kunta ilmoittaa tai toimittaa katujen ja hoitamiensa yksityisten teiden muutoksia koskevat tiedot Tiehallinnon kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Tiehallinto voi luovuttaa tietojärjestelmästä tietoja sellaisenaan käytettäväksi ja palvelujen tuottamiseksi kirjallisena poimintana taikka teknisen käyttöyhteyden avulla tai muussa koneellisesti käsiteltävässä muodossa.

Tiehallinto perii luovutetuista tie- ja katuverkon tietojärjestelmän suoritteista ja tietopalveluista maksun. Maksun suuruus määräytyy valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.

Tiehallinnon on kuitenkin luovutettava sopimuksessa määritellyn ylläpitovelvoitteen täyttäneelle maanmittauslaitokselle ja kunnalle niiden omaa toimialaa tai aluetta koskevat tiedot muuta kuin kaupallista toimintaa varten maksutta. Sama oikeus tietojen saantiin on kuntayhtymällä tai muulla vastaavalla kuntien yhteistyöelimellä.

Tiehallinto ei vastaa maanmittauslaitoksen tai kunnan sille toimittaman ja Tiehallinnon tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä edelleen luovuttaman tiedon sisällön puutteellisuudesta tai virheestä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Tiehallinto kuitenkin korjaa viipymättä ja korvauksetta luovutetussa aineistossa todetut olennaiset virheet ja puutteellisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii tämän lain mukaisen toiminnan yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä.

Liikenne- ja viestintäministeriötä avustaa tie- ja katuverkon tietojärjestelmän neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata järjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 10 muuta jäsentä, jotka liikenne- ja viestintäministeriö määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin jäsenelle on lisäksi määrättävä henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö ja muut keskeiset viranomaiset sekä palvelujen tarjoajat ja käyttäjäryhmät.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.