HE 118/2003

1.Nykytila

2.Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa Folktingetin valtionavustusta koskeva lainsäädäntö sekä täsmentää ja selkeyttää Folktingetin asemaa ja järjestysmuotoa koskevia säännöksiä.

Folktingetin tehtävänä olisi esityksen mukaan edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa. Esityksessä säädettäisiin jonkin verran nykyistä tarkemmin Folktingetin järjestysmuodon ja hallinnon perusteista, mutta Folktingetille jäisi edelleen varsin laaja autonomia päättää näistä kysymyksistä omissa säännöissään.

Folktingetin valtionavustuksen määräytymisperusteista ja avustuksen käytöstä ei enää säädettäisi yksityiskohtaisesti laissa. Valtion talousarviossa tulisi esityksen mukaan varata määräraha Folktingetille lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Määrärahasta myönnettävään avustukseen sovellettaisiin valtionavustuslakia.

3.Esityksen vaikutukset

4.Asian valmistelu

Esitys perustuu opetusministeriön 6.11.2002 asettaman työryhmän ehdotukseen (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:21). Työryhmä koostui opetusministeriön, valtiovarainministeriön sekä Svenska Finlands Folktingetin edustajista. Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Svenska Finlands folktingiltä sekä kaikilta eduskuntapuolueilta. Lausunnonantajat suhtautuivat ehdotukseen pääosin myönteisesti. Oikeusministeriö suhtautui kuitenkin kielteisesti ehdotukseen Folktingetin valtionavustuksen myöntämisen ja käytön valvonnan siirtämisestä oikeusministeriölle. Eräät lausunnonantajat kiinnittivät huomiota valtionavustuksen nykyiseen määrään, jota ne pitivät Folktingetin tehtäviin nähden riittämättöminä. Lisäksi oikeusministeriö esitti työryhmän lakiehdotuksesta eräitä lähinnä lainsäädäntöteknisiä huomautuksia, jotka on pyritty ottamaan jatkovalmistelussa huomioon.

5.Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitystä valmistellut työryhmä ehdotti, että Folktingetin valtionavustuksen myöntäminen ja käytön valvonta siirrettäisiin lain voimaantulon yhteydessä opetusministeriöltä oikeusministeriölle. Oikeusministeriö totesi kuitenkin työryhmän mietinnöstä antamassaan lausunnossa, että se suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. Kysymystä Folktingetin valtionavustusta koskevien asioiden mahdollisesta siirrosta oikeusministeriölle ei ole vielä ratkaistu. Siirto ei edellyttäisi muutoksia esitettyyn lainsäädäntöön, vaan ratkaisu voitaisiin tehdä valtion talousarviossa.

1.Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Tehtävät. Pykälässä säädettäisiin Folktingetin tehtävistä. Säännös vastaa pääosin Folktingetin nykyisiä tehtäviä. Folktingetin tehtävänä olisi edistää ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa.

Keskeinen lähtökohta Folktingetin tehtävien kannalta on perustuslain 17 §:ssä säädetty oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Lain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielinä keskenään tasa-arvoisessa asemassa, mutta käytännössä ruotsinkielisen väestön oikeuksien toteutumiseen on selkeästi pienempänä kieliryhmänä tarpeen kiinnittää erityistä huomiota.

Pykälän 2 momentin mukaan Folktingetin tulee toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota asian käsittelyä tuomioistuimessa tai viranomaisessa koskeviin kielellisiin oikeuksiin. Tältä osin perustuslain 17 §:ssä säädetyt oikeudet turvataan kielilaissa (148/1922) , jonka korvaa vuoden 2004 alussa voimaan tuleva uusi kielilaki (423/2003) .

Pykälän 3 momentti koskisi niitä toimintamuotoja, joita Folktinget tehtäviensä hoitamiseksi harjoittaa. Folktinget tekee esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille ja muille tahoille tehtäviinsä liittyvissä asioissa sekä harjoittaa mm. kielellisiä oikeuksia koskevaa ja myönteisiä asenteita kaksikielisyyttä kohtaan edistävää tiedotus- ja valistustoimintaa. Monissa tapauksissa Folktinget harjoittaa toimintaansa yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

2 §. Oikeuskelpoisuus ja kotipaikka. Pykälän 1 momentin mukaan Folktinget on nykyiseen tapaan itsenäinen oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.

Folktingetin organisaatio perustui alun perin toiminnassa mukana olevien puolueiden ja poliittisten järjestöjen sopimukseen. Toimintaa ei kuitenkaan organisoitu yhdistyksen muotoon, vaan Folktinget toimi puolueiden ja järjestöjen epävirallisena yhteistyöelimenä, jolla ei ollut oikeushenkilön asemaa. Lakisääteisen aseman ja oikeuskelpoisuuden Folktinget sai vuoden 1986 alusta lukien. Folktingetin oikeudellista asemaa ei tässä yhteydessä pidetty aiheellisena tarkemmin määritellä.

Esityksellä ei muutettaisi Folktingetin nykyistä oikeudellista muotoa, joka ei suoraan vastaa mitään olemassa olevaa yhteisötyyppiä. Folktingetin nykyistä organisaatiorakennetta voidaan pitää jo vakiintuneena, eikä oikeudellisen muodon määrittelemättömyys ole käytännössä aiheuttanut ongelmia.

Organisaatiomuodoltaan Folktingetiä voidaan luonnehtia lähinnä ruotsinkielisen väestön edustuselimeksi. Folktinget ei kuitenkaan käytä julkista valtaa eikä sen tehtäviin sisälly julkisia hallintotehtäviä, vaan toimintamuodot ovat käytännössä samantyyppisiä kuin monilla yhdistyksillä.

Pykälän 2 momentissa todettaisiin Folktingetin kotipaikka, joka olisi nykyiseen tapaan Helsinki.

3 §. Folktingetin kokoonpano ja toimikausi. Folktingetiin kuuluisi nykyiseen tapaan 75 edustajaa. Edustajat valittaisiin neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

4 §. Edustajien valinta. Pykälässä säädettäisiin Folktingetin edustajien valintamenettelystä. Valintamenettely vastaisi pääosin nykyistä, Folktingetin säännöissä ja vaalijärjestyksessä määrättyä menettelyä. Tarkoituksena on, että valintamenettelyn yksityiskohdista määrättäisiin jatkossakin Folktingetin säännöissä.

Pääsääntöinen valintamenettely olisi edelleen kunnallisvaalien tulokseen perustuva valinta. Menettelyä on pidetty tarkoituksenmukaisena, koska valintatapa heijastaa suhteellisen laajasti koko ruotsinkielisen väestön poliittisia voimasuhteita ja sen vaatimat järjestelyt ovat varsin kevyet. Lähtökohtana on, että edustajanpaikkojen jakautuminen eri puolueiden ja valitsijayhdistysten kesken määräytyy kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Folktingetin nykyisen vaalijärjestyksen mukaan edustajanpaikat jakautuvat kunkin puolueen tai valitsijayhdistyksen ruotsinkielisten kunnallisvaaliehdokkaiden yhteenlaskettujen äänimäärien suhteessa. Ehdokkaat tulevat valituksi ehdokaslistan mukaisessa järjestyksessä.

Erityisestä syystä Folktingetin hallitus voisi kuitenkin päättää, että edustajat valitaan kunnallisvaaleista erillään järjestettävillä välittömillä vaaleilla. Äänioikeus vaaleissa olisi niillä kunnallisvaaleissa äänioikeutetuilla henkilöillä, joiden äidinkieleksi väestötietojärjestelmään on merkitty ruotsi. Kunnallisvaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta.

Ahvenanmaan maakunnasta valittavien edustajien valinnan toimittaisivat kuitenkin 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsenet erillisessä valintatilaisuudessa.

5 §. Folktingetin istunto. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Folktingetin kokoontumisesta istuntoon. Varsinainen istunto tulisi pitää vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja lisäksi voitaisiin tarvittaessa pitää ylimääräisiä istuntoja. Tarkemmin kokoontumisesta ja istunnon koolle kutsumisesta määrättäisiin säännöissä.

Pykälän 2 momentin mukaan päätökset tehtäisiin pääsääntöisesti annettujen äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisisi puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Sääntöjen muuttamista koskevaan päätökseen vaadittaisiin kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

6 §. Istunnossa päätettävät asiat. Pykälässä on lueteltu ne asiat, joista ainakin olisi päätettävä Folktingetin istunnossa. Näitä olisivat sääntöjen muuttaminen, hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valinta ja erottaminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen. Muilta osin Folktinget voisi säännöissään määritellä, mitkä asiat edellyttävät istunnossa tehtävää päätöstä.

7 §. Hallitus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Folktingetin hallituksen kokoonpanosta, toimikaudesta ja päätösvaltaisuudesta. Säännös ei edellyttäisi muutoksia nykyiseen käytäntöön. Hallitukseen kuuluisi puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä vähintään viisi ja enintään viisitoista jäsentä sen mukaan kuin säännöissä tarkemmin määrätään. Lisäksi puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla ja jäsenillä olisi kullakin henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen tai sen jäsenen valitsemisesta tai erottamisesta päätettäisiin 6 §:n 2 kohdan mukaan Folktingetin istunnossa. Hallitus valittaisiin kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen päätösvaltaisuuteen vaadittaisiin, että puheenjohtaja tai vähintään toinen varapuheenjohtajista ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hallituksen tehtävistä. Tehtävät vastaisivat yhdistyksen hallitukselle yhdistyslain (503/1989) 35 §:n mukaan kuuluvia tehtäviä.

Pykälän 4 momentissa olevan viittaussäännöksen mukaan hallituksen jäsenen esteellisyydestä ja vahingonkorvausvelvollisuudesta olisi voimassa, mitä yhdistyslaissa säädetään. Yhdistyslain 37 §:n mukaan hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Yhdistyslain 39 §:n mukaan hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuus koskee toimessa tahallisesti tai tuottamuksesta yhdistykselle aiheutettuja vahinkoja sekä yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettuja vahinkoja.

8 §. Toimisto. Pykälässä säädettäisiin Folktingetin toimistosta. Säännös ei aiheuta muutoksia nykyiseen käytäntöön. Toimiston henkilökunta toimii hallituksen apuna mm. päätösten valmistelussa, toimeenpanossa ja Folktingetin hallinnon järjestämisessä. Toimiston päällikkönä toimii pääsihteeri, ruotsiksi folktingssekreterare, ja lisäksi toimistossa on tarvittava määrä muuta henkilökuntaa.

9 §. Nimenkirjoittajat. Oikeus Folktingetin nimen kirjoittamiseen olisi hallituksen puheenjohtajalla, kummallakin varapuheenjohtajalla ja pääsihteerillä. Lisäksi hallitus voisi erikseen antaa nimenkirjoitusoikeuden määräämälleen henkilölle.

10 §. Kirjanpito ja tilintarkastus. Pykälässä säädettäisiin Folktingetin kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Folktinget olisi kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpitoon sovellettaisiin kirjanpitolakia (1336/1997) ja tilintarkastukseen tilintarkastuslakia (936/1994) . Nykyisen käytännön mukaisesti Folktingetillä olisi kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tulisi olla KHT- tai HTM-tilintarkastajia. Folktingetin tilikausi olisi jatkossakin kalenterivuosi.

11 §. Toiminnan rahoitus. Pykälässä säädettäisiin Folktingetille myönnettävästä valtionavustuksesta. Nykyisestä järjestelmästä, jossa Folktinget saa lakisääteistä valtionapua tiettyihin laissa määriteltyihin henkilöstökustannuksiinsa, luovuttaisiin. Pykälän 1 momentin mukaan valtion talousarviossa tulisi vuosittain varata määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Säännöksessä ei määriteltäisi sitä, kuinka suuri määrärahan tulisi olla, vaan tästä päätettäisiin vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä. Tämä mahdollistaisi nykyistä joustavamman harkinnan valtionavustuksen määrän suhteen.

Folktingetille myönnettävään valtionavustukseen sovellettaisiin jatkossa valtionavustuslakia. Tästä on selvyyden vuoksi otettu 2 momenttiin viittaussäännös. Valtionavustuslain soveltaminen merkitsisi sitä, että noudatettavat menettelytavat olisivat yhdenmukaisia verrattuna muihin valtionavustuksiin, eikä menettelytavoista olisi enää tarpeen säätää erikseen Folktingetiä koskevassa lainsäädännössä.

12 §. Säännöt. Folktingetin toiminnasta ja järjestysmuodosta määrätään nykyisin sen perussäännössä, jonka Folktinget hyväksyy ja opetusministeriö vahvistaa. Folktingetin vaalista määrätään vaalijärjestyksessä.

Esityksen mukaan Folktingetin perussäännön ja vaalijärjestyksen korvaavasta asiakirjasta käytettäisiin jatkossa nykyistä lyhyempää ja yksinkertaisempaa nimitystä säännöt. Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi sääntöjen alistamisesta viranomaisen vahvistettavaksi. Vahvistamismenettelyä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska perussäännökset Folktingetin järjestysmuodosta ja hallinnosta olisivat jatkossa lain tasolla. Säännöistä päättäisi Folktingetin istunto. Sääntöjen muuttamista koskeva päätös edellyttäisi 4 §:n 3 momentin mukaan vähintään kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä.

13 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momenttiin on otettu tavanomainen voimaantulosäännös.

Pykälän 2 momentin mukaan lailla kumotaan voimassa oleva Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionavusta annettu laki. Samalla kumoutuu Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionavusta annettu asetus, joka on annettu mainitun lain nojalla.

Vuoden 2003 ja sitä edeltävien vuosien valtionapuun, käytännössä lähinnä loppuerien määräämiseen tai liikaa maksetun määrän palauttamiseen, sovellettaisiin kuitenkin 3 momentin mukaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä Folktingetin valtionavusta.

Ennen kuin Folktinget on hyväksynyt itselleen ehdotetussa laissa tarkoitetut säännöt, noudatettaisiin pykälän 4 momentin mukaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaa perussääntöä, vaalijärjestystä, työjärjestyksiä ja johtosääntöjä.

2.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön, jäljempänä Folktinget, tehtävänä on edistää Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja toimia tämän väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa.

Folktingetin tulee toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota asian käsittelyä tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa koskeviin kielellisiin oikeuksiin.

Tehtäviensä hoitamiseksi Folktinget tekee esityksiä, antaa lausuntoja sekä harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa.

Folktinget voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.

Folktingetin kotipaikka on Helsinki.

Folktingetiin kuuluu 75 edustajaa, jotka valitaan neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Edustajat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä siten, että edustajanpaikkojen jakautuminen määräytyy ruotsinkielisten ehdokkaiden kunnallisvaaleissa saamien äänien perusteella.

Folktingetin hallitus voi kuitenkin erityisestä syystä päättää, että edustajien valinta toimitetaan erikseen välittömillä vaaleilla. Vaaleissa on tällöin äänioikeus kunnallisvaalissa äänioikeutetulla, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmään äidinkielekseen ruotsin.

Ahvenanmaan maakunnasta valittavien edustajien ja heidän varaedustajiensa valinnan toimittavat kuitenkin Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsenet.

Folktinget kokoontuu varsinaiseen istuntoon vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Folktinget voi tarvittaessa kokoontua ylimääräiseen istuntoon.

Päätökset istunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Sääntöjen muuttamista koskeva päätös on kuitenkin tehtävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

Istunnossa on päätettävä:

Folktingetillä on hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä vähintään viisi ja enintään 15 jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallitus valitaan varsinaisessa istunnossa joka toinen vuosi. Hallituksen toimikausi päättyy hallituksen valinnasta seuraavan kerran päättävän istunnon päättyessä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Hallitus edustaa Folktingetiä. Hallituksen on huolellisesti hoidettava Folktingetin asioita lain sekä Folktingetin sääntöjen ja istunnon päätösten mukaisesti.

Hallituksen jäsenen esteellisyydestä ja vahingonkorvausvelvollisuudesta on voimassa, mitä yhdistyslaissa (503/1989) säädetään.

Päätösten valmistelua ja asioiden hoitamista varten Folktingetillä on toimisto.

Toimiston päällikkönä toimii pääsihteeri. Toimistossa on lisäksi tarvittava määrä muuta henkilöstöä.

Oikeus Folktingetin nimen kirjoittamiseen on hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla, pääsihteerillä tai henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama oikeus.

Folktinget on kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997) .

Folktingetillä tulee olla kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Muilta osin tilintarkastukseen sovelletaan tilintarkastuslakia (936/1994) .

Folktingetin tilikausi on kalenterivuosi.

Valtion talousarviossa on varattava määräraha Folktingetille tämän lain mukaan kuuluviin tehtäviin.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta myönnettävään valtionavustukseen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) .

Folktingetin järjestysmuodosta, hallinnosta ja vaaleista määrätään tarkemmin sen säännöissä, jotka hyväksyy Folktingetin istunto.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionavusta 29 päivänä marraskuuta 1985 annettu laki (902/1985) .

Vuoden 2003 ja sitä edeltävien vuosien valtionapuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita Folktingetin valtionapua koskevia säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen tässä laissa tarkoitettujen sääntöjen hyväksymistä noudatetaan soveltuvin osin tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaa perussääntöä, vaalijärjestystä, työjärjestyksiä ja johtosääntöjä.