HE 119/2002

1.Nykytila

Tuomioistuimissa perittävien maksujen perusteet on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) . Lain 3 §:ssä on säädetty varsinaisista oikeudenkäynneistä perittävien maksujen suuruudet. Muutoin maksuista on säädetty asetuksella. Maksujen tason varsinainen määritys tapahtui lain valmistelussa vuonna 1991. Laki on tullut voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993. Lakia on sen jälkeen eri syistä muutettu ilman että maksujen suuruutta olisi samalla varsinaisesti tarkistettu. Viimeksi lain 3 §:ää on muutettu joulukuussa 2001, jolloin otettiin huomioon markkinatuomioistuimen muuttuminen markkinaoikeudeksi.

Oikeudenkäyntimaksuja ehdotettiin tarkistettavaksi rahan arvon muutosta vastaavasti noin 19 prosentilla hallituksen esityksessä Eduskunnalle euron käyttöönoton edellyttämiksi muutoksiksi eräisiin oikeusministeriön hallinnonalan lakeihin (HE 103/2001 vp) . Eduskunnan lakivaliokunta piti esitettyjä perusteluja sinänsä asianmukaisina. Maksujen korottamista ei kuitenkaan hyväksytty tehtäväksi euroon siirtymisen yhteydessä. Eduskunta muutti voimassa olleet markkamääräiset maksut kustannusneutraalisti euroiksi pyöristäen ne lähimpään viiteen tai kymmeneen euroon (LaVM 19/2001 vp ja EV 119/2001 vp). Tämä pyöristäminen merkitsi sitä, että osaan maksuista tuli pieni korotus ja osaan pieni alennus. Lainmuutos tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. Sovelletusta kustannusneutraalisuuden periaatteesta johtuen maksujen kustannusvastaavuus ei parantunut vaan se on jatkanut lievää alentumistaan.

Säädettäessä lakia vuonna 1993 lähtökohtana oli se, että maksuja tarkistetaan säännöllisesti, jotta maksut pysyisivät säätämisen aikaisella tasolla. Lain 11 §:ssä säädettiin, että lain 3 §:ssä säädettyjen maksujen suuruus tarkistetaan kolmivuotiskausittain asetuksella rahan arvon muutosta vastaavasti. Säännöksen käyttäminen perusteena maksujen tarkistamiseen asetuksella ei ole voinut toteutua, kun lain 3 § on muusta syystä ollut eduskunnan käsiteltävänä ilman että samalla maksujen suuruuksia olisi tarkistettu. Oikeudenkäyntimaksujen jälkeenjääneisyyden korjaaminen, johon myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota, edellyttää, että lain 3 §:ssä säädettyjä maksuja tarkistetaan rahan arvon muutosta vastaavasti lakia muuttamalla.

Maaoikeudet on lakkautettu itsenäisinä tuomioistuimina 1 päivästä maaliskuuta 2001. Tämän johdosta erikseen hinnoitellusta maaoikeudessa perittävästä maksusta luovuttiin. Katsottiin, että käräjäoikeudessa käsiteltävässä maaoikeusasiasta voidaan periä maksua kuten riita-asioista. Maaoikeuksina toimivien käräjäoikeuksien toimesta on ehdotettu, että koska maaoikeusasiat ovat kuitenkin muutoksenhakuasioita, niin maksuperusteen selkeys edellyttäisi sitä, että maaoikeusasiasta perittävästä maksusta olisi nimenomaisesti säädetty.

Lain 3 §:n 3 momentissa on säädetty, että jos asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta muulla kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla perusteella, asiassa ei peritä 1 momentissa säädettyä maksua. Muissa tuomioistuimissa oikeudenkäyntimaksua ei peritä silloin, kun asia jää sillensä tai raukeaa taikka jää tutkimatta. Määrätyt käräjäoikeudet toimivat muutoksenhakutuomioistuimina myös ulosottolain mukaisissa muutoksenhakuasioissa (ulosottolain, 37/1895, 10 luvun 1 ja 2 §). Maaoikeusasioita ja ulosottovalituksia käsittelevien käräjäoikeuksien taholta on kiinnitetty huomiota siihen, että maksun perimättä jättämistä koskeva sääntely on puutteellista näiden käräjäoikeuden muutoksenhakuasioiden osalta. Maksun perimättä jättämistä koskevan sääntelyn tulisi olla menettelyllisistä syistä käräjäoikeuden muutoksenhakuasioiden osalta samanlainen kuin muissa tuomioistuimissa.

Oikeudenkäyntimenettelyyn alioikeudessa tulee muutoksia. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen Eduskunnalle asunto-oikeuksien lakkauttamisesta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 31/2001 vp , LaVM 8/2002 vp, EV 65/2002 vp). Tämä merkitsee sitä, että eräiden käräjäoikeuksien yhteydessä toimivat asunto-oikeudet lakkaavat 1 päivästä tammikuuta 2003. Oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annettu laki (650/1973) kumoutuu samana ajankohtana. Kaikissa käräjäoikeuksissa huoneenvuokra-asiat tullaan käsittelemään oikeudenkäymiskaaressa säädettyä riita-asiain oikeudenkäyntimenettelyä noudattaen.

Eduskunta on hyväksynyt myös hallituksen esityksen Eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren ja eräiden muiden lakien riita-asiain valmistelua, pääkäsittelyä sekä hakemusasioiden käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta (HE 32/2001 vp , LaVM 12/2002 vp, EV 97/2002 vp). Oikeudenkäyntimaksun suuruus käräjäoikeuden käsittelemässä riita-asiassa riippuu siitä, missä vaiheessa asian käsittely päättyy. Erikseen on hinnoiteltu käsittelyn päättyminen kirjallisessa valmistelussa, suullisessa valmistelussa, suullisen valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä ja erillisessä pääkäsittelyssä. Oikeudenkäymiskaaren muutokset, jotka tulevat voimaan vuoden 2003 alussa, merkitsevät muun ohella sitä, että ei voida enää käyttää käsitteitä suullisen valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely (niin sanottu pikkupääkäsittely) ja erillinen pääkäsittely (varsinainen pääkäsittely). Riita-asian pääkäsittely voidaan toimittaa joko valmistelusta vastanneen tuomarin yksin muodostamassa kokoonpanossa taikka täysilukuisessa tuomioistuimessa. Muutokset tulee ottaa huomioon oikeudenkäyntimaksujen määrittelyssä.

2.Ehdotetut muutokset

Oikeudenkäyntimaksujen suuruutta ehdotetaan tarkistettavaksi noin 19 % (16,6—23,1 %), mikä vastaa elinkustannusindeksillä laskettua rahan arvon muutosta. Vuoden 2001 loppuun voimassa olleisiin markkamääräisiin hintoihin verrattuna korotus on 18,9 %. Tämän johdosta lain 3 §:ssä säädetyt maksut muuttuisivat seuraavasti:

Kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 241 a §:ssä säädetyt käräjäoikeudet toimivat lain 243 §:n mukaisessa kokoonpanossa maaoikeuksina. Käräjäoikeudessa käsiteltävät maaoikeusasiat ovat luonteeltaan muutoksenhakuasioita, minkä vuoksi on perusteltua, että ne mainitaan nimenomaisesti ehdotetussa 3 §:n 1 momentissa. Hinnoittelu noudattaisi riita-asiain maksuperusteita. Maksun suurus olisi täten riippuvainen siitä, missä vaiheessa taikka käsittelykokoonpanossa asian käsittely päättyy.

Oikeudenkäymismenettelyn muutosten johdosta käräjäoikeudessa perittävien maksujen sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti. Suullisen valmistelun yhteydessä pidettävä pääkäsittely tulisi muutettavaksi yhden tuomarin kokoonpanossa toimitetuksi pääkäsittelyksi. Erillinen pääkäsittely muutettaisiin täysilukuisessa kokoonpanossa toimitetuksi pääkäsittelyksi. Täysilukuisella kokoonpanolla tarkoitettaisiin kaikkia niitä muita käsittelykokoonpanoja, joissa on enemmän kuin yksi jäsen. Näitä olisivat oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1—3 §:n mukaiset tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano, kahden tuomarin ja lautamiesten kokoonpano ja kolmen tuomarin kokoonpano sekä maaoikeusasioissa kiinteistönmuodostamislain 243 §:n mukainen yhden tuomarin, yhden maaoikeusinsinöörin ja kahden lautamiehen kokoonpano.

Ehdotetussa 3 §:n 3 momentissa on säädetty siitä, milloin pykälän 1 momentissa säädettyä oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Sen johdosta, että oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annettu laki edellä kerrotulla tavalla kumoutuu, tulee sanotun lain 13 §:ää koskeva maininta poistaa momentin ensimmäisestä virkkeestä.

Käräjäoikeudessa käsiteltävät maaoikeusasiat ja ulosottovalitukset ovat muutoksenhakuasioita, joissa ei anneta haastetta, minkä vuoksi niihin sopii huonosti lain 3 §:n 3 momentin mukainen säännös. Tämän johdosta ehdotetaan 3 §:n 3 momentin toista virkettä täydennettäväksi siten, että oikeudenkäyntimaksu voitaisiin jättää perimättä myös silloin, kun käräjäoikeudessa käsiteltävä muutoksenhakuasia jää sillensä tai raukeaa taikka jää tutkimatta.

Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että sellaisen asian käsittelystä, joka on tullut asianomaisessa viranomaisessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, peritään käsittelymaksu enintään sen suuruisena kuin siitä perittävä maksu on ollut ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tarkoitus on, että maksuvelvollinen ei joutuisi suoritteesta maksamaan enempää kuin mistä hän on ollut tietoinen asiaa vireille pannessaan tai toimituskirjaa tilatessaan.

3.Esityksen vaikutukset

Oikeudenkäyntimaksujen tarkistuksista arvioidaan saatavan tuloja lisää valtiolle noin 1,8 miljoonaa euroa vuodessa.

4.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusministeriössä. Esityksen valmistelun yhteydessä on kuultu maaoikeuksina toimivia käräjäoikeuksia, joista useimmat toimivat myös ulosottovalituksia käsittelevinä muutoksenhakutuomioistuimina.

5.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

3 §Oikeudenkäyntimaksu