HE 34/2001

1.Nykytila

Euroopan unionin ja Slovakian välillä on tehty Eurooppa-sopimus Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Slovakian tasavallan välisestä assosioinnista (EYVL N:o L 359, 31.12.1994), johon sisältyy myös tulliyhteistyötä koskeva pöytäkirja. Eurooppa-sopimus on jaetun toimivallan sopimus eli niin sanottu sekasopimus.

Tulliyhteistyötä koskeva pöytäkirja ei kuitenkaan ole soveltamisalaltaan yhtä laaja kuin nyt tehty sopimus. Sopimuksen soveltamisala käsittää myös kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamisen ja kyseisen lainsäädännön vastaisten rikkomusten tutkimisen. Yhteisö on toimivaltainen tekemään sopimuksia yhteisön tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi, mutta ei kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi. Tästä syystä kahdenvälisen sopimuksen tekeminen on ollut tarkoituksenmukaista.

Eurooppa-sopimuksen pöytäkirja ja kahdenvälinen tulliyhteistyösopimus eivät syrjäytä toisiaan miltään osin vaan niitä voidaan soveltaa rinnakkain.

2.Esityksen vaikutukset

3.Asian valmistelu

Sopimusta koskevat asiantuntijakeskustelut aloitettiin heinäkuussa 1998. Sopimus allekirjoitettiin Bratislavassa 10 päivänä marraskuuta 2000.

Sopimuksesta on pyydetty lausunto ulkoasiainministeriöltä. Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että sopimus noudattelee pitkälti Suomen viimeaikaisten kahdenvälisten tulliyhteistyösopimusten mallia. Eroavuudet ovat pääosin sopimustekstin sellaisia tarkennuksia, joiden on katsottava parantavan sopimusluonnosta, eikä ulkoasiainministeriöllä ole niihin huomauttamista.

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä. Esityksessä on otettu huomioon Tullihallituksen, tietosuojavaltuutetun ja ulkoasiainministeriön lausunnot.

1.Sopimuksen sisältö

Slovakian kanssa yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen 1 artikla sisältää sopimuksen soveltamisen kannalta keskeiset määritelmät. Tullilainsäädännöllä tarkoitetaan tavaroiden ja maksuvälineiden tuonnista, viennistä, kauttakuljetuksesta sekä tavaroiden tullimenettelyyn asettamisesta annettuja säännöksiä tai määräyksiä, jotka koskevat tulleja, veroja tai muita tulliviranomaisen kantamia maksuja tai kieltoja, rajoituksia tai valvontaa. Tullilainsäädännön vastaisella teolla tarkoitetaan mitä tahansa tullilainsäädännön rikkomista tai sen yritystä. Tulliviranomaisella tarkoitetaan Suomen tasavallassa Tullihallitusta ja Slovakian tasavallassa Slovakian tasavallan Tullihallitusta. Pyynnön esittävällä tulliviranomaisella tarkoitetaan sopimuspuolten toimivaltaista tulliviranomaista, joka esittää avunpyynnön tulliasioissa. Pyynnön vastaanottaneella viranomaisella tarkoitetaan sopimuspuolen toimivaltaista viranomaista, joka vastaanottaa tulliasioissa annettavaa apua koskevan pyynnön. Valvotulla läpilaskulla tarkoitetaan menettelytapaa, jolla huumausaineita, psykotrooppisia aineita tai niiden sijaan käytettyjä aineita sisältävien laittomien tai laittomiksi epäiltyjen lähetysten kulku sopimuspuolten alueelta, alueen kautta tai alueelle sallitaan niiden toimivaltaisten viranomaisten tieten ja valvonnassa huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan kauppaan osallisten henkilöiden tunnistamiseksi. Henkilötiedoilla tarkoitetaan mitä tahansa tietoja, jotka koskevat tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa henkilöä.

2 artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisala. Sen mukaan sopimuspuolet antavat tulliviranomaistensa välityksellä ja sopimuksen määräysten mukaisesti toisilleen apua tullilainsäädännön asianmukaisen noudattamisen varmistamiseksi ja kyseisen lainsäädännön vastaisten tekojen ehkäisemiseksi, tutkimiseksi ja niitä koskeviin syytetoimiin ryhtymiseksi. Sopimuksen soveltamisala kattaa myös kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamisen ja rikkomusten torjunnan ja tutkimisen. Lisäksi apua annetaan tapauksissa, jotka koskevat tullilainsäädännön soveltamiseen liittyvien asiakirjojen tiedoksi antamista.

Artiklassa määrätään myös, että sopimuksen puitteissa apua annetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sekä pyynnön vastaanottaneen tulliviranomaisen toimivallan ja käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa. Tarvittaessa tulliviranomainen voi siirtää avunannon muun toimivaltaisen viranomaisen hoidettavaksi.

Lisäksi artiklassa määrätään, että sopimus ei koske tullien, verojen ja muiden maksujen perintää ja että sopimus ei vaikuta niiden rikosasioissa annettavaa oikeusapua koskevien kansainvälisten sopimusten soveltamiseen, joita sopimuspuolet ovat tehneet.

3―8 artikla sisältävät määräykset tietojenvaihdosta. 3 artiklan mukaan tulliviranomaisten on toimitettava pyynnöstä tai oma-aloitteisesti kaikki tiedot, jotka voivat auttaa tuonnin ja viennin yhteydessä kannettavien tullien, verojen ja tulliviranomaisten kantamien muiden maksujen täsmällistä kantamista. Erityisesti on toimitettava sellaiset tiedot, jotka voivat auttaa tavaroiden tullausarvon ja tariffinimikkeen määrittämistä sekä kieltojen ja rajoitusten sekä sellaisten alkuperäsääntöjen soveltamista, jotka eivät sisälly sopimuspuolten tekemiin etuuskohtelusopimuksiin.

Jos pyynnön vastaanottaneella tulliviranomaisella ei ole käytettävissään pyydettyä tietoa, se voi harkintansa mukaan pyrkiä hankkimaan tiedon alueellaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Pyynnön vastaanottanut tulliviranomainen pyrkii hankkimaan tiedot siten kuin toimiessaan omaan lukuunsa.

4 artiklan mukaan tulliviranomaisten on myös ilmoitettava pyynnöstä toisilleen tiedot maahantuonnin ja maastaviennin laillisuuden varmistamiseksi. Samoin on ilmoitettava, onko tavarat, joille on myönnetty etuuskohtelu vietäessä ne toisen sopimuspuolen alueelta, tuotu asianmukaisesti toisen sopimuspuolen alueelle, jolloin tietoja annetaan myös kaikista tullivalvontatoimenpiteistä, joita tavaroihin on kohdistettu.

5 artiklan mukaan tulliviranomaiset ilmoittavat oma-aloitteisesti tai pyynnöstä toisilleen kaikki tullilainsäädännön vastaisiin tekoihin liittyvät tiedot, joista niille on todennäköisesti hyötyä. Erityisesti on ilmoitettava tietoja sellaisista luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, tavaroista, kulkuneuvoista ja konteista sekä uusista keinoista ja menetelmistä, joiden tiedetään tai epäillään liittyvän tullilainsäädännön vastaisiin tekoihin.

6 artiklan mukaan tullilainsäädännön vastaisia tekoja koskevia tietoja voidaan toimittaa oma-aloitteisesti tai pyynnöstä selontekoina, pöytäkirjattuna todistusaineistona tai oikeaksi todistettuina asiakirjajäljennöksinä.

7 artiklan mukaan sopimuksessa tarkoitetut asiakirjat voidaan korvata tietokoneella tuotetulla tiedolla. Samanaikaisesti tulisi toimittaa kaikki aineiston tulkintaa tai käyttöä varten tarvittavat tiedot.

8 artiklan mukaan alkuperäisiä asiakirjoja saa pyytää vain silloin, kun oikeaksi todistetut jäljennökset olisivat riittämättömiä. Lähetetyt alkuperäiset asiakirjat on palautettava mahdollisimman pian.

9 artiklassa tulliviranomaiset velvoitetaan kohdistamaan tullivalvontaa joko oma-aloitteisesti tai pyynnöstä sellaisiin henkilöihin, tavaroihin, maksuvälineisiin, kulkuneuvoihin ja paikkoihin, joiden tiedetään tai epäillään liittyvän tullilainsäädännön vastaisiin tekoihin. Lisäksi tulliviranomaiset estävät valtuuksiensa puitteissa sellaisten tavaroiden viennin toisen sopimuspuolen alueelle, joiden tuonti on siellä kielletty tai joita tiedetään tai epäillään käytettävän siellä muuhun tarkoitukseen kuin sopimuspuolten väliseen lailliseen kaupankäyntiin.

10 artiklassa säännellään valvotun läpilaskun menetelmää, joka perustuu Wienissä vuonna 1988 huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen (SopS 44/1994). Tulliviranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella ja kumpikin oman kansallisen lainsäädännön määrittämän toimivallan puitteissa käyttää valvottua läpilaskua tullilainsäädännön vastaisiin tekoihin osallisten henkilöiden tunnistamiseksi. Mikäli tulliviranomainen ei ole toimivaltainen päättämään valvotusta läpilaskusta, se ryhtyy yhteistyöhön sellaisten viranomaisten kanssa, joilla on kyseinen toimivalta tai siirtää asian mainitulle viranomaiselle. Laittomat lähetykset, joiden valvotusta läpilaskusta on tapauskohtaisesti sovittu, voidaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suostumuksella pysäyttää ja laskea eteenpäin koskematta huumausaineisiin, psykotrooppisiin aineisiin ja niiden sijaan käytettyihin aineisiin tai poistaen ja takavarikoiden ne tai siten, että nämä tavarat on korvattu kokonaan tai osittain. Kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettua lakia (4/1994) koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä (LaVM 25/1993 vp) todetaan, että valvotun läpilaskun menetelmä kuuluu lain 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun muun oikeusavun piiriin.

11 artiklan mukaan tulliviranomaiset toimittavat viipymättä toisilleen oma-aloitteisesti tai pyynnöstä kaikki asiaan liittyvät tiedot toimista, jotka ovat tai näyttävät olevan jommankumman sopimuspuolen alueella voimassa olevan tullilainsäädännön vastaisia tekoja ja jotka koskevat muun muassa aseiden, ammusten ja räjähdysaineiden, erinäisten kansainvälisten järjestelyjen alaisten sensitiivisten ja strategisten tavaroiden, huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden, korkeiden tullien, verojen tai maksujen alaisten tavaroiden, erityisesti alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden, liikkumista.

12 artiklan mukaan tulliviranomaisen on toisen sopimuspuolen pyynnöstä aloitettava tutkimukset toimista, jotka ovat tai näyttävät olevan pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella voimassa olevan tullilainsäädännön vastaisia, ja ilmoitettava näiden tutkimusten tuloksista pyynnön esittäneelle tulliviranomaiselle. Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi sallia, että toisen sopimuspuolen tullivirkamiehet ovat läsnä tutkimuksia suorittaessa. Tutkimuksissa läsnä olevat toisen sopimuspuolen virkamiehet eivät kuitenkaan saa itse osallistua toimenpiteisiin. Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaiset toimivat siten kuin toimiessaan omaan lukuunsa, ja tutkimukset suoritetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

13 artiklan mukaan toisen sopimuspuolen tuomioistuimet tai rikosasioita hoitavat viranomaiset voivat käsitellessään tullilainsäädännön vastaisia tekoja pyytää toisen sopimuspuolen tulliviranomaisen asianmukaisesti valtuuttamaa virkamiestänsä toimimaan asiantuntijana tai todistajana näissä tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Nämä virkamiehet antavat todistuksen virantoimituksessa havaitsemistaan seikoista. Virkamiehellä on kuitenkin oikeus kieltäytyä todistamasta tai antamasta lausuntoa, jos hänellä on tähän oikeus tai velvollisuus oman valtionsa tai pyynnön esittäneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

14 artiklan mukaan toisen sopimuspuolen virkamiesten ollessa tämän sopimuksen mukaisesti läsnä toisen sopimuspuolen alueella, heidän on pystyttävä todistamaan virka-asemansa. He eivät saa käyttää virkapukua eivätkä kantaa aseita.

15 artiklan mukaan saatuja tietoja, asiakirjoja ja muita ilmoituksia käytetään tämän sopimuksen tarkoituksiin. Niitä saa käyttää muihin tarkoituksiin ainoastaan tiedot toimittaneen tulliviranomaisen etukäteen antamalla kirjallisella suostumuksella, ja ne ovat tämän viranomaisen asettamien rajoitusten alaisia. Näitä määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta tietoihin, asiakirjoihin ja muihin ilmoituksiin, jotka koskevat huumausaineisiin ja psykotrooppisiin aineisiin liittyviä rikoksia. Kyseisiä tietoja saadaan luovuttaa muille viranomaisille, jotka ovat suoranaisesti mukana huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan vastustamisessa. Suomessa näitä viranomaisia ovat erityisesti poliisi- ja rajavartioviranomainen.

Kaikki sopimuksen mukaisesti missä tahansa muodossa toimitetut tiedot ovat luonteeltaan luottamuksellisia ja ovat virallisen salassapitosuojan alaisia. Ne nauttivat samaa suojaa kuin vastaavat tiedot ja asiakirjat tiedot vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tämän artiklan 1 kappale ei kuitenkaan estä käyttämästä tietoja oikeus- ja hallintomenettelyissä, jotka on jälkeenpäin pantu vireille tullilainsäädännön rikkomisen vuoksi.

16 artiklassa määrätään henkilötietojen suojasta. Henkilötietojen suojan vähimmäisedellytysten mukaisesti henkilötietoja ei saa toimittaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että tietojen välittäminen tai käyttö olisi vastoin jommankumman sopimuspuolen oikeusjärjestyksen perusperiaatteita, ja varsinkin, jos kyseiselle henkilölle koituisi tästä kohtuutonta haittaa. Henkilötietoja saa toimittaa ainoastaan tulliviranomaisille ja muille lainvalvontaviranomaisille sekä, jos niitä tarvitaan syyttämistarkoituksiin, syyttäjä- ja oikeusviranomaisille. Pyynnön vastaanottaneen tulliviranomaisen on varmistettava lähetettävien henkilötietojen paikkansapitävyys ja oikeellisuus sekä toimitettava yhdessä henkilötietojen kanssa tiedon vaaditusta tietojen poistamiselle asetetusta takarajasta oman lainsäädännön mukaisesti. Henkilötiedot poistetaan silloin, kun niiden käyttötarve lakkaa. Sopimuspuolten tulliviranomaiset pitävät rekisteriä lähetetyistä tai vastaanotetuista henkilötiedoista sekä suojaavat tehokkaasti kaikki henkilötiedot rekisteriin luvatonta pääsyä, muuttamista, julkistamista, vahingoittamista tai tuhoamista vastaan. Henkilötietojen suojasta säädetään henkilötietolaissa (523/99) sekä tullilaissa (1466/94) .

17 artiklan mukaan sopimuksen perusteella saatuja tietoja ja asiakirjoja voidaan käyttää pöytäkirjatussa todistusaineistossa, selonteoissa ja todistajanlausunnoissa sekä tuomioistuinmenettelyssä ne vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

18 artiklassa on säännelty hallintoviranomaisten tullilainsäädännön soveltamista koskevien toimenpiteiden ja päätösten tiedoksiantamisesta asianosaisille. Tiedoksiannot toimitetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, mutta tiedoksiannoissa voidaan kuitenkin noudattaa pyynnössä esitettyä erityistä muotoa tai menettelyä.

19 artiklassa määrätään avuantopyyntöjen muodosta ja sisällöstä. Pyynnöt on aina tehtävä kirjallisesti pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen virallisella kielellä tai englanniksi tai jollain muulla pyynnön esittävän ja pyynnön vastaanottavan tulliviranomaisen hyväksymällä kielellä. Pyyntöön on liitettävä tarvittavat asiakirjat. Suulliset pyynnöt voidaan hyväksyä kiireellisissä tapauksissa, mutta ne on välittömästi vahvistettava kirjallisesti. Avunantopyynnöissä on esitettävä tarkat tiedot niiden täyttämisen helpottamiseksi. Pyynnöistä tulee käydä ilmi pyynnön esittävä tulliviranomainen, pyydetyt toimenpiteet, pyynnön tarkoitus ja aihe, asiaan liittyvä lainsäädäntö, säännöt ja muut oikeudelliset tekijät. Jos pyyntö ei täytä muotovaatimuksia, pyynnön vastaanottanut tulliviranomainen voi vaatia sen korjaamista tai täydentämistä. Varotoimenpiteitä voidaan kuitenkin toteuttaa pyynnön täyttämisen mahdollistamiseksi.

20 artikla sisältää poikkeukset avunantovelvollisuudesta. Sopimuspuolen tulliviranomainen voi kieltäytyä avunannosta kokonaan tai osittain tai suostua avunantoon vain tietyin ehdoin ja edellytyksin, jos avun antaminen saattaisi vahingoittaa valtion täysivaltaisuutta, turvallisuutta, yleistä järjestystä tai oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public) tai muita olennaisia etuja tai merkitsisi teollisten, liike- tai ammattisalaisuuksien loukkaamista. Jos toisen sopimuspuolen tulliviranomainen pyytää sellaista apua, jota se ei itse voisi pyydettäessä antaa, se huomauttaa tästä seikasta pyynnöstään. Tällöin avunantopyyntöön suostumista harkitaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

21 artiklan mukaan sopimuspuolten tulliviranomaiset vastaavat itse niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tämän sopimuksen täytäntöönpanosta lukuun ottamatta asiantuntijoista, todistajista sekä muista kuin valtion palveluksessa olevista tulkeista aiheutuneista kustannuksista.

22 artiklan mukaan tämän sopimuksen mukaista apua annetaan suoraan sopimuspuolten tulliviranomaisten kesken. Tulliviranomaiset voivat järjestää suoran yhteydenpidon tiettyjen yksikköjensä kesken.

23 artiklassa määrätään sopimuksen soveltamisalueesta, täytäntöönpanosta ja tulkinnasta. Sopimusta sovelletaan Suomen tasavallan tullialueella ja Slovakian tasavallan tullialueella. Suomessa tullialue on määritelty tullilaissa alueeksi, jonka muodostavat valtakunnan maa-alue, aluevedet ja ilmatila, kuitenkin niin, että tullialue ulottuu kaksi meripeninkulmaa aluemeren ulkorajaa kauemmaksi, jollei asiasta ole kansainvälisesti muuta sovittu. Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (SopS 49―50/1996) 33 artiklan mukaan rantavaltio saa lisävyöhykkeeksi nimetyllä aluemereensä liittyvällä vyöhykkeellä harjoittaa tarpeellisia valvontatoimia muun muassa estääkseen tulli- ja verolakien määräysten rikkomisen alueellaan tai aluemerellään ja rangaistakseen alueellaan tai aluemerellään tapahtuneen edellä mainittujen lakien ja määräysten rikkomisen. Suomessa ei ole varsinaista lisävyöhykettä, mutta tullialue ulottuu tullilaissa määritellyin tavoin 2 meripeninkulmaa aluemeren ulkorajaa kauemmaksi. Slovakian kanssa tehdyn sopimuksen soveltamisala on määritelty viittaamalla "sopimuspuolten alueilla voimassa olevaan oikeuteen". Huomioon on siten otettava myös edellä mainitut merioikeusyleissopimuksen määräykset, jotka asettavat tiettyjä rajoituksia toimenpiteille, joihin ryhdytään Suomen aluemeren ulkorajan ulkopuolella. Sopimus ei estä sopimuspuolia antamasta toisilleen apua laajemmalti muiden kansainvälisten sopimusten tai järjestelyjen tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

24 artiklassa määrätään, että rajoittamatta 15 ja 16 artiklan soveltamista tämä sopimus ei estä soveltamasta yhteisön säännöksiä Euroopan yhteisöjen komission toimivaltaisten yksikköjen ja Suomen tasavallan tulliviranomaisten välisestä sellaisten tietojen toimittamisesta, jotka koskevat tulliasioissa saatuja, yhteisölle mahdollisesti merkityksellisiä tietoja. Tällaiset tiedot on luovutettava tietyin edellytyksin muille yhteisömaille rikosasioissa saatuja tietoja lukuun ottamatta.

25 artikla sisältää sopimuksen voimaantuloa ja päättymistä koskevat määräykset. Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle diplomaattiteitse, kun kaikki sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansalliset toimenpiteet on suoritettu. Sopimus tulee voimaan kuudenkymmenen päivän kuluttua jälkimmäisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

2.Voimaantulo

Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa toiselle diplomaattiteitse, kun kaikki sopimuksen voimaantulon edellyttämät kansalliset toimenpiteet on suoritettu. Sopimus tulee voimaan kuudenkymmenen päivän kuluttua jälkimmäisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

3.Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä sisältävät valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp, PeVL 45/2000 vp). Sopimus sisältää henkilötietoja koskevia määräyksiä, joista perustuslain perusoikeussäännöstön mukaan on säädettävä lailla. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Bratislavassa 10 päivänä marraskuuta 2000 Suomen tasavallan hallituksen ja Slovakian tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Bratislavassa 10 päivänä marraskuuta 2000 Suomen ja Slovakian välillä yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tasavallan presidentin asetuksella.

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.