HE 29/2001

2.1.Tasausjärjestelmän keskeiset periaatteet

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmässä kunnalla on 150 000 markan vuotuinen perhekohtainen omavastuu lastensuojelun kustannuksista. Omavastuurajan ylittävistä perhekohtaisista kustannuksista kunta saa tasausjärjestelmästä korvauksena 70 prosenttia ja kunnan itse maksettavaksi jää siten 30 prosenttia. Vuosittaiset perhekohtaiset kustannukset lasketaan siitä päivästä alkaen, jona perheen lapselle laaditaan ensimmäinen lastensuojelulain 11 §:n mukainen huoltosuunnitelma. Korvaukseen oikeuttavia ovat sellaiset kustannukset, jotka aiheutuvat huoltosuunnitelmaan kirjatuista lastensuojelutoimenpiteistä.

Tasausjärjestelmän kustannuksista noin puolet rahoitetaan valtion korvauksella ja loput kunkin erityishuoltopiirin kuntayhtymän sisällä jäsenkuntien keskinäisin maksuin. Valtion korvaukseen varataan osa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 10 §:n mukaisesti määräytyvästä käyttökustannusten valtionosuudesta. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion yhteydessä valtion korvauksen määrän. Tämä korvaus jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä erityishuoltopiirien kuntayhtymien kesken ja suoritetaan niille kuukausittain tasaerinä. Kuntayhtymät puolestaan suorittavat jäsenkunnilleen tasauskorvaukset perhekohtaisten laskujen perusteella sekä perivät jäsenkunnilta järjestelmään kerättävät maksuosuudet.

Erityishuoltopiirien kesken valtion osuus tasauskorvaukseen määräytyy erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten määrän perusteella. Laskennan perustana on kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden aikana maksettujen tasauskorvausten määrä.

2.1.Valtion korvauksen jakoperusteet siirtymävaiheessa

Lastensuojelulain tasausjärjestelmää koskevan voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan puolet valtion korvauksesta toimintavuosille 1999, 2000 ja 2001 määräytyi lastensuojelulain 5 c §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityishuoltopiirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten sijasta niiden lasten ja nuorten lukumäärän mukaan, jotka erityishuoltopiirin jäsenkunnat ovat vuoden aikana sijoittaneet lastensuojelulain nojalla kodin ulkopuolelle.

Voimassa olevan voimaantulosäännöksen mukaan vuodelle 2002 jakoperusteena käytettäisiin siten jo lastensuojelulain 5 c §:n 2 momentissa säädettyjä perusteita. Niiden mukaan kunkin kuntayhtymän osuus valtion korvauksesta määräytyy puoliksi lastensuojelulain 5 a §:ssä tarkoitetun erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja puoliksi erityishuoltopiirin jäsenkunnilleen maksamien tasauskorvausten määrien perusteella.

Tasausjärjestelmän toteutus on käynnistynyt eri alueilla ja kunnissa eri aikaan. Tästä syystä järjestelmästä kunnille maksetut tasauskorvaukset ovat ajoittuneet eri kunnissa ja kuntayhtymissä eri tavoin vuosina 1999 ja 2000. Suomen Kuntaliitto on kerännyt järjestelmää koskevia tietoja ja analysoinut niitä. Kyseisten tietojen sekä erityishuoltopiirien kanssa järjestettyjen työkokousten perusteella voidaan arvioida, että siirtymävaihetta tulisi jatkaa vuodella ja muuttaa sen kuluessa käytettäviä valtion tasauskorvauksen jakoperusteita. Kuntien tasapuolisen kohtelun vuoksi tulisi korvaukset jakaa kuntayhtymien kesken vuodelle 2002 käyttäen jakoperusteena niiden kunnille maksettujen tasauskorvausten yhteenlaskettuja määriä, jotka on kuntayhtymien tilinpäätösten mukaan kirjattu kuntayhtymien maksettaviksi vuosina 1999 ja 2000 syntyneistä lastensuojelukustannuksista.

Tästä syystä ehdotetaan, että lastensuojelulain 5 c §:ää koskevaa voimaantulosäännöksen 2 momenttia muutettaisiin siten, että kuntayhtymille suoritettavien valtion korvausten jakoperusteena vuodelle 2002 käytettäisiin vuoden 2000 aikana maksettujen tasauskorvausten määrien sijaan vuosina 1999 ja 2000 maksettujen tasauskorvausten yhteenlaskettuja määriä. Ehdotettu muutos ei enää vaikuttaisi siihen, miten vuodelle 2003 maksettava valtion korvaus tasausjärjestelmään jaettaisiin kuntayhtymien kesken, vaan jako määräytyisi tuolloin lastensuojelulain 5 c §:n 2 momentin mukaan.

2.2.Kuntayhtymien ilmoitusvelvoitteet

Tasausjärjestelmään liittyy kuntayhtymille säädetty velvoite ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuun loppuun mennessä, paljonko ne ovat maksaneet tasauskorvauksia jäsenkunnilleen edellisen kalenterivuoden aikana. Säännös sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 30 c §:ään (125/1999) . Tietoa maksetuista korvauksista tarvitaan, kun sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan seuraavan vuoden talousarviota. Siinä lastensuojelun suuren kustannusten tasausjärjestelmää varten varataan puolet siitä rahamäärästä, jonka kuntayhtymät ovat 30 c §:n mukaisesti ilmoittaneet ministeriölle kunnille maksaminaan tasauskorvauksina. Tietoa käytetään myös, kun sosiaali- ja terveysministeriössä päätetään, miten valtion korvaus jaetaan kuntayhtymien kesken lastensuojelulain 5 c §:n 2 momentin mukaisesti.

Sen seikan varmistamiseksi, että kaikista kuntayhtymistä saadaan keskenään vertailukelpoiset tiedot maksetuista korvauksista, tulisi kyseisten säännösten muotoilua tältä osin tarkentaa. Siksi lastensuojelulain 5 c §:n 2 momentin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista annetun lain 30 c §:n ilmaisut vuoden aikana maksettujen tasauskorvausten määrää korvattaisiin ilmaisulla vuoden aikana kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määrää. Samansisältöisen tiedon turvaavana seurantatietona käytetään kuntayhtymien tilinpäätöksiin kirjattuja tasauskorvausten määriä. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoitettava määrä sisältää sekä kassasta maksetut tasauskorvaukset että kuntayhtymän kirjanpidossa olevat ao. tilivuoteen kohdistuvat siirtovelat kuntien lastensuojelukustannuksiin.

Joillekin erityishuoltopiireille tuottaa vaikeuksia toimittaa tiedot maksetuista tasauskorvauksista maaliskuun loppuun mennessä. Tästä syystä 30 c §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että erityishuoltopiirit voisivat toimittaa tiedot kalenterivuoden ajalta kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määristä seuraavan vuoden maaliskuun lopun sijasta huhtikuun loppuun mennessä.

Kuntayhtymien tulee myös ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle tiedot niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet maksettujen tasauskorvausten perusteina. Koska sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisena tilastoviranomaisena, on tarkoituksenmukaista, että nämä seurantatiedot toimitetaan ministeriön sijasta Stakesille. Niitä ei tarvita talousarviota laadittaessa. Tästä syystä kuntayhtymille voidaan myös antaa nyt 30 c §:ssä säädettyä pidempi aika toimittaa nämä seurantatiedot. Tässä tarkoituksessa 30 c §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntayhtymien tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa määrätyt tiedot tasauskorvausten perusteina olleista toimenpiteistä Stakesille kalenterivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

3.1.Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan lastensuojelulain 5 c §:ää koskevan voimaantulosäännöksen 2 momentin muutoksella turvataan se, että valtion korvaus vuodelle 2002 jakautuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti kuntayhtymien kesken. Tämä on tärkeää, koska kuntayhtymien kesken jaettua valtion korvausta ei oikaista jälkikäteen. Jos kuntayhtymä saa valtiolta selvästi vähemmän kuin puolet sen maksettaviksi kertyvistä korvauksista, on puuttuva määrä kerättävä erityishuoltopiirin jäsenkunnilta maksuina. Jos taas jokin kuntayhtymä saa selvästi enemmän kuin puolet kalenterivuonna maksettaviksi tulevista tasauskorvauksista, jää kyseisen kuntayhtymän jäsenkunnille vastaavasti vähemmän keskinäisiä maksuosuuksia. Muutoksella olisi tästä syystä osin merkittäviäkin vaikutuksia siihen kuntien keskinäiseen maksurasitukseen, joka niille tasausjärjestelmästä aiheutuu.

Jos ehdotettua voimaantulosäännöksen muutosta ei toteuteta, saavat järjestelmän nopeasti käynnistäneet erityishuoltopiirit suhteellisesti vähäisemmän osan vuoden 2002 valtion korvauksesta kuin ne erityishuoltopiirit, joissa maksettiin tasauskorvauksia vuonna 1999 vain vähän tai ei lainkaan ja joissa niitä vastaavasti vuonna 2000 maksettiin suhteellisesti enemmän.

Sanamuodon muutokset, joita ehdotetaan lastensuojelulain 5 c §:n 2 momenttiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 c §:ään, turvaavat mahdollisimman yhtenäiset ja vertailukelpoiset tiedot erityishuoltopiirien maksamista tasauskorvauksista. Myös ne turvaavat siten osaltaan sen, että valtion korvaus jakautuu oikeudenmukaisesti kuntayhtymien kesken. Samalla saadaan luotettavat seurantatiedot tasausjärjestelmän seurantaa ja arviointia varten.

Valtio osallistuu tasauksen rahoitukseen siten, että valtion korvaus on puolet tasauksen arvioidusta kokonaismäärästä. Valtion korvauksesta puolet määräytyy 5 a §:ssä tarkoitetun erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja puolet erityishuoltopiirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten määrän perusteella. Laskettaessa valtion korvausta käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden aikana kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määrää.

Erityishuoltopiirin kuntayhtymän on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna kuntayhtymän tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten kokonaismäärä.

Kuntayhtymän tulee lisäksi toimittaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle tiedot tasauksen perusteena olleista toimenpiteistä vuosittain viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat määräykset ilmoitettavista tiedoista.