Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista
- Hallinnonala
- Ulkoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 169/2000
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myönnettävien luottojen korkotuesta. Samalla ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista. Uudessa laissa säädettäisiin oikeudesta maksaa korkotukea, ratkaisuvallasta korkotukea myönnettäessä, korkotukiluottojen rahoittajasta, korkotuen määrän laskentaperusteista, korkotuen maksamisesta sekä korkotukiluoton käytön valvonnasta. Ehdotuksen mukaan luottoja voivat myöntää suomalaiset tai Euroopan talousalueella toimiluvan saaneet luottoriskiltään hyväksytyt luottolaitokset taikka muut luottoriskiltään näihin rinnastettavat ulkomaiset luottolaitokset.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2001 alusta.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila
1.1.Korkotukiluotot
Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myönnettävien luottojen korkotuesta annettu laki (1058/1986) , jäljempänä korkotukiluottolaki, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987. Lain mukaan kehitysmaiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä varten myönnettävillä korkotukiluotoilla tarkoitetaan julkisesti tuettuja vientiluottoja, joille maksetaan korkotukea valtion kehitysyhteistyövaroista. Korkotukiluotoilla rahoitetaan Suomesta tehtäviä hankintoja sellaisiin kehitysmaissa toteutettaviin hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä kehitysvaikutus kohdemaassa. Luoton hyväksyy korkotukiluotoksi ulkoasiainministeriö arvioituaan rahoitettavan hankkeen kehitysvaikutukset. Korkotukiluottolain 7 §:n mukaan Suomen Vientiluotto Oy rahoittaa luoton ja tekee luottosopimuksen luotonsaajan kanssa. Valtiokonttori maksaa korkotuen Suomen Vientiluotto Oy:lle. Lain mukaan luotolle on saatava takaus Valtiontakuukeskukselta.
Suomen Vientiluotto Oy on sittemmin vuonna 1998 tehdyillä järjestelyillä liitetty Leonia-konserniin. Luotot myöntää ja hallinnoi toistaiseksi Leonia Corporate Bank Oyj, joka jatkaa Suomen Vientiluotto Oy:n tehtäviä. Ulkoasiainministeriö myöntää luotoille kehitysyhteistyövaroista maksettavan korkotuen, joka yleensä alentaa lainansaajan maksaman koron 0 %:iin. Valtiontakuukeskus on vuoden 1999 alusta sulautunut Finnvera Oyj -nimiseen konserniin. Valtiontakuukeskuksen työtä jatkava Finnvera Oyj takaa lainan ja edellyttää sille vastatakuun.
Hankkeiden myönteiset kehitysvaikutukset ovat edellytys korkotukiluottojen myöntämiselle. Tarkoituksena on, että korkotukihankkeet kohdennetaan pääosin ympäristöteknologian siirtoon ja sosiaali- ja terveyssektorille.
Vuosina 1987-1998 korkotukiluottoja myönnettiin 104 kappaletta yhteensä noin 3,4 miljardin markan arvosta. Korkotukiluottoja on käyttänyt vientinsä rahoittamiseen noin 50 suomalaisyritystä. Vuonna 1998 korkotuen maksatuksiin käytettiin noin 136,5 miljoonaa markkaa. Maksatusten määrä on ollut laskeva huippuvuosista 1994 ja 1995. Vuoden 1999 loppuun mennessä korkotukiluottoja oli myönnetty yhteensä 25 maahan.
1.2.OECD:n korkotukisäännöstö (konsensussopimus)
Suomen korkotukiluotot kuuluvat kansainvälisesti niin sanottuihin sekaluottoihin, joissa on yhdistetty kehitysyhteistyövaroja sekä vientiluottoja. OECD:n jäsenmaat ovat sopineet niin sanotussa vientiluottokonsensusryhmässä keskenään kilpailukurista vientiluottojen käytössä. Tätä kilpailukurisäännöstöä tarkistetaan jatkuvassa neuvotteluprosessissa, ja uudet säännöstöt tulevat voimaan muutaman vuoden välein. Sekaluottojen kannalta on ollut keskeinen vuonna 1992 voimaan tullut säännöntarkistus, niin sanottu Helsinki-paketti. Sen johtoajatuksena on, että kaupallisesti kannattaville julkisille tai yksityisille hankkeille ei tule myöntää sekaluottoja, vaan ne tulisi rahoittaa markkinaehtoisesti tai normaaleilla vientiluotoilla. Liiketaloudellisesti kannattamattomille projekteille sen sijaan voidaan myöntää korkotukea kehitysyhteistyövaroista.
Kaupallinen tai liiketaloudellinen kannattavuus tarkoittaa, että luotonsaaja kehitysmaassa pystyy suoraan itse ansaitsemaan investointihankkeen myötä niin paljon enemmän kuin aikaisemmin, että se voisi maksaa itse hankkeen kasvattamilla tuloillaan kaupallisenkin luoton korot ja lyhennykset. Vastaavasti kaupallinen tai liiketaloudellinen kannattamattomuus tarkoittaa, että luotonsaaja ei saa itse hankkeen myötä niin paljon tuloja, että voisi maksaa kaupallisten luottojen ehtojen mukaiset kulut. Luonnollisesti hankkeiden tulee olla kansantaloudellisesti kannattavia eli edellytetään, että asianosaisen kehitysmaan yhteiskunnassa syntyy enemmän hyötyjä kuin kustannuksia hankkeesta. Helsinki-paketissa määritellään keskeiset kriteerit hankkeiden kaupallisen kannattavuuden arvioimiseksi. Järjestelmää valvotaan järjestelmällisen informaatiovaihdon, seurannan ja neuvotteluiden avulla.
OECD:n säännösten mukaan sekaluottojen lahja-asteen (eli käytännössä edullisuuden markkinahintaiseen luottoon verrattuna) on oltava vähintään 35 %, paitsi vähiten kehittyneissä maissa 50 %.
1.3.Korkotukiluottohankkeiden käsittely nykyään
Alustava kommentointi
Leonia toimii yritysten kontaktipisteenä ja virallisena yhteydenpitäjänä. Halutessaan yritys voi esitellä hanketta Leonialle, Finnvera Oyj:lle ja ulkoasiainministeriölle jo ennen hakemusvaihetta. Tällöin viejälle voidaan esittää kommentteja siitä, kuinka hanketta tulisi mahdollisesti muuttaa tai parantaa vastaamaan paremmin korkotukiluototuksen edellytyksiä.
Luottohakemus ja alustava arviointi
Varsinainen korkotukiluottoprosessi käynnistyy yrityksen tehdessä luottohakemuksen Leonialle, joka puolestaan toimittaa hankemateriaalin (esimerkiksi hankkeen kannattavuusselvitys ja toteutussuunnitelma) muille hankkeiden hallinnointiin osallistuville tahoille (ulkoasiainministeriö ja Finnvera Oyj). Ulkoasiainministeriö, Finnvera Oyj ja Leonia tekevät kukin tahollaan oman alustavan arviointinsa vastuualueensa mukaisesti, minkä jälkeen ulkoasiainministeriö päättää siitä, suoritetaanko hankearviointi (appraisal), pyydetäänkö hankkeesta lisätietoja vai hylätäänkö hanke.
Hankearviointi
Vastuu hankearvioinnista on ulkoasiainministeriöllä. Arvioinnin suorittamiseksi valitaan tavallisesti ulkopuolinen konsultti, jolle ulkoasiainministeriö laatii tehtävää varten toimeksiannon. Arvioinnissa kiinnitetään huomioita sekä Suomen kehitysyhteistyön pääperiaatteiden toteutumiseen että OECD:n kaupallista kannattavuutta koskeviin seikkoihin. Hankearvioinnin tulosten perusteella päädytään johonkin seuraavista toimenpiteistä: hanke notifioidaan OECD:lle, hankkeesta luovutaan tai hankkeesta pyydetään lisäselvitys.
Hankkeesta ilmoittaminen eli notifiointi
Helsinki-paketti velvoittaa notifioinnin tehnyttä jäsenmaata ilmoittamaan kirjallisesti keskeiset tiedot hankkeista muille sopimusmaille ennen hankkeeseen sitoutumista ja korkotuen myöntämistä. Tätä menettelyä kutsutaan notifioimiseksi. Suomessa notifioinnista huolehtii Finnvera Oyj. Notifiointi on tehtävä kaikista hankkeista, joiden lahja-aste on alle 80 %. Helsinki-paketin jäsenmailla on oikeus pyytää hankkeesta lisätietoja ja/tai pyytää hankkeen ottamista esille Pariisissa järjestettävissä konsultaatiokokouksissa hankkeen korkotuki-kelpoisuuden selvittämiseksi. Notifiointiaika on kolmekymmentä työpäivää, minkä jälkeen korkotukipäätös voidaan tehdä, elleivät muut konsensussopimuksen allekirjoittajamaat vastusta hanketta.
Korkotukipäätös, takauspäätös ja luottosopimus
Notifiointiin liittyvien määräaikojen umpeuduttua hankkeesta valmistellaan esitys, joka käsitellään ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolla. Kehitysyhteistyö-varoista vastaava ministeri tekee päätöksen hankkeen rahoituksen hyväksymisestä korkotukiluotoksi. Jos myönnettävän luoton määrä on yli kolmekymmentä miljoonaa markkaa, esitys on vietävä lausunnolle valtioneuvoston raha-asiainvaliokuntaan. Finnvera Oyj tekee päätöksen luoton takaamisesta. Lopullisesti hankkeen ja luoton valmistelu saatetaan päätökseen vasta, kun Leonia on saanut tehtyä luottosopimuksen lainansaajan kanssa. Korkokustannukset hyväksyy ulkoasiain-ministeriö valtiokonttorilta saamansa lausunnon perusteella.
2.Ehdotetut muutokset
Korkotukiluottolain sisältö on vanhentunut sen vuoksi, että osa korkotukiluottojen hallintoon osallistuneista, laissa nimetyistä tahoista, on sulautettu osiksi laajempia konserneja. Lain 6 §:n mukaan Suomen Vientiluotto Oy:lle kuulunut oikeus korkotukiluottojen rahoittamiseen ja luottosopimusten tekemiseen on siirtynyt Leonia Corporate Bank Oyj:lle. Pankin yksinoikeuden on katsottu vääristävän pankkikilpailua ja vähentävän korkotukiluottojen kysyntää. Uuden lain lähtökohtana pidetään sitä, että korkotukiluottojen myöntäminen tulee mahdolliseksi muillekin luottolaitoksille kuin tähän asti mukana olleelle Leonia Corporate Bank Oyj:lle.
Korkotukiluottoja laajemmin myöntävissä Ruotsissa ja Tanskassa luotonantajina voivat toimia maassa toimivat pankit. Ruotsissa luoton voi myöntää ulkomainenkin pankki, jos sillä on agenttisopimus korkotukiluottoja hallinnoivan Swedish Export Credit Corporationin kanssa. Tanskassa luottoja voi myöntää mikä tahansa pankki, jolla on konttori Tanskassa. Normaalisti Tanskassa viejä itse valitsee pankin.
Nyt ehdotetaan, että Suomessa luottojen myöntämiseen voivat osallistua luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/1993) tarkoitetut suomalaiset tai Euroopan talousalueella toimiluvan saaneet luottoriskiltään hyväksyttävät luottolaitokset taikka muut luottoriskiltään näihin rinnastettavat ulkomaiset luottolaitokset. Uudessa hallinnointimallissa luottohakemukset osoitetaan Finnvera Oyj:lle. Finnvera Oyj suorittaa tutkinnan viejästä, luottolaitoksesta ja hankkeesta vientitakuiden myöntämistä harkitessaan. Tämän johdosta Finnvera Oyj käytännössä myös hyväksyy luottolaitokset, jotka voivat myöntää korkotukiluottoja.
Uusi hallinnointijärjestelmä vaatii käynnistysvaiheessa ulkoasiainministeriöltä ja Finnvera Oyj:ltä jonkin verran ylimääräistä panostusta. Molemmissa organisaatioissa on kaikki toiminnan edellyttämä asiantuntemus olemassa, eikä lisärekrytoinnin tarvetta synny kummassakaan.
3.Esityksen vaikutukset
3.1.Taloudelliset vaikutukset
Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä päätetään vuosittain korkotuen maksatuksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärästä sekä siitä enimmäismäärästä, jonka osalta korkotukisitoumus voidaan antaa uusille myönnettäville luotoille. Luottosopimusten vähäinen määrä viime vuosina on merkinnyt sitä, ettei valtion talousarviossa määriteltyjä sitoumusvaltuuksia ole saatu täysimääräisesti käytettyä. Uuden lain mukanaan tuoman hallintojärjestelmän oletetaan helpottavan luottosopimusten aikaansaamista, mikä edesauttaisi käytettävissä olevien varojen täysimääräistä hyödyntämistä.
3.2.Työllisyysvaikutukset
Hankkeiden ja luottosopimusten suuremmalla määrällä arvioidaan olevan jonkin verran työllisyyttä lisääviä vaikutuksia Suomessa.
3.3.Ympäristövaikutukset
Tarkoituksena on, että korkotukiluotot kohdennetaan pääosin ympäristö- , sosiaali- ja terveyssektorille. Korkotukiluotoilla pyritään saamaan aikaan myönteisiä ympäristövaikutuksia kohdemaissa. Jokaisen hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan erikseen normaalin hankearvioinnin yhteydessä. Suomeen kohdistuvia ympäristövaikutuksia lailla ei ole.
3.4.Muut vaikutukset
Kehitysyhteistyön periaatteiden mukaisesti kehitysyhteistyövaroin tuetun hankkeen tulee edistää eri kansalaisryhmien, mukaan lukien eri sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta kohdemaissa. Nämä vaikutukset arvioidaan kunkin rahoitettavan hankkeen kohdalla erikseen.
4.Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoasiainministeriössä yhteistyössä muiden korkotukiluottojen hallinnointiin osallistuvien tahojen kanssa. Asian valmistelussa on tarkoituksenmukaisuuden takia päädytty siihen ratkaisuun, että vanha korkotukiluottolaki ja sen nojalla annetut alemmanasteiset säädökset kumotaan ja että asiasta säädetään kokonaan uudella lailla.
Julkisesti tuettuihin OECD-ehtoisiin vienti- ja alusluottoihin liittyvää korontasausta hallinnoi valtion korontasausyhtiö Fide Oy. Valmistelun yhteydessä on esitetty Fide Oy:n kytkemistä mukaan myös tässä esityksessä tarkoitettujen sekaluottojen hallinnointi-järjestelmään. Tätä ei kuitenkaan nyt esitetä. Koska kysymyksessä on uusi hallinnointimalli, mallin toimivuutta seurataan ja sitä tullaan tarvittaessa kehittämään.
Esityksestä on pyydetty lausunto kauppa- ja teollisuusministeriöltä, valtiovarain-ministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Valtiokonttorilta, Rahoitustarkastukselta, Suomen Pankkiyhdistykseltä, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolta, Metalliteollisuuden Keskusliitolta, Fide Oy:ltä, Finnpro ry:ltä, Finnvera Oyj:ltä, Instrumentarium Oyj:ltä, Fortum Oyj:ltä, Leonia Corporate Bank Oyj:ltä ja YIT-Yhtymä Oyj:ltä.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.Lakiehdotusten perustelut
1 §. Lakiehdotuksen 1 §:ssä korostetaan, että korkotukiluotoilla tuetaan taloudellisen kehityksen lisäksi myös kohdemaiden sosiaalista kehitystä. Korkotukiluotot ovat teknisesti vientiluottoja, joiden tarkoituksena on osaltaan tukea suomalaista vientiä kehitysmaihin. Voimassa olevaan korkotukiluottolakiin liittyvien määräysten mukaan hankkeiden kotimaisuusasteen tulee olla vähintään 80 prosenttia. Suomen talouselämän ja kaupan kansainvälistymisen myötä tämän vaatimuksen on todettu hankaloittavan suomalaisten yritysten kilpailuasemaa keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Tästä syystä on katsottu aiheelliseksi ryhtyä osoittamaan suurempaa joustavuutta hankkeisiin liittyvien toimitusten alkuperävaatimuksissa. Korkotuen lisäksi valtio voi tukea luottoja myös muilla tavoilla, esimerkiksi ulottamalla luotto kattamaan takuumaksun tai osan sitä.
2 §. Pykälässä määritellään ne luottolaitokset, jotka voivat osallistua korkotukiluottojen rahoittamiseen. Voimassa olevassa laissa mainittu Suomen Vientiluotto Oy on lakannut olemasta. Uudessa laissa luottojen myöntäminen tehdään mahdolliseksi myös muille kuin Leonia Corporate Bank Oyj:lle, joka tähän saakka on jatkanut Suomen Vientiluotto Oy:n työtä luottojen myöntäjänä.
3 §. Lakiehdotuksen 3 §:ssä viitataan OECD:n vuosittain julkaisemaan "Country Classification" -asiakirjaan, jossa on määritelty eri maiden sekaluottokelpoisuus. Lakiehdotuksen mukaan korkotukiluottoja voidaan myöntää ainoastaan OECD:n sekarahoituskelpoisiksi määrittelemiin maihin. Luotto- ja takuukelpoisuuden määrittelevät pankki ja luoton takaaja Finnvera Oyj.
4 §. Lakiehdotuksen 4 §:ssä todetaan, että korkotukiluottoihin kuuluu oleellisesti kaksi erilaista osaa valtion talousarviossa. Näistä yksi on se summa, joka vuosittain varataan korkotuen maksamiseen sitä mukaa kun laskuja syntyy. Toinen summa kuvaa sitä ylärajaa, jonka puitteissa voidaan tehdä uusia korkotukisitoumuksia tuleville vuosille.
5 §. OECD:n puitteissa korkotukiluotot kuuluvat sekä kehitysapukomitean että kauppakomitean piiriin. Korkotuki tilastoidaan kehitysavuksi. Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevat säännöt liittyvät kaupankäynnin ehtoihin ja korkotukiluottojen käyttöä säätelevä vientiluottokonsensus on tullut voimaan korkotukiluottolain säätämisen jälkeen.
6 §. Lakiehdotuksen 6 § koskee korkotukiluottojen hyväksymismenettelyä. Ulkoasiainministeriö hyväksyy luoton korkotukiluotoksi. Kutakin luottoa hyväksyessään ulkoasiainministeriö hyväksyy samalla luoton ehdot ja varmistaa näin, että hyväksytty korkotukiluotto vastaa OECD:ssä vahvistettuja kehitysapua ja julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevia periaatteita Näihin sisältyvät korkotuen määrä, luoton kattavuus, luottoaika ja takaisinmaksu vapaavuosineen.
Lakiehdotuksen 6 §:n 2 momentin mukaan luoton hyväksyminen korkotukiluotoksi edellyttää vientitakuun saamista Finnvera Oyj:ltä. Finnvera Oyj suorittaa takuupäätöstä valmistellessaan tutkinnan, johon sisältyvät viejän, luottolaitoksen ja hankkeen korkotukiluottokelpoisuuden arviointi.
8 §. Korkomarginaalia on ehdotettu muutettavaksi vanhan lain 0,25 prosenttiyksiköstä vastaamaan nykyisiä luottolaitosten todellisia kustannuksia.
9 §. Korkotuen maksatus hoidetaan valtiokonttorin kautta.
10 §. Lakiehdotuksen 10 §:ssä säädetään, että ulkoasiainministeriöllä on velvollisuus valvoa, että kehitysapuvaroista maksettu korkotuki tulee käytettyä oikein. Käytännössä seuranta tapahtuu luottolaitoksen välityksellä.
11 §. Ulkoasiainministeriöllä on mahdollisuus kumota tai muuttaa korkotukipäätös, mikäli päätöksessä esitetyt ehdot eivät täyty tai olosuhteet muuttuvat, koska tässä laissa käytettävät varat kuuluvat Valtion talousarviossa ulkoasiainministeriön hallinnoimiin ja päätäntävallan alaisina oleviin varoihin.
12 §. Tarkemmat säännökset korkotukiluottojen hallinnoimisesta, hakumenettelystä ja irtisanomisesta annettaisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetukseen yhdistetään ne säännökset, jotka aiemmin ovat sisältyneet vanhan korkotukiluottolain perusteella annettuihin valtioneuvoston päätökseen (816/1988) ja ulkoasiainministeriön päätöksiin (200/1987 ja 315/1987).
13 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Uudella lailla ehdotetaan kumottavaksi laki (1058/1986) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja sen nojalla annetut säädökset.
2.Voimaantulo
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Lailla ehdotetaan kumottavaksi kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myönnettävien luottojen korkotuesta annettu laki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja sen nojalla annetut säädökset.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kehitysyhteistyömäärärahoista voidaan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, maksaa korkotukea luotoille, joilla rahoitetaan kehitysmaiden taloudellista tai sosiaalista kehitystä edistäviä, merkittävää suomalaista osuutta sisältäviä hankkeita. Luottoihin voi liittyä myös muunlaista valtion antamaa tukea. Näitä luottoja kutsutaan jäljempänä
korkotukiluotoiksi.
2 §
Tässä laissa luottolaitoksella tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (1607/1993) tarkoitettua suomalaista tai Euroopan talousalueella toimiluvan saanutta luottoriskiltään hyväksyttyä luottolaitosta tai muuta luottoriskiltään näihin rinnastettavaa ulkomaista luottolaitosta.
3 §
Korkotukiluottoja voidaan myöntää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, jäljempänä OECD, vuosittain sekarahoituskelpoisiksi määrittelemiin maihin, jotka ovat luotto- ja vientitakuukelpoisia.
4 §
Korkotukeen käytettävät määrärahat ja sitoumusvaltuudet päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä.
5 §
Korkotukiluottojen yleisten ehtojen noudattamista valvoo ulkoasiainministeriö ottaen huomioon OECD:ssä hyväksytyt julkista kehitysapua ja julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevat periaatteet.
6 §
Luoton hyväksyy korkotukiluotoksi ulkoasiainministeriö.
Luoton hyväksyminen korkotukiluotoksi edellyttää vientitakuun saamista Finnvera Oyj:ltä.
7 §
Luottolaitos rahoittaa korkotukiluoton ja tekee luottosopimuksen luoton saajan kanssa.
8 §
Ulkoasiainministeriö päättää maksettavan korkotuen määrästä, joka on markkinakorkoreferenssin mukaisten korkokustannusten ja korkotukiluoton vuotuisen koron erotus lisättynä hallinnointipalkkiolla.
9 §
Valtiokonttori maksaa korkotuen luoton myöntäneelle luottolaitokselle sinä päivänä, jona korko on luottosopimuksen ehtojen mukaan maksettava.
Ulkomaan rahan määräisen luoton osalta korkotuki maksetaan kaksi Suomen pankkipäivää ennen luoton koron erääntymispäivää voimassa olleen Euroopan keskuspankin asianomaisen valuutan keskikurssin mukaan.
10 §
Ulkoasiainministeriön on valvottava, että korkotukiluotto käytetään luoton hyväksymisestä korkotukiluotoksi annetussa päätöksessä määrättyyn tarkoitukseen.
Luottolaitoksen tulee sisällyttää korkotukiluottoa koskevaan sopimukseen ehto, jonka mukaan luottolaitos on oikeutettu irtisanomaan korkotukiluoton, jos luoton saaja ei täytä sille luottosopimuksessa asetettuja velvoitteita. Luottolaitoksen on luottosopimuksessa velvoitettava luotonsaaja antamaan luottolaitokselle kaikki valvontaa varten tarvittavat tiedot.
Luottolaitos on velvollinen antamaan ulkoasiainministeriölle pyydettäessä tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukiluotto on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen ja että sovittuja ehtoja on muutoin noudatettu.
11 §
Ulkoasiainministeriö voi kumota tai muuttaa 6 §:ssä tarkoitetun, korkotukiluoton hyväksymistä koskevan päätöksen, jos luottoa ei käytetä päätöksessä määrättyyn tarkoitukseen tai jos korkotukiluottoa koskevissa olosuhteissa tapahtuu muita merkittäviä muutoksia.
12 §
Tarkemmat säännökset korkotukiluottojen hallinnoimisesta, hakumenettelystä ja irtisanomisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
13 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
Tällä lailla kumotaan kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myönnettävien luottojen korkotuesta 31 päivänä joulukuuta 1986 annettu laki (1058/1986) ja sen nojalla annetut säädökset.
Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENMinisteri Satu Hassi