HE 156/2000

1.Nykytila

Sosiaalivakuutusetuuksien rahoitusta muutettiin 1990-luvun alkupuolella siten, että työeläketurvan ja työttömyysturvan rahoitusvastuuta jaettiin. Vuodesta 1993 palkansaajilta on peritty työntekijäin eläkemaksua sekä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua. Näiden maksujen yhteismäärä on vuosina 1993―2000 vaihdellut 3,2 prosentista 6,1 prosenttiin. Mainittujen maksujen yhteismäärä on vuonna 2000 ollut 5,7 prosenttia. Näitä maksuja peritään myös vuonna 2001 palkansaajilta ja niiden laskennallisen yhteismäärän arvioidaan olevan 5,3 prosenttia vuonna 2001.

Yllä todettujen työntekijämaksujen vaikutus on otettu huomioon eri päivärahaetuuksissa myös vuodesta 1993 lukien laissa säädetyn erillisen laskennallisen vähennyksen kautta. Vähennyksestä on säädetty vuosittain valtion talousarvioesitykseen liittyvällä erillislailla työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Tämän vähennyksen määrä on vaihdellut 1,5 prosentista 5 prosenttiin.

Työntekijän palkasta perittävien edellä mainittu maksujen ansiotasoa alentava vaikutus on otettu huomioon ansiotuloihin perustuvissa päivärahoissa. Tämä on toteutettu tekemällä laissa säädetty vähennys, jonka määrä vuonna 2000 on ollut mainittu 5 prosenttia päivärahanperusteena olevasta ansiotulosta tai suoraan etuudesta. Näitä ansiotuloihin perustuvia päivärahoja on muun muassa sairausvakuutuslain mukainen päiväraha samoin kuin kuntoutusraha, jotka määräytyvät verotuksessa todettujen tai erikseen arvioitavien työtulojen perusteella. Vastaavanlainen työtuloihin perustuva laskentamalli on myös työttömyyspäivärahoissa. Työtulojen perusteella määräytyy myös tapaturmavakuutuslain mukainen päivärahan perusteena oleva vuosityöansio. Eri päivärahaetuuksissa vähennys on tehty joko päivärahan perusteena olevasta työtulosta taikka etuudesta.

2.Ehdotetut muutokset

Sosiaalivakuutuksen päivärahan tarkoituksena on turvata vakuutetulle kohtuullinen toimeentulo niissä tilanteissa, joissa vakuutettu on estynyt sairauden, tapaturman, työttömyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi saamasta ansiotuloa. Päiväraha määritellään eri järjestelmissä tiettynä prosenttiosuutena ansiotuloperusteesta. Siten päivärahan perusteena oleva ansiotulo tulisi määritellä mahdollisimman oikein vastaamaan vakuutetun vakiintunutta ansiotasoa.

Tarkoituksenmukaista on, että työstä saa paremman toimeentulon kuin sosiaaliturvasta. Jos bruttotyöansioiden perusteella määräytyvissä päivärahaetuuksissa ei otettaisi huomioon työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun vaikutusta, jäisi sosiaalivakuutusetuuden korvaustaso vinoutuneeksi palkasta saatavaan tuloon nähden. Työntekijältä perittävät lakisääteiset maksut alentavat palkansaajan ansiotasoa. Tämän vuoksi myös palkasta perittävien maksujen ansiotasoa alentava vaikutus tulee ottaa huomioon päivärahaetuutta vahvistettaessa. Tämä toteutettaisiin vähentämällä päivärahaetuuden perusteena olevasta työtulosta tietty prosenttiosuus, joka vastaisi suuruudeltaan työntekijältä perittävien lakisääteisten maksujen ansiotasoa alentavaa vaikutusta. Tällöin päivärahaetuuden ja sen perusteena olevien ansiotulojen korvaustaso säilyy samansuuntaisena kuin etuuslaeissa on säädetty. Ääritapauksissa vähennyksen tekemättä jättäminen voisi merkitä sitä, että päiväraha olisi suurempi kuin sen perusteena oleva palkkatulo.

Esityksessä ehdotetaan, että vuonna 2001 ansiotuloihin perustuvien päivärahaetuuksien kohdalla niihin vaikuttavista työtuloista olisi vähennettävä työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena viisi prosenttia ennen päivärahaetuuden vahvistamista. Tarkoituksena on, etteivät maksussa olevat etuudet ehdotetun vähennyksen johdosta alenisi.

Vähennys tehtäisiin verotuksessa todetuista tai arvioiduista työtuloista, ja se otettaisiin huomioon vuonna 2001 alkavien päivärahojen perusteena olevissa työtuloissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset vähennyksen tekemisestä kunkin etuuslajin osalta.

3.Esitykseen liittyvät selvitykset

Hallituksen esityksessä laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa (HE 66/1999) todetaan, että vuonna 2000 käynnistetään kolmikantainen selvitys- ja valmistelutyö siitä, miten päivärahojen määräytymisperusteet voidaan toteuttaa pysyvällä lainsäädännöllä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 1 päivänä maaliskuuta 2000 asettanut kolmikantaisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten palkansaajilta perittävä työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu voitaisiin ottaa huomioon pysyvällä tavalla lainsäädännössä. Työryhmälle 30 päivään huhtikuuta 2000 asetettua määräaikaa on jatkettu 30 päivään marraskuuta 2000.

Työnsä aikana työryhmä on tarkastellut voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvan vähennyksen vaikutuksia niin yksittäisen vakuutetun kannalta eri päivärahajärjestelmissä kuin vähennyksen vaikutuksia päivärahajärjestelmien rahoitukseen. Työryhmän työ on edelleen kesken. Työryhmä on väliraportissaan esittänyt, että vuodelle 2001 säädettäisiin erillislaki, jolla jatkettaisiin vielä voimassa olevaa järjestelmää yhden vuoden ajaksi.

4.Esityksen vaikutukset

5.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä. Esitystä valmisteltaessa on kuultu sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa työryhmää, jossa on edustettuina sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, Kansaneläkelaitos, Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Akava ry, Palvelutyönantajat ry ja Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto.

6.Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy valtion vuoden 2001 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

7.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

8.Säätämisjärjestys

Säätämisjärjestyksen kannalta on keskeinen perustuslain 19 §:n 2 momentti. Perustuslakiin sisältyvä perustoimeentulonturvan käsite on voimassa olevassa sosiaalilainsäädännöstä riippumaton. Säännöksen tarkoituksena ei siten ole turvata tavallisella lailla määriteltyjä yksittäisiä etuuksia tai tällaisten etuuksien tasoa sellaisenaan. Perustoimeentuloa turvaavat sosiaaliturvajärjestelmät on lainsäätäjän tarkoituksen mukaan laadittava siten kattaviksi, ettei niiden ulkopuolelle jää väliinputoajaryhmiä. Järjestelmien ei kuitenkaan tarvitse ulottua sellaisiin henkilöihin, joilla lakisääteiset turvajärjestelmät ja oma tilanteensa kuten esimerkiksi perhesuhteensa muutoin kokonaisuutena arvioiden on toimeentulon edellytykset, vaikka heidän normaalit toimeentulomahdollisuutensa ovatkin esimerkiksi sairauden johdosta heikentyneet. Perustuslain 19 §:n 2 momentin vaatimuksia ei siten vastaisi sellaiset lainsäädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät olennaisella tavalla puuttumista edellä tarkoitetuin tavoin suojattuun perustoimeentulonturvaan.

Palkansaajan erityismaksujen huomioon ottamista työtuloperusteisissa päivärahaetuuksissa perustuslakivaliokunta on pitänyt valtiosäännön kannalta ongelmattomana.

Edellä olevan mukaisesti hallituksen esitykseen ei voida katsoa sisältyvän sellaisia ehdotuksia, jotka heikentäisivät perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentulonturvaa. Tämän johdosta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä ehdotetun perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

1 §

2 §

3 §