HE 23/1999

1.1.Lainsäädäntö

Tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain (39/1994) mukaan tasavallan presidentille maksetaan vuotuinen palkkio. Sen lisäksi hänelle suoritetaan laissa säädetty määräraha edustustarkoitusta varten. Presidentillä tulee lisäksi olla asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla.

Tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain (40/1994) mukaan toimestaan eronneelle tasavallan presidentille maksetaan eläkettä laissa säädetyin perustein. Eläkeoikeutta on vuoden 1999 alussa voimaan tulleella lailla täydennetty perhe-eläkkeellä.

Tasavallan presidentin kansliasta annetun lain (1382/1995) 2 §:n 3 momentin mukaan kanslia huolehtii myös entisen tasavallan presidentin tarvitsemista palveluista valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen rajoissa. Käytännössä palvelut hoidetaan yhteistoiminnassa muiden palveluja toimittavien kanssa.

Tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain 1 §:n 2 momentin ja tuloverolain (1535/1992) 87 §:n mukaan tasavallan presidentin toimen hoitamisesta saatu asunto- tai muu etu ei ole veronalaista tuloa.

Valtion talousarviossa on tasavallan presidentin kanslian pääluokassa momentti 21.02.27 Eläkkeellä olevan tasavallan presidentin menot (arviomääräraha). Määrärahaa saa esityksen mukaan käyttää tasavallan eläkkeellä olevan presidentin Mauno Koiviston käytettäväksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuoneesta sekä toimisto- ja muista vastaavista palveluista aiheutuviin menoihin. Vuoden 1999 talousarviossa momentille on myönnetty määrärahaa 590 000 markkaa.

1.2.Aiemmat käytännöt presidenttien palveluissa

Presidentti Mannerheimiin asti entisille presidenteille ei järjestetty mahdollisen ylimääräisen eläkkeen lisäksi muita palveluja. Eläkkeellä oleville entisille tasavallan presidenteille annettavat palvelut ovat sen jälkeen vaihdelleet.

Mannerheim sai vuonna 1942 säädetyn lain mukaisen eläkkeen lisäksi ylimääräisen eläkkeen. Lisäksi valtio kustansi hänelle muun muassa adjutantin, auton, autonkuljettajan ja sairaanhoidon. Mannerheim vietti eläkevuotensa Sveitsissä.

Presidentti Paasikivi jäi toimikautensa jälkeen eläkkeelle kaupunkiasuntoonsa, joutui pian sairaalaan ja kuoli vajaan vuoden kuluessa.

Presidentti Kekkosen aikomuksena oli jäädä eläkkeelle 1 päivänä maaliskuuta 1974. Hän olisi asettunut asumaan huoneistoonsa Kaivopuistoon. Muutosta ennakoiden perustettiin kolmannen adjutantin virka sillä tarkoituksella, että tämä olisi ollut presidentti Kekkosen adjutantti 1 päivästä maaliskuuta 1974 lähtien.

Kekkosen erotessa virastaan marraskuussa 1981 valtioneuvosto ja eduskunta päättivät, että hän voi asua vastikkeetta Tamminiemessä niin kauan kuin hän haluaa käyttää tätä etua hyväkseen ja että hänen sairaanhoitonsa ja muut palvelunsa kustannetaan valtion varoista. Palveluihin kuuluivat henkilökohtainen avustaja, sisäkkö, kaksi emäntää, siivooja, tarvittava hoitohenkilökunta, rakennusten kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus.

1.3.Presidentti Koiviston palvelut

Vuonna 1994 siirtyessään eläkkeelle presidentti Koivisto muutti asumaan huoneistoonsa Katajanokalle. Tasavallan presidentin kanslia vuokrasi presidenttiä varten Suomen Pankista työtilat, perusti yhden uuden toimistosihteerin viran ja maksoi toimistomenot. Puolustusvoimat asetti käytettäväksi majurin arvoisen adjutantin, joka toimii tasavallan presidentin kolmantena adjutanttina silloin, kun presidentti Koivisto ei häntä tarvitse. Yksi turvamies määrättiin pääsääntöisesti toimimaan presidentti Koiviston autonkuljettajana ja turvamiehenä. Sijaisjärjestelyt on hoidettu tasavallan presidentin turvavartiostosta.

Presidentti Koivisto on saanut tasavallan presidentin kansliasta tarvitsemiaan sihteeri- ja arkistopalveluja aina sopimuksen mukaan. Hänen käyttöönsä on asetettu tasavallan presidentin kanslian hallinnassa oleva virka-auto. Vuodesta 1997 presidentti Koivistoa varten on varattu määräraha myös tutkimusapulaisen palkkaamista varten.

Presidentti Koivistolle järjestettäviä palveluja varten lisättiin vuoden 1994 valtion talousarvioon uusi momentti 21.02.27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha).

1.4.Presidenttien palvelut eräissä muissa maissa

Esitystä valmisteltaessa hankittiin Suomen ulkomaanedustuksen välityksellä tietoja muista tasavalloista tai liittotasavalloista. Tiedustelu kohdistettiin seuraaviin maihin: Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat. Näiden maiden katsottiin olevan maamme kannalta vertailukelpoisia tai tarjoavan mahdollisesti käyttökelpoisia esimerkkejä siitä, millaisia palveluja voi tulla kysymykseen.

Käytäntö vaihtelee maittain suuresti. Yleisesti voidaan todeta, että muista maista ei ole saatavissa ratkaisumallia, joka suoraan soveltuisi meille. Ulkomaiset esimerkit kuitenkin osoittavat, että perusratkaisut entisten presidenttien palvelujen järjestämisessä vastaavat pääpiirtein samoja linjoja kuin muissakin maissa.

1.5.Nykytilan arviointi

Tilannetta, että palvelujen yleisiä periaatteita ei ole vahvistettu, ei voida pitää jatkossa perusteltuna. Kaikin puolin olisi parempi, ettei järjestelyjä jouduttaisi suunnittelemaan pelkästään tapauskohtaisesti. Yleisten periaatteiden vahvistaminen myös helpottaisi järjestelyjen hoitamista lyhyellä varoitusajalla silloin, kun varmuutta ei ole etukäteen, jatkaako tasavallan presidentti seuraavalla kaudella.

Hallintomalli, jolla palvelut tuotetaan, on osoittautunut sinänsä toimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Koska eläkkeellä olevia entisiä tasavallan presidenttejä voi olla tulevaisuudessa useampia, voimavaroja on tarpeen mukaan lisättävä. Palvelujen tuottamistapa soveltuu kuitenkin edelleen käytäntöön.

2.1.Perusteet palvelujen järjestämiselle

Entinen tasavallan presidentti saa lain mukaan ansaitsemaansa eläkettä. Eläkkeen määrässä ja eläkkeen verottomuudessa on otettu huomioon, että presidenttinä toimineen aikaisemmasta asemasta johtuu erityisiä vaatimuksia.

Eläkkeelle siirtyvä presidentti säilyttää Suomessa tärkeän kansallisen instituution aseman. Sen vuoksi on yhteiskunnan etujen mukaista taata hänelle hänen asemansa mukaiset edellytykset esiintyä julkisuudessa ja työskennellä. Presidentillä säilyvän aseman ja edustustehtävien vuoksi on huolehdittava siitä, että hänellä eläkkeellä ollessaan on asianmukaiset toimintapuitteet.

Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että eläkkeelle siirtyvä presidentti saa tarpeelliset edellytykset siirtää tehtävässään saamaansa kokemusta edelleen. Hänen odotetaan myös osallistuvan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Eläkkeellä ollessaan presidentillä pitäisi olla mahdollisuudet järjestää arkistonsa ja kirjoittaa muistelmansa ottaen huomioon presidentin arkiston suojaamis- ja käsittelyvaatimukset. Hänellä pitäisi myös olla edellytykset hoitaa sellaisia kansallisesti tai kansainvälisesti tärkeitä tehtäviä, jotka hän on ottanut vastaan. Valtion edun mukaista on turvata entisille presidenteille tarkoituksenmukaiset työskentely-, neuvottelu- ja edustusmahdollisuudet.

Tasavallan presidentin asemasta johtuu, että hänen henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa tai turvallisuuteensa kohdistuvien uhkien torjumiseen on varauduttava vielä hänen eläkkeelle siirryttyäänkin.

2.2.Kyseeseen tulevat palvelut

Valmistelutyössä on kartoitettu sellaiset palvelut, joita presidentti periaatteessa voisi tarvita. Seuraavista kysymykseen tulevista erilaisista palveluista joudutaan käytännössä tarjoamaan vain niitä, joita asianomainen presidentti tarvitsee:

― asianmukainen asunto kohtuullista vuokraa vastaan,

― henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin varautuminen,

― työtilat arkiston järjestämistä, muistelmien kirjoittamista sekä muuta vastaavaa kirjallista toimintaa varten,

― henkilökuntaa avustamaan edellä tarkoitetuissa ja muissa sellaisissa tehtävissä, joiden hoitaminen on julkisen edun mukaista,

― turvallisuusuhkiin varautumisen edellyttämien henkilökohtaisten kuljetusten järjestäminen,

― virallisiin edustustehtäviin liittyvien matkakustannusten korvaus,

― erityiset muut palvelut.

2.3.Vastikkeellisuus

Tasavallan presidentin eläkkeen on katsottava kattavan myös kustannuksia, jotka aiheutuvat entisen presidentin valtiollisista velvoitteista. Sen vuoksi tulisi muiden palvelujen, joita valtio eläkkeen lisäksi hänelle antaa, olla vastikkeettomia ainoastaan silloin, kun ne välittömimmin edistävät yhteiskunnan etua. Valtion kustannettaviksi voidaan hyväksyä menoja, jotka koetaan tarpeellisiksi entisen presidentin toimintaa varten valtiollisena edustajana. Samoin ymmärretään entisen presidentin turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset menot. Yksityisluonteisten kustannusten korvaamista ei voida pitää hyväksyttävänä.

Valtion osoittamasta asunnosta olisi perittävä vuokraa. Vuokran määrän tulisi olla kohtuullinen ottaen huomioon muun muassa asunnon käyttö edustamiseen.

Osa palveluista ei olisi vastikkeellisia. Siten korvausta ei perittäisi esimerkiksi työtiloista eikä arkiston järjestämiseen, edustamiseen tai muuhun sellaiseen liittyvistä palveluista, jotka annetaan välittömästi valtion intressissä.

Harkittaessa erityisten kustannusten korvaamista olisi otettava myös huomioon toiminnan mahdollisesti tuottamat tulot.

2.4.Verottomuus

Tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan presidentin palkkio ja edustusmääräraha sekä asuntoedut ovat vapaat kaikista veroista. Vastaava säännös on tuloverolaissa. Sen 87 §:n mukaan presidentin toimen hoitamisesta saatu palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa.

Tuloverolain säännös kattaa laajasti edut, jotka annetaan tasavallan presidentin toimen hoitamisen perusteella. Säännöksen on katsottava kattavan myös eläkkeelle siirtyneelle presidentille annettavat edut. On johdonmukaista, että tasavallan presidentin palkkion, eläkkeen ja muiden etujen tavoin myöskään eläkkeelle siirtyneen presidentin valtiolta saamat palvelut ja muut edut eivät ole veronalaista tuloa.

2.5.Palvelujen toteutusorganisaatio

Tasavallan presidentin kanslian ohella ei käytännössä ilman huomattavia uudelleenjärjestelyjä ole muita vaihtoehtoja palvelujen tuottamisesta vastaavaksi viranomaiseksi.

Tasavallan presidentin kanslia hoitaa tällä hetkellä eläkkeellä olevan presidentin palvelut yhteistoiminnassa muiden palveluja antavien viranomaisten kanssa. Tasavallan presidentin kansliasta annetussa laissa on säännös tästä tehtävästä. Samoin määrärahat ovat tasavallan presidentin kanslialla valtion talousarviossa.

Tapa, jolla palvelut annetaan entisille presidenteille, vastaa tapaa, jolla palvelut annetaan istuvalle presidentille. Presidentin työarkisto on kansliassa. Tasavallan presidentin kanslian hallinto soveltuu hoitamaan palvelut tarpeiden mukaisella ja objektiivisella tavalla.

Valtion talousarvion rajoissa voidaan tasavallan presidentille hänen eläkkeelle siirtymisestään lähtien tarjota sopiva asunto kohtuullista vuokraa vastaan sekä tarpeen mukaan erilliset kirjoitus- ja arkistotyöhön soveltuvat työtilat sekä antaa turvallisuus-, toimisto- ja muita vastaavia palveluja.

Kanslia huolehtii myös erikseen tarkemmin sovittavista entisten tasavallan presidenttien tarvitsemista palveluista yhteistyössä muiden palvelun järjestäjien kanssa.