HE 151/1999

2.1.Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Sairausvakuutuslain (364/1963) 33 §:n 1 momentin mukaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun suuruus on 1,25 penniä veroäyriltä. Sairausvakuutusmaksua on kuitenkin yksivuotisten lakien perusteella peritty edellä mainittua määrää suurempana tai pienempänä.

Palkansaajilta alettiin vuonna 1993 periä työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua. Eläkkeensaajilta ei mainittuja maksuja peritä. Niiden sijaan on vuodesta 1993 peritty eläketulojen perusteella sairausvakuutusmaksua korotettuna palkansaajien maksuun verrattuna. Korotus on ollut enimmillään kolme penniä veroäyriltä.

Vuodelta 1999 vakuutetun sairausvakuutusmaksua peritään 1,50 penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Eläketulon perusteella peritään tämän lisäksi sairausvakuutusmaksua 2,40 penniä veroäyriltä.

Esityksessä ei ehdoteta muutosta vakuutetun sairausvakuutusmaksuun, joten maksu olisi edelleen 1,50 penniä kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Eläketulon perusteella perittävää sairausvakuutusmaksun korotusta ehdotetaan alennettavaksi 2,40 pennistä 2,05 penniin veroäyriltä. Eläketulon osalta perittävä sairausvakuutusmaksu alenisi siten 3,55 penniin veroäyriltä. Tämän lisäksi eläkkeensaajilta perittävää sairausvakuutusmaksua on tarkoitus alentaa 0,35 pennillä veroäyriltä myös vuonna 2001. Siitä säädettäisiin vuoden 2001 talousarvioehdotuksen yhteydessä.

Eläketuloa, jonka perusteella sairausvakuutusmaksun korotusta peritään, olisivat veronalaiset vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke, perhe-eläke ja sukupolvenvaihdoseläke sekä muut luopumiskorvaukset. Eläketuloa olisi myös maatalousyrittäjien luopumistuki. Eläketuloa saavalta henkilöltä perittävästä sairausvakuutusmaksun korotuksesta, maksun täytäntöönpanosta ja muista menettelysäännöksistä olisi voimassa ennakkoperintälain (1118/1996) säännösten lisäksi myös, mitä sairausvakuutuslaissa säädetään vakuutetun sairausvakuutusmaksusta.

Vuonna 2000 perittävästä vakuutetun sairausvakuutusmaksusta sekä eläketuloa saavalta henkilöltä perittävästä sairausvakuutusmaksun korotuksesta ehdotetaan säädettäväksi yksivuotisella lailla.

2.2.Työnantajan kansaneläkemaksu

Työnantajan kansaneläkemaksun suuruus on kansaneläkelain (347/1956) 3 §:n 2 momentin mukaan liiketoiminnan pääomavaltaisuudesta riippuen joko 4,25, 4,75 tai 5,25 prosenttia työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Kansaneläkemaksun määrää on kuitenkin useina vuosina yksivuotisilla laeilla alennettu tai korotettu siitä, mitä kansaneläkelain 3 §:n 2 momentissa säädetään. Vuodesta 1982 yksityisiltä ja julkisen tahon työnantajilta on peritty eri suuruista kansaneläkemaksua.

Vuosina 1985 ja 1986 työttömyysturvaetuuksien veronalaistamiseen liittyen kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittävää kansaneläkemaksua korotettiin. Vuosina 1987―1996 kaikilta julkisen tahon työnantajilta perittiin saman suuruista kansaneläkemaksua. Kuntatyönantajilta perittävä kansaneläkemaksu alennettiin vuonna 1997 vastaamaan yksityisten työnantajien keskimääräistä maksutasoa. Kirkkotyönantajien maksua alennettiin vastaavasti vuonna 1999.

Vuodelta 1999 yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua peritään porrastetusti 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta sekä kirkkotyönantajilta perittävä työnantajan kansaneläkemaksu on 3,15 prosenttia palkoista. Muilta julkisen tahon työnantajilta peritään maksua 3,95 prosenttia palkoista.

Esityksessä ei ehdoteta muutettaviksi työnantajilta perittäviä sosiaaliturvamaksuja. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu olisi vuonna 2000 poistojen määrästä ja palkkasummasta riippuen edelleen 2,40, 4,00 tai 4,90 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista. Kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta perittävä työnantajan kansaneläkemaksu olisi 3,15 prosenttia palkoista. Valtiolta ja sen laitokselta sekä Ahvenanmaan maakunnalta perittävä kansaneläkemaksu olisi 3,95 prosenttia palkoista. Yksityisiin työnantajiin rinnastetaan myös valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaiset liikelaitokset.

Tuloverolain (1535/1992) 77 §:n muutoksella yli kuuden kuukauden yhtäjaksoisen ulkomaantyöskentelyn perusteella maksettu ulkomaantyötulo tuli vuoden 1998 alusta kokonaan verovapaaksi. Samassa yhteydessä muutettiin sairausvakuutuslain 33 §:ää siten, että verovapaan ulkomaantyötulon perusteella maksetaan vakuutetun sairausvakuutusmaksua. Vuoden 1998 alusta verovapaan ulkomaantyötulon perusteella on peritty myös työnantajan kansaneläkemaksua. Tätä käytäntöä ehdotetaan jatkettavaksi myös vuonna 2000. Työnantajan kansaneläkemaksun määrästä ja perusteesta ehdotetaan säädettäväksi edelleen yksivuotisella lailla.

2.3.Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain (366/1963) 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen suorittamaan kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,50 prosenttia maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä. Myös sairausvakuutusmaksua on peritty yksivuotisilla laeilla poikkeavasti siitä, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa säädetään. Samoin tämä maksu on ollut eri suuruinen julkisen tahon työnantajille ja yksityisille työnantajille.

Työnantajilta perittävää sairausvakuutusmaksua korotettiin vuoden 1995 alusta 0,15 prosenttiyksiköllä. Korotuksella oli tarkoitus rahoittaa sairausvakuutusrahastosta työnantajille maksettavat korvaukset, joilla tasataan vanhempainpäiväraha-ajalta aiheutuvia kustannuksia eri työnantajien kesken.

Kunta- ja kirkkotyönantajilta perittiin vuodesta 1985 työttömyysturvaetuuksien veronalaistamiseen liittyen korkeampaa sairausvakuutusmaksua kuin muilta julkisen tahon työnantajilta. Kuntatyönantajien sairausvakuutusmaksu alennettiin valtiotyönantajan tasolle vuonna 1992. Vuonna 1997 kuntatyönantajilta perittävä sairausvakuutusmaksu alennettiin vastaamaan yksityisten työnantajien maksua. Kuntatyönantajien maksujen alennukset on otettu huomioon kunnille maksettavissa valtionosuuksissa.

Kirkkotyönantajien maksua korotettiin vuonna 1994, kun silloin toteutettu perhetuen uudistus lisäsi kirkon verotuloja. Tuomiokapitulien ylläpito siirtyi vuoden 1997 alusta valtiolta evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tehtävien siirrosta aiheutuneet kustannukset korvattiin alentamalla kirkkotyönantajilta perittävää sairausvakuutusmaksua yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuoden 1999 alusta kirkkotyönantajien sairausvakuutusmaksu alennettiin vastaamaan yksityisten työnantajien ja kuntatyönantajien maksutasoa. Samassa yhteydessä alennettiin kirkon saamaa osuutta yhteisöverojen tuotosta.

Vuonna 1999 yksityisen sektorin työnantajalta, kunnalta, kuntayhtymältä ja kunnalliselta liikelaitokselta, evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä sekä ortodoksiselta kirkolta ja sen seurakunnalta peritään sairausvakuutusmaksua 1,60 prosenttia ennakonpidätyksen alai- sen palkan määrästä. Valtion ja sen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakunnan sairausvakuutusmaksu on 2,85 prosenttia palkoista. Sairausvakuutusmaksun suuruutta määrättäessä sellaista valtion liikelaitosta, johon sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia, pidetään yksityisen sektorin piiriin kuuluvana työnantajana.

Työnantajilta perittävät sairausvakuutusmaksut ehdotetaan vuonna 2000 pysytettäviksi ennallaan. Yksityisten työnantajien, valtion liikelaitosten, kuntatyönantajien sekä kirkkotyönantajien sairausvakuutusmaksu olisi siten 1,60 prosenttia ja valtion, sen laitoksen sekä Ahvenanmaan maakunnan 2,85 prosenttia ennakonpidätyksen alaisista palkoista.

Työnantajan sairausvakuutusmaksua perittäisiin edelleen myös verovapaan ulkomaantyötulon perusteella. Sairausvakuutusmaksun määrästä ja perusteesta säädettäisiin yksivuotisella lailla.

2.4.Työnantajan lapsilisämaksu

Työnantaja on työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan velvollinen suorittamaan valtiolle lapsilisämaksua 2,25 prosenttia ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä. Työnantaja suorittaa 1 §:n 2 momentin mukaan työnantajan kansaneläkemaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan lapsilisämaksun yhtenä työnantajan sosiaaliturvamaksuna. Vuosittain annetulla asetuksella on mainitun lain 16 §:n 2 momentin nojalla säädetty tarkemmin siitä, mikä osa maksetusta työnantajan sosiaaliturvamaksusta on työnantajan kansaneläkemaksua, työnantajan sairausvakuutusmaksua ja työnantajan lapsilisämaksua.

Työnantajan lapsilisämaksuun on yksivuotisilla laeilla kohdistettu useita maksualennuksia tai maksu on jätetty kokonaan perimättä. Vuodesta 1986 lapsilisämaksua ei ole peritty lainkaan, lapsilisät on rahoitettu kokonaan verovaroin. Työnantajan lapsilisämaksu on säädetty perittäväksi ennakkoperinnän alaisten palkkojen perusteella, vaikka lapsilisät eivät ole ansiosidonnainen etuus. Tarkoituksena on, että yritysten työn tekemiseen liittymättömät sosiaaliturvamaksut poistettaisiin asteittain. Tämän vuoksi ehdotetaan, että työnantajan lapsilisämaksu, jota ei ole käytännössä vuosiin peritty, poistettaisiin pysyvästi. Tältä osin muutettaisiin työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 16 §:n 2 momenttia.

3.1.Valtiontaloudelliset vaikutukset

Eläketulojen perusteella perittäisiin edelleen korotettua sairausvakuutusmaksua. Korotuksen pienentäminen 0,35 pennillä veroäyriltä vähentäisi kansaneläkelaitoksen saamia maksutuottoja vuonna 2000 noin 145 miljoonalla markalla. Tällöin on oletettu, että uudet ennakonpidätysperusteet tulevat voimaan maaliskuun alussa. Lisäksi on otettu huomioon maksujen tilityksessä kansaneläkelaitokselle oleva kuukauden viive. Vuositasolla sairausvakuutusmaksun alentamisen tuottoja pienentävä vaikutus olisi noin 195 miljoonaa markkaa. Valtion takuusuoritus sairausvakuutusrahastoon kasvaisi vastaavilla määrillä. Eläkkeensaajilta vuonna 2000 perittävä sairausvakuutusmaksun 2,05 pennin korotus tuottaisi vuositasolla noin 1 130 miljoonaa markkaa.

Yksityisiltä työnantajilta perittäisiin kansaneläkemaksua edelleen porrastettuna. Porrastus olisi saman suuruinen kuin vuonna 1999 ja sen tuotoksi arvioidaan 1 480 miljoonaa markkaa vuonna 2000.

Vuodesta 1995 peritty sairausvakuutusmaksun 0,15 prosenttiyksikön korotus tuottaa yksityisten työnantajien osalta noin 300 miljoonaa markkaa vuonna 2000. Vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvausten määrä arvioidaan vuonna 2000 noin 80 miljoonaksi markaksi.

Työnantajan lapsilisämaksun poistamisesta ei ole kustannusvaikutuksia. Maksua perittiin viimeksi vuonna 1985 10 kuukauden ajalta. Maksun suuruus vuonna 1985 oli 0,50 prosenttia ennakkoperinnän alaisista palkoista ja maksutuotto noin 600 miljoonaa markkaa. Maksettujen lapsilisien määrä samana vuonna oli noin 2,5 miljardia markkaa.

Kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuuden vähimmäismäärä on neljä prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista ja sairausvakuutusrahaston nettorahoitusomaisuuden vähimmäismäärä kahdeksan prosenttia sairausvakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Valtio vastaa vuosittain mainittujen vähimmäismäärien saavuttamisesta.

Valtion takuusuorituksen määrään vaikuttavat edellä ehdotettujen lisäksi myös muut kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevat esitykset. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2000 (HE 53/1999 vp) , jonka mukaan osa arvonlisäveron tuotosta, 2 400 miljoonaa markkaa, tilitettäisiin kansaneläkelaitoksen kansaneläkerahastoon sen rahoituksen turvaamiseksi. Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksilta vuodelta 2000 perittävästä maksusta (HE 51/1999 vp) , millä toteutettaisiin niin sanottu täyskorvausperiaate tapaturma- ja liikennevakuutuksessa. Maksun tuotto 307 miljoonaa markkaa on otettu huomioon sairausvakuutusmenojen valtion osuuden vähennyksenä. Erikseen annetulla hallituksen esityksellä laiksi kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 78/1999 vp) kansaneläkkeen entisen pohjaosan pienentäminen ehdotetaan tehtäväksi samaan aikaan uusien ennakonpidätysperusteiden voimaantulon kanssa. Pohjaosan pienentämisen ajankohdan muuttuessa kuukaudella eläkemeno kasvaa tai pienenee 30 miljoonalla markalla.

Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen valtion takuusuoritusta ei tarvittaisi vuonna 2000 kansaneläkerahastoon. Kansaneläkerahastosta olisi mahdollista siirtää varoja noin 755 miljoonaa markkaa sairausvakuutusrahastoon. Siirron jälkeen valtion takuusuorituksen määräksi sairausvakuutusrahastoon arvioidaan vuonna 2000 noin 1 865 miljoonaa markkaa, missä olisi kasvua kuluvan vuoden takuusuorituksen arviosta 475 miljoonaa markkaa. Varojen siirtäminen rahastojen välillä on mahdollista vuoden 2001 loppuun.

3.2.Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Eläkkeensaajan sairausvakuutusmaksun alentaminen lisäisi 5 000 markan kuukausieläkettä saavan yksin asuvan eläkeläi- sen nettotuloa vuositasolla vajaalla 150 markalla ja eläkeläispuolison tuloa runsaalla 180 markalla. Suurempaa 8 500 markan kuukausieläkettä saavan nettotulon muutos olisi vuositasolla runsaat 350 markkaa.

Vuonna 2000 sairausvakuutusmaksun alennuksen vaikutus olisi 5 000 markan kuukausieläkettä saavalla yksinäisellä eläkeläisellä noin 120 markkaa ja naimisissa olevalla noin 150 markkaa sekä 8 500 markan kuukausieläkettä saavalla noin 300 markkaa. Alkuvuodesta uusien verokorttien voimaantuloon saakka eläkkeensaajilta perittäisiin ennakonpidätyksessä sairausvakuutusmaksua vuoden 1999 tasoisena.

Sen estämättä, mitä sairausvakuutuslaissa (364/1963) säädetään vakuutetun sairausvakuutusmaksun määrästä, maksu on 1,50 penniä vakuutetulle vuodelta 2000 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Vakuutusmaksua määrättäessä otetaan huomioon, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään.

Jos vakuutettu saa vuoden 2000 aikana eläketuloa, häneltä peritään sen lisäksi, mitä 1 §:ssä säädetään, sairausvakuutusmaksua 2,05 penniä hänelle vuodelta 2000 toimitettavassa kunnallisverotuksessa vahvistetulta veroäyriltä. Tämä sairausvakuutusmaksun korotus on kuitenkin enintään 2,05 prosenttia veronalaisesta eläketulosta.

Sen estämättä, mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/1963) säädetään työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 2000 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan sairausvakuutusmaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on:

Sen estämättä, mitä kansaneläkelaissa (347/1956) säädetään työnantajan kansaneläkemaksun määrästä ja perusteesta, työntekijälle vuoden 2000 aikana suoritetun ennakonpidätyksen alaisen palkan ja tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksetun osan yhteismäärästä peritään työnantajan kansaneläkemaksua. Ulkomaantyötulon rahana maksettavaan osaan ei kuitenkaan lueta työnantajan maksamia työstä johtuvien kustannusten korvauksia siltä osin kuin ne ovat tuloverolain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaan verovapaita. Maksun suuruus on:

1) yksityiseltä työnantajalta ja valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulta valtion liikelaitokselta:

Jos työnantajan tilikausi ei ole päättynyt vuonna 1998, yksityisen työnantajan kansaneläkemaksun suuruutta määrättäessä käytetään vuoden 1997 verotusta varten annettuja tietoja sekä vastaavana aikana maksettuja palkkoja.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Lain 1 ja 2 §:ää sovelletaan vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Työnantaja on velvollinen suorittamaan kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,5 prosenttia kalenterikuukauden aikana maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu ja kansaneläkelaissa säädetty työnantajan kansaneläkemaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksuna sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Asetuksella annetaan säännökset siitä, paljonko maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua.