HE 128/1999

1.1.Asuntosäästötalletukselle suoritettavan koron ja lisäkoron verovapaus

Asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) 7 §:n 1 momentin mukaan rahalaitos suorittaa asuntosäästötalletukselle korkoa ja määräaikaista lisäkorkoa. Asuntosäästöpalkkiolain 10 §:n mukaan rahalaitoksen tällaiselle talletukselle maksama korko ja lisäkorko eivät ole veronalaista tuloa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Korosta ja lisäkorosta ei myöskään suoriteta korkotulon lähdeverosta annetussa laissa (1341/1990) tarkoitettua lähdeveroa.

Eduskunnalle on 24 päivänä kesäkuuta 1999 annettu hallituksen esitys laeiksi tuloverolain sekä varallisuusverolain 10 §:n muuttamisesta (HE 32/1999) . Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi muun muassa siten, että pankkitalletusten koroilta poistetaan verovapaus. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2000 alusta. Ne koskisivat talletusten korkoja, jotka erääntyvät 1 päivästä kesäkuuta 2000.

Mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että asuntosäästöpalkkiolain mukaiselle asuntosäästötalletukselle maksettavan koron suuruus ja tähän korkoon liittyvät verokysymykset ratkaistaan tästä esityksestä erillään.

Asuntosäästötalletusta voidaan pitää varsin eriluonteisena kuin tavallista pankkitalletusta. Asuntosäästötalletus liittyy erottamattomana osana rahalaitoksen ja säästäjän väliseen asuntosäästösopimukseen, jossa nuori, korkeintaan 30-vuotias henkilö sitoutuu pitkäaikaiseen ennakkosäästämiseen hankkiakseen ensimmäisen omistusasunnon. Tällaista toimintaa on asuntopoliittisesti kannatettavaa edistää.

Asuntosäästötallettamisen suosio on viime vuosina huomattavasti vähentynyt. Esimerkiksi uusia asuntosäästöpalkkiotilejä on avattu vuoden 1999 tammi-heinäkuun aikana yhteensä vain noin 2 300 kappaletta, kun edellisvuotena vastaavana aikana tilejä avattiin noin 4 900 kappaletta. Suosion vähenemiseen on johtanut muun muassa se, että alhaisesta yleisestä korkotasosta ja tuensaajan niin sanotusta omavastuukorosta ( 4,5 %) johtuen korkotuki on supistunut vähäiseksi, monissa tapauksissa loppunut kokonaan. Nykyisessä tilanteessa asuntosäästötalletukselle saatava kohtuullisen hyvä korkotuotto on korkoriskin vähentämisen ohella lähes ainoa kannustava seikka nuoren harkitessa asuntosäästöpalkkiojärjestelmään sitoutumista. Verovapauden poistaminen voisi osaltaan olla vaarantamassa asuntosäästöpalkkiojärjestelmän jatkumista.

Edellä mainituilla perusteilla esitetään asuntosäästötalletuksen verovapautta koskevan asuntosäästöpalkkiolain 10 §:n säilyttämistä ennallaan.

1.2.Asuntosäästötalletukselle suoritettavan koron ja lisäkoron määräytyminen

Asuntosäästöpalkkiolain 7 §:n mukaan asuntosäästötalletuksen korko vastaa suuruudeltaan verovapaan talletuskoron enimmäistasoa. Lisäkorosta sovitaan asuntosäästösopimuksessa. Lisäkoron suuruuden on kuitenkin oltava vähintään 2 ja enintään 4,5 prosenttia vuodessa. Edellä kerrottu tarkoittaa sitä, että asuntosäästötalletukselle maksetaan verovapaata korkoa, jonka suuruus on vähintään 4 ja enintään 6,5 prosenttia. Käytännössä maksettava kokonaiskorko on lähempänä 4 prosenttia. Yleisen korkotason huomattavasti alentuessa rahalaitokset eivät ole juurikaan tehneet asuntosäästösopimuksia, joissa tuo vähimmäiskorko olisi ylitetty.

Kun talletuskoron verovapaudesta ollaan edellä kerrotulla tavalla luopumassa, on asuntosäästötalletuksen korolle määriteltävä uusi määräytymisperuste. Muutoksen yhteydessä on myös syytä tarkistaa kyseisessä säännöksessä olevien määräysten säädöstasoa. Nykyisin vallitsevien lainsäädäntöperiaatteiden mukaan tämänkaltaisia määräyksiä, joiden tulee olla joustavasti muutettavissa, ei ole tarkoituksenmukaista antaa lain tasolla, vaan alemmanasteisilla säädöksillä. Tällaista käytäntöä noudatetaan esimerkiksi asuntolainsäädännössä nykyisin johdonmukaisesti.

Edellä olevan johdosta ehdotetaankin asuntosäästöpalkkiolain 7 §:n 1 momenttia muu- tettavaksi siten, että asuntosäästötalletukselle maksettavan koron ja lisäkoron suuruudesta säädettäisiin asetuksella.

Asuntosäästöpalkkioasetuksessa asuntosäästötalletukselle suoritettava korko määriteltäisiin suhteessa johonkin yleisesti käytössä olevaan viitekorkoon, esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korkoon, ja lisäkorko määriteltäisiin vähimmäis- ja enimmäismääräisenä. Jotta rahalaitosten halukkuus avata uusia asuntosäästötilejä paranisi nykyisestään, tulisi asuntosäästötalletukselle maksettava korko jonkin verran alenemaan. Lisäkoron suhteellinen osuus kokonaiskorosta kasvaisi. Tämä edistäisi rahalaitosten välistä kilpailua.

Rahalaitos suorittaa asuntosäästötalletukselle korkoa, jonka suuruudesta säädetään asetuksella. Lisäksi rahalaitos suorittaa talletukselle tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta lisäkorkoa, jonka suuruudesta sovitaan asuntosäästösopimuksessa. Sovittavan lisäkoron vähimmäis- ja enimmäismääristä säädetään asetuksella.