Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Maa- ja metsätalousministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 12/1999
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutoksia kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävän metsänuudistamisen määrittelyyn. Lain muihin edistämistoimenpiteisiin ehdotetaan lisättäväksi nuoren metsän hoitokohteelta korjatun energiapuun haketus.
Lisäksi ehdotetaan lain siirtymäsäännöstä muutettavaksi siten, että valtion varoja saadaan käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 2002 loppuun mainitun lain nojalla aikanaan rahoitettujen metsänparannushankkeiden loppuunsaattamiseen.
Lakiin tehtäisiin myös eräitä valtion saamisen vakuutta ja pakkoperintää koskevia teknisluonteisia tarkistuksia.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Energiapuun haketustuen osalta laki on tarkoitettu saatettavaksi voimaan asetuksella sen jälkeen kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt mainitun tuen ja olemaan voimassa 31.12.1999 asti.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1.Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostaminen
Eduskunta on valtion vuoden 1999 talousarviosta antamassaan lausumassa edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimiin kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) , jäljempänä rahoituslaki, muuttamiseksi siten, että se mahdollistaa Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1057/1982) , jäljempänä Lapin laki, voimassaoloajan päättyessä toteuttamatta vielä olevien metsänuudistamishankkeiden saattamisen loppuun Pohjois-Suomessa.
Lapin laki oli säädetty määräaikaiseksi ja sen voimassaoloaika päättyi vuoden 1998 lopussa. Lapin lain voimassaoloajan päättyessä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksissa oli keskeneräisiä tämän lain mukaisia töitä hyväksyttyinä siten, että niitä koskevin rahoituspäätöksin oli valtion tukea hyväksytty käytettäväksi noin 28 miljoonaa markkaa. Osa metsänuudistamiskohteista on muokattu vuoden 1998 syksyllä, mutta varsinainen viljelytyö on tekemättä. Näiden hankkeiden loppuunsaattamiseen tarvitaan 2―3 vuotta.
Nämä keskeneräiset metsänuudistamiskohteet voitaisiin rahoittaa loppuun rahoituslain mukaisina toimenpiteinä, mikäli maanomistajat hakisivat hankkeiden rahoitukselle jatkoa. Rahoituslain mukaisen metsänuudistamisen rahoitusehdot ovat kuitenkin Lapin lain rahoitusehtoja heikommat. Lapin lain nojalla rahoitetuissa töissä valtion tuki oli noin 93 prosenttia töiden kokonaiskustannuksista, suunnittelu- ja työnjohtokustannukset mukaan lukien. Rahoituslain mukainen tuki muodostuu noin 63 prosentiksi kokonaiskustannuksista. Suurin muutos on työnjohtokustannusten sisältyminen toteutuskustannuksiin, jolloin maanomistaja osallistuu työnjohdon rahoitukseen toisin kuin Lapin lain nojalla rahoitetuissa töissä. Rahoituslain nojalla tuki metsänuudistamisen toteuttamiskustannuksiin on III tukivyöhykkeellä 40 prosenttia, kun se Lapin lain nojalla oli 85 prosenttia. Lisäksi rahoituslain nojalla tehtävissä töissä tuki määräytyy maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien keskikustannusten mukaisesti, vaikka työ teetettäisiin tilan ulkopuolisella työvoimalla.
Koska rahoituslain ja Lapin lain rahoitusehdoissa on näinkin suuri ero, on pelättävissä, että maanomistajat eivät jatka töitä loppuun ja jo tehdyt työt menettävät merkityksensä ja metsänuudistaminen venyy. Nämä alueet ovat vaarassa lisätä vajaatuottoisten alueiden määrää Pohjois-Suomessa, jossa muutoinkin metsänuudistaminen on ongelmallista ankarista ilmasto-oloista johtuen.
Rahoituslain määritelmään metsänuudistamisesta ehdotetaan lisättäväksi ennen vuotta 1999 aloitetun uudistushakkuun jälkeinen metsänuudistaminen silloin, kun toimenpiteiden rahoittamisesta on tehty päätös Lapin lain nojalla.
1.2.Energiapuun haketustuki
Eduskunta on edelleen valtion vuoden 1999 talousarviosta antamassaan lausumassa edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimiin rahoituslain muuttamiseksi siten, että se mahdollistaa ympäristötuen maksamisen hakeyrittäjille. Samalla eduskunta teki myös ehdollisen päätöksen koskien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tarkoitetun valtion tuen käyttämistä energiapuun hyväksikäytön edistämiseen kuluvana vuonna. Eduskunta on valtion vuoden 1999 talousarviosta antamassaan lausunnossa myös edellyttänyt, että tuki energiapuulle vuoden 2000 talousarviossa osoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta.
Rahoituslain nojalla nuoren metsän hoitotöihin voidaan osoittaa valtion tukea sekä varsinaiseen perkaukseen, harvennukseen ja pystypuiden karsintaan että nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadettavan ja energiakäyttöön luovutettavan puun kasaukseen ja metsäkuljetukseen. Tuki toteuttamiskustannuksiin määräytyy maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien keskikustannusten perusteella. Energiapuun korjuutuki on 30 markkaa kiintokuutiometriltä tukivyöhykkeestä riippumatta. Vuonna 1998 nuoren metsän hoitoa rahoitettiin valtion tuella 117 442 hehtaaria ja energiapuuta korjattiin näiltä kohteilta hieman yli 300 000 kiintokuutiometriä. Metsähaketta, joka sisältää nuoren metsän hoitotöiden yhteydessä saatavan kokopuuhakkeen lisäksi hakkuutähteistä valmistetun hakkeen, käytettiin mainittuna vuonna yhteensä runsaat 600 000 kiintokuutiometriä.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunnossa on korostettu erityisesti metsänhoidollisista syistä kaadettavasta kokopuusta saatavan metsähakkeen kilpailukyvyn parantamisen tarvetta. Tehtyjen selvitysten mukaan nuoren metsän hoidosta saatava energiapuu, voimassa olevan lain mukaiset tuet huomioon ottaen, on vielä huomattavasti kalliimpaa kuin esimerkiksi päätehakkuuleimikoista saatava metsähake. Puuston kaato, korjuu, kuljetus ja muu käsittely tapahtuu harvoin niin suotuisissa oloissa, että energiapuu olisi kilpailukykyistä muihin energiavaihtoehtoihin nähden. Nuoren metsän hoitokohteilta korjattu metsähake on edelleen irtokuutiometriä kohti noin 15 markkaa kalliimpaa kuin muu metsähake.
Edellä esitetyn nojalla ehdotetaan energiapuun haketukseen myönnettäväksi tukea siinä tapauksessa, että nuoren metsän hoitotyö tai energiapuun korjuu, josta korjattavan puun haketukseen tuki myönnnettäisiin, olisi rahoitettu rahoituslain nojalla. Tukea voitaisiin myöntää vuoden 1999 loppuun.
1.3.Metsänparannuslain mukaisten hankkeiden jatkaminen
Rahoituslain siirtymäsäännöksen 38 §:n 1 momentin nojalla voidaan kumotun metsänparannuslain (140/1987) mukaisesti aikanaan hyväksyttyjä tai suunniteltuja hankkeita rahoittaa metsänparannuslain mukaisesti vuoden 1999 loppuun.
Metsäkeskusten selvitysten mukaan tulee kumotun metsänparannuslain nojalla hyväksyttyjä hankkeita olemaan metsäkeskuksissa siirtymäkauden jälkeen kesken siten, että niihin tarvittaisiin valtion tukea noin 74,4 miljoonaa markkaa ja valtion lainaa 2,5 miljoonaa markkaa. Erityisesti metsänuudistamishankkeita jäisi kesken vastaten noin 50,5 miljoonaa markkaa valtion tukea. Myös metsätie- ja kunnostusojitushankkeita on jäämässä kesken. Keskeneräisiä hankkeita on lähinnä Pohjois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Lisäksi metsäkeskuksissa on suunniteltuna kumotun metsänparannuslain mukaisesti rahoitettavaksi tarkoitettuja hankkeita siten, että niiden toteuttaminen vaatisi noin 29 miljoonaa markkaa valtion tukea. Näiden hankkeiden rahoituksesta metsäkeskukset eivät ole kuitenkaan tehneet rahoituspäätöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 24 päivänä elokuuta 1998 metsäkeskuksille määräyksen, jonka mukaan metsäkeskuksen on pidättäydyttävä kumotun metsänparannuslain nojalla tehtävistä rahoituspäätöksistä, mikäli töiden toteutuminen kumotun metsänparannuslain mukaisesti on epävarmaa rahoituslain siirtymäsäännöksen puitteissa. Määräys on voimassa toistaiseksi.
Metsänparannuslain mukaisina suunnitellut tai hyväksytyt hankkeet voitaisiin saattaa loppuun rahoituslain nojalla, mikäli maanomistajat hakisivat rahoituslain mukaista rahoitusta. Maanomistajaa ei kuitenkaan metsänparannuslain nojalla voida velvoittaa töiden loppuunsaattamiseen. Metsänuudistamistöiden osalta metsälaki (1093/1996) velvoittaa maanomistajan huolehtimaan metsänhakkuun jälkeen uuden puuston aikaansaamisesta. Kunnostusojitus- ja metsätiehankkeiden osalta velvoitetta töiden loppuunsaattamiseen ei ole. Tällöin toteutustöiden jäädessä kesken tähän asti hankkeisiin käytetyt valtion varat olisivat menneet hukkaan. Varsinkin tilojen yhteisinä toteutettavissa kunnostusojitus- ja metsätiehankkeissa rahoituksen muuttamisella ja suunnitelman mahdollisella tarkistamisella rahoituslain mukaiseksi olisi sellaisia vaikutuksia maan-omistajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin samoin kuin valtion saamisen turvaamiseenkin, että nämä edellyttäisivät maanomistajien suostumusta ja hanketta koskevien asioiden varsin laajaa uudelleen käsittelyä.
Ehdotetaan, että valtion varoja voitaisiin käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 2001 loppuun sellaisten metsänparannushankkeiden rahoittamiseen, joista metsäkeskus on tehnyt rahoituspäätöksen ennen 1 päivää syyskuuta 1998.
1.4.Valtion saamisen turvaaminen
Voimassa olevan rahoituslain 13 §:n säännöksen mukaan kiinteistö on panttina sen osalle myönnetyn lainan ja lainalle laskettavan koron suorittamisesta. Tarkoituksena on, että lakisääteinen panttioikeus ulotettaisiin uusien lainojen osalta kattamaan myös perimiskulut. Lisäksi säännöstä täsmennettäisiin mainitsemalla erikseen viivästyskorot.
2.Esityksen vaikutukset
Lapin lain töiden varojen tarve on noin 28 miljoonaa markkaa. Jos keskeneräiset hankkeet rahoitettaisiin rahoituslain nojalla, olisi valtion tuen tarve noin 18―20 miljoonaa markkaa. Mikäli maanomistajat eivät hakisi rahoituslain mukaista tukea töiden loppuunsaattamiseen, on luultavaa, että osa alueista jäisi vajaatuottoiseen tilaan, vaikka maanomistajat velvoitettaisiinkin omalla kustannuksellaan töiden päättämiseen. Pohjois-Suomessa on vajaatuottoisten metsien määrä yksityisten maanomistajien omistamista metsistä 12,4 prosenttia, kun vastaava luku Etelä-Suomessa on 7,2 prosenttia.
Kumotun metsänparannuslain mukaisesti rahoitettavien töiden valtion tuen tarve on noin 74,4 miljoonaa markkaa, josta metsänuudistamisen osuus on 68 prosenttia. Osa kumotun metsänparannuslain mukaisista metsänuudistamiskohteista jäisi vajavaisesti toteutetuiksi ja lisäisi näin metsänuudistamisen epäonnistumisen riskiä. Myös kunnostusojitus- ja metsätiehankkeita jäisi kesken valtion rahoituksen loppuessa.
Varsinkin metsänuudistamisessa on keskeneräisten töiden määrä niin suuri, että Lapin lain ja metsänparannuslain mukaisen rahoituksen mahdollistaminen näille hankkeille olisi uudistamistöiden laadun kannalta erittäin tarpeellista. Uudistamistöiden siirtyminen tuleviin kasvukausiin heikentäisi merkittävästi uudistamistulosta ja aiheuttaisi häiriöitä taimituotannossa ja työllisyydessä erityisesti Pohjois-Suomessa.
Energiapuuta on korjattu valtion rahoittamilta nuoren metsän hoitokohteilta 300 000 ― 500 000 kiintokuutiometriä vuosittain. Energiapuun haketukseen on saatujen selvitysten perusteella maa- ja metsätalousministeriössä harkittu myönnettäväksi 10 markkaa irtokuutiometriä kohti. Tällöin valtion tuki nykyisillä energiapuun kertymillä olisi enintään 10 miljoonaa markkaa vuonna 1999.
3.Asian valmistelu
Eduskunta on valtion vuoden 1999 talousarviota hyväksyessään edellyttänyt, että hallitus ryhtyy toimiin rahoituslain muuttamiseksi siten, että se mahdollistaa ympäristötuen maksamisen hakeyrittäjille ja Lapin lain voimassaoloajan päättyessä toteuttamatta vielä olevien metsänuudistamishankkeiden saattamisen loppuun Pohjois-Suomessa.
Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä. Esityksestä on pyydetty lausunnot metsäkeskuksilta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastolta, Puuenergia ry:ltä, Itä-Suomen energiatoimistolta sekä Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:ltä.
Annetuissa lausunnoissa on pääsääntöisesti puollettu esitystä ja erityisesti korostettu esityksessä ehdotettujen lainmuutosten kiireellisyyttä. Eräissä lausunnoissa on esitetty energiapuun haketustukea myönnettäväksi esitettyä laajemmin.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.Lakiehdotuksen perustelut
6 § . Työlajien määritelmät. Pykälän 1 momentissa säädettyyn määritelmään metsänuudistamisesta ehdotetaan lisättäväksi ennen vuotta 1999 aloitetun uudistushakkuun jälkeinen metsänuudistaminen silloin, kun toimenpiteiden rahoittamisesta on tehty päätös Lapin lain nojalla. Maanomistaja joutuisi kuitenkin tekemään rahoituslain mukaisen hakemuksen näiden keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattamiseksi tarvittavasta rahoituksesta.
9 a § . Eräiden uudistamistöiden rahoitus. Lisättäväksi ehdotetussa 9 a §:ssä säädettäisiin Lapin lain mukaisten, keskeneräisten metsänuudistamistöiden rahoituksesta. Koska Lapin lain nojalla tehtyjen rahoituspäätösten perusteena olleet, hankkeiden rahoitusrakennetta, tuen määräytymisperusteita ja tukitasoa koskevat säännökset poikkeavat huomattavasti rahoituslain vastaavista, ehdotetaan, että metsäkeskuksissa keskeneräisinä olevat hankkeet voitaisiin saattaa loppuun alkuperäisten rahoituspäätösten nojalla.
13 § . Vastuu valtion saamisesta. Pykälän 1 momentin säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistö olisi panttina myös lainan perimiskuluista. Samalla säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että koron lisäksi mainittaisiin myös viivästyskorko panttioikeuden piiriin kuuluvana.
22 § . Rahoitettavat toimenpiteet. Pykälän 1 momentissa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin ehdotetaan lisättäväksi nuoren metsän hoitokohteelta korjatun energiapuun haketus. Haketukseen myönnettäisiin tukea vain siinä tapauksessa, että nuoren metsän hoitotyö tai energiapuun korjuutyö, josta korjattavan puun haketukseen tuki myönnettäisiin, olisi rahoitettu rahoituslain nojalla. Näin uusi tukimuoto ei aiheuttaisi kovin suurta lisäyksen tarvetta rahoitettavien toimenpiteiden hallinnointiin ja valvontaan. Pykälän 2 momentti säilyy muuttumattomana.
23 § . Tuen määrä. Uuden 5 momentin mukaan metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö vahvistaisi energiapuun haketukseen myönnettävän tuen markkamäärän hakkeen irtokuutiometriä kohti. Ministeriölle säädettäisiin myös valtuus antaa tarkempia yleisiä määräyksiä energiapuun haketukseen tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksistä. Tarkoituksena on määrätä, että tuki myönnettäisiin haketta energiakäyttöön toimittaville tahoille. Tuen saajien olisi rahoitusta hakiessaan osoitettava, että haketetun puun alkuperä vastaa laissa tarkoitettua.
24 § . Hakeminen ja myöntäminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotettu muutos aiheutuu 22 §:n 1 momentin muuttamisesta.
30 § . Pakkoperintä. Pykälän säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pakkoperinnässä sovellettaisiin sellaisenaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädettyä menettelyä ja pykälästä poistettaisiin pakkoperintää koskevat erillissäännökset.
38 § . Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtion varoja voitaisiin käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 2001 loppuun sellaisten metsänparannushankkeiden rahoittamiseen, joista metsäkeskus on tehnyt rahoituspäätöksen ennen 1 päivää syyskuuta 1998. Maa- ja metsätalousministeriön 24 päivänä elokuuta 1998 antamalla edelleen voimassa olevalla määräyksellä on mainittujen rahoituspäätösten tekeminen ollut toistaiseksi kiellettynä. Kumotun metsänparannuslain nojalla rahoitettaisiin keskeneräisiä metsänuudistamis-, kunnostusojitus- ja metsätiehankkeita.
2.Tarkemmat säännökset
Ehdotetut muutokset eivät anna aihetta muuttaa kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua asetusta (1311/1996) . Maa- ja metsätalousministeriö tulee antamaan tarkempia yleisiä määräyksiä energiapuun haketukseen myönnettävän tuen myöntämisen edellytyksistä.
3.Voimaantulo ja soveltaminen
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt sen. Uutena tukimuotona lakiin sisällytettävää energiapuun haketustukea koskevat säännökset ehdotetaan kuitenkin saatettaviksi asetuksella voimaan vasta sen jälkeen kun Euroopan yhteisöjen komissio on tällaisen tuen hyväksynyt. Haketustukea koskevat säännökset olisivat voimassa vuoden 1999 loppuun.
Lapin lain keskeneräisissä metsänuudistamistöissä ja niihin liittyvissä maanomistajan oikeuksissa ja velvollisuuksissa sovellettaisiin tehtyjen rahoituspäätösten perusteena olleita Lapin lain säännöksiä. Toimielimien ja menettelyjen suhteen voitaisiin kuitenkin noudattaa rahoituslain säännöksiä.
Ehdotetulla 13 §:n muutoksella ei olisi taannehtivaa vaikutusta. Siten kiinteistö ei olisi panttina perimiskuluista silloin, kun laina on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 13 §:n 1 momentti, 22 §, 24 §:n 1 momentti, 30 § ja 38 §:n 1 momentti,
sellaisena kuin niistä on 22 § osaksi laissa 1286/1997, sekä
lisätään lakiin uusi 9 a § sekä 23 §:ään sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1286/1997, uusi 5 momentti seuraavasti:
6 §Työlajien määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) metsänuudistamisella:
a) metsätalouden käyttöön otettavan, metsänkasvatukseen soveltuvan alueen metsittämistä;
b) luontaisen uudistumisen edistämistä suojametsäalueella ja suoja-alueella;
c) vähäpuustoisen tai vähäarvoista puustoa kasvavan metsän uudistushakkuun jälkeisiä uuden puuston aikaansaamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä asetuksella säädettävissä tapauksissa; sekä
d) ennen vuotta 1999 aloitetun uudistushakkuun jälkeisiä uuden puuston aikaansaamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä, joiden rahoittamisesta on tehty päätös Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1057/1982) nojalla ennen mainitun lain voimassaoloajan päättymistä;
9 a §Eräiden metsänuudistamistöiden rahoitus
Poiketen siitä, mitä 8 ja 9 §:ssä säädetään metsänuudistamistöiden rahoittamisesta tai rahoituksen määrästä ja perusteista, 6 §:n 1 momentin 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun metsänuudistamistyöhön sovelletaan töiden alkuperäisen rahoituspäätöksen perusteena olleita Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain säännöksiä.
13 §Vastuu valtion saamisesta
Kiinteistö on panttina sen osalle myönnetyn lainan, lainan koron ja viivästyskoron sekä perimiskulujen suorittamisesta niin kuin maakaaren (540/1995) 20 luvussa säädetään.
22 §Rahoitettavat toimenpiteet
Edellä 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin voidaan rahoitusta myöntää:
1) 3 §:ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadintaan;
2) juurikäävän torjuntaan;
3) ennalta arvaamattoman virheen korjaamiseen;
4) vahingon korvaamiseen;
5) yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistävään kokeilu- ja selvitystoimintaan; sekä
6) 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun energiapuun haketukseen.
Virheellä ja vahingolla tarkoitetaan tämän lain mukaisesti rahoitettuihin toimenpiteisiin liittyvää virhettä tai vahinkoa.
23 §Tuen määrä
Energiapuun haketuksessa tuen enimmäismäärä on metsätalousasioissa toimivaltaisen ministeriön vahvistama markkamäärä valmistetun hakkeen irtokuutiometriä kohti. Ministeriö voi antaa tarkempia yleisiä määräyksiä edellä tarkoitetun tuen myöntämisen edellytyksistä.
24 §Hakeminen ja myöntäminen
Rahoitusta 2 luvussa tarkoitettuihin puuntuotannon kestävyyden turvaamistöihin, 3 luvussa tarkoitettua ympäristötukea ja rahoitusta 22 §:n 1 momentin 1―4 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin haetaan metsäkeskukselta.
30 §Pakkoperintä
Lainojen erääntyneet vuotuismaksut saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Myös valtiolle tämän lain nojalla takaisin perittävä rahoitus tai maksettavaksi määrättävät muut suoritukset saadaan periä ulosottotoimin sanotussa järjestyksessä.
38 §Siirtymäsäännökset
Tämän lain tarkoituksiin osoitettuja varoja saadaan käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 1999 loppuun sellaisen metsänparannushankkeen rahoittamiseen, jota koskevan suunnitelman maastotyöt on tehty vuoden 1996 loppuun mennessä tai rahoituspäätös annettu ennen tämän lain voimaantuloa, sekä sellaisen ennen tämän lain voimaantuloa aloitetun metsänparannustyön rahoittamiseen, joka on suoritettu ilman metsälautakunnan tai metsäkeskuksen ennakkoon hyväksymää suunnitelmaa ja jota koskeva rahoitushakemuksen käsittävä loppuselvitys on toimitettu metsäkeskukselle viimeistään vuoden 1997 loppuun mennessä. Lisäksi tämän lain tarkoituksiin osoitettuja varoja saadaan käyttää kumotun metsänparannuslain mukaisesti vuoden 2001 loppuun sellaisen metsänparannushankkeen rahoittamiseen, jota koskeva rahoituspäätös on annettu ennen 1 päivää syyskuuta 1998.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta . Lain 22 § ja 23 §:n 5 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta asetuksella säädettävänä ajankohtana ja ovat voimassa 31.12.1999 asti.
Sen lisäksi mitä 9 a §:ssä säädetään 6 §:n 1 momentin 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista metsänuudistamistöistä, näiden töiden samoin kuin maanomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien osalta on noudatettava töiden alkuperäisen rahoituspäätöksen perusteena olleita Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain säännöksiä. Tämä ei kuitenkaan koske toimielimiä ja menettelyjä, joihin tämän lain säännöksiä voidaan soveltaa silloinkin, kun muutoin sovelletaan ensiksi mainitun lain säännöksiä.
Lainaan, joka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 13 §:n 1 momentin säännöstä sellaisena kuin se oli ennen tämän lain voimaantuloa.
Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1999
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Erkki Tuomioja