HE 59/1998

1.1.1Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteishaku

Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijat valitaan yhteishaun avulla. Opiskelijavalintaa koskevista henkilörekistereistä säädetään ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteishakujärjestelmästä annetussa asetuksessa (807/1995) , jota sovelletaan ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/1987) tarkoitetun ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen ja lukiolaissa (477/1983) tarkoitetun lukiokoulutuksen opiskelijavalinnan järjestämisessä. Asetusta voidaan soveltaa myös muun ammatillisen koulutuksen ja kansanopistojen yleissivistävän koulutuksen opiskelijavalintaan, siten kuin opetusministeriö tarkemmin määrää.

Ammatillisen perustutkintoihin johtavan koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku järjestetään keskitetysti. Keskitetyn järjestelmän avulla tiedotetaan opinnoista, hakeudutaan opintoihin ja välitetään oppilaitoksille opiskelijavalintaa varten tarvittavat tiedot. Järjestelmän avulla myös tiedotetaan valitsematta jääneille hakijoille muista koulutusmahdollisuuksista sekä tuotetaan tietoa hakijoista ja valituista koulutusjärjestelmän toiminnan seurantaa ja arviointia varten.

Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta, koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvästä valtakunnallisesta tiedotuksesta sekä antaa ohjeet yhteishaun alueellisesta järjestämisestä. Opetushallitus määrää yhteishaun alueellista järjestämistä varten yhteishakualueet ja yhteishaun aikataulun sekä antaa ohjeet menettelytavoista.

Yhteishaun alueellisesta järjestämisestä vastaavat lääninhallitukset. Ne huolehtivat hakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä, hakeutumiseen ja valintaan liittyvästä yleisestä tiedotuksesta sekä muista yhteishaun käytännön järjestelyistä alueillaan.

Yhteishaun toteuttamista varten muodostetaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla yhteishaussa mukana oleviin oppilaitoksiin pyrkijöistä sekä peruskoulun päättöluokkien oppilaista hakija- ja valintarekisterit, joihin talletetaan valinnassa tarvittavat tiedot opetusministeriön määräysten mukaan. Tiedot kerätään hakijoilta, oppilaitoksilta, kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain (706/1992) 2 §:ssä tarkoitetuilta monijäsenisiltä toimielimiltä, väestörekisterikeskuksesta ja ylioppilastutkintolautakunnalta. Lääninhallituksella on oikeus saada peruskoulun ja niitä korvaavien koulujen päättöluokkien oppilaista ne tiedot, jotka tarvitaan opiskelijoiden valintaa varten tarvitaan.

Opetushallitus vastaa valtakunnallisen rekisterin kokoamisesta ja pitämisestä sekä ohjaa alueellisten rekisterien kokoamista ja pitämistä. Se myös toimittaa valtakunnallisista rekistereistä muodostetut alueelliset rekisterit lääninhallituksille.

Lääninhallitus vastaa alueellisten rekisterien kokoamisesta ja pitämisestä. Se myös toimittaa alueensa yhteishakuun kuuluville oppilaitoksille niihin pyrkineitä ja valittuja koskevat tiedot alueellisista rekistereistä. Lääninhallitus voi jälkiohjausta varten toimittaa alueensa kuntien kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuille monijäsenisille toimielimille ja peruskouluille rekisterien peruskoulun päättöluokkien oppilaita koskevat tarpeelliset tiedot.

Rekisteristä voidaan luovuttaa tietoja tilastokeskukselle ja opintotukiasioiden käsittelyä varten kansaneläkelaitokselle.

Oppilaitosten pääsyvaatimuksista ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään erikseen. Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä.

Vuonna 1997 ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin haki yhteishaussa yhteensä noin 113 800 henkilöä ja opinnot aloitti yhteensä noin 79 300 opiskelijaa.

1.1.2.Ammattikorkeakoulujen yhteishaku

Ammattikorkeakouluihin valitaan opiskelijat yhteishaun avulla. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintaa koskevista henkilörekistereistä säädetään ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annetussa asetuksessa (257/1995) . Asetusta sovelletaan ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa tarkoitettujen ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan järjestämisessä otettaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Asetusta sovelletaan myös otettaessa opiskelijoita ammattitutkintoon johtaviin opintoihin, joista säädetään nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeilusta annetussa laissa (391/1991) sekä opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutukseen, josta säädetään ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/1987) .

Ammattikorkeakouluopintoihin hakeutumista, asianomaisia ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia samoin kuin opetus- ja muuta hallintoa varten on ammattikorkeakoulujen yhteishaun tietojärjestelmä, jota käytetään tiedottamiseen opinnoista, opintoihin hakeutumiseen, opiskelijavalintaa varten tarpeellisten, hakijoita koskevien tietojen antamiseen ammattikorkeakouluille ja oppilaitoksille sekä koulutusjärjestelmän kehityksen seurantaan. Tietojärjestelmää käytetään myös tuettaessa valitsematta jääneiden hakeutumista muuhun koulutukseen.

Opetusministeriö määrää yhteishaun aikataulun. Yhteishaun aikataulu on sovittava, mikäli mahdollista, tarkoituksenmukaisella tavalla yliopistojen sekä muiden tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijavalintaan.

Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta, koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä sekä antaa ohjeet yhteishaun alueellisesta toteutuksesta.

Lääninhallitukset vastaavat yhteishaun alueellisesta järjestämisestä. Ne huolehtivat hakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä, hakemiseen ja valintaan liittyvästä yleisestä tiedotuksesta sekä muista yhteishaun käytännön järjestelyistä.

Yhteishakua varten muodostetaan ammattikorkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin hakevia sekä nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa päättöluokalla olevia koskevat hakija- ja valintarekisterit, joihin talletetaan valinnassa tarvittavat tiedot sen mukaan kuin opetusministeriö tarkemmin määrää. Tiedot voidaan kerätä hakijoilta, oppilaitoksilta, väestörekisterikeskuksesta ja ylioppilastutkintolautakunnalta.

Opetushallitus vastaa valtakunnallisen rekisterin kokoamisesta ja pitämisestä sekä ohjaa alueellisten rekisterien kokoamista ja pitämistä. Opetushallitus toimittaa valtakunnallisesta rekisteristä muodostetut alueelliset rekisterit lääninhallituksille.

Lääninhallitus vastaa alueellisten rekisterien kokoamisesta ja pitämisestä. Rekisteristä voidaan luovuttaa tietoja tilastokeskukselle ja opintotukiasioiden käsittelyä varten kansaneläkelaitokselle. Tarkempia määräyksiä ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnasta antaa lisäksi tarvittaessa opetusministeriö.

Vuonna 1997 alkaneeseen ammattikorkeakouluihin ja opistoasteen koulutukseen haki yhteishaussa yhteensä noin 80 600 henkilöä ja opinnot aloitti noin 22 800 opiskelijaa.

1.1.3.Yliopistojen opiskelijavalinta

Yliopistojen opiskelijavalinnoista säädetään yliopistolaissa (645/1997) ja yliopistolain voimaanpanosta annetussa laissa (646/1997) . Yliopistojen opiskelijavalintoja varten tehtävistä henkilörekistereistä ei ole säädetty.

Yliopistojen opiskelijavalinnoille on tunnusomaista, että kukin yliopisto päättää opiskelijoiden ottamisesta ja valinnat toteutetaan hajautetusti. Valinnoissa käytettävät henkilörekisterit ovat pääasiassa yliopistokohtaisia. Niillä koulutusaloilla, joilla opiskelijat valitaan koordinoidusti tai yhteisvalinnan avulla, yliopistoilla voi olla yhteisiä henkilörekistereitä.

Parhaillaan yliopistojen opiskelijavalintojen tueksi rakennetaan yhteistä järjestelmää, jota on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran yliopistojen opiskelijavalinnoissa vuonna 1998.

Yliopistolain mukaan opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelijapaikan. Yliopistolain voimaanpanosta annetun lain mukaan tätä säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran lukuvuotta 1999―2000 koskevissa opiskelijavalinnoissa. Tätä ennen voidaan kuitenkin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Vuonna 1997 yliopistojen alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin haki yhteensä noin 61 900 henkilöä ja opiskelijoiksi hyväksyttiin noin 18 600 henkilöä.

1.1.4.Ylioppilastutkintorekisteri

Ylioppilastutkinnoista säädetään ylioppilastutkintoasetuksessa (1000/1994) . Asetuksen 5 §:n mukaan ylioppilastutkintolautakunta ylläpitää ylioppilastutkintorekisteriä, johon merkitään kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimet ja henkilötunnukset sekä heidän kokeissa saamansa arvosanat ja tutkinnon suorittaminen sekä muut tarpeelliset tiedot. Asetuksen 6 §:n mukaan lautakunnalla on oikeus saada maksutta lukioilta tarpeelliset kokeiden järjestämiseen ja arvosteluun liittyvät tiedot. Asetuksen 24 §:ssä säädetään, että ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa virkakäyttöön ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset nimitiedot henkilötunnuksineen sekä tiedot kokelaiden arvosanoista. Lisäksi saadaan luovuttaa julkaistavaksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Henkilötietojen luovuttamisesta on voimassa, mitä yleisen asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa säädetään (51/1983) .

Ylioppilastutkintotiedot on rekisteröity valtakunnalliseen ylioppilastutkintorekisteriin, jossa ylioppilastutkinnon suorittaneet rekisteröidään tutkintokausittain historiarekistereihin. Rekisteritietoja on olemassa vuodesta 1964 lähtien niin, että kustakin tutkintokerrasta on talletettu tiedot samaan tiedostoon. Ylioppilastutkintorekisterin tietosisällöt ovat: kokelaan perustiedot, ilmoittautumistiedot, arvostelutiedot ja kouluarvosanat.

2.2.1.Yleistä

Henkilötietojen suojaa koskevassa laissa edellytetään, että tietyistä asioista säädetään erityislainsäädännöllä. Opiskelijavalinnan ja ylioppilastutkintojen osalta ehdotetaan säädettäväksi rekisterinpitäjistä, käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä sekä tietojen keräämisestä, luovuttamisesta ja säilytysajoista.

Ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakurekisterit ovat olleet olemassa jo useita vuosia itsenäisinä rekistereinä. Ylioppilastutkintorekisteriä on pidetty vuosikymmeniä. Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteriä ollaan perustamassa.

2.2.2.Opiskelijavalintarekisteri

Opiskelijavalintarekisteriä käytettäisiin valittaessa opiskelijoita yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Rekisteri koostuisi yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteristä, ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisteristä sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakurekisteristä. Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteriä käytettäisiin valittaessa opiskelijoita, jotka tulevat suorittamaan alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Opiskelijoiden ottaminen jatkotutkintoihin johtaviin opintoihin, avoimeen yliopisto-opetukseen ja täydennyskoulutukseen jäisi ulkopuolelle. Ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisteriä käytettäisiin valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin opintoihin. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakurekisteriä käytettäisiin valittaessa opiskelijoita ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen.

Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin avulla voidaan seurata hakijoiden hakukäyttäytymistä, opiskelupaikkojen täyttymistä ja yliopistolaissa säädetyn yhden opiskelupaikan periaatteen toteutumista, koordinoida valintoihin liittyvää hallinnollista työtä sekä parantaa mahdollisuuksia kunkin yliopiston sisäiseen valintayhteistyöhön sekä yliopistojen keskinäiseen yhteistyöhön. Rekisterin avulla on tarkoitus tukea laajemminkin yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämistä.

Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri on henkilörekisteri, johon talletetaan hakijaa, hänen hakutoiveitaan, hänen saamiaan opinto-oikeuksia ja opiskelupaikan vastaanottamista koskevat tiedot sekä kirjoittautumistiedot. Lisäksi rekisteriin talletetaan hakijoita koskevat ylioppilastutkintotiedot. Rekisteri yhteensovitetaan teknisesti ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisterin kanssa siten, että yhden opiskelupaikan periaatetta voidaan seurata koko korkeakoululaitoksessa.

Opiskelijavalintarekisteriä pitäisi opetushallitus. Rekisterinpitoon osallistuisivat myös lääninhallitukset opetushallituksen lukuun, ei kuitenkaan yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin osalta.

Laajan rekisterin käyttötarkoitus on syytä määritellä siten, että käyttöä ei tarpeettomasti rajoiteta vaan rekisteri on hyödynnettävissä kaikkiin opiskelijavalintaan liittyviin tarpeisiin. Käyttötarkoitukset esitetään säädettäväksi 2 §:ssä. Säännös ei edellytä, että jokaista opiskelijavalintarekisterin osarekisteriä käytettäisiin kaikkiin pykälässä mainittuihin tarkoituksiin mutta mahdollistaa riittävän laaja-alaisen käytön. Rekisteristä saatavia tietoja käytettäisiin valinnan vaatiman työn järkiperäistämiseksi. Päätöksentekijä ja päätöksentekotapa opiskelijoita otettaessa ilmenee eri oppilaitoksia koskevista säädöksistä.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi tietoryhmistä, joihin talletettavien tietojen tulee kuulua. Kaikkien mahdollisesti talletettavien tietojen yksityiskohtainen luetteloiminen laissa on mahdotonta. Ehdotuksen mukaan kuhunkin opiskelijavalintarekisteriin kuuluvaan rekisteriin voitaisiin tallettaa myös käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja, jotka eivät sisälly pykälässä lueteltuihin tietoryhmiin. Tällainen mahdollisuus on tarkoituksenmukainen opiskelijavalinnan kehittämistä silmällä pitäen. Tietoryhmien sisältöä ja ryhmiin kuuluvien tietojen tarvetta selvitetään yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksen kannalta on tärkeää, että tiedot ovat virheettömiä ja voidaan tarvittaessa tarkistaa. Keräämisen tulisi sujua nopeasti, joustavasti ja vähäisin kustannuksin. Ehdotuksen mukaan tiedot saataisiin kerätä hakijoilta, väestörekisterikeskukselta, ylioppilastutkintolautakunnalta, kunnilta, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjiltä sekä eräissä tapauksissa kahden tai useamman yliopiston yhteisistä rekistereistä. Mahdollisuus kerätä tietoja myös kunnilta on mukana, koska kunnilla on luettelot peruskoulun päättöluokkien oppilaista ja näitä tietoja tarvitaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaan.

Ehdotuksen mukaan koulutukseen hakevalle tulee ilmoittaa, mitä häntä koskevia tietoja opiskelijavalintarekisteriin talletetaan. Käytännössä ilmoittaminen järjestettäisiin siten, että hakulomakkeessa ja sen täyttöohjeissa mainittaisiin tietojen rekisteröimisestä sekä siitä, mistä muualta kuin hakijalta itseltään tietoja kerätään ja mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan. Hakulomakkeessa tai täyttöohjeessa kerrottaisiin myös rekisteriselosteesta.

Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin tietoja on luovutettava opiskelijavalintaa varten oleviin yliopistojen rekistereihin ja päinvastoin. Ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakurekisterien toiminta edellyttää tietojen luovuttamista ammattikorkeakouluille sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille.

Opiskelijavalintarekisterin hyödyntämiseksi on syytä säätää mahdollisuudesta tietojen luovuttamiseen myös muualle. Tämä luovuttaminen ei palvele opiskelijavalintarekisterin varsinaista käyttötarkoitusta, mutta on tarpeen, jotta useiden viranomaisten ei tarvitsisi muulla tavalla kerätä samoja tietoja. Ehdotuksen mukaan tietoja voitaisiin luovuttaa asianomaiselle ministeriölle (opetusministeriö) ja tilastokeskukselle koulutusjärjestelmän seurantaa varten, kansaneläkelaitokselle opintotukiasioiden käsittelyä varten, kansaneläkelaitokselle ja työvoimaviranomaisille pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (709/1997) ja työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain (1402/1997) mukaisten tukien myöntämistä varten sekä kunnalle, joka järjestää kansanterveyslain (66/1972) mukaista opiskelijaterveydenhuoltoa, ja muulle saman lain mukaisen opiskelijaterveydenhuollon järjestäjälle. Opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä säädetään kansanterveyslain 14 §:n 6 kohdassa (71/1991) . Säännöksessä kunta velvoitetaan järjestämään alueellaan sijaitsevien, asetuksessa säädettävien muiden oppilaitosten kuin peruskoulujen ja lukioiden opiskelijoille terveydenhuoltoa näiden kotipaikasta riippumatta ja säädetään mahdollisuudesta järjestää yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito sekä hammashuolto myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. Tietoja luovutettaisiin vain siinä määrin kuin kunkin vastaanottajan laissa mainittavien tehtävien hoitamiseksi olisi tarpeen; valtaosa opiskelijavalintarekisterin tiedoista on tarpeetonta esimerkiksi opintotuki- ja terveydenhuoltoasiossa. Kustannusten rajoittamiseksi tiedot on voitava luovuttaa myös siten, että rekisterin tiedoista luovutetaan vastaanottajalle sen määrittelemä osa ilman, että vastaanottaja yksilöisi ne henkilöt, joiden tiedot se tarvitsee. Koulutusjärjestelmän seurantaa varten ei yleensä ole tarpeen luovuttaa tietoja, joiden perusteella yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa. Kuitenkin opetusministeriö voi joissakin tapauksissa tarvita myös tällaisia tietoja, kun tehtävät sitä edellyttävät.

Perustuslakivaliokunta on antaessaan hallintovaliokunnalle lausunnon hallituksen esityksestä laiksi poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa (HE 57/1995 vp) ottanut sen kannan, että henkilörekistereihin talletettujen tietojen säilytysajat kuuluvat hallitusmuodon 8 §:n 1 momentissa ilmaistun lailla säätämisen vaatimuksen piiriin (PeVL 8/1995 vp). Ottaen huomioon tämän kannanoton sekä sen, että henkilörekisterilaissa säädetään talletettujen tietojen hävittämisestä ja että uudessa henkilötietojen suojaa koskevassa laissa on tarkoitus säätää vastaavalla tavalla, rekistereihin talletettujen tietojen säilytysajoista esitetään säädettäväksi lakiehdotuksen 7 §:ssä. Koska osa sekä koulutuksiin valitsematta jääneistä että valituista hakee uudelleen koulutukseen lähivuosina, on tarpeellista, että opiskelijavalintarekisterin tietoja säilytettäisiin muutamia vuosia sen opiskelijavalintapäätöksen jälkeen, jota varten ne on talletettu. Koulutuksen arvioinnin ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot sekä tutkimuksen lähdeaineistona muusta syystä tarpeelliset tiedot säilytettäisiin pysyvästi. Arkistolaitos määräisi tarkemmin pysyvästä säilyttämisestä.

2.2.3.Ylioppilastutkintorekisteri

Ehdotetussa laissa säädettäisiin ylioppilastutkintorekisteriä koskevista asioista, joista nykyään säädetään ylioppilastutkintoasetuksessa. Rekisterin käyttötarkoitukseksi ehdotetaan ylioppilastutkinnon järjestäminen, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttäminen sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seuranta. Rekisterinpitäjänä toimisi edelleen ylioppilastutkintolautakunta.

Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan ylioppilastutkintorekisteriin merkitään kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimet ja henkilötunnukset sekä heidän kokeissa saamansa arvosanat ja tutkinnon suorittaminen sekä muut tarpeelliset tiedot. Rekisteriin talletetaan nykyään esimerkiksi tiedot kokelaiden suorittamista eri aineiden oppimääristä ja ylioppilastutkintoon kuuluvien aineiden kouluarvosanat. Talletettavat tiedot säilyisivät ennallaan, mutta niiden luetteloa tarkennettaisiin. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että ylioppilastutkintorekisteriin voidaan tallettaa myös muita kuin luettelossa mainittuja, rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja. Rekisterin tiedot säilytettäisiin edelleen pysyvästi.

Ylioppilastutkintorekisteristä luovutettaisiin opiskelijavalintarekisteriin niitä henkilöitä koskevat, opiskelijavalinnan kannalta tarpeelliset tiedot, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin koulutukseen. Tämä säästäisi merkittävästi työtä ja vähentäisi puutteellisten ja virheellisten tietojen määrää opiskelijavalinnassa. Ylioppilastutkintolautakunta saisi luovuttaa ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet julkaistaviksi samoin kuin nykyään.

2.2.4.Muutokset voimassa oleviin lakeihin

Yliopistolakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännös, jonka mukaan opiskelijavalinta järjestetään pääsääntöisesti opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että niiden mukaan opiskelijavalinta järjestetään pääsääntöisesti yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteriä käyttäen.

Ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan hakija voi samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Koska tällainen säännös on ennestään yliopistolaissa, säännöksen ottaminen ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin merkitsee, että hakija voi samana lukuvuonna ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan, joka on joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Rajoituksella tehostettaisiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa siten, että käyttämättömät opiskelijapaikat vähenisivät. Rajoitus koskisi vain saman lukuvuoden aikana vastaanotettavia paikkoja, sillä koulutusalan ja oppilaitoksen vaihtamista ei haluta estää.

Päätöksenteloa koskevassa yliopistolain pykälässä säädetään muun muassa siitä, millä edellytyksillä monijäsenisen hallintoelimen jäsenet osallistuvat opintosuorituksen arvosteluun. Tätä säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi.

Ammattikorkeakoululain mukaan eräistä opiskelijaa koskevista päätöksistä valitetaan lääninhallitukseen. Muiden oppilaitosten vastaavista päätöksistä valitetaan lääninoikeuteen. Muutoksenhakusäännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että lääninoikeus tulee valitusviranomaiseksi opiskelijaa koskevissa asioissa myös ammattikorkeakouluissa.

1luku. Opiskelijavalintarekisteri

1 §. Rekisteri ja rekisterinpitäjä . Pykälän 1 momentin mukaan opiskelijavalintarekisteri muodostuu kolmesta osarekisteristä, joita käytetään valittaessa opiskelijoita eri koulutuksiin. Pykälän 2 momentissa säädetään rekisterinpitäjästä ja teknisistä ylläpitäjistä.

2 §. Käyttötarkoitus . Pykälän 1 momentissa mainitaan lait, joissa tarkoitettujen koulutusten opiskelijavalintaan rekisteriä käytetään. Pykälän 2 momentissa luetellaan opiskelijavalintaan kuuluvia toimintoja, joissa rekisteriä hyödynnetään.

3 §. Tietosisältö . Henkilötunnuksen rekisteröiminen on välttämätöntä ottaen huomioon, miten suurista hakijoiden määristä on kysymys. Tietojen siirtäminen ylioppilastutkintorekisteristä muihin opiskelijavalintarekisteriin ja tietojen luovuttaminen yliopistojen rekistereihin, ammattikorkeakouluille, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille sekä viranomaisille ei onnistuisi ilman henkilötunnusta. Ainakin yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmä soveltuu myös vieraskielisen, tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalintaan, joten kansalaisuuden rekisteröiminen on seurannan kannalta tarpeellista. Äidinkieli ja sukupuoli voivat eräissä tapauksissa olla opiskelijavalinnan perusteita.

Aikaisempaa koulutusta ja koulumenestystä koskevat tiedot ovat opiskelijoiden valinnassa välttämättömiä, samoin ylioppilastutkinnon kokeissa saavutetut arvosanat ja pistemäärät, kun tutkinto tai yksittäisiä arvosanoja on suoritettu.

Mahdollisuus rekisteröidä ammatinvalintaan vaikuttavia terveystietoja on tarpeen, jotta tieto terveyttä koskevan, ammatinvalintaan vaikuttavan seikan olemassaolosta siirtyy opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen tekijälle. Silloin kun hakijan terveydentilaan kuuluva seikka voi vaikeuttaa ammatissa toimimista yleisesti tai työskentelyä alalla, jolle hakija pyrkii, asiaa koskeva tieto voidaan tallettaa jatkotoimien järjestämiseksi. Koska terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta koskevat tiedot ovat henkilötietojen suojaa koskevan lain mukaan arkaluonteisia tietoja, niitä tiedustellaan vain hakijoilta itseltään ja vain siinä tapauksessa, että tiedoilla on merkitystä hakeuduttaessa koulutuksen ja ammatinharjoittamisen kannalta.

Monissa opiskelijavalinnoissa myös tiedot työkokemuksesta ja harrastustoiminnasta ovat merkityksellisiä. Näiden tietojen yhteydessä saattaa tulla ilmi hakijan yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta koskevia seikkoja, jotka myös ovat arkaluonteisia tietoja. Sen vuoksi työkokemusta ja harrastustoimintaa koskevien tietojen tallettaminen rajoitetaan samalla tavalla kuin terveystietojen tallettaminen.

Koulutukseen hakemista koskevista tiedoista ilmenee, mihin koulutuksiin opiskelija on hakenut. Valinnan perusteita koskevat tiedot sisältävät kunkin hakijan osalta tiedot siitä, miten valinnan perusteina olevat seikat vaikuttavat sen koulutuksen opiskelijavalinnassa, jossa hän on mukana. Valinnan perusteita ovat muun muassa aikaisempi koulutus ja koulumenestys sekä menestyminen valintakokeessa. Koulutuksella ja koulumenestyksellä on erilainen merkitys ja painotus eri opintoihin hakeuduttaessa, joten ne sisältyvät valintaperusteisiin sen lisäksi, että ne esiintyvät omana tietoryhmänään.

Opiskelijaksi hyväksymistä ja opiskelupaikan vastaanottamista koskevat tiedot ovat opiskelijavalinnan seurannassa olennaisen tärkeitä. Säännöstä, jonka mukaan samana lukuvuonna voi ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan ja joka sisältyy yliopistolakiin ja esityksen mukaan otetaan ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin, ei ole mahdollista soveltaa ilman näitä tietoja.

Koska koulutuksen järjestäjät sekä tuotteiden ja palvelujen markkinoijat saattavat olla kiinnostuneita rekistereihin sisältyvistä nimi- ja osoitetiedoista, on tarpeen tallettaa rekisteröidyn suostumus tai kielto näiden tietojen luovuttamiseen.

Pykälän 3 momentissa säädetään nimenomaisesti, että myös muita kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja, käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja voidaan rekisteröidä.

4 §. Tietojen kerääminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, keneltä ja mistä rekisteröitävät tiedot saadaan kerätä. 2 momentin mukaan kerättävistä tiedoista tulee ilmoittaa koulutukseen hakevalle.

5 §. Tietojen luovuttaminen . Pykälässä säädettäisiin tietojen luovuttamisesta opiskelijavalintarekisterin ulkopuolelle. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tietojen luovuttaminen yliopistoille, ammattikorkeakouluille sekä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille sekä kahden tai useamman yliopiston yhteisiin rekistereihin opiskelijoiden valintaa varten on opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksen mukaista käsittelyä. Momentin 2―4 kohdassa tarkoitettu luovuttaminen ei palvele 2 §:n mukaista käyttötarkoitusta mutta on tarpeen moninkertaisen tiedonkeruun välttämiseksi. Pykälän 2 momentissa säädetään arkaluonteisten tietojen luovuttamista koskeva rajoitus.

6 §. Tietojen säilytysaika . Pykälässä säädettäisiin opiskelijavalintarekisteriin talletettujen tietojen säilytysajasta sekä pysyvästi säilytettävistä tiedoista.

2luku. Ylioppilastutkintorekisteri

7 §. Käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä . Rekisterin käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä säilyisivät ennallaan.

8 §. Tietolähteet, tietosisältö ja tietojen säilytysaika. Tiedot, jotka tarvitaan ylioppilastutkinnon järjestämistä varten, saataisiin lukiokoulutuksen järjestäjiltä. Suoritettuja ylioppilastutkintoja koskevat tiedot tallettaisi rekisterinpitäjä. Talletettavien tietojen luetteloa tarkennettaisiin hiukan, mutta tietosisältö pysyisi ennallaan.

9 §. Tietojen luovuttaminen . Kun ylioppilastutkintorekisterin tiedot ylioppilastutkintoon osallistuneista luovutetaan opiskelijavalintarekisteriin, vältytään mittavalta tiedonkeruulta ja siihen liittyviltä virheiltä. Pykälässä säädetään lisäksi, että ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet.

Ylioppilastutkintoasetuksen mukaan ylioppilastutkintolautakunta saa luovuttaa virkakäyttöön ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset nimitiedot henkilötunnuksineen sekä tiedot kokelaiden arvosanoista. Tutkinnossa hyväksyttyjen nimien luovuttamisesta julkaistaviksi säädetään ylioppilastutkintoasetuksessa samalla tavalla kuin ehdotetussa pykälässä.

3luku. Erinäiset säännökset

10 §. Muiden säännösten soveltaminen . Yliopistolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään opiskelijavalintarekisterin käyttämistä koskeva säännös. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen tulee yhteishakua ja opiskelijavalintarekisterin käyttämistä koskeva säännös. Vastaavanlaiset säännökset tulisi sisällyttää koululainsäädäntöä koskevan hallituksen esityksen pohjalta annettavaan lakiin ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolakiin.

11 §. Asetuksenantovaltuus . Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voitaisiin antaa asetuksella.

12 §. Voimaantulo . Pykälän 1 momentissa on tavanomainen voimaantulosäännös ja 2 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

Pykälän 3 momentin mukaan ylioppilastutkintorekisteristä saataisiin ennen voimaantuloa luovuttaa opiskelijavalintarekisteriin niitä henkilöitä koskevat tiedot, jotka ovat osallistuneet ylioppilastutkintoon ja hakeneet johonkin koulutukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa keväällä 1998 oppilaitoksiin hakevia. Heidän suorittamaansa ylioppilastutkintoa koskevat tiedot voitaisiin luovuttaa siitä riippumatta, milloin ylioppilastutkinto on suoritettu.