HE 276/1998

1.1.Lääkelaki

Lääkelain (395/1987)42 §:n 1 momentin mukaan Helsingin yliopistolla on oikeus pitää Helsingin kaupungissa yhtä apteekkia. Lisäksi yliopistolain (645/1997) 27 §:ssä on säädetty Helsingin yliopiston oikeudesta pitää apteekkia Helsingin kaupungissa. Yliopiston apteekki on perustettu vuonna 1755 ja sen toiminta liittyy merkittävästi muun muassa yliopistossa tapahtuvaan farmasian opetukseen ja tutkimukseen. Lisäksi yliopiston apteekin tulot merkitsevät huomattavaa tulonlähdettä Helsingin yliopistolle.

Farmasian opetusta on myös Kuopion yliopistossa. Sillä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää apteekkia. Vaikka Kuopion yliopiston farmasian opetuksen käytännön harjoittelu tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston apteekin Kuopion sivuapteekin kanssa, voidaan arvioida, että koulutukselliset seikat puoltaisivat oman apteekin saamista myös Kuopion yliopistoon. Oman apteekin toiminta olisi helpompi kytkeä yliopiston opetukseen ja samalla voitaisiin apteekkia hyödyntää farmasian tutkimustoiminnassa.

Edellä olevan perusteella ehdotetaan lääkelain 42 §:ää muutettavaksi siten, että Helsingin yliopiston ohella myös Kuopion yliopistolla olisi oikeus pitää apteekkia. Apteekkien sijaintikunniksi määriteltäisiin yliopiston toimipaikan mukaisesti Helsingin kaupunki ja Kuopion kaupunki. Koska farmasian opetus ja tutkimustoiminta ovat olennainen osa yliopiston apteekin toimintaa, ehdotetaan lainkohtaan samalla kirjattavaksi nämä nimenomaiset tehtävät.

Ehdotuksen perusteella Helsingin ja Kuopion yliopistoilla olisi oikeus pitää apteekkia suoraan lain perusteella. Tällöin Kuopion yliopiston apteekki voitaisiin perustaa ilman lääkelain 40 §:ssä tarkoitettua Lääkelaitoksen lupaa tai selvittämättä erikseen lääkelain 41 §:ssä säädettyjen uuden apteekin perustamista koskevien perusteiden olemassaoloa.

Lisäksi lääkelain 52 §:n 3 momentin mukaan Helsingin yliopistolla on lupa pitää lääkelaitoksen luvalla sivuapteekkeja, jos se farmasian tai farmaseutin tutkintoihin liittyvän harjoittelun tai lääkehuollon kehittämisen kannalta on tarpeen. Sivuapteekkeja on nyt 16 ja ne on perustettu vuosina 1954―1974 eri puolille maata lähinnä suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä sivuapteekkeja on kolme ja Jyväskylässä kaksi, muilla sijaintipaikkakunnilla sivuapteekkeja on yksi kullakin.

Kuopion kaupungin koko huomioon ottaen siellä ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta yliopiston ylläpitämää apteekkia. Siksi Helsingin yliopiston tulisi luovuttaa Kuopiossa sijaitseva sivuapteekki Kuopion yliopistolle yliopistojen kesken sovittavin ehdoin. Luovutuksen tulisi tapahtua puolen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Mikäli yliopistot eivät pääsisi mainitun puolen vuoden aikana yhteisymmärrykseen luovutuksen ehdoista, ehdotetaan lain voimaantulosäännöksessä säädettäväksi tällaisen tilanteen varalta, että tällöin ehdoista päättäisi valtioneuvosto.

Helsingin yliopiston apteekin toiminnan ja erityisesti Helsingin yliopiston rahoituksen kannalta sivuapteekkien määrän väheneminen yhdellä merkitsisi huomattavaa taloudellista menetystä. Sen vuoksi on perusteltua, että Helsingin yliopisto voi perustaa Kuopion yliopistolle luovuttamansa sivuapteekin tilalle uuden sivuapteekin. Koska Helsingin yliopiston sivuapteekkien määrän kasvattaminen nykyisestä ei toisaalta ole perusteltua, ehdotetaan lääkelain 52 §:n 3 momenttiin kirjattavaksi Helsingin yliopiston sivuapteekkien enimmäismäärä. Tämä olisi kuusitoista eli sama kuin nykyinen lukumäärä. Koska Helsingin yliopiston apteekin sivuapteekit ovat sijainniltaan ja laajuudeltaan muista sivuapteekeista poikkeavia, ehdotetaan momentin sanamuotoa lisäksi muutettavaksi siten, että tämä käy ilmi lainkohdasta.

Lisäksi lain voimaantulosäännöksessä ehdotetaan säädettäväksi, että Lääkelaitoksen tulisi myöntää Helsingin yliopistolle lupa pitää uutta sivuapteekkia puolen vuoden kuluessa siitä kun Kuopiossa sijaitseva sivuapteekki on luovutettu Kuopion yliopistolle. Uusi sivuapteekki tulisi sijoittaa Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle. Sijoittuminen pääkaupunkiseudulle on perusteltua sen vuoksi, että alueen väkiluku kasvaa nopeasti. Väestön lisäys on tällä hetkellä noin 15 000 henkilöä vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä väestö lisääntyy Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan arvion mukaan noin 180 000 henkilöllä.

1.2.Laki apteekkimaksusta

Apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) perusteella apteekkiliikkeestä on suoritettava vuosittain liikevaihdon mukaan määräytyvä maksu. Jos liikevaihto on 2 253 000 markkaa tai vähemmän, ei maksua tarvitse maksaa. Mainitun summan ylittävästä liikevaihdosta maksu on aluksi 6 prosenttia ja se nousee aina 11 prosenttiin 16 142 000 markkaa ylittävän liikevaihdon osalta.

Lain 6 §:n perusteella Helsingin yliopiston apteekin apteekkimaksu suoritetaan Helsingin yliopistolle. Lain mukaan yliopiston apteekin on siten suoritettava apteekkimaksu samojen perusteiden mukaan kuin muidenkin apteekkien. Ainoana erona on se, että maksu suoritetaan yliopistolle. Saman periaatteen mukaisesti Kuopion yliopiston apteekin toiminnan perusteella määräytyvän apteekkimaksun osalta ehdotetaan, että se suoritettaisiin Kuopion yliopistolle.

Helsingin yliopistolla on oikeus pitää yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa ja Kuopion yliopistolla yhtä apteekkia Kuopion kaupungissa. Näiden apteekkien tehtävänä on lääkkeiden myynnin ohella farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen Helsingin yliopisto voi lääkelaitoksen kussakin tapauksessa antamalla luvalla pitää enintään 16 sivuapteekkia.

Apteekkimaksu suoritetaan postisiirrolla lääninhallitukselle yhdessä tai useammassa erässä siten kuin lääkelaitos määrää. Helsingin yliopiston apteekin apteekkimaksu suoritetaan Helsingin yliopistolle ja Kuopion yliopiston apteekin apteekkimaksu Kuopion yliopistolle. Lääkelaitoksen tulee ennen heinäkuun alkua sen vuoden jälkeisenä vuonna, jolta maksu on määrätty, lähettää lääninhallitukselle luettelo läänissä suoritettavista apteekkimaksuista.