HE 252/1998

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi katsotaan tuloverolain (1535/1992) 67 §:n mukaan etu työsuhteen perusteella saadusta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Suomen Pankin peruskorko on vaihdellut vuodesta 1993 seuraavasti:

Korkoetu työnantajalta saadusta lainasta katsotaan palkaksi tällä hetkellä siltä osin kuin peritty vuotuinen korko alittaa 5 prosenttia. Jos työntekijältä on peritty edellä tarkoitetun koron suuruinen korko, häntä ei veroteta korkoedusta. Jos pankin henkilökunnan saaman lainan korko vastaa yleisesti asiakkaiden maksamaa korkoa, verotuskäytännössä on katsottu, ettei henkilökunnalle muodostu palkaksi katsottavaa etua, vaikka korko olisi edellä esitettyä alempi.

Korkojen vähentämistä koskevien säännösten rajoissa verovelvollisella on oikeus tehdä korkovähennys myös siltä osin kuin korkoetu on luettu hänen tulokseen. Esimerkiksi jos verovelvollinen on saanut työnantajaltaan oman asunnon hankintaan kohdistuvan 570 000 markan suuruisen korottoman lainan, hänen veronalaiseksi korkoedukseen luetaan 28 570 markkaa. Toisaalta hän saa vähentää tuloksi luetun määrän pääomatuloista. Jos hänellä ei ole pääomatuloja, edellä mainittu määrä vastaa noin 8 000 markan alijäämähyvitystä, minkä määrän yksinäinen voi enintään vähentää ansiotuloistaan menevästä verosta.

Siirtyminen ensi vuodenvaihteessa talous- ja rahaliiton (Economic and Monetary Union, EMU) kolmanteen vaiheeseen merkitsee muun muassa sitä, että Suomen Pankki ei enää vahvista peruskorkoa. Laeiksi eräistä viitekoroista sekä korkolain muuttamisesta annetun esityksen (HE 176/1998 vp) mukaan aiemman Suomen Pankin määräämän peruskoron vahvistaisi valtiovarainministeriö kahdesti vuodessa. Peruskorko olisi sen vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvo pyöristettynä prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuuteen. Peruskorko muuttuisi hallinnollisesta korosta markkinakorkoa mukailevaksi koroksi. Valtiovarainministeriö vahvistaisi peruskoron ensimmäisen kerran kesäkuussa 1999. Siihen saakka sovellettaisiin voimassa olevaa Suomen Pankin peruskorkoa.

Tuloverolakia säädettäessä markkinakorot olivat huomattavasti peruskorkoa korkeammat. Esimerkiksi vuosina 1991 ja 1992 markkinakorot olivat keskimäärin noin 5 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin Suomen Pankin peruskorko. Korkojen kehitys on kuitenkin korkojen alenemisen myötä viime vuosina muuttunut siten, että markkinakorot ovat jopa alle peruskoron. Tällä hetkellä (15.10.1998) 3 kuukauden markkinakorko (Helibor) on 3,53 % ja 12 kuukauden markkinakorko 3,55 %. Pankkien asiakkailta perimä marginaali on myös supistunut.

Korkotasoissa tapahtuneet muutokset ovat johtaneet työsuhdelainan saajat ongelmalliseen tilanteeseen. Asiakkaat voivat saada lainaa pankista tuloverolain 67 §:ssä tarkoitettua korkotasoa alemmalla korolla. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan työsuhdelainan verotettavan etuuden rajaa alennettavaksi. Koska valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko vastaa keskimäärin 12 kuukauden markkinakorkoa, ehdotetaan, että työsuhdelainan korko määriteltäisiin tämän koron perusteella.

2.Esityksen vaikutukset

Noin 14 000:ta verovelvollista on verotettu työsuhdelainasta saadusta korkoedusta vuodelta 1997 toimitetussa verotuksessa. Edun yhteismäärä on ollut alle 20 miljoonaa markkaa. Esitys merkitsee siten vain muuta- man miljoonan markan verotulojen menetystä. Siltä osin kuin työsuhdelainan korko on vähennyskelpoinen, sekä ansiotulo että korkovähennys pienenevät. Työsuhdelainan sitominen kaksi kertaa vuodessa vahvistettavaan peruskorkoon edellyttää palkkahallinnossa asian seuraamista.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä.

4.Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Eduskunnalle on annettu erikseen esitys laeiksi eräistä viitekoroista sekä korkolain muuttamisesta. Esitys perustuu tässä esityksessä tarkoitettuun valtiovarainministeriön vahvistamaan peruskorkoon.

5.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 samanaikaisesti kuin laki eräistä viitekoroista on tarkoitettu tulemaan voimaan. Koska valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron ensimmäisen kerran kesäkuussa 1999, ehdotetaan, että siihen saakka työsuhdelainan korkoetu perustuisi Suomen Pankin vahvistamaan peruskorkoon.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

67 §Työsuhdelaina