HE 250/1998

Alusten muonitus ja verovapaa myynti jäsenvaltioiden välisessä matkustajaliikenteessä

Järjestelmädirektiiviä sovelletaan yhtenäisen valmisteverotuksen toteuttamiseksi Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa valmistettuihin ja niihin yhteisön ulkopuolelta tuotuihin tupakkavalmisteisiin, alkoholijuomiin ja mineraaliöljyihin, joille on erillisissä direktiiveissä määritelty yhtenäinen veropohja, verorakenne ja vähimmäisverotasot. Jäsenvaltiolla ja yhteisöllä tarkoitetaan niiden valmisteveroalueita, sellaisena kuin ne on määritelty järjestelmädirektiivin 2 artiklassa. Yhteisön valmisteverotusta koskevien säännösten tarkoituksena on luoda verotuksellisesti tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkina-alueella ja varmistaa, että valmistevero kannetaan direktiivissä säädettyjen periaatteiden mukaisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet luovutetaan kulutukseen. Kulutusmaaperiaatteesta poiketen jäsenvaltiot voivat vapauttaa tuotteet valmisteverosta eräissä direktiivissä säädetyissä tapauksissa.

Järjestelmädirektiivin 23 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat pitää voimassa ilma- ja vesialusten varastoja koskevat säännöksensä, kunnes verottomuutta koskevat yhteisösäännökset annetaan. Säännös sisältyy verovapautuksia koskevaan artiklaan ja sen katsotaan tarkoittavan jäsenvaltioiden mahdollisuutta päättää lentokoneiden ja laivojen muonituksen verovapaudesta. Muonitukseen katsotaan kuuluvan lentokoneiden ja laivojen polttoainetankkauksen ohella niiden lastaaminen veron alaisilla tuotteilla aluksilla tapahtuvaa kulutusta varten. Muonituksen yhteydessä lentokoneisiin ja laivoihin voidaan niin ikään lastata veroa suorittamatta tuotteita aluksella matkustajille matkatavaroissa mukaan otettavaksi tapahtuvaa myyntiä varten siltä osin kuin kysymyksessä on järjestelmädirektiivin 28 artiklassa tarkoitettu verovapaa myynti. Säännös antaa samalla jäsenvaltioille mahdollisuuden rajoittaa muonituksen verottomuutta haluamallaan tavalla.

Järjestelmädirektiivin 28 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat vapauttaa valmisteverosta tuotteet, jotka luovutetaan lentokentällä tai satamassa sijaitsevassa verottomien tavaroiden myymälässä toiseen jäsenvaltioon yhteisön sisäisellä matkalla matkustavalle henkilölle matkatavaroissa mukaan otettavaksi. Yhteisön sisäisellä matkalla tarkoitetaan lento- tai merimatkaa, jossa kuljetuksen lähtö- ja määräpaikka sijaitsevat eri jäsenvaltioiden alueella. Verottomien tavaroiden myymälöissä luovutettujen tuotteiden lisäksi verosta voidaan vapauttaa myös sellaiset tuotteet, jotka myydään lentokoneessa tai laivassa yhteisön sisäisen matkan aikana alukselta matkatavaroissa mukaan otettavaksi. Artiklassa tarkoitettu verovapaa myynti on mahdollista vain sellaiselle matkustajalle, jolla on matkaan oikeuttava matkalippu. Matkustajaa kohti luovutettavien tuotteiden verovapaa myynti on lisäksi rajoitettu niihin määriin, jotka oikeuttavat verovapaaseen maahantuontiin yhteisön ulkopuolelta. Muilla yhteisön sisäisillä matkoilla voidaan myydä ainoastaan verotettuja tuotteita.

Järjestelmädirektiivin 28 artiklaa sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 1999 saakka. Tämän ajankohdan jälkeen yhteisön sisäisillä matkoilla liikennöivillä aluksilla matkustaville ei enää voida myydä verottamattomia tuotteita aluksilta mukaan otettavaksi, vaan tällaisista tuotteista on kannettava valmistevero.

Järjestelmädirektiivissä ei ole erityisiä säännöksiä aluksilla matkustaville matkatavaroissa mukaan otettavaksi myytävien tuotteiden verotusajankohdasta tai ―paikasta, vaan tällaisiin luovutuksiin sovelletaan järjestelmädirektiivin yleisiä verotussäännöksiä. Ne tuotteet, joille ei ole olemassa verottomuusperustetta, verotetaan järjestelmädirektiivin 6 artiklan mukaan siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet luovutetaan kulutukseen, ja sen ajankohdan perusteella, jona tuotteet luovutetaan. Artiklassa on määritelty kulutukseen luovuttaminen siten, että sillä tarkoitetaan tapahtumaa, jona tuotteeseen ei voida soveltaa tai jona siihen lakataan soveltamasta niin sanottua väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmää. Käytännössä tärkein tällainen tapahtuma on tuotteiden luovutus kulutukseen direktiivin 4 artiklassa tarkoitetusta verottomasta varastosta. Direktiivissä säädetyin edellytyksin valmisteveron alaisia tuotteita voidaan siirtää yhteisön alueella väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmässä verottomasta varastosta toiseen, jolloin vero tulee suoritettavaksi vasta siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet otetaan varastosta verolliseen kulutukseen.

Edellä sanottu merkitsee sitä, että 1 päivästä heinäkuuta 1999 lukien lentokentällä tai satamassa sijaitsevassa myymälässä toiseen jäsenvaltioon matkustavalle myytävät tuotteet verotetaan myymälän sijaintijäsenvaltiossa sen ajankohdan mukaan, jona tuotteisiin lakataan soveltamasta väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmää. Käytännössä tämä tapahtuu viimeistään sinä ajankohtana, jona tuotteet myydään matkustajalle.

Jäsenvaltioiden välillä liikennöivään lentokoneeseen tai laivaan matkustajille tapahtuvaa myyntiä varten muonitettavat tuotteet verotetaan 1 päivästä heinäkuuta 1999 lukien siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet otetaan verottomasta varastosta alukseen, ja sen ajankohdan mukaan, jona tuotteet otetaan varastosta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuotteista maksetaan valmistevero sen jäsenvaltion verotason mukaan, jossa alus muonitetaan aluksella tapahtuvaa myyntiä varten edellyttäen, että lastauspaikka on aluksen reitin varrella.

Järjestelmädirektiivin 17 artiklassa säädetyin edellytyksin tuotteiden verottomia siirtoja jäsenvaltioiden välillä voidaan yksinkertaistaa siten, että yhdessä jäsenvaltiossa oleva valtuutettu varastonpitäjä, esimerkiksi tuotteiden valmistaja, nimeää toiseen jäsenvaltioon itselleen veroedustajan, jolloin veroedustaja voi maksaa valmisteveron sille jäsenvaltiolle, jolle syntyy tuotteista verosaatava väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmän päättymisen perusteella.

Koska valmisteverotuksessa pyritään kaupallisen toiminnan osalta toteuttamaan niin sanottu kulutusmaaperiaate, järjestelmädirektiivin 7 artiklaan sisältyy säännös, jonka mukaan, jos yhdessä jäsenvaltiossa verotettuja tuotteita pidetään hallussa kaupallisiin tarkoituksiin toisessa jäsenvaltiossa, tuotteista on kannettava valmistevero myös viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa sen verotason mukaan. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tuotteet ensiksi verottanut jäsenvaltio voi palauttaa tuotteista kantamansa veron siten kuin järjestelmädirektiivin 22 artiklassa säädetään. Järjestelmädirektiivin 7 ja 22 artiklan mukainen verotus palautusmenettelyineen johtaa käytännössä monimutkaiseen ja hallinnollisesti raskaaseen järjestelyyn, jonka välttämiseksi jäsenvaltiot ovat pyrkineet löytämään ratkaisun yhteisestä tulkinta- ja soveltamiskäytännöstä niiden tuotteiden verottamiseksi, joita myydään eri jäsenvaltioiden veroalueilla liikennöivillä aluksilla matkatavaroissa mukaan otettavaksi verovapaan myynnin päättymisen jälkeen. Jäsenvaltiot ovat katsoneet, että järjestelmädirektiivin 7 artiklaa voidaan tulkita ja soveltaa siten, että aluksella olevia yhdessä jäsenvaltiossa verotettuja tuotteita ei katsota pidettävän hallussa kaupallisiin tarkoituksiin toisen jäsenvaltion alueella, jos alus ei tosiasiallisesti pidä tuotteita myynnissä viimeksi mainitun jäsenvaltion veroalueella. Kaksinkertaista verotustilannetta ei tällöin synny.

Järjestelmädirektiivin 6 artiklassa on mainittu myös tuonti eli tuotteiden saapuminen yhteisön ulkopuolelta sen veroalueelle tapahtumana, joka katsotaan tuotteiden luovuttamiseksi kulutukseen siinä tapauksessa, ettei tuotteita ole asetettu tullisuspensiojärjestelyyn. Yhteisön ulkopuolelta jäsenvaltion veroalueelle saapuvan aluksen mukanaan tuomat valmisteveron alaiset tuotteet verotetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa alus on sen saapuessa yhteisön veroalueelle, jollei tuotteille ole verovapausperustetta. Yhteisön sisäisillä matkoilla myytävien tuotteiden verovapaan myynnin päättymisen jälkeen ne aluksella olevat tuotteet, jotka on tarkoitettu myytäviksi aluksella yhteisön sisäisen matkan osuudella matkatavaroissa mukaan otettaviksi, olisi verotettava siinä jäsenvaltiossa, johon alus saapuu.

Järjestelmädirektiivin 28 artiklaa on yhdessä järjestelmädirektiivin 23 artiklan 5 kohdan kanssa tulkittu siten, että viimeksi mainitun artiklan mukaan alusten verotonta muonitusta voidaan jatkaa siten, että tällaisille aluksille voidaan edelleen lastata valmisteveron alaisia tuotteita aluksen omaa tarvetta ja aluksella matkan aikana tapahtuvaa kulutusta varten. Aluksilla kulutettavat alkoholijuomat ja tupakkatuotteet ovat siten jäsenvaltioiden välisillä matkoilla liikennöivillä aluksilla valmisteverosta vapaita 30 päivänä kesäkuuta 1999 jälkeenkin, jos jäsenvaltiot haluavat verovapautta näiltä osin jatkaa.

Kolmannen maan liikenne

Järjestelmädirektiivin 23 artiklan 5 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat vapauttaa valmisteverosta myös jäsenvaltion ja yhteisön valmisteveroalueeseen kuulumattoman eli niin sanotun kolmannen maan tai alueen välisessä liikenteessä olevien lentokoneiden ja laivojen muonitustavarat, kunnes asiasta mahdollisesti annetaan yhteisösäännöksiä. Tällaisilla aluksilla matkatavaroissa mukaan otettavaksi myytävien tuotteiden ja myyntiä varten tapahtuvan muonituksen verovapautta eivät koske järjestelmädirektiivin 28 artiklassa olevat verovapaata myyntiä rajoittavat määräykset.

Järjestelmädirektiiviin ei sisälly nimenomaista säännöstä, jonka mukaan lentokentällä tai satamassa sijaitsevassa verottomien tavaroiden myymälässä voitaisiin myydä tuotteita verovapaasti yhteisön ulkopuolelle matkustavalle matkatavaroissa mukaan otettavaksi. Käytännössä tällaiset tuotteet on kuitenkin vapautettu valmisteverosta, mikä on perusteltua sen vuoksi, ettei tuotteita ole tarkoitettu kulutettaviksi yhteisön alueella.

Kolmannen maan liikenteeseen liittyvät verovapaudet säilyvät muuttumattomina 30 päivän kesäkuuta 1999 jälkeen, jos jäsenvaltiot niin haluavat. Valmisteveron alaisia tuotteita voidaan edelleen myydä verovapaasti lentokentillä ja satamissa olevissa myymälöissä matkatavaroissa mukaan otettavaksi henkilölle, joka matkustaa yhteisön ulkopuolelle. Niin ikään tuotteita voidaan muonittaa alukselle tai tuoda aluksen mukana yhteisön veroalueelle niistä veroa suorittamatta myös aluksella tapahtuvaa myyntiä varten, jos kysymyksessä on laiva tai lentokone, joka liikennöi yhteisöön kuuluvan ja siihen kuulumattoman sataman tai lentokentän välillä. Yhteisön ulkopuoliseksi alueeksi katsotaan myös ne jäsenvaltioiden veroalueeseen kuulumattomat kansalliset alueet, kuten Ahvenanmaan maakunta, jotka on suljettu yhteisön valmisteverolainsäädännön soveltamisalueen ulkopuolelle. Yhteisön ja sen veroalueen ulkopuolisen alueen välillä liikennöivien alusten lisäksi verosta voidaan vapauttaa tuotteet, jotka myydään matkustajille aluksella, joka kahden jäsenvaltion välillä liikennöidessään pysähtyy yhteisön veroalueen ulkopuolella siten, että aluksesta voi poistua tai siihen voi nousta siellä matkustajia.

Aluksilla yhteisön veroalueelle saapuvien matkustajien verotta hankkimista tuotteista kannetaan kuitenkin maahantuonnin yhteydessä valmistevero matkustajalta siltä osin kuin verottomaksi säädetyt tuontimäärät ylittyvät. Yhteisön veroalueelle saapuvien matkustajien verottomista tuontimääristä säädetään kansainvälisessä matkustajaliikenteessä tapahtuvassa maahantuonnissa kannettaviin liikevaihto- ja valmisteveroihin liittyviä vapautuksia koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 69/169/ETY, jäljempänä matkatavaradirektiivi . Matkatavaradirektiivissä on määrällisesti rajoitettu tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien verotonta tuontioikeutta siten, että matkustaja saa tuoda verotta mukanaan tupakkatuotteita joko 200 kappaletta savukkeita, 100 kappaletta pikkusikareita, 50 kappaletta sikareita tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa ja alkoholijuomia joko litran väkeviä tai kaksi litraa väkeviä viinejä sekä kaksi litraa viiniä. Muiden tuotteiden verotonta tuontia on rajoitettu 175 ecun arvorajaan asti matkustajaa kohden.

Järjestelmädirektiivin 8 artiklan mukaan yksityishenkilön yhdestä jäsenvaltiosta omaa käyttöään varten hankkimien ja mukanaan kuljettamien tuotteiden valmistevero on sisämarkkinoita koskevien periaatteiden mukaan kannettava vain siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotteet on hankittu. Se jäsenvaltio, johon yksityishenkilö tuo tuotteet mukanaan, ei saa verottaa tuotteita uudelleen. Periaatetta ei muuta se, että yksityishenkilö saapuu toiseen jäsenvaltioon aluksella, joka matkallaan poikkeaa yhteisön veroalueen ulkopuolella olevassa satamassa tai lentokentällä. Toisin kuin yhteisön ulkopuolelta tuotaville tuotteille, matkustajan omaa käyttöään varten toisen jäsenvaltion veroalueelta hankkimille ja mukanaan kuljettamille tuotteille ei voida asettaa määrällisiä rajoituksia tuonnin yhteydessä. Suomi saa kuitenkin rajoittaa määrällisesti myös toisesta jäsenvaltiosta yksityistä käyttöä varten hankittujen alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotonta tuontioikeutta vuoden 2003 loppuun saakka. Tätä koskeva säännös sisältyy järjestelmädirektiivin 26 artiklaan.

Verovapaa myynti jäsenvaltioiden välisessä matkustajaliikenteessä

Arvonlisäverotuksessa jäsenvaltioiden välisen matkustajakuljetuksen aikana myytyjen tavaroiden verotusmaa määräytyy kuudennen arvonlisäverodirektiivin 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla. Mainitun säännöksen mukaan vesi- tai ilma-aluksessa taikka junassa yhteisön alueella suoritetun matkustajakuljetuksen osuuden aikana myydyn tavaran verotusmaa on kuljetuksen lähtömaa. Yhteisön alueella suoritetun matkustajakuljetuksen osuudella tarkoitetaan kuljetusosuutta, joka suoritetaan kuljetuksen lähtömaan ja saapumispaikan välillä pysähtymättä yhteisön ulkopuolella. Kuljetuksen lähtöpaikaksi katsotaan paikka, jossa kuljetusvälineeseen voi ensimmäisen kerran nousta matkustajia yhteisön alueella. Vastaavasti saapumispaikaksi katsotaan paikka, jossa viimeisen kerran yhteisön alueella kuljetusvälineestä voi poistua matkustajia. Meno-paluukuljetuksessa paluumatka katsotaan eri kuljetukseksi.

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 28 k artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat vapauttaa verosta verovapaiden myymälöiden suorittamat yhteisön sisäisellä lennolla tai merimatkalla toiseen jäsenvaltioon matkustavan matkustajan henkilökohtaisissa matkatavaroissa kuljetettavien tavaroiden luovutukset. Näihin verovapaisiin tavaroiden luovutuksiin rinnastetaan myös tavaroiden luovutukset ilma- tai vesialuksessa yhteisön sisäisen matkustajakuljetuksen aikana. Säännökset ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 1999 saakka.

Direktiivin 28 k artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan verovapaalla myymälällä tarkoitetaan lentoasemalla tai satamassa sijaitsevaa jäsenvaltioiden määrittelemää toimipaikkaa. Saman kohdan b alakohdan mukaan toiseen jäsenvaltioon matkustavalla matkustajalla tarkoitetaan matkustajaa, jolla on ilma- tai vesikuljetusasiakirja, jossa välittömäksi määräpaikaksi mainitaan toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva lentoasema tai satama. Saman kohdan c alakohdan mukaan yhteisön sisäisellä lennolla tai merimatkalla tarkoitetaan kuljetusta, joka alkaa 3 artiklassa tarkoitetun maan alueelta ja jonka tosiasiallinen saapumispaikka sijaitsee toisen jäsenvaltion alueella.

Tavaroiden luovutuksen verottomuuden yläraja on 90 ecua henkilöä ja matkaa kohden. Tämän lisäksi verotta saadaan myydä alkoholia, tupakkaa ja muita määrällisesti rajoitettuja tuotteita vastaavat määrät, jotka matkatavaradirektiivin mukaan oikeuttavat verovapaaseen maahantuontiin yhteisön ulkopuolelta.

Direktiivin 8 artiklan 1 kohdan c alakohtaan sisältyvän säännöksen mukaan komissio toimittaa neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 1993 mennessä kertomuksen, johon tarvittaessa liittyvät ehdotukset vesi- tai ilma-aluksessa taikka junassa tapahtuvien siellä kulutettavien tavaroiden luovutusten sekä näissä kulkuneuvoissa matkustaville tarjottavien palvelujen, mukaan lukien ravintolapalvelujen, luovutusten verotuspaikasta. Neuvoston tulee tehdä asiassa päätös 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä. Jäsenvaltiot voivat mainittuun ajankohtaan saakka vapauttaa verosta kuljetusvälineissä tapahtuvaa kulutusta varten myydyt tuotteet.

Huolimatta edellä mainitusta velvoitteesta komissio ei ole antanut edellä mainittua kertomusta tai ehdotusta eikä neuvosto ole tehnyt määräajassa asiaa koskevaa päätöstä. Kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin ei siten sisälly jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-aluksella suoritetun palvelun eikä aluksella matkan aikana kulutettavaksi tarkoitettujen tavaroiden myynnin verottomuutta koskevaa säännöstä. Käytännössä tällaiset myynnit on kuitenkin yleisesti vapautettu verosta.

Heinäkuun 1 päivästä 1999 lukien jäsenvaltioiden välillä liikennöivillä aluksilla matkustaville alukselta mukaan otettavien tavaroiden myynti muuttuu verolliseksi. Vero kannetaan tällöin kuljetuksen lähtövaltiossa direktiivin 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Aluksella kulutettavien tavaroiden ja aluksella tapahtuvan palvelun myynnin verokohtelu säilyy kuitenkin muuttumattomana.

Kolmannen maan liikenne

Kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin ei sisälly säännöksiä jäsenvaltion ja yhteisön ulkopuolisen alueen eli niin sanotun kolmannen maan tai alueen välisessä liikenteessä olevilla aluksilla tapahtuvan tavaran tai palvelun myynnin verottomuudesta. Jäsenvaltioiden tulisi siten periaatteessa verottaa tällaiset myynnit siltä osin kuin ne tapahtuvat jäsenvaltion aluevesillä tai ilmatilassa. Käytännössä mainitut myynnit on kuitenkin yleisesti vapautettu verosta. Tällaisilla aluksilla myydyt tavarat verotetaan tavaroiden maahantuonnin yhteydessä siltä osin kuin matkustajan henkilökohtaisten tavaroiden maahantuonnin verottomuudelle matkatavaradirektiivissä säädetyt edellytykset eivät täyty.

Direktiiviin ei sisälly myöskään säännöksiä matkatavaroissa mukaan otettavien tavaroiden myynnin verottomuudesta lentokentällä tai satamassa sijaitsevasta myymälästä yhteisön ulkopuolelle matkustavalle henkilölle. Käytännössä tällaisetkin myynnit on vapautettu verosta.

Yhteisön ulkopuoliseksi alueeksi katsotaan myös ne jäsenvaltioiden alueeseen kuulumattomat kansalliset alueet, kuten Ahvenanmaan maakunta, jotka on suljettu yhteisön arvonlisäverolainsäädännön soveltamisalueen ulkopuolelle. Yhteisön ja sen veroalueen ulkopuolisen alueen välillä liikennöivien alusten lisäksi verosta voidaan vapauttaa tuotteet, jotka myydään matkustajille aluksella, joka kahden jäsenvaltion välillä liikennöidessään pysähtyy veroalueen ulkopuolella siten, että alukseen voi nousta tai siitä voi poistua matkustajia.

Yksityishenkilöiden toisesta jäsenvaltiosta omaa käyttöään varten hankkimien ja mukanaan kuljettamien tavaroiden arvonlisävero on maksettu siinä jäsenvaltiossa, jossa tavarat on hankittu. Se jäsenvaltio, johon yksityishenkilö tuo tavarat mukanaan, ei voi verottaa niitä maahantuontina. Periaatetta ei muuta se, että yksityishenkilö saapuu toiseen jäsenvaltioon aluksella, joka matkallaan poikkeaa yhteisön ulkopuolella olevassa satamassa tai lentokentällä. Matkustajan tulee kuitenkin voida osoittaa hankkineensa tuotteet yhteisön alueelta verollisina.

Kolmannen maan liikenteeseen liittyvät verovapaudet säilyvät muuttumattomina 30 päivän kesäkuuta 1999 jälkeen.

Vesi- ja ilma-alusten muonitus

Jäsenvaltioiden on kuudennen arvonlisäverodirektiivin 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti vapautettava verosta tavaroiden luovutukset vesialusten polttoaineen tankkausta ja varastojen täydennystä varten, kun kysymyksessä ovat avomeriliikenteeseen käytettävät vesialukset, joilla kuljetetaan matkustajia korvausta vastaan tai joita käytetään kaupalliseen tai teolliseen toimintaan taikka kalastukseen. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa vapautuksen soveltamisalaa, kunnes yhteisösäännökset tulevat voimaan. Artiklan 6 ja 7 kohdan perusteella jäsenvaltioiden on vapautettava verosta tavaroiden luovutukset pääasiallisesti kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavien lentoyhtiöiden ilma-alusten polttoaineen tankkausta ja varastojen täydennystä varten.

Vesi- tai ilma-alusten verotonta muonitusta varten toisesta jäsenvaltiosta hankitut tavarat eivät muodosta verollista yhteisöhankintaa direktiivin 28 a artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen alakohdan ja artiklan 1 a kohdan a alakohdan nojalla.

Jos jäsenvaltio on kokonaan vapauttanut verosta tavaroiden luovutukset näitä tarkoituksia varten, myös niiden maahantuonti on vapautettava arvonlisäverosta kuudennen arvonlisäverodirektiivin 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan. Maahantuonnilla tarkoitetaan myös tuontia yhteisön veroalueen ulkopuoliselta alueelta.

Vesi- ja ilma-alusten muonituksen verottomuus jatkuu 30 päivän kesäkuuta 1999 jälkeen.

Verovarastointimenettely

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 28 c artiklan E kohdan B alakohdan e alakohdan perusteella jäsenvaltiot voivat toteuttaa erityistoimenpiteitä liiketoimien vapauttamiseksi verosta koskien muun muassa tavaroita, jotka on tarkoitettu saatettaviksi maan alueella muiden varastointimenettelyjen kuin tullivarastointimenettelyjen alaisiksi (verovarastointimenettely). Verovarastointimenettely koskee yhteisötavaroita, jotka on mainitun säännöksen avulla asetettu samaan asemaan yhteisön ulkopuolelta tuotavien tavaroiden kanssa. Tullivarastointimenettelyyn perustuva verottomuus koskee vain yhteisön ulkopuolelta tuotavia tai sinne vietäviä tavaroita.

Verovarastona pidetään valmisteveron alaisten tuotteiden osalta paikkoja, jotka määritellään valmisteverotuksen järjestelmädirektiivin 4 artiklan b alakohdassa verottomiksi varastoiksi.

Muiden kuin valmisteveron alaisten tuotteiden osalta jäsenvaltiot voivat säätää verovarastointimenettelystä muun muassa tavaroille, jotka on tarkoitettu:

― elinkeinonharjoittajille 28 k artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa suoritettavaa myyntiä varten,

― 28 k artiklassa tarkoitetuille verottomien tavaroiden myymälöille myytäviksi 15 artiklan nojalla verotta lento- tai merimatkoja kolmansiin maihin suorittaville matkustajille,

― elinkeinonharjoittajille myytäviksi matkustajille lentokoneessa tai laivassa sellaisen lennon tai merimatkan aikana, jonka määräpaikka sijaitsee yhteisön ulkopuolella.

Alusten muonittaminen aluksilla tapahtuvaa kulutusta tai myyntiä varten

Voimassa olevan valmisteverotuslain (1469/1994) 16 §:n 6 kohdan mukaan valmisteverosta vapaita ovat tuotteet, jotka tullihallituksen määräämin ehdoin toimitetaan ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevalle vesi- tai ilma-alukselle siellä matkustajille myytäviksi tai aluksella kulutettaviksi sekä tällaisen aluksen poltto- ja voiteluaineet. Säännöksessä tarkoitettu alusten veroton muonitus koskee kaikkia valmisteveron alaisia tuotteita.

Alusten verotonta muonitusta on kuitenkin aluksilla matkustaville myytäväksi tarkoitettujen tuotteiden osalta rajoitettu valmisteverotuslain 20 §:ssä, jossa säädetään verovapaata myyntiä koskevista edellytyksistä. Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaan Suomen ja yhteisön toisen jäsenvaltion välisellä matkalla liikennöivällä aluksella tapahtuva verovapaa myynti matkatavaroissa mukaan otettavaksi on sallittu alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden osalta vastaaviin määriin kuin matkustaja saa tuoda verotta yhteisön ulkopuolelta. Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verottomista maahantuontimääristä säädetään valmisteverotuslain 19 §:ssä. Sen mukaan yhteisön veroalueen ulkopuolelta saapuva matkustaja saa verotta tuoda mukanaan alkoholijuomia joko litran väkeviä tai kaksi litraa välituotteita sekä kaksi litraa viiniä ja 15 litraa olutta. Tupakkatuotteita saa tuoda vaihtoehtoisesti joko 200 kappaletta savukkeita, 100 kappaletta pikkusikareita, 50 kappaletta sikareita tai 250 grammaa piippu- ja savuketupakkaa. Olutta lukuunottamatta verottomuutta koskevat määrälliset rajoitukset perustuvat matkatavaradirektiivin säännöksiin. Oluen määrällinen tuontirajoitus perustuu järjestelmädirektiivin 26 artiklassa olevaan Suomea koskevaan säännökseen, jonka mukaan oluen veroton tuontioikeus yhteisön ulkopuolelta on rajoitettu samaan määrään kuin yksityishenkilöiden veroton tuontioikeus Suomeen toisista jäsenvaltioista.

Suomen ja toisen jäsenvaltion välisellä matkalla liikennöivällä aluksella Suomeen saapuvan matkustajan mukanaan kuljettamien alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotonta tuontioikeutta on rajoitettu määrällisesti valmisteverotuslain 18 §:ssä, jonka mukaan alkoholijuomia saa tuoda joko litran väkeviä ja kolme litraa välituotteita sekä viisi litraa viiniä ja 15 litraa olutta ja tupakkatuotteita vaihtoehtoisesti joko 300 kappaletta savukkeita, 150 kappaletta pikkusikareita, 75 kappaletta sikareita tai 400 grammaa piippu- ja savuketupakkaa. Rajoitukset perustuvat järjestelmädirektiivin 26 artiklaan.

Suomen ja yhteisön ulkopuolisen alueen välillä liikennöivien alusten muonitusta matkustajille tapahtuvaa myyntiä varten ei ole määrällisesti rajoitettu valmisteverotuslain 20 §:n 1 momentissa. Kun kysymyksessä on Suomen ja yhteisön ulkopuolisen alueen välisessä ammattimaisessa liikenteessä oleva ilma- tai vesialus, kaikki aluksille kulutusta ja myyntiä varten muonitettavat valmisteveron alaiset tuotteet ovat verottomia valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohdan ja 20 §:n 1 momentin nojalla. Tällaisella aluksella Suomeen yhteisön ulkopuolelta saapuvan matkustajan oikeutta tuoda maahan verottomasti alkoholijuomia ja tupakkatuotteita on kuitenkin rajoitettu valmisteverotuslain 19 §:ssä säädetyllä tavalla.

Valmisteverotuslain 20 §:n 3 momentin mukaan veroton myynti on sekä toiseen jäsenvaltioon että yhteisön ulkopuolelle liikennöivällä aluksella tapahtuvaa myyntiä vastaavin ehdoin sallittu lentokentällä sijaitsevassa verottomien tavaroiden myymälässä sellaiselle henkilölle, joka matkustaa toiseen jäsenvaltioon taikka yhteisön ulkopuolelle. Säännöksestä on lailla 1265/1996 poistettu maininta satamissa tapahtuvasta verovapaasta myynnistä, koska satamiin ei ole perustettu verottomien tavaroiden myymälöitä.

Valmisteverotuslain 75 §:n 2 momentin mukaan valmisteverotuslain 20 §:ää sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 1999 saakka.

Alusten mukanaan tuomat varastot

Valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohdan verottomuus koskee paitsi Suomen alueella tapahtuvaa alusten muonitusta aluksilla tapahtuvaa kulutusta ja siellä 20 §:ssä säädetyin edellytyksin tapahtuvaa myyntiä varten, myös alusten näitä tarkoituksia varten olevia varastoja silloin, kun alus saapuu Suomen tullialueelle. Aluksen mukanaan tuomia tavaroita ei lainkohdissa säädetyin edellytyksin veroteta Suomessa, vaikka lähtökohtaisesti kaikki Suomeen tuotavat taikka Suomen alueella kaupallisessa tarkoituksessa hallussa pidettävät tuotteet tulevat valmisteverotuksen piiriin. Niistä aluksen mukanaan tuomista tuotteista, joille ei ole verottomuusperustetta, on velvollinen suorittamaan veron valmisteverotuslain 10 §:n mukaan tuotteiden maahantuoja tai, jos kysymyksessä on toisessa jäsenvaltiossa kulutukseen luovutuksen yhteydessä kertaalleen verotetut tuotteet, se, joka pitää tällaisia tuotteita kaupallisessa tarkoituksessa hallussaan Suomessa.

Verovapaa myynti matkustajille

Pääsäännön mukaan tavaroiden myynti verotetaan Suomessa, jos tavara on täällä, kun se luovutetaan ostajalle. Yhteisön alueella tapahtuvan matkustajakuljetuksen aikana vesi- tai ilma-aluksessa taikka junassa myytyjen tavaroiden myyntimaa määräytyy kuitenkin kuljetuksen lähtömaan mukaan arvonlisäverolain (1501/1993) 63 c §:n perusteella.

Tavaroiden myynnistä ei arvonlisäverolain 70 §:n 7 kohdan mukaan suoriteta veroa, jos myynti tapahtuu ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-aluksella ulkomaille matkustaville. Tavaroita saadaan myydä siten verotta sekä toiseen jäsenvaltioon että yhteisön ulkopuolelle matkustaville.

Matkatavaroissa mukaan otettavien tavaroiden verotonta myyntiä toiseen jäsenvaltioon matkustaville on kuitenkin rajoitettu arvonlisäverolain 70 a §:ssä. Myynti kullekin matkustajalle on veroton siltä osin kuin tavaroiden myyntihintojen yhteismäärä matkaa kohti on enintään 550 markkaa. Yhden tavaran myyntihintaa ei voida jakaa verottomaan ja verolliseen osaan. Tämän lisäksi verotta saadaan myydä tupakkavalmisteita, alkoholijuomia, parfyymiä, toalettivettä sekä kahvi- ja teevalmisteita vastaavat määrät kuin matkustaja saa tuoda verotta yhteisön ulkopuolelta. Vastaava verovapaus koskee myös myyntiä lentokentällä sijaitsevassa verovapaassa myymälässä, jolla tarkoitetaan lentokentällä sijaitsevaa, tullikoodeksin 99 artiklassa tarkoitettua tullivarastoa tai arvonlisäverolain 72 j §:ssä tarkoitettua verovarastoa. Arvonlisäverolaki ei sisällä viittausta satamassa sijaitsevasta myymälästä tapahtuvaan myyntiin matkustajille, koska tällaista myyntiä ei käytännössä ole tapahtunut. Arvonlisäverolain 70 a §:n 4 momentin mukaan aluksella matkan aikana kulutettaviksi tarkoitettujen tavaroiden myynti ulkomaille matkustaville on verotonta.

Arvonlisäverolain säännökset yhteisömatkoihin liittyvien myyntien verovapaudesta perustuvat kuudennen arvonlisäverodirektiivin 28 k artiklaan. Voimassa oleva arvonlisäverolaki ei kuitenkaan sisällä säännöstä verovapaan myynnin päättymisestä 1 päivästä heinäkuuta 1999 lukien.

Edellä mainittuja määrällisiä ja tavarakohtaisia rajoituksia ei sovelleta tavaroiden myyntiin Suomen ja yhteisön ulkopuolisen maan välillä liikennöivällä vesi- tai ilma-aluksella. Ne eivät myöskään koske lentokentällä tapahtuvaa myyntiä yhteisön ulkopuolelle matkustavalle, jota koskeva verovapaussäännös sisältyy 70 b §:n 3 momenttiin.

Arvonlisäverolain 95 §:n mukaan yhteisön ulkopuolelta Suomeen saapuva matkustaja saa tuoda henkilökohtaisia matkatavaroita verotta enintään 1 100 markan arvosta. Tähän arvoon ei sisällytetä tupakkavalmisteita, alkoholijuomia, parfyymiä, toalettivettä eikä kahvi- ja teevalmisteita, joita matkustaja saa tuoda verotta tietyt määrät. Rajoitukset perustuvat matkatavaradirektiivin säännöksiin. Arvonlisäverolain 71 §:n 3 kohdan nojalla palvelun myynti ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-aluksella ulkomaille matkustaville on verotonta. Tämän mukaisesti muun muassa tarjoilupalvelujen myynti sekä jäsenvaltioiden välisessä että yhteisön ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä olevilla aluksilla on verotonta.

Vesi- ja ilma-alusten muonitus

Tavaroiden myynnistä ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevan vesi- tai ilma-aluksen varustamiseksi tai tällaisella aluksella tapahtuvaa myyntiä varten ei suoriteta arvonlisäveroa arvonlisäverolain 70 §:n 7 kohdan perusteella. Tavaroiden myynti kansainvälisessä liikenteessä olevien vesialusten ja lentokoneiden muonittamiseksi on tämän mukaisesti arvonlisäverotonta. Tavaroiden hankinta vesi- tai ilma-alusten muonittamiseksi ei myöskään muodosta yhteisöhankintaa arvonlisäverolain 26 c §:n 3 momentin perusteella.

Arvonlisäverolain 94 §:n 1 momentin 21 kohdan mukaan arvonlisäveroa ei suoriteta tullilain 9 §:ssä tarkoitettujen tullittomien tavaroiden maahantuonnista. Tullittomia ovat ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevan vesi- tai ilma-aluksen tavanomaiseen muonitukseen tarkoitetut tavarat sekä poltto- ja voiteluaineet, jotka alus tuo mukanaan Suomen tullialueelle tai jotka siihen Suomen tullialueella toimitetaan sen omaa käyttöä varten. Tullittomuus koskee myös aluksessa Suomen tullialueella kulutettavia tavaroita.

Verovarastointimenettely

Arvonlisäverolain 72 h―72 j §:ään on sisällytetty kuudennen arvonlisäverodirektiivin 28 c artiklan E kohdan B alakohdan e alakohdan mukaiset säännökset verovarastointimenettelystä.

Yleistä

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen (SopS 103/94) liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 2 mukaan Ahvenanmaan maakunta jää niiden Euroopan yhteisön säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden arvonlisäverotusta, valmisteverotusta ja muita välillisen verotuksen muotoja koskevaa lainsäädäntöä. Pöytäkirjan mukaan Ahvenanmaan maakuntaa pidetään arvonlisäverotuksessa kolmantena alueena ja valmisteverotuksessa direktiivien soveltamisalan ulkopuolelle jäävänä kansallisena alueena.

Poikkeus mahdollistaa sen, että Ahvenanmaan maakunnan ja yhteisön välisessä liikenteessä voidaan jatkaa verotonta myyntiä vesi- ja ilma-alusten matkustajille vuoden 1999 kesäkuun jälkeenkin, jolloin verovapaus poistuu muusta jäsenmaiden välisestä liikenteestä. Poikkeuksen neuvottelemisen taustalla oli alun perin nimenomaan se, että arvonlisä- ja valmisteverottoman matkustajamyynnin säilyttämistä pidettiin tärkeänä Ahvenanmaan liikenneyhteyksille ja sitä kautta maakunnan koko taloudelle.

Valmisteverotus

Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain (1266/1996) , jäljempänä erillislaki , 28 §:n 2 ja 3 kohdan mukaan valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohtaan ja 20 §:n 1 momenttiin sisältyviä säännöksiä kolmannen maan liikenteessä olevien alusten verottomasta muonituksesta aluksilla tapahtuvaa kulutusta ja myyntiä varten sovelletaan, jos kysymyksessä on ilma-alus, joka liikennöi ammattimaisesti Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välillä, taikka ilma- tai vesialus, joka liikennöi ammattimaisesti Suomen ja Euroopan yhteisön ulkopuolisen maan tai muun jäsenvaltion välillä siten, että kuljetukseen sisältyy pysähtyminen Ahvenanmaan maakunnassa. Tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien verotonta myyntiä matkatavaroissa mukaan otettavaksi tällaisella aluksella Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välillä matkustavalle on kuitenkin Ahvenanmaata koskevan erillislain 30 §:ssä rajoitettu vastaaviin määriin, jotka oikeuttavat verovapaaseen maahantuontiin yhteisön ulkopuolelta. Lisäksi oluen osalta verovapaus on rajoitettu kahteen litraan matkustajaa kohden.

Ahvenanmaata koskevan erillislain 28 §:n 1 kohdan sekä valmisteverotuslain 16 §:n 6 kohdan ja 20 §:n 1 momentin perusteella ilma- ja vesialusten muonittaminen aluksilla tapahtuvaa kulutusta tai myyntiä varten on lisäksi valmisteverosta vapaata silloin, kun alus liikennöi Ahvenanmaan maakunnan ja toisen yhteisön jäsenvaltion kuin Suomen välillä taikka yhteisöön kuulumattoman maan välillä.

Ahvenanmaan maakunnan ja muiden pohjoismaiden kuin Suomen välillä liikennöivän vesialuksen sekä sellaisen Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä liikennöivän vesialuksen, joka pysähtyy Ahvenanmaan maakunnassa, muonituksen verovapauteen aluksella matkustajille tapahtuvaa myyntiä varten sovelletaan lisäksi Ahvenanmaan erillislain 29 §:ssä tarkoitettuja, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan satamien välisessä liikenteessä olevien matkustaja-alusten muonituksesta pohjoismaiden kesken tehdystä sopimuksesta (SopS 30/69) johtuvia rajoituksia.

Verotonta muonitusta koskevia säännöksiä ei sovelleta vesialukseen, joka liikennöi pelkästään Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välillä.

Ahvenanmaata koskevan erillislain 28 ja 30 §:n sekä valmisteverotuslain 20 §:n 3 momentin perusteella lentokenttien verottomien tavaroiden myymälöissä matkustajille matkatavaroissa mukaan otettaviksi luovutettavat tuotteet ovat valmisteverottomia vastaavin ehdoin kuin myynti matkan aikana lentokoneessa.

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverotuksessa Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisillä linjoilla liikennöivillä ilma-aluksilla tapahtuva ja vastaava myynti lentokentillä on vapautettu verosta. Vesialuksilla myytävien tavaroiden osalta verovapaus koskee vain kansainvälisillä linjoilla liikennöiviä aluksia. Matkatavaroissa mukaan otettavien tavaroiden myynnin verovapautta on rajoitettu koskemaan alkoholi-, tupakka-, makeis- ja kosmetiikkatuotteita. Alkoholi- ja tupakkatuotteiden verovapaus on rajoitettu verovapaata tuontioikeutta vastaaviin määriin. Oluen verovapaa myynti on kuitenkin rajoitettu kahteen litraan matkustajaa kohden. Vesialuksilla muiden kuin alkoholi- ja tupakkatuotteiden verotonta myyntiä ei sen sijaan ole rajoitettu. Edellä mainitut rajoitukset koskevat myyntiä Ahvenanmaan maakunnasta muualle Suomeen tai muualta Suomesta maakuntaan matkustavalle, jolla on tätä kuljetusta koskeva matkalippu tai vastaava asiakirja. Verovapautta koskevat säännökset sisältyvät Ahvenanmaata koskevan erillislain 12 §:ään. Verottomuus koskee myös aluksella kulutettaviksi tarkoitettuja tavaroita.

Ahvenanmaan maakunnan ja muun jäsenvaltion kuin Suomen tai yhteisön ulkopuolisen maan välillä liikennöivällä vesi- tai ilma-aluksella tapahtuvat myynnit on vapautettu verosta Ahvenanmaata koskevan erillislain 12 §:n ja arvonlisäverolain 70 §:n 7 kohdan perusteella. Verovapaus koskee myös sellaisilla vesi- tai ilma-aluksilla Suomen ja toisen jäsenvaltion välillä matkustavaa, jos kuljetukseen sisältyy pysähtyminen Ahvenanmaan maakunnassa.

Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevalla lentokentällä tapahtuva myynti muuhun jäsenvaltioon kuin Suomeen tai yhteisön ulkopuolelle matkustavalle on verotonta Ahvenanmaata koskevan erillislain 13 §:n ja arvonlisäverolain 70 b §:n 3 momentin perusteella.

Tavaroiden myynti ja maahantuonti ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevien vesi- tai ilma-aluksien muonitusta varten on verotonta arvonlisäverolain 70 §:n 7 kohdan ja 94 §:n 21 kohdan nojalla. Vesialusten muonitukseen sovelletaan kuitenkin ulkomaan liikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verottamisesta eräissä tapauksissa annettua lakia (397/1969) , jos kysymyksessä on Ahvenanmaan maakunnan ja muiden pohjoismaiden välillä liikennöivä vesialus tai sellainen muun Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä liikennöivä vesialus, joka pysähtyy Ahvenanmaan maakunnassa. Mainitun lain nojalla suoritettavaa veroa ei kanneta laissa tarkoitetuista, matkustajien tarvetta vastaavista määristä alkoholijuomia, olutta, tupakkavalmisteita, makeis- ja kosmetiikkatuotteita eikä muista tavaroista, joiden yksikköhinta alukselle toimitettaessa ei ylitä 385 markkaa. Vero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen.

Pelkästään Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisessä liikenteessä olevien vesialusten muonitus on arvonlisäverollista normaalein vähennysoikeuksin.