HE 227/1998

1.Nykytila ja ehdotetut muutokset

Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) piirissä on tällä hetkellä noin 146 000 veteraania. Heistä asuu vakinaisesti ulkomailla noin 4 700. Pääosa ulkomailla asuvista, noin 3 000, asuu Ruotsissa. Yhdysvalloissa asuu noin 400 veteraania ja Kanadassa ja Australiassa yhteensä noin 900 veteraania. Edellä mainittuihin lukuihin eivät sisälly ulkomailla asuvat sotainvalidit, joita on noin 650.

Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan rintamaveteraanit, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, eli ulkomailla vakinaisesti asuvat veteraanit, hyväksyy kuntoutukseen Valtiokonttori. Kansaneläkelaitos maksaa ulkomailta Suomeen tulevien veteraanien matkakustannukset suoraan veteraanille, ja Valtiokonttori korvaa ne kokonaisuudessaan Kansaneläkelaitokselle rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitetusta määrärahasta.

Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain mukaista kuntoutusta voivat lain 4 §:n perusteella antaa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut palvelujen tuottajat ja 3 momentissa tarkoitetut itsenäiset ammatinharjoittajat, terveyskeskukset, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetut sairaalat ja siitä erillään olevat sairaanhoidon toimintayksiköt sekä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetussa laissa (1064/1989) tarkoitetut toimintayksiköt.

Valtiokonttori kilpailuttaa kuntoutuslaitokset ja hyväksyy terveyskeskuksia lukuun ottamatta kuntoutuspalvelujen tuottajat. Valtiokonttori myös vahvistaa rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n 2 momentin perusteella muille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet.

Vuonna 1997 ulkomailla vakinaisesti asuville rintamaveteraaneille annettiin suomalaisiin kuntoutuslaitoksiin lähes 500 kuntoutusmaksusitoumusta.

Rintamaveteraanien keski-ikä on jo yli 78 vuotta. Heillä on myös usein samanaikaisesti monia sairauksia. Näistä syistä veteraaneille tuottaa usein suuria vaikeuksia lähteä kuntoutukseen Suomeen. Ongelma korostuu erityisesti Australiassa ja Pohjois-Amerikassa asuvien veteraanien kohdalla. Käytännössä on todettu, että yhä useammat tarvitsevat heikon terveydentilansa vuoksi matkalle myös saattajan, joka lisää huomattavasti matkakustannuksia. Matkakustannukset muodostuvat näissä tapauksissa usein suuremmiksi kuin kuntoutuskustannukset.

Tämän vuoksi rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan ulkomailla vakinaisesti asuvan rintamaveteraanin kuntoutus voitaisiin järjestää myös kuntoutettavan asuinmaassa sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Kuntoutuspalvelun hankkimisesta ja järjestämisestä näissä tapauksissa päättäisi Valtiokonttori. Lisäksi lain 7 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka perusteella Valtiokonttori voisi vahvistaa myös ulkomailla annettavan kuntoutuksen osalta valtion varoista suoritettavien korvausten määrät ja perusteet.

2.Esityksen vaikutukset

Ehdotettujen muutosten pääasiallisena tavoitteena on helpottaa ulkomailla vakinaisesti asuvien rintamaveteraanien hakeutumista kuntoutukseen sitä kautta, että heidän ei tarvitse matkustaa kuntoutuksen vuoksi Suomeen. Muutosten voidaan odottaa lisäävän jossain määrin ulkomailla asuvien veteraanien kuntoutushalukkuutta ja edistävän tätä kautta heidän toimintakykynsä säilyttämistä ja parantamista.

Esityksen kokonaistaloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Muutokset toteutettaisiin rintamaveteraanien kuntoutuk-seen valtion talousarviossa varatun määrärahan puitteissa. Veteraanien kuntouttaminen heidän asuinmaissaan vähentää merkittävästi matkakustannuksia. Toisaalta kuntoutuskustannukset muodostuvat joissakin maissa korkeammiksi kuin Suomessa. Australiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa valtion sisäiset matkat voivat näiden maiden laajuuden vuoksi muodostua osalle veteraaneista melko pitkiksi. Näissäkin tapauksissa matkakustannukset jäävät kuitenkin pienemmiksi, kuin jos kuntoutettava matkustaisi Suomeen. Ruotsin osalta kustannukset vastaisivat kokonaisuutena katsoen Suomessa annettavan kuntoutuksen kustannuksia. Yhdysvalloista saatujen tietojen mukaan kuntoutuskustannukset matkakustannuksia lukuun ottamatta olisivat siellä noin kolme kertaa kalliimmat kuin Suomessa. Lisäkustannuksia aiheutuu jonkin verran siitä, että Valtiokonttori joutuu ennen kuntoutusyksiköiden valitsemista tarkastamaan kuntoutusta tarjoavat yksiköt.

3.Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa.

4.Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 §Palvelujen tuottajat

7 §Korvausten perusteet